Täysistunnon pöytäkirja 165/2014 vp

PTK 165/2014 vp

165. TORSTAINA 5. MAALISKUUTA 2015 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Kansalaisaloitteiden raukeaminen vaalikauden lopussa

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tällä vaalikaudella on otettu käyttöön uusi vaikutusmuoto eli kansalaisaloite. Se onkin saavuttanut laajan suosion. Tähän mennessä eduskuntaan on tullut käsiteltäväksi kuusi kansalaisaloitetta, ja vireillä on lukuisia. Samalla kun me perussuomalaiset toivotamme kansalaisaloitteet tervetulleiksi, olemme kuitenkin huolestuneita siitä, että nykyisellään kaikki kansalaisaloitteet eivät automaattisesti saa kunnollista käsittelyä.

Nykysäännösten mukaan vaalikauden päättyessä ne kansalaisaloitteet, jotka on annettu eduskunnalle mutta joiden käsittelyä ei ole saatettu loppuun, raukeavat. Esimerkiksi ruotsin kielen valinnaisuutta koskevan aloitteen kohdalla oli aiheellista epäillä jopa sitä, että ne tahot, jotka eivät aloitetta kannattaneet, pyrkivät viivyttelemällä hautaamaan sen valiokuntaan. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: aiotaanko kansalais-aloitejärjestelmää kehittää perussuomalaisten esittämällä tavalla siten, että kansalaisaloitteet eivät raukea vaalikauden päättyessä?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteesta on tullut varsin suosittu muoto vaikuttaa, ja se on näyttänyt, että sille on ollut tarvetta. Se on hyvä asia. Me haluamme, että kansalaiset osallistuvat päätöksentekoon, että heitä kuunnellaan ja niin edelleen. Mutta on sitten eduskunnan asia päättää, millä tavalla kansalaisaloitteet käsitellään eduskunnassa, ja mielestäni olisi syytä arvioida, miten kansalaisaloitejärjestelmä on toiminut, silloin kun meillä on vähän enemmän käytännön kokemusta siitä. Elikkä tässä vaiheessa ainakaan tämä hallitus ei tule nyt tekemään tälle asialle enää mitään. Mutta meidän syytä palata siihen, kun meillä on enemmän tietoa.

Tänään tullaan vielä täällä salissa käsittelemään kansalaisaloite ruotsin kielen opiskelusta, ja varmasti tulee hyvä keskustelu. Ja se on myös yksi tämän aloitteen hyviä puolia, että asioista keskustellaan laajasti.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri juuri totesi, tänään salissa käsitellään kansalaisaloitetta, jossa esitetään ruotsin kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi kaikilla kouluasteilla. Ainoastaan perussuomalaiset kannattivat tätä sivistysvaliokunnassa ja saattavat asian huomiseen äänestykseen.

Tutkimusten mukaan suomalaisten selkeä enemmistö vastustaa pakkoruotsia. Vuoden 2011 vaalien alla sitä vaalikonevastauksissa vastusti myös suurin osa meistä tähän saliin valituista edustajistakin. Silti pelkään, että tulevassa äänestyksessä aloite takkia kääntäen ja äänestäjät pettäen hylätään. Jos näin käy, uskon, että monien kansalaisten mielestä politikointi on ajanut itse asian ohi. Perussuomalaisten mielestä pakkoruotsin opiskelu vie aikaa tärkeämpien maailmankielten opiskelulta eikä pakolla saada aikaan hyviä oppimistuloksia.

Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miksi ette kuuntele kansan enemmistön ja kansalais-aloitteen ääntä ja ryhdy toimiin pakkoruotsin poistamiseksi?

Pääministeri Alexander Stubb

Ärade talman! Min bakgrund är tvåspråkig. Jag har börjat min skolgång i en finskspråkig skola och fortsatt den i en svenskspråkig skola.

Enkä ole koskaan tavannut sellaista ihmistä, jota olisi jossain muodossa hatuttanut jonkin kielen osaaminen. Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, että me vaalimme Suomessa meidän molempien kotimaisten kieltemme kulttuuriperimää ja perimää ylipäätään. Mitä nopeammin, mitä aikaisemmin me aloitamme kielten opiskelut, sen parempi. Suomen kieli on polku eteenpäin, ruotsin kieli on polku eteenpäin. Mitä enemmän kieliä suomalaiset matkan varrella oppivat, desto bättre.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnassa tosiaan ainoastaan perussuomalaiset äänestivät kansalaisaloitteen puolesta. Totta kai ruotsin kielen opiskelu on tärkeää, mutta oikeusministerille on tulossa myös kirjallinen kysymys tästä kansalaisaloitteen tärkeydestä.

Tiukassa taloustilanteessa mietimme kuumeisesti keinoja kääntää talous kasvu-urille. Kansainvälistä osaamista on väläytelty yhtenä mahdollisena menestystekijänä. Tähän liittyy olennaisena osana monipuolinen kielten osaaminen. Erityisesti suuret maailmankielet ovat valttia bisnesmaailmassa. Monipuolinen kielitaito voi olla tulevaisuudessa yksi kansallisista ylpeydenaiheistamme, ja sen myötä voisi avautua uusia mahdollisuuksia myös talouden näkökulmasta. Näin ollen kysyn asianomaiselta ministeriltä: onko ruotsin kielen opetuksen erityisasema suhteessa muiden kielten opetukseen perusteltua kansainvälistymiseen ja talouteen liittyvillä tekijöillä?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Taidamme olla aika kaukana siitä alkuperäisestä kysymyksestä, joka liittyi kansalaisaloitteisiin.

Haluan kuitenkin vielä kerran todeta sen, että kun maailmaa reissaa ja suomalaisia näkee ja kuuntelee, niin voi ylpeänä todeta, että itse asiassa me suomalaiset olemme kielitaitoista porukkaa. Varmasti paljon siitä lähtee siitä, että meidän suomen kieli on siinä mielessä rajallinen, että sitä puhuu vain 5,4 miljoonaa ihmistä ja muutama virolainen ymmärtää. Sitten ruotsin kieli vähän laventaa meidän kielirepertoaaria, ja onneksi matkan varrella olemme myös oppineet maailmankieliä, kuten esimerkiksi englantia tai vaikkapa espanjaa ja ranskaa. Itse kouluja kiertäessä panostan ja korostan aina nuorille sitä, että kielten opiskelu kannattaa.

Minun mielestäni meillä on aika hyvä koulujärjestelmä kielten opiskeluun. Se pohjautuu kuitenkin meidän perustuslakiin ja siihen, että Suomi on kaksikielinen maa. Siitä kaksikielisyydestä me olemme vuosien varrella ponnistaneet (Puhemies koputtaa) monikielisyyteen, ja se on mielestäni hieno asia.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Esititte kaksikin kysymystä.

Ensimmäiseen vastaan nyt ensinnäkin niin, että perustuslakihan lähtee siitä, että tunnustamme kansalliskielemme eli suomen ja ruotsin. Tämä johtaa siihen, että tietenkin jokaisella on oikeus käyttää omaa kieltään ja saada palveluja omalla äidinkielellään ja julkisen vallan on huolehdittava siitä, että maassamme on sekä suomen- että ruotsinkielisiä palveluja tarjolla näiden samojen perusteiden mukaan. Tämä johtaa tietysti siihen, että silloin kun haetaan erilaisia julkisia tehtäviä, niin monet nuoret ovat kovin erilaisessa asemassa, jos ympäri Suomea käytännöt vaihtelevat.

Siitä tulenkin tähän toiseen kysymykseenne. Jos Suomessa sallittaisiin eri puolilla erilaiset käytännöt, niin koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta olisi varsin haastavaa se, että eri puolilla Suomea olisi joko opiskeltu tai ei opiskeltu ruotsia. Sitten kun näitä taitoja työelämässä tarvittaisiin, (Puhemies koputtaa) niin lähtökohdat olisivat julkisen vallan puolelta erilaiset.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän asiaan tietysti on olemassa monenlaisia näkökulmia, mutta minuutin mittaisessa vastauspuheenvuorossa on mahdollisuus nostaa tässä kohtaa vain yksi näkökulma.

Oma lähestymistapani tähän lähtee alueellisesta näkökulmasta. Lapissa esimerkiksi on rajaa Ruotsiin ja Norjaan reilusti yli tuhat kilometriä yhteenlaskettuna. Hyvin monilla kunnilla on suora rajayhteys näihin naapureihin, joissa nimenomaan skandinaavinen kieli on se, jolla toimitaan ja pärjätään. Me olemme kiinnittäneet huomiota monessa yhteydessä täällä juuri tähän, esimerkiksi Norjan tarjoamiin talousmahdollisuuksiin, ja olemme todenneet, että suomalaiset ovat ikään kuin jälkimatkalla siellä, kun kilpailevat urakoista ja työmahdollisuuksista. Yhtä lailla yritysten kuin aivan työntekijätason työntekijöitten etu on se, että he ovat saaneet hyvän lähtökohdan ruotsin kielen taidoissa. Tässä mielessä, arvoisa hallitus, ministeri, kysyn teiltä: onko todellakin (Puhemies koputtaa) niin, että myöskin kansainvälisestä näkökulmasta skandinaaviset kielet ovat meille myöskin yritysmaailmassa ja työmarkkinoilla vahvuus?

Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä kysymys.

Meidän täytyy tarkastella kansainvälistä kauppaa, Suomen viennin edistämistä, työpaikkojen syntymistä hyvin laajasta näkökulmasta. Kuten pääministeri totesi, me suomalaiset tarvitsemme hyvin monia kieliä. Englanti on tietysti tärkeä kieli monilla alueilla, mutta koko ajan korostuu pohjoismainen taloudellinen yhteistyö.

Minä olen itse juuri eilen palannut Norjasta kolmen päivän vienninedistämismatkalta. Nimenomaan Ruotsissa ja Norjassa meillä on valtavasti potentiaalia erityisesti pienille, keskisuurille yrityksille, joiden voi olla hieman vaikeampi lähteä vieraisiin kulttuureihin ja kauas viemään omaa osaamistaan. Norjassa väkiluku kasvaa muun muassa tällä hetkellä kovasti. Siellä on valtavasti infrarakentamista edessä, ja suomalaisten yritysten pitäisi mennä sinne rohkeammin. Meidän etumme nimenomaan on siellä se, että me puhumme ruotsia, päinvastoin kuin monet muut eurooppalaiset yrittäjät, jotka siellä ovat.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä käydystä keskustelusta voi saada vinoutuneen kuvan. Sivistysvaliokunta sai kiitosta kaikilta jäseniltä, että tämä kansalaisaloite käsiteltiin erittäin perusteellisesti. Jotta kuitenkin kuulijoille ja katselijoille syntyisi oikea kokonaiskuva, niin sivistysvaliokunta päätyi lausumaan, jossa edellytetään, että tätä kielivalikoimaa tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisuutena, että miten näitä kielihaasteita tulee huomioida yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhä laajentuva ja monipuolistuva vieraiden kielten osaamisen tarve huomioiden. Siis nähtiin, että se olisi ollut liian kova paukku nyt ykskaks vain todeta, että ruotsin kieli poistuu. Ei, se pitää arvioida laajalta näkökulmalta arvioiden elinkeinoelämän, kansalaisten tarve ja tämän kielipaletin laajentaminen. Näin vastuullisesti toimii sivistysvaliokunta. — Niin, piti kysyä herra pääministeriltä, eikö tässä asiassa pidä toimia näin vastuullisesti.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tulihan se kysymys sieltä.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen virallisena kantana totean, että me kannatamme sitä, että mahdollisimman moni suomalainen oppii mahdollisimman montaa kieltä. Tuohon edelliseen kysymykseen totean myös sen, että Ruotsi on noin 10 prosenttia meidän kaupastamme tänä päivänä eli ruotsin kielen osaaminen on myös business-hyöty. Tuon sanottuani olisin erittäin kiitollinen ja koko hallitus olisi, jos me suomalaiset puhuisimme enemmän venäjää ja oppisimme venäjää. Pidämme myös saksan kieltä tärkeänä, englannin, ranskan kieltä tärkeänä.

Haluaisin vielä todeta ehkä hallituksen näkökulmana sen, että kielten opiskelua tai kielten osaamista ei pidä nähdä nollasummapelinä, päinvastoin: mitä enemmän kieliä osaa, sen helpommin oppii toisia kieliä. Sen takia vastakkainasettelu vaikkapa ruotsin kielen ja jonkin toisen kansainvälisen kielen kanssa ei minun mielestäni ole tarkoituksenmukaista.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän kysymyksen käsittely jatkuu heti kyselytunnin jälkeen, joten siirrymme muihin asioihin.