Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Vasenryhmä esittää hallituksen esityksen hylkäämistä.

Nyt on käsittelyssä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain, Puolustusvoimista annetun lain ja YK-operaatioihin osallistumista säätelevän lainsäädännön muuttaminen. Kysymys on ensimmäisistä teknisiltä näyttävistä mutta merkittävistä muutoksista, (Pertti Salolainen: Ei kuulu mitään! — Hälinää) joita on valmisteltu viime marraskuussa mietintönsä jättäneen työryhmän...

Kysymys on ensimmäisistä teknisiltä näyttävistä mutta merkittävistä muutoksista, joita on valmisteltu viime marraskuussa mietintönsä jättäneen työryhmän työn rinnalla. Työryhmän tehtävänähän oli kartoittaa lainsäädäntömme muutostarpeet, joiden pohjalta seuraavalla vaalikaudella muutetaan kansallista lainsäädäntöä siten, että siinä ei ole muun muassa viranomaistoiminnan ja viranomaisvelvollisuuksien ja lakisääteisten tehtävien osalta esteitä toteuttaa EU:n Lissabonin sopimuksen, yhteisvastuun ja keskinäisestä sotilaallisesta avunannosta säädettyjä velvoitteita.

Arvoisa puhemies! Edustajatoverit, te, jotka olette tutustuneet tuohon mainittuun työryhmän mietintöön, tiedätte, että kysymys on itse asiassa Suomen kansallisen lainsäädännön Nato-yhteensopivuudesta, Nato-sopeuttamisesta. Mietinnön kartoittamat muutospaineet kohdistuvat kattavasti lähes kaikille hallinnonaloille ja kaikkien viranomaisten lakisääteisiin tehtäviin. Niihin lisätään velvoitteet toteuttaa ja edesauttaa sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista, siis joukkojen ja materiaalin vastaanottamista ja avunantoa logistiikassa, joukkojen ja materiaalin huoltoa Suomen alueella ja alueemme kautta.

Marraskuun työryhmän mietintö toteaa selkeästi, että muutostarpeet kumpuavat kansainvälisestä sotilaallisesta yhteistyöstä, kansainvälisestä kriisinhallinnasta ja Suomen ja Naton välillä viime syyskuussa solmitusta niin sanotusta isäntämaatukisopimuksesta. Nyt tammikuussa tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta on linjannut, että ulkoministeriö asettaa poikkihallinnollisen työryhmän laatimaan erillislakia lainsäädäntömme keskitetyksi Nato-sopeuttamiseksi.

Muistamme, että tuota isäntämaasopimusta eduskunta ei saanut käsittelyynsä, vaikka ulkoministeri lupasi tuoda sopimuksen eduskunnan käsittelyyn tavalla tai toisella syyskuun alussa niin sanotussa Ukraina-keskustelussa.

Hallituksen esityksen ydinkohtina on kriisinhallintalain laventaminen siten, että se mahdollistaa sotilaiden lähettämisen sotilastehtäviin myös muihin kansainvälisiin konflikteihin. Esityksen mukaan myös Suomen osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan koskevaa päätöksentekomenettelyä halutaan tällä esityksellä niin sanotusti keventää eli keskittää päätöksentekoa yksittäisten sotilaiden — sotilasneuvonantajien, yhteysupseereiden, kouluttajien ja niin edelleen — lähettämisestä puolustusministeriölle ja pudottaa tasavallan presidentti ja eduskunta päätöksenteon ulkopuolelle. Tästä poliittisesta tahdosta saimme maistiaisia Viron Ämärissä järjestettävään Naton 5 artiklan mukaiseen harjoitukseen osallistumisesta syntyneeseen ja synnytettyyn järäkkään sinivalkovuotoineen kaikkineen.

Puhemies! Mutta asiaan. Puolustusvaliokunta toteaa lausunnossaan: "Tietyissä tapauksissa yksittäisenkin suomalaissotilaan lähettäminen voi olla poliittisesti merkittävä ratkaisu." Ja edelleen: "Vaikka hallituksen esityksessä on sinänsä kyse pienistä säännösmuutoksista, on esitetyillä muutoksilla laajempi periaatteellinen merkitys. Esimerkiksi osallistuminen siviilikriisinhallintaoperaatioissa sotilastehtävään on uusi avaus Suomen kriisinhallintaosallistumisessa."

Vasenryhmä katsoo, että säännösmuutoksella hämärretään tietoisesti sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan periaatteellista eroa, ja myös siksi ryhmämme esittää hallituksen esityksen hylkäämistä.

Kysymys on itse asiassa Suomen lainsäädännön Nato- ja EU:n Lissabon-sopimuksen mukaisesta sopeuttamisesta. Nato-kisko ja Lissabonin kisko ovat samaa raidetta. Se, joka kuvittelee, että sotilasyhteistyö EU:ssa ja yhteistyö Natossa olisivat kaksi vapaasti kulkevaa kiskoa, erehtyy. Kysymys on yhdestä ja samasta raiteesta, jossa liittoutumattomia EU-maita sidotaan ja viedään kohti Natoa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Aion omalta osaltani pitää saldon puhtaana silloin, kun on vähänkään aihetta epäillä, että Suomea viedään mukaan semmoiseen kansainväliseen yhteistyöhön ja toimintaan, joka virtaviivaistaa Nato-yhteistyötä ja vie itse asiassa meidät lähemmäs ja lähemmäs tätä sotilasliittoa. Samaan aikaan kansallista päätösvaltaa murennetaan ja tehdään tällaisia osauudistuksia, osamuu-toksia kansalliseen lainsäädäntöön niin, että jatkossa päätöksenteko on pienellä piirillä tai pelkästään virkamiestyönä.

Kannattaa muistaa, että kun aikoinaan tämä Nato-isäntämaasopimus julkistettiin, niin ministeri Haglund nosti tavattoman äläkän niin sanotusta tietovuodosta, vaikka kaikki, myös hänen oman todistuksensa mukaan, tiedot olivat jo julkisia. Ei kai sellaista voi vuotaa, joka on ollut kaikkien vähääkään asiaa seuraavien kansalaisten ja poliitikkojen tiedossa jo pitkän aikaa. Mutta sitten vastaavasti, kun Utvassa tapahtui tietovuoto, niin ei puhettakaan mistään poliisitutkinnan käynnistämisestä. Siinä sentään oli kyse paljon isommasta asiasta, tasavallan presidentti laitettiin seinää vasten ja haluttiinkin rakentaa tämmöinen mahdollisimman ikävä asetelma.

Tämä on nimenomaan poliittinen ratkaisu. Silloin jos puhutaan, että lähetetäänkö yksi tai viisi tai kymmenen tai 50 sotilasta tai muuta henkilöä, niin se määrä ei ole oleellista vaan poliittinen ratkaisu aivan samalla tapaa kuin poliittisesti tehtiin iso ratkaisu silloin, kun Suomi osallistui Islannin ilmatilan valvontaoperaatioon. Sitä seurasi, niin kuin me varoitimme jo silloin, se, että meitä pyydettiin mukaan Baltian ilmasotaharjoitukseen.

Näillä perusteilla kannatan kyllä edustaja Yrttiahon tekemää hylkäysesitystä.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Hyvät edustajakollegat! Suomen on oltava mukana kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Se on varmasti meidän jokaisen suomalaisen etu, että me osallistumme omalla panoksellamme erilaisiin kriisinhallintatehtäviin, mutta sen pitää tapahtua huolellisesti valmistellen.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annettua lakia muutetaan, sen soveltamisalaa muutetaan tässä niin, että lakia voidaan jatkossa soveltaa sotilaallisen kriisinhallinnan lisäksi myös sotilaiden lähettämiseen sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan. Lisäksi maamme osallistumista sotilaalliseen kriisinhallintaan koskevaan päätöksentekomenettelyyn kevennetään siten, että puolustusministeriö voisi jatkossa päättää yksittäisten sotilaiden lähettämisestä sotilaalliseen kriisinhallintaan ja sotilastehtäviin muuhun kansainväliseen kriisinhallintaan.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla kävimme keskustelua Irakin koulutusoperaatioon osallistumisesta, jossa koulutetaan paikallisia toimijoita taisteluun terroristijärjestö Isiliä vastaan. Tässä keskustelussa hyvin vahvasti nousi esille suomalaisten sotilaiden, naisten ja miesten, omasuoja ja voimankäyttöoikeudet tässä Irak-koulutusoperaatiossa. Eduskunnassa oltiin varsin laajasti yksimielisiä siitä, että näissä kysymyksissä ei saa katsoa läpi sormien eikä ole mahdollisuutta tinkiä, vaan tällaisiin operaatioihin voimme osallistua vain ja ainoastaan niin, että suomalaisten naisten ja miesten omaturva ja voimankäyttö ja myös vakuutusturva ovat kunnossa, kun tehtäviin lähdetään. Eduskunta on antamassa valtakirjan tähän Isilin vastaiseen koulutusoperaatioon osallistumiseen, mutta tietyllä tavalla ehdollisesti niin, että jos näihin kysymyksiin ei löydy riittävää vahvistusta tai täydellistä vahvistusta, niin silloin operaatioon ei lähdetä.

Tämän lainsäädännön myötä, jota nyt käsittelemme, minun mielestäni entistä vahvemmin nousee esille kriisinhallintaveteraaniohjelman tarpeellisuus ja aukottomuus. Suomalaisia sotilaita on ollut mukana Afganistanin operaatiossa, ja esimerkiksi heistä osa on haavoittunut loppuelämäkseen, osa on kuollut näissä tehtävissä, ja nämä tehtävät eivät todellakaan ole vaarattomia. Afganistanin suomalaisia veteraaneja on myös Suomessa uhkailtu suomalaisten ääri-islamistien toimesta, ja se on vakava huoli. Eli meidän pitää pystyä turvaamaan myös tämäntyyppisiin tehtäviin osallistuvien turvallisuus myös itse tehtävän jälkeen.

Pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että kriisinhallintaveteraaniohjelmaa viedään eteenpäin. Me olemme puolustusvaliokunnassa saaneet siitä säännöllisesti tällä kaudella puolustusministeri Carl Haglundin johdolla informaatiota, miten asiassa on edetty. Tällä hetkellä mallihan on kutakuinkin sentyyppinen, että jokaiseen operaatioon on tehty oma kriisinhallintaveteraaniohjelma. Nyt itse mietin sitä, että kun yksittäisiä sotilaita voidaan myös lähettää tehtäviin, niin millä tavalla tämä kriisinhallintaveteraaniohjelma tehdään silloin, kun operaatio ei välttämättä olekaan mittaluokaltaan sentyyppinen kuin esimerkiksi Afganistaniin osallistuminen taikka nyt Irakin koulutusoperaatioon osallistuminen.

Itse toivon, että valtioneuvostossa käydään vakavasti keskustelu siitä, että tästä operaatiokohtaisesta kriisinhallintaveteraaniohjelmasta voitaisiin tehdä myös tällainen sateenvarjokriisinhallintaveteraaniohjelma, jolla turvattaisiin näiden suomalaisten naisten ja miesten vakuutusturva, kun he lähtevät näihin kansainvälisiin tehtäviin, jos siellä jotain sattuu. Ja sen turvan pitää olla sellainen, että jos sattuu onnettomuus, jossa haavoittuu, tulee loppuelämäksi invalidiksi, niin ei pidä olla kahta sanaa siitä, kuka silloin kuntoutuksesta vastaa. Tällä hetkellä asiat eivät näin toimi, vaan esimerkiksi Afganistanissa loukkaantuneet joutuvat hattu kourassa anomaan ja suurin piirtein vapaaehtoisvaroin kuntoutustaan hoitamaan.

Toisena on se, että meidän pitää siinä kriisinhallintaveteraaniohjelmassa näiden yksittäistenkin sotilaiden osalta varmistaa se, että jos isä tai äiti näissä tehtävissä kuolee, niin myös siitä perheestä, alaikäisistä lapsista, leskeksi jääneestä puolisosta, pitää Suomen kantaa vastuu. Jos meillä on varaa lähettää ja kun meillä on varaa ja velvollisuus lähettää suomalaisia sotilaita näihin tehtäviin, niin meillä pitää olla myös varaa kantaa heistä kunniakas vastuu myös pahimman sattuessa.

Arvoisa puhemies! Toivon, että myös sosiaali- ja terveysministeriö ottaa itseään niskasta kiinni kriisinhallintaveteraaniohjelman kanssa ja saadaan se kuntoon ja ajanmukaiseksi mahdollisimman pian.

Pertti Salolainen /kok:

Herra puhemies! Nyt kun joustavoitetaan ja helpotetaan suomalaisten sotilaitten lähettämistä pieninä yksikköinä, yhtenä henkilönä tai pienenä ryhmänä, niin tämähän merkitsee sitä, niin kuin ulkoasiainvaliokunta on monasti kiinnittänyt huomiota, että tämä tiedottaminen pitää hoitaa sitten erittäin hyvin näistä asioista erityisesti ulkoasiainvaliokunnalle ja eduskunnalle.

Meillä on viime vuosina sattunut liian monta sellaista joko vuototapausta tai tietojen salailua, jotka ovat herättäneet ikävää huomiota. Nyt ulkoasiainvaliokunta haluaa tässä erityisesti kiinnittää huomiota ja korostaa sitä, että on annettava myöskin ennakolta perustuslain 97 §:n mukaisesti tietoa näistä kaikista ajankohtaisista kriisinhallintaan liittyvistä suunnitelmista, mukaan lukien suunnitelmista yksittäisten sotilaiden lähettämisestä operaatioihin. Tämä on erittäin tärkeä asia.

Toinen tärkeä asia on se, että hallitusohjelmiin tulisi kokonaisvaltainen kirjaus edessä olevasta kriisinhallinnasta hallituskaudella.

Nämä kaksi seikkaa ovat sellaisia, joita haluan tässä yhteydessä tuoda esille ja korostaa, että ne ovat erittäin tärkeitä ja varsinkin nyt, kun laajennetaan tätä lähettämismahdollisuutta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Minua on mietityttänyt viime ajat juuri tämä lainsäädäntömuutosten Nato-sopeuttamisen pilkkominen ja tästä suuresta kokonaisuudesta irrottaminen. Tässäkin hallituksen esityksessä on pitkälle tästä kysymys. Muun muassa puolustusvaliokunnassa koko käsittely oli hyvin tekninen, vaikka olisi pitänyt tietysti lähteä liikkeelle siitä tosiasiasta, että turvallisuus- ja puolustusselonteossa sitouduttiin raivaamaan sotilaallisen avun vastaanottamista ja antamista koskevat esteet ja sopeuttamaan siis Suomen lainsäädäntö Nato-yhteensopivaksi. Tähän tietysti löi lisää löylyä Suomen ja Naton isäntämaatukisopimus, joka solmittiin Walesin Nato-kokouksessa viime syksynä.

Näihin operaatioihin osallistumisesta, niiden valmistelusta ja niistä päättämisestä olisi kyllä paljonkin huomautettavaa. Nytkin tämä Irak-operaatio ollaan toteuttamassa kokonaan vailla sen laajan konfliktipesäkkeen poliittista analyysia, kaikkien fraktioiden ja yhteyksien selvittämistä. Eilen uutisoitiin kansainvälisessä lehdistössä, että Irakin ilmapuolustus on pudottanut brittikoneen, joka on ollut toimittamassa aseita Isilille. Muitakin lähteitä ja tietoja on siitä, että länsi, Yhdysvallat, on sekaantunut paitsi Isilin synnyttämiseen myöskin sen aseelliseen ruokkimiseen.

Näitä asioita pitäisi tässäkin talossa tarkkaan harkita ennen kuin annamme sitoumuksia, varsinkin kun Irak-operaatiosta oli kansainvälisessä lehdistössä jo heinäkuussa uutiset siitä, että Suomi osallistuu. (Puhemies koputtaa) Tällä jos millä me kutsumme terroristeja Suomeen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran tahdon tässäkin yhteydessä muistuttaa, että rauhanturvaajaveteraaneista on pidettävä huolta myös operaation jälkeen. Meidän lainsäädäntömme ei ole kaikilta osin kunnossa siten, että se huomioisi rauhanturvaajien tarpeet ja varsinkin rauhanturvaajaveteraanien kuntoutustarpeet, jos käy huonosti operaation yhteydessä.

Lainsäädäntöä on korjattava niin, että nämä kuntoutustarpeet ja kaikki siihen liittyvät asiat huomioidaan, ettei esimerkiksi käy niin tulevaisuudessa, että lainsäädännöstä johtuen menevät väärin ihan jo kirjaamiset, miten mikäkin onnettomuus on käynyt: miinan takia amputoitu jalka ei todellakaan ole kuluma, miksi se on parissa tapauksessa tällä hetkellä kirjattu. Tietysti miinaan astuminen on hieman nopeampaa kulumaa, mutta ei se ole paikkansa pitävää.

Tämä lainsäädäntö on korjattava ja siten myös sitten pidettävä huoli niistä resursseista, että se omasuoja, suojaavat varusteet, ajoneuvojen kunto ja taso, on pidettävä siinä tasossa, ettei niitä vammautumisia edes tulisi. Oikeastaan voisi sanoa näin, että rauhanturvaajaveteraanit on rinnastettava sotiemme veteraaneihin, mutta ei missään nimessä ohituskaistalle, elikkä sotiemme veteraanit ovat kaikkien rauhanturvaajiemme mielestä aina etusijalla. Mutta on huomioitava tämä uusi tilanne.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ilman muuta yhdyn näihin puheenvuoroihin, joissa todetaan, että kriisinhallintaveteraanien tilanteen pitää olla paremmin huomioitu ja seurata Suomessa heidän tilannettaan ja hoitaa ne ongelmat, mitä niissä kysymyksissä vielä on.

Tämä omasuojakeskustelu tosiaan varsinkin tämän Irakin koulutusoperaation yhteydessä tuli voimakkaasti esiin, ja puolustusvaliokunta on siitä varmasti antamassa ulkoasiainvaliokunnalle oman lausuntonsa, joka siellä otetaan huomioon.

Mutta oikeastaan tässä esillä olevassa laissa muutaman asian, joita ei ole vielä tullut esiin, haluan nostaa vielä esiin.

Me ulkoasiainvaliokunnassa halusimme korostaa sitä, mihinkä puolustusvaliokuntakin viittasi lausunnossaan, että puolustushallinnon on jatkettava neuvottelujärjestelmänsä kehittämistä henkilöstöjärjestöjen kanssa, jotta nämä erilaiset palvelussuhteisiin liittyvät kysymykset saadaan ratkaistua sillä tavalla, että ne eivät vaikeuta mahdollisimman nopeata kentälle lähtöä silloin, kun tarvitaan osallistumispäätös.

Toinen asia sitten myös, jossa ulkoasiainvaliokunta viittasi puolustusvaliokunnan lausuntoon, oli se, kun täällä vähän problematisoitiin tätä siviili—sotilas-tehtäväongelmaa. Me totesimme, että sotilaan lähettäminen sotilastehtävään siviilikriisinhallintaoperaatioon on perusteltua erityisesti silloin, kun operaation ohjaus- ja suunnitteluasiakirjoissa tehtävä on nimenomaisesti määritelty sotilastehtäväksi, jota voi hoitaa vain sotilasvirassa tai -tehtävässä palveleva sotilas. Eli tämä ehkä vastauksena siihen.

Sitten haluttiin korostaa myös sitä, että ulkoasiain-, puolustus- ja sisäasiainministeriön yhteistoiminta on erittäin tärkeätä. Sen johdosta me päädyimme jopa tekemään lausuman tänne, joka löytyy papereista: Ministeriöitten väliselle viranomaisyhteistyölle on luotava kriisinhallinnassa selkeä toimintamalli. Tämän mallin perustamisesta ja toimintatavasta on myös ulkoasiainvaliokunnalle annettava selvitys tämän vuoden loppuun mennessä. Kun uusia toimintakäytäntöjä aloitetaan, niin täytyy myös olla selvillä, että tämä yhteistoiminta toimii.