Täysistunnon pöytäkirja 162/2010 vp

PTK 162/2010 vp

162. PERJANTAINA 25. HELMIKUUTA 2011 kello 13.00

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys yksityisiä sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi

 

Inkeri Kerola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa herra puhemies!

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys yksityisiä sosiaalipalveluja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi on välivaihe valmisteltaessa yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta.

Yksityisistä sosiaalipalveluista annettavan lain olennaisimmat sisällölliset muutokset nykyiseen valvontalakiin verrattuna liittyvät ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen antamisen valtakunnalliseen lupaan sekä ilmoitustenvaraisten palvelujen rekisteröintiin.

Kotipalvelun tukipalveluja ja niihin rinnastettavia palveluja, samoin kuin yksityistä perhepäivähoitoa, ei jatkossa rekisteröidä yksityisten sosiaalipalvelujen antajien rekisteriin. Tähän liittyy tarve varmistaa, että yksityisinä sosiaalipalveluina tuotettaviin palveluihin kohdistuu sosiaaliviranomaisen valvonta, jotta palvelut voidaan myydä arvonlisäverottomina. Aluehallintovirastojen käytännöt tukipalvelujen rekisteröinnin suhteen ovat vaihdelleet, mikä on johtanut erilaisiin verotusratkaisuihin, koska Verohallitus on pitänyt rekisterimerkintää verottomuuden perusteena. Verotuksen yhdenmukaisuuden kannalta on tärkeää, että uuden lain perusteella palvelusuunnitelman mukaista palvelua voidaan pitää arvonlisäverottomana sosiaalipalveluna silloin, kun se perustuu hallintopäätökseen tai asiakkaan ja palvelujen tuottajan väliseen sopimukseen, vaikka esimerkiksi tukipalvelua ei rekisteröidä aluehallintoviraston rekisteriin.

Esitetyillä muutoksilla on tarkoitus selkeyttää ja yksinkertaistaa yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien lupa- ja rekisteröintimenettelyä. Lakiehdotuksen mukaan aluehallintovirasto myöntää ympärivuorokautisia palveluja antavalle hakijalle yhden luvan, joka kattaa kaikki annettavat sosiaalipalvelut. Jos hakijalla on toimintaa useiden aluehallintovirastojen alueella, valtakunnallisen luvan myöntää Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

Muista kuin luvanvaraisista palveluista tehdään ilmoitus kunnalle, jossa palveluja tuotetaan. Kunta puolestaan toimittaa tiedot ilmoituksista aluehallintovirastolle lukuun ottamatta kotipalvelujen tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja sekä yksityistä perhepäivähoitoa. Näiden palveluiden ensisijainen valvonta säilyy esityksen mukaan kunnilla. Muutoksella vähennetään jossain määrin sekä kuntien että aluehallintovirastojen hallinnollisen työn määrää.

Ympärivuorokautisten sosiaalipalvelujen luvan myöntämisen edellytyksenä on esityksen mukaan toimitilojen riittävyys ja asianmukaisuus sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että tämän esityksen yhteydessä täydennetään 10 §:ää siten, että luvan myöntämisen edellytyksenä on myös hakijan kyky vastata taloudellisista velvoitteistaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että ehdotetussa 4 §:ssä säädetään toimintaedellytyksenä myös henkilöstön määrän riittävyydestä asiakkaiden lukumäärään nähden. Yksityisiin sosiaalipalveluihin sovelletaan lisäksi edelleen lakia sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista samoin kuin lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Henkilöstölle asetettavista kelpoisuusvaatimuksista on lisäksi syytä tarvittaessa ottaa määräykset 10 §:ssä tarkoitetun luvan ehtoihin.

Palvelujen tuottajan omavastuuta palvelujen laadusta ja asianmukaisuudesta pyritään vahvistamaan velvoittamalla palvelujen tuottajat omavalvontasuunnitelman laatimiseen. Toimintayksiköllä tulee olla myös vastuuhenkilö, joka vastaa palveluille asetettavien vaatimusten täyttymisestä. Vastuuhenkilöitä koskevia säännöksiä on esityksen perustelujen mukaan tarkoitus tarkentaa myöhemmin lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Valvonta tehostuu siten, että kunta voi jatkossa tehdä tarkastuksen toimintayksikköön myös oma-aloitteisesti ilman aluehallintoviraston pyyntöä. Myös kotipalvelujen tukipalveluissa ja perhepäivähoidon palveluissa ilmenevistä epäkohdista kunnan tulee tehdä ilmoitus aluehallintovirastolle, jos kunnan omalla neuvonnalla tai ohjauksella asiaa ei ole saatu korjattua. Näitä koskeva valvonta-asia voi edelleen tulla kantelulla vireille aluehallintovirastossa. Valiokunta korostaa tässä yhteydessä, että sosiaalihuollon palvelujen valvonnan tulee kattaa myös esimerkiksi vuokratyönä tehtävä tai konsulttiyritysten palkkaamien sosiaalipalveluja antavien henkilöiden tekemä toiminta.

Arvoisa herra puhemies! Lopuksi valiokunta pitää vielä tärkeänä, että huolehditaan siitä, ettei valvonta jää liiaksi omavalvonnan ja asiakkaiden satunnaisen palautteen varaan. Valvontajärjestelmää on tarpeen uudistaa siten, että asiakkaiden palautetta palvelujen laadusta ja toteutumisesta kerätään järjestelmällisesti ja käytetään hyväksi palvelujen kehittämisessä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä täsmennetään valvontaviranomaisten toimivallan jakoa sekä tehostetaan valvontaa ja osoitetaan tähän riittävät voimavarat.

Puhemies! Mietintö oli yksimielinen, ja käsittely tehtiin hyvässä yhteistyössä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on ensimmäisiä askeleita sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamiseksi yksityisellä ja julkisella puolella, mutta meillä on vielä odottamassa 20 lakia, jotka sosiaalilainsäädännön puolella täytyy Suomessa uudistaa. Vähän sama tilanne on myös terveydenhuollossa, jossa nyt kuitenkin terveydenhuoltolaki astuu voimaan vappuna, mutta yksityispuolen lainsäädäntö on vielä varsin ohutta. Eilenhän työryhmä jätti mietintönsä vanhusten kokovuorokautisen hoidon järjestämisestä maassamme ministeri Risikolle. Tällöin yksityiset palvelut tulevat huomattavasti lisääntymään, joten on erittäin tärkeää, että lainsäädäntö kulkee perässä. Seuraavalla eduskunnalla tulee olemaan paljon töitä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön suhteen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ja siitä tehty, niin kuin kuulimme, yksimielinen mietintö ovat oikeaa asiaa. Kysymyshän on siitä, että palvelujen tarvitsija voi saada mahdollisimman tarkoituksenmukaista sosiaalipalvelua, joka ulottuu ympäri vuorokauden tarpeitten mukaan. Silloin palvelun tarvitsijan kannalta ei ole väliä sillä, onko sen tuottanut yhteiskunnallinen palvelujen antaja vai yksityinen. Olennaista on, että hän saa nämä palvelut. Minun ymmärtääkseni tällä hallituksen esityksellä, josta on annettu mietintö, halutaan juuri tätä yhteistä hyvää edistää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Sillä kyllä minun mielestäni on väliä, kuka palvelut toteuttaa. Terveydenhoidon puolella, mihinkä ed. Asko-Seljavaara viittasi, sillä on erityisesti merkitystä, jos ajatellaan esimerkiksi hoitoketjua ja sitä, että potilas—lääkäri-suhde säilyy ja tieto välittyy. Ei niin, että reppulääkäri käy siellä päivystämässä, lähtee sen jälkeen aamulla kotiin ja tiedot menevät mukana. Nämä ovat ongelmia. Tietysti rahoitukseen liittyy ongelmia. Siis asia ei ole ongelmaton, vaikka tällainen ideologinen pakkopulla on syötetty tästä sosiaalipalvelujenkin yksityistämisestä, ja sitä on nykyhallitus kyllä pureskellut aika tyytyväisenä.

Mutta itse tähän tärkeään asiaan, mihin valiokunnan puheenjohtaja ed. Kerola, viittasi, siis siihen, miten sosiaalipalvelujen toteutumista voidaan seurata. Tällöin tämä koskee kyllä julkista puolta aivan samalla tavalla. Onko riittävästi hoitohenkilökuntaa? Onko hoiva riittävää? Saavatko ihmiset, jotka ovat hoidon kohteena, todellakin omat perustuslailliset oikeutensa toteutetuksi niin, että heidän ei tarvitse esimerkiksi odottaa märissä vaipoissaan tuntikausia, että tulee apua paikalle? Nämä ovat vakavia asioita. Näiden kohdalla olemme keskustelleet aikaisemminkin. Tällöin tulee kysymys myös siitä, mikä on valvovien viranomaisten määrä, mikä on Valviran resurssi, miten todellakin esimerkiksi potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestoiminta onnistuvat. Näiden keskeisten kysymysten parissa sekä omaiset, potilaat, asiakkaat, hoidettavat että myöskin hoitohenkilökunta joutuvat jatkuvasti painiskelemaan.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä mainitaan, että pääsääntöisesti ei tutkita yli 5 vuotta vanhoja asioita, jos niistä tehdään kantelu. En tietenkään ole ollut käsittelemässä valiokunnassa tätä asiaa ja sillä lailla puhun tavallaan niin kuin lonkalta, mutta olen törmännyt asioihin, että ihmiset ovat halunneet valittaa asioista. Ja koska prosessit ovat pitkittyneet ja olleet kesken, niistä ei ole voitu tehdä valituksia ja sillä lailla nämä henkilöt ovat tavallaan jääneet vaille oikeutta. Näihin asioihin tulisi sitten myös kiinnittää jatkossa huomiota.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minulla on asiankirjan lukuvaikeuksia nyt tämän mietinnön kanssa. Siis viittaan vielä sen lisäksi, mitä olen lukenut, siihen, mitä varapuheenjohtaja Asko-Seljavaara äsken totesi, että kysymys on erittäin voimakkaasti laajenevasta toimeliaisuudesta. Sekä hallituksen esityksestä että myöskin mietinnöstä käy selville, että tässä muodostuu rekistereitä pilvin pimein ja sellaiselle alalle, jolla olemme äärimmäisen herkissä kantimissa. Minä en, arvoisa puhemies, missään näe, että näitä, sanotaanko, rutiinirekisterivalvontaviranomaisia olisi millään tavalla kuultu. He ovat ehkä jääneet tästä luettelosta pois, jos heitä on kuultu, mutta minä en löytänyt. Kun täällä ovat sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja paikalla, niin he kertonevat sen, kuinka asianlaita todellisuudessa on.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiehdotus parantaa huomattavasti nimenomaan asiakkaiden asemaa Suomessa silloin, kun puhutaan tästä palvelujen järjestämisestä ja nimenomaan koordinaatiosta terveys- ja sosiaalitoimen puolella.

Olen ihan samaa mieltä kuin ed. Pulliainen, että varmaan näissä rekistereissä ja yleensäkin tiedonsiirrossa ja potilastietojen ja asiakastietojen käsittelyssä pitää aktivoitua alusta saakka, jotta saamme tästä kaiken sen hyödyn, mikä on tarkoituskin. Mutta todellisuudessa tämähän ohjaa huomattavasti pidemmälle tätä yhteistoimintaa myöskin Paras-hankkeen jälkeen kuin tällä hetkellä lainsäädäntö tekee, ja veronmaksajien näkökulmasta vaikuttavuus- ja kustannustehokkuus sekä sitten juuri nimenomaan kuluttajien ja asiakkaiden tarpeet tulevat tässä hyvin tarkasteltavaksi. Itse odotan tältä aika paljon nimenomaan tämän sosiaali- ja terveyskokonaisuuden kytkeytymisestä muuhun yhteiskunnan lainsäädäntöön ja sosiaali- ja terveystoimintojen yhteistyöhön.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluaisin tässä tukea ed. Tiusasen huomiota siitä, kuinka tärkeätä on se, että kun näitä uudistuksia tapahtuu, niin kuitenkin huomioidaan hoitoketju, joka on ennaltaehkäisyä, on itse tätä kiireetöntä hoitoa, mutta myös kiireellistä hoitoa. Tämä on aika hyvin toiminut julkisella puolella, ja toivoisin, että hoitoketju jatkossakin olisi tärkeässä asemassa, kun tehdään uudistuksia, eikä vaan pala palalta tehdä siirtoja.

Sitten myös tässäkin yhteydessä haluaisin nostaa esille tämän sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteen. Täällä korostettiin, että on hyvä, että palvelua on tarjolla, mutta on myös tärkeätä, että kaikki ihmiset pääsevät sen palvelun piiriin ja ettei sosiaalinen tausta sitten aseta ihmisiä eriarvoiseen asemaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo ovat kaikista tärkeimpiä arvoja, ja tällä hetkellä julkinen terveydenhuolto ei kaikin osin pysty takaamaan palveluita kuntalaisille.

Mutta kiinnittäisin huomiota nimenomaan tähän valvontaan ja valvontaresurssien riittävyyteen. Tästä on noin kolmisen viikkoa, kun saimme lehdistä lukea, että Valviralla on hirveät määrät kanteita käsittelemättä, ja se aiheuttaa sen, että he, jotka ovat näitä ilmoituksia tehneet, elävät pitkään epävarmuudessa siitä, koska asia käsitellään, jatkuuko se tilanne mahdollisesti siellä hoitopaikassa, mistä he ovat valituksen tehneet. Samalla, jos se koskee hoitohenkilökuntaa, se on myös heille hyvin epämiellyttävä tilanne, että asiaa ei saada Valviran toimesta tutkittua eikä asiaa päätökseen.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on oikeutetusti viitattu monissa puheenvuoroissa resursseihin, jotka suoraan liittyvät asiakkaan oikeusturvaan, ja niihin meidän on myös tässä talossa syytä kiinnittää huomiota, olemmehan moniin tahoihin rahaa jakava taho ja toivottavasti muistamme, kun budjettia tehdään, myös nämä tarpeet.

Sitten ed. Pulliaisen esittämään kysymykseen lukuisista rekistereistä. Asia pitää paikkansa. Erityisesti meillä oli huolta siitä, että monissa asetuksissa määrätään näistä toimintaa harjoittavista yrityksistä ja toiminimistä, ja ylläpidettävissä rekistereissä on tietenkin epäoikeudenmukaisuuksia verrattuna toisiin toimialoihin ja toiminnan harjoittajiin, ja tähän kiinnitimme valiokunnassa huomiota. Se, mikä on rekistereiden valvontamekanismi, siinä on meillä varmasti parantamista koko Suomen maassa, ja kun puhutaan koko potilastietojärjestelmästä ja yleensä Verohallinnon ylläpitämistä rekistereistä, niin herää vain kysymys siitä, koska saamme nämä keskustelemaan keskenään ja toimimaan yhdessä. Siinä myös on meillä oma osuutemme tässä kokonaisuudessa.

Mutta varsinaiseen kysymykseen, minkä ed. Pulliainen esitti, että kuulimmeko erikseen rekisterin pitäjiä: emme kuulleet, vaan osa näistä rekisterin pitäjistä on tietysti asetuksilla määrätty ja myös sijaitsee siis muilla hallinnonaloilla valtionhallinnon piirissä ja aluehallintoviranomaisten keskuudessa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Terveydenhuollon rekistereiden kanssa on todella voimisteltu eduskunnassa jo ainakin viisi vuotta, ja tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt asiaan huomiota, valtiontalouden tarkastajat ovat kiinnittäneet huomiota. Onneksi nyt kuitenkin saamme vappuna voimaan terveydenhuoltolain, joka edellyttää, että sairaanhoitopiirissä tulee olla yhteneväinen terveydenhuollon rekisteri, mutta siihen ei vielä kuulu sosiaalitoimi ollenkaan. Kyllä tässä useampi kymmenen miljoonaa vielä menee ja ehkä enemmänkin ennen kuin nämä keskustelevat keskenään.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​