Täysistunnon pöytäkirja 165/2014 vp

PTK 165/2014 vp

165. TORSTAINA 5. MAALISKUUTA 2015 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Suomen taloustilanne hallituskauden päättyessä

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomessa on lama. Suomessa on suurtyöttömyys. Suomessa on hallitus, jonka kaikki tavoitteet jäävät saavuttamatta, ja suurin osa hallitusohjelman asioista jää toteutumatta. Hallituspolitiikka on mennyt rikki. Pääministeri Stubb, tässä on tämän vaalikauden synkkä tilinpäätös. Te olette nyt vakavan selityksen velkaa suomalaisille. Miten on mahdollista, että näin on käynyt? Mitä nyt tapahtuu? Millaisissa käsissä maan johto on?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi haluaisin kiittää edustajaa tuosta positiivissävyisestä kysymyksestä ja totean siihen, että tällä hallituskaudella olemme onnistuneet sopeuttamisessa eli valitettavasti verojen korottamisessa ja leikkauksissa noin 6,4 miljardin euron edestä. Se on enemmän kuin mihin yksikään aikaisempi hallitus on kyennyt. Miksi olemme joutuneet tekemään näin? Sen takia, että meitä edeltävät hallitukset eivät ole onnistuneet tekemään rakenteellisia uudistuksia matkan varrella.

Mitä sitten tulee rakenteellisiin uudistuksiin, niin olen edustajan kanssa siinä samaa mieltä, että niitä on jatkettava. Tietyissä putki on pitkä, kuten sote-uudistuksessa. Kuntauudistuksessa lähdimme ensin uudistamaan kuntia ja päädyimme siihen, että kannattaa leikata kuntien tehtäviä. Tässä asetimme tavoitteeksi noin miljardi euroa, pääsimme vain 300 miljoonaan euroon. Minun mielestäni olisi kuitenkin tärkeätä nähdä ne realiteetit ja luoda tulevaisuudenuskoa myös siihen, että rakenteellisten uudistusten kautta kyllä Suomi lähtee vielä nousuun.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä minäkin Suomen tulevaisuuteen uskon, vaikka tällä hetkellä synkältä näyttää.

Suomen luottoluokitusta alennettiin jo viime syksynä. Positiivinen asia on, että se ei ole onneksi näkynyt Suomen velan koroissa eikä kansalaisten asuntolainojen koroissa. Mutta luottoluokittajat olivat epävarmoja myös Suomen tulevaisuudesta. Heitä epäilytti, pystytäänkö Suomessa tekemään päätöksiä, pystytäänkö tekemään välttämättömiä uudistuksia.

Hallitus ei valitettavasti ole kyennyt syksyn jälkeen ryhdistäytymään, vaan tavoitteet jäävät saavuttamatta, ja olen todella huolissani Suomen luottoluokituksesta. (Ben Zyskowicz: Keskustahallitus ei edes yrittänyt!) Miten te, pääministeri, arvelette: milloin Suomen luottoluokitusta seuraavan kerran alennetaan?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja hyvin tietää, luottoluokittajien analyysit ovat pitkäjänteisiä. He katsovat menneisyyteen ja myös tulevaisuuteen.

Minun mielestäni on erittäin tärkeätä, ettei eduskunnan tasolta, saati sitten hallituksen tasolta, pyritä ikään kuin manaamaan luottoluokittajia alentamaan Suomen luottoluokittajatasoa. Jos saamme aikaiseksi niitä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat mainittuina esimerkiksi luottoluokittajien analyyseissä, niin silloin meidän luottoluokitus säilyy. Jos me emme tässä onnistu, niin silloin meidän luottoluokitus laskee. Perusviesti tässä varmaankin on se, että jos me jatkamme sillä tiellä, missä me olemme olleet viimeisten 10—20 vuoden ajan, eli että emme onnistu tekemään rakenteellisia uudistuksia, niin silloin kylmä tosiasia on se, että leikkausten ja sopeutusten tie ja juustohöylän tie valitettavasti jatkuu. Eli meidän on saatava aikaiseksi rakenteellisia uudistuksia, (Puhemies koputtaa) ja sitä kautta meidän luottoluokitus säilyy.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Me Suomessa, suomalaiset, elämme epävarmuuden tunteessa. Kun keskustelee yrittäjien ja kotita-louksien edustajien kanssa, usein he nostavat esiin, että kun ei voi luottaa, kun ei voi ennustaa, ei uskalla investoida, ei uskalla kuluttaa. Ydinkysymys on se, että meidän pitää löytää vastaus siihen, kykenemmekö antamaan luottamusta tulevaisuuteen niin, että syntyy investointeja, syntyy kulutushalukkuutta ja syntyy uskoa siihen, että me Suomessa pystymme ottamaan sen aseman, joka meillä aikanaan on ollut. Kysynkin, pääministeri: mitä te tekisitte, jos saisitte uuden valtakirjan, että ennustettavuus ja luotettavuus paranisi?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Ehkä kaiken politiikan ja hallitustoiminnan lähtökohtana on, kuten edustaja totesi, luottamus. Sen jälkeen pitää olla yhteinen tilannekuva eli pitää ymmärtää, missä jamassa Suomen talous on. Ja näiden lukujen pitää perustua Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön arvioihin vaikkapa sopeutustoimista.

Eli ensin on tehtävä sopeutukset ja sen jälkeen rakennettava luottamusta. Mitä kautta se lähtee? Se lähtee sitä kautta, että me lainsäätäjinä luomme Suomeen sellaisen työllisyysilmapiirin, jossa suomalaista kannattaa työllistää ja työntekijän kannattaa ottaa vastaan työtä. Ja tämä tarkoittaa myös sitä, että seuraavan hallituskauden alussa pitää lyhyessä strategisessa hallitusohjelmassa heti päättää niistä sopeutustoimista ja niiden ajanjaksottamisesta. Myönnän aivan suoraan, että siinä tämä hallitus ei onnistunut, koska meillä ei ollut yhteistä kuvaa ja jouduimme muuttamaan sitä tilannekuvaa matkan varrella.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun, pääministeri, te selvitätte kerta toisensa jälkeen, miksi tämä hallitus on epäonnistunut, te aina viittaatte edellisiin hallituksiin. (Ben Zyskowicz: Niin, ne ei edes yrittäneet!) Minä muistutan teitä eräästä asiasta: Kahdeksan vuoden aikaan, Vanhasen ykkösen, kakkosen aikaan, Suomeen syntyi 245 000 työpaikkaa entisten työpaikkojen päälle. Tämän hallituksen aikaan Suomesta on vähentynyt yli 110 000 työpaikkaa. Siis aikaisemmin 245 000 työpaikkaa lisää, ja nyt on vähentynyt 110 000 työpaikkaa. Ja aivan erityisesti, kun nuorisotyöttömyys piti voittaa, se on kasvanut kolmessa vuodessa 40 prosentilla. Kun pitkäaikaistyöttömyys piti voittaa, niin se on kasvanut kolmessa vuodessa noin 80 prosentilla. Arvoisa pääministeri, onko hallitus epäonnistunut vai onnistunut työllisyyden hoidossa?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kyllä varmasti lähtökohtana on se, että Suomessa pitää työllistää enemmän. Ja lähtökohtana on myös varmasti se, ettei poliitikko, ei edes edustaja Pekkarinen, ole se, joka on luonut Suomeen 250 000 työpaikkaa. (Välihuutoja) Pidän teitä politiikan suurmiehenä, totta kai, mutta lähtökohta on se, että meidän pitää tehdä sentyyppistä lainsäädäntöä, joka tekee kasvun, työllistämisen ja yrittämisen mahdolliseksi. Ja sitten siinä matkan varrella pitää myös toivoa sentyyppistä globaalia talouden nousujohteisuutta, jonka me näimme vuosina 2000—2008.

Samalla haluan muistuttaa — ja toivon, että meistä jokainen edustaja katsoo peiliin — että noina vuosina elimme yli äyräiden. Eli me mitoitimme hyvinvointiyhteiskuntamme sellaiseen olettamaan, että talous kasvaa joka vuosi 3 prosenttia. Nyt Suomen Pankin arvion mukaan seuraavat 15 vuotta prosentin verran (Puhemies koputtaa) vuodessa, olipa hallituksessa kuka tahansa.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Teidän puheistanne, pääministeri, saa sen vaikutelman, että politiikalla ei voi vaikuttaa mihinkään, (Välihuutoja) että tämä on sattumaa. Jos kahden keskustajohtoisen hallituksen aikana syntyy 250 000 työpaikkaa lisää, se on onnekas sattuma. Hyvä, olkoon niin. Jos teidän vetovuorollanne 110 000 työpaikkaa häviää, se on epäonnekas sattuma.

Jos politiikalla ei teidän mielestänne voi vaikuttaa tai eduskunnan ja hallituksen päätöksillä ei pystytä Suomen suuntaa kääntämään, miksi te olette edes ehdolla tulevissa vaaleissa? (Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! En varmaankaan väitä, että politiikalla ei voi vaikuttaa, mutta väitän, että meidän poliitikkojen ei kannata luoda sitä illuusiota, että me luomme Suomeen sen kasvun ja ne työpaikat, sillä sen tekee suomalainen yritys, suomalainen yrittäjä ja suomalainen työntekijä. Ehkä tuontyyppisen väitteen esittäminen on vähän sama kuin että minä sanoisin tältä puolelta, että tehän pidätte vain negatiivisia puheenvuoroja, edustaja Tiilikainen. (Ben Zyskowicz: Sehän on totta!)

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Jos muu maailma suljetaan tarkastelun ulkopuolelle, niin todetaan, että ikinä ei Suomen bkt ole pudonnut yhtenä vuotena niin paljon kuin silloin, kun edustaja Pekkarinen oli hallituksessa, viime kaudella. 8 prosenttia, ylikin, putosi bkt vuonna 2009.

Edustaja Tiilikainen, oliko se hallituksen vika? No, ehkä se ei ihan ollut. Mitä edellinen hallitus teki, säästikö? Ei penniäkään! Toteuttiko eläkeuudistuksen? (Välihuutoja) Ei toteuttanut! Tekikö mitään soten eteen? Ei edes yrittänyt! Karsiko kuntien tehtäviä ja velvoitteita? Ei edes yrittänyt! Purkiko normeja ja byrokratiaa? Ei edes yrittänyt! (Välihuutoja)

Totta on se, että nykyhallitus ei ole onnistunut riittävän hyvin toteuttamaan omia kunnianhimoisia tavoitteitaan, mutta totta on myös se, että nykyhallitus on yrittänyt ratkaista sellaisia merkittäviä suomalaisia ongelmia, joita se edellinen hallitus, jossa edustajat Pekkarinen ja Tiilikainen olivat mukana, ei edes yrittänyt ratkaista. Eikö totta? (Aplodeja yleisölehteriltä)

Puhemies Eero Heinäluoma:

 (koputtaa)

Pääministeri Stubb. — Ja sitä ennen totean, että myöskään lehterillä ei saa taputtaa eikä muutenkaan osoittaa mieltä. Muussa tapauksessa lehteri tyhjennetään.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Tuohon äsken pidettyyn värikkääseen, ehkä tämän hallituskauden värikkäimpään, puheenvuoroon ei ole mitään lisättävää.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hyvä luettelo, edustaja Zyskowicz. Siitä huolimatta minä muistutan teitä, että niitten kahdeksan vuoden aikaan, mitä keskustahallitukset johtivat tätä maata, yrityksissä syntyi — senkin jälkeen, että yhtenä vuonna oli rankka pudotus, siitä huolimatta syntyi — 245 000 työpaikkaa lisää. Ja vuosien 2010 ja 11 aikaan, toisin kuin pääministeri kerta toisensa jälkeen sanoo, Suomen talous saatiin kasvuun. Mutta sen jälkeen tiet ovat eronneet esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä: Ruotsin talous kasvaa kaiken aikaa, mutta Suomen talous tulee alaspäin kuin lehmän häntä. (Välihuutoja)

Hallitus lähti huikein suunnitelmin liikkeelle. Isoja uudistuksia ja reformeja. Kaikki tyssäsi seinään, ja kun kaikki tyssäsi seinään, lopputulos on tämä: (Puhemies koputtaa) työttömyys kasvaa, erityisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajua vauhtia.

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Löysin tuosta jos en kysymystä niin ainakin vastauksen.

Ja vastaus on se, että jos katsotaan vuosia 2008, 2009, 2010 ja osittain vuotta 2011, Suomi ei ole koskaan ottanut yhtä paljon velkaa kuin mitä silloin otettiin. Me otimme vuositasolla 10 miljardia euroa velkaa, eli me pyrimme elvyttämään talouttamme, mikä, voi olla, siinä vaiheessa oli oikea ratkaisu.

Mutta valitettavasti, edustaja Pekkarinen, tämä hallitus ei ole mennyt sille samalle, osittain — myönnän, vaikka itse hallituksessa olin — holtittomalle linjalle. Me emme enää voi lisävelkaantua. Me olemme tuplanneet velkamme 50 miljardista 100 miljardiin euroon. Se on minun mielestäni väärin meidän lapsiamme ja lapsenlapsiamme kohtaan, ja sitä paitsi tänä vuonna me paukutamme jo 60 prosenttia velkataakkaa bruttokansantuotteesta. Tällä tavalla ei voi tehdä politiikkaa, vaikka se kuinka kivalta vaikuttaisi ja kuulostaisi.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuossa hallituksessa, sivumennen sanoen, oli valtiovarainministerinä edellinen pääministeri elikkä Jyrki Katainen — valtiovarainministerinä, jonka budjetin kautta viime kädessä rahat, velkakin, kulkivat tähän taloon asti. (Ben Zyskowicz: Okei, nykyinen on sitten Rinteen!)

Minä puolustan Kataisen ratkaisuja edellisen hallituksen aikaan, koska yhtäkkisessä pudotuksessa, kun Suomella ei ollut paljon silloin velkaa, oli perusteltua ja paikallaan estää kaikkinaiset ikävät vaikutukset ja seuraukset, mitä siitä syntyi. Kun näin tehtiin, me saimme talouden kasvamaan. Vuonna 2010 kansantuote kasvoi reilusti, sama tapahtui 2011, ja näiden vuosien aikaan — vielä kolmannen tai neljännen kerran — yhteensä 245 000 nettomääräisesti lisää työpaikkoja. Tämä oli sen valinnan tulos. Nyt menee kaikki alas kaiken aikaa, työpaikkoja menetetään, kansantuote kasvaa, velka lisääntyy — (Puhemies koputtaa) ei häävi lopputulos tässä. (Ben Zyskowicz: Otetaan lisää velkaa nytkin, sillähän se hoituu!)

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Palaan ehkä sitten tuohon Pekkarisen alkuperäiseen toteamukseen, että olemme saaneet aikaiseksi 250 000 työpaikkaa. Jos näin on, kiitämme siitä sitten varmasti edellistä valtiovarainministeriä Jyrki Kataista.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut selväksi ainakin se, että jos ei tämä hallitus ollut hyvä, niin ei ollut edellinenkään. Näitä molempia hallituksia yhdistää erityisesti se, että molemmissa on valtaa käyttänyt kokoomus.

Mutta, hyvät edustajat, hyvä puhemies, eikö nyt olisi parempi katsoa eteenpäin eikä miettiä sitä, kumpi on tehnyt enemmän virheitä, edellinen hallitus vai nykyinen hallitus? Pitäisi miettiä, millä me saamme sitä kasvua aikaan. Ja jos katsoo niitä suosituksia, joita kansainväliset, arvostetut talouden asiantuntijat sanovat niin Suomelle kuin koko Euroopalle, nyt ei pidä pahentaa tätä talouden kierrettä, nyt ei pidä enää leikata, vaan nyt pitää luoda työpaikkoja. Meillä on 360 000 työtöntä, tosiasiassa 500 000 työtöntä Suomessa. Oleellista on luoda työpaikkoja, ja kyllä valtiolla siinä, arvoisa pääministeri, on iso rooli. Mihin me tarvitsemme (Puhemies koputtaa) hallitusta tai eduskuntaa, jos pääministeri kuvittelee, ettei valtio pysty auttamaan työpaikkojen luomisessa?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Olen edustaja Arhinmäen kanssa tasan tarkkaan samaa mieltä siitä, että nyt kannattaa katsoa eteenpäin, tasan tarkkaan myös samaa mieltä siitä, että meidän pitää miettiä keinoja, joilla saamme Suomen kasvuun, nousuun ja sitä kautta työpaikkoja eteenpäin. Nuo kansainväliset instituutiot, joihinka edustaja Arhinmäki viittaa, vaikkapa OECD tai IMF, puhuvat muun muassa työmarkkinoiden joustoista, ja meidän on rakennettava sellaiset työmarkkinat, joissa työn teettäminen ja työn vastaanottaminen kannattaa. Se on se ainoa tapa, jolla Suomi saadaan nousuun. Tähän eivät auta mitkään hallituksen tai valtion poppaskonstit, vaan meillä pitää olla sellainen lainsäädäntö, joka edesauttaa työllistämistä, ja valitettavasti meillä tällä hetkellä sitä ei ole.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Jos sallitte, niin palaan keskustelussa sen verran taaksepäin, kun keskusteltiin siitä, onko politiikalla vaikutusta bisnekseen. Kyllähän keskusta sen varmasti tietää, ja hyvä esimerkki siitä on jätevesiasetus.

Arvoisa puhemies! Suomen talous on heikoilla kantimilla tällä hetkellä, ja se on EU:n tasol- la heikoimmasta päästä. Me perussuomalaiset olemme puhuneet isänmaallisesta talouspolitiikasta. (Martti Korhonen: Viron mallistahan te aina puhutte!) Tämä isänmaallinen talouspolitiikka tarkoittaa sitä, että ajatellaan ensisijaisesti Suomen ja suomalaisten huomioimista päätöksenteossa, jolla on merkitystä talouteen.

Arvoisa pääministeri, meillä on käytössä päätöksenteossa ympäristövaikutusten arviointi. Meillä on monia virkamiehiä, jotka tutkivat päätöksen ympäristön kannalta. Mutta tämmöistä järjestelmää ei ole talouden kannalta, ja kysynkin pääministeriltä: oletteko sitä mieltä, että jatkossa kannattaisi näin toimia myös talouden osalta?

Pääministeri  Alexander  Stubb

Arvoisa herra puhemies! Sehän on sanomattakin selvää, että jatkuvasti arvioimme sitä, millä tavalla eri hallitukset onnistuvat talouspolitiikan tekemisessä, ja näihin arvioihin me käytämme virkamiesten, ammattilaisten, asiantuntijoiden tukea, kuten esimerkiksi Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön, samalla tavalla kuin me arvioimme vaikkapa rakennepoliittisen ohjelman onnistumisia ja epäonnistumisia. Tämäntyyppistä analyysia tehdään jatkuvasti.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Poliittisilla päätöksillä ja arvo- ja talousratkaisuilla totta kai on iso merkitys, miten Suomi selviää.

Edustaja Pekkarinen, valitettavasti on sanottava, että edellisen porvarihallituksen kaudella tehtiin valtionomistajuuden kannalta tosi vakava virhe laskemalla Kemijärven sellutehdas Stora Enson toimesta ilman mitään valtionomistajuutta tuhoutumaan. Samoin myitte pilkkahinnalla lannoiteteollisuuden Yaralle.

Tältä osin nämä ovat aika vakavia kysymyksiä. Tämän takia toivon, että, ministeri Paatero, te voisitte tarkastella, millä tavalla valtionomistajuutta voitaisiin aktiivisesti käyttää talouden kasvun ja Suomen kansallisen selviytymisen näkökulmasta tehokkaammin.

Kehitysministeri Sirpa Paatero

Arvoisa puhemies! Tässä on iso kysymys, joka varmaan tulee seuraavan hallituskauden aikana ratkaistavaksi, mikä on kokonainen suomalaisen omistuksen linja.

Mutta nyt on käynnistetty Solidiumin aseman selvittämiseksi työryhmä, jossa arvioidaan, minkälaista omaisuutta Solidiumin sisällä tulevaisuudessa on, miten sitä ohjataan ja mikä on se omistajan ääni ja miten se siellä kuuluu. Tällä toivottavasti päästään yksi askel eteenpäin niin, että niin tämä talo, hallitus kuin talouspoliittinen ministerivaliokunta on paremmin ohjaamassa Solidiumin tulevaa toimintaa.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mennään hieman taaksepäin. Viime syksynä työmarkkinajärjestöt sopivat eläkeuudistuksesta, ja hyvä niin. Siinä vanhuuseläkkeen alaraja päätettiin nostaa 65 vuoteen ja vähän ylikin riippuen henkilön syntymävuodesta. Tässä olivat perusteina muun muassa eliniänajan pidentyminen ja työurien pidentäminen. No, viime vuonna tämä odote loikkasi ylöspäin 0,3 vuotta. Tuoreemmissa tilastoissa eläkkeellesiirtymis-ajanodote on noussut 61,2 vuoteen, ja kun tavoite on 62,4 vuotta, niin ollaan aika lähellä.

Tässä on nyt tullut semmoinen ongelma, että kun työttömyys lisääntyy ikääntyneiden keskuudessa, yhä useampi jaksaa sinne vanhuuseläkkeelle saakka, mutta osa ei todellakaan jaksa. Ja kun varhaiseläkejärjestelmiä on lopetettu, se johtaa siihen, että ikääntyneet työttömät joutuvat todella ongelmalliseen tilanteeseen. Minä kysyn: tunnistaako hallitus tämän ongelman ja tämän näkemyksen, ja miten vastaatte tähän ikääntyneiden työttömien ongelmaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! On todellakin hyvin merkittävää, että eläkeuudistuksen keskeisistä linjauksista on työmarkkinaosapuolten kesken päästy sopuun ja lainsäädännön valmistelu on sosiaali- ja terveysministeriössä tällä hetkellä menossa. Yksin eläkeuudistus ei kuitenkaan vielä takaa työ-urien pidentymistä kokonaisuudessaan, vaan tarvitaan paljon muitakin toimia.

Tässä ikääntyneiden työssäjaksaminen ja työssä jatkaminen, jonka edustaja ansiokkaasti nosti esille, on hyvin tärkeää, kun mietitään, millä tavalla työelämää ja toisaalta meidän erilaisia rakenteita, jotka hyvää työelämää tukevat, kehitetään. Työterveyshuolto, työhyvinvointi, työssäjaksaminen ja johtaminen liittyvät kaikki hyvin voimakkaasti toisiinsa.

On keskeistä, että me suomalaiset sekä hallituksen toimesta että myöskin työmarkkinaosapuolten toimesta eli kolmikantaisesti sitoudumme näiden yhteisten askelmerkkien eteenpäinviemiseen. Meillä on viime viikolla ollut (Puhemies koputtaa) koolla kolmikantainen porukka keskustelemassa siitä, millä tavalla voitaisiin jatkossa entistä paremmin työhyvinvointia, työterveyttä ja työssäjaksamista yhteistyössä kehittää. Tästä on luvassa yhteisiä johtopäätelmiä vielä tämän kevään aikana.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tullut tällä erää käsiteltyä.