Täysistunnon pöytäkirja 165/2014 vp

PTK 165/2014 vp

165. TORSTAINA 5. MAALISKUUTA 2015 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Kohtuuhintaisen asumisen edistäminen

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kallis asuminen lisää kaupunkiseuduilla köyhyyttä. Toisaalta huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista vaikeuttaa kuntien työvoiman saantia. Työmatkat pitenevät, ja ilmastopäästöt lisääntyvät.

Hannele Pokan työryhmä on juuri tänään luovuttanut selvityksen asumisen tukien ja verojen vaikuttavuudesta. Kysynkin vastaavalta ministeriltä: millä tavalla hallitus aikoo viedä eteenpäin näitä toimenpiteitä?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! On hyvin tärkeää puhua siitä, että meillä on riittävästi kohtuuhintaisia koteja. Se on iso asia. Tämä selvitys luovutettiin minulle viime viikolla, ja siinä on muutamia todella tärkeitä periaatteita.

Yksi niistä on se, että Valtion asuntorahastoa tarvitaan jatkossakin asukkaiden rahastona, kotien rakentamisen rahastona. Pidän tärkeänä, että tulevaisuudessakin, kuten myös tällä kaudella, tehdään lisää kohtuuhintaisten asuntojen syntymistä tukevia toimenpiteitä, ja olen sitä mieltä, että niitä parannettuja tukiehtoja, joita tällä kaudella on tehty, tultaisiin jatkamaan toivottavasti myös ensi kaudella.

Sen sijaan tässä virkamiesesityksessä on myös joitakin senkaltaisia esityksiä, joita en tältä istumalta, ja muutenkaan, pidä kovinkaan viisaina. Esimerkiksi en olisi poistamassa asuntolainojen korkovähennystä tai tämänkaltaisia seikkoja.

Mutta toivon, että tämän virkamiesesityksen ne puolet, jotka ovat hyviä ja tärkeitä, (Puhemies koputtaa) tulevakin hallitus ottaa omaan ohjelmaansa.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Metropolihallinnossa yksi ajatus oli lisätä seudullisesti kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Toisaalta Pisara-radan päätöksen yhteydessä on päätetty, että kunnat lisäävät asuntotuotantoa 25 prosenttia. Kuinka näiden hyvien tavoitteiden nyt käy, kun hallitus on vetäytynyt sekä Pisarasta että metropolihallinnosta?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kysyjä puhuu siinä mielessä erittäin olennaisesta asiasta, että valtio ei yksin ratkaise sitä, että meille syntyisi kylliksi kohtuuhintaisia koteja ihmisille, vaan me tarvitsemme myös kuntien toimia, hyvin vahvoja sellaisia. Me tarvitsemme maata, ja me tarvitsemme tontteja. Oli aika häkellyttävää lukea lehdestä uutinen, että yleishyödyllinen toimija ilmoitti, että 2 000 asuntoa Helsinkiin rakentuisi, jos se saisi tontteja.

Eräänä tärkeänä avauksena oli tämä historiallinen sopimus siitä, että valtio tulee vastaan infrahankkeissa, jos kunnat sitoutuvat näitä tontteja lisäämään neljänneksellä. Pidän sitä erittäin tärkeänä. Asuntoministerinä edellytän ja toivon, että se etenee. En minä ole ollut tyytyväinen siihen, että tämän Pisara-radan kanssa empimistä on ollut. Minä näen tarpeellisena asumistuotannon näkökulmasta, että sopimukset pidetään.

Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! On pakko korjata tässä näitä asioita, elikkä nythän ollaan jo sovittu, siinä samassa sopimuksessa on Länsimetro, jolle on annettu ensiksi 240 ja sitten taas 240. Sitten siellä on myöskin Riihimäki ykkönen, Riihimäki—Helsinki ykkönen, jolle on 150 miljoonaa, elikkä siitä sopimuksesta on suurin osa jo tehty. Sitten tätä Pisaraa ollaan aivan pää punaisena viemässä eteenpäin, niin että kyllä ne sieltä tulevat.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä maassa asuminen perustuu hyvin isolta osaltaan myöskin vuokra-asumiseen. Vuoden alusta uudistettiin yleistä asumistukea, jolloin poistettiin omaisuuden vaikutus asumistukeen. Siinä yhteydessä kuitenkaan eläkeläisten osalta ei omaisuuden vaikutusta poistettu, ja eläkeläisten osalla esimerkiksi omaishoidon tuki vaikuttaa asumistuen määrään. Kuitenkin on niin, että meidän eläkeläisemme hyvin usein hoitavat toista puolisoaan loppuhetket ja menettävät tavallaan sitten sen kanssa asumistuen. Minkä takia eläkeläisten asumistuki on erilainen ja epätasa-arvoinen verrattuna yleiseen asumistukeen?

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Asumistukijärjestelmämme ja toisaalta myöskin sosiaaliturvajärjestelmämme, johon asumistuki oleellisena osana kuuluu, on melko monimutkainen, tilkkutäkkimäinen jopa, kokonaisuutena, ja sitä on pyritty tällä vaalikaudella uudistamaan ja viemään sitä kohti yhdenmukaisempia käytäntöjä. Aivan kaikissa em-me ole vielä onnistuneet. Ikäihmisten asumiseen liittyvät kysymykset ja sen tukemiseen liittyvät kysymykset ovat poikkihallinnollisia, eivät pelkästään sosiaali- ja terveysministeriön tontilla, mutta varmasti, kun tulevalla vaalikaudella vielä enemmän on tarvetta tuoda palvelupainopistettä kotiin, miettiä omaishoidon tukikysymyksiä ja siihen liittyviä asioita, myös ikäihmisten asuminen kokonaisuutena tulee uudistettavien asioiden listalle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Soininvaara, ja ennen puheenvuoron alkua pyydän teitä sulkemaan sen tietokoneen. Olkaa hyvä!

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Se, että meillä on erikseen eläkeläisten asumistuki, johtuu nyt ennen kaikkea siitä, että eläkeläiset usein asuvat entisissä perheasunnoissa. Jos niissä olisi yhtä ankarat pinta-alarajat kuin on muitten ihmisten asumistuessa henkeä kohden, niin sitä pidettäisiin aika kohtuuttomana.

Mutta mitä kuuluu sille asumistuen uudistukselle? Sehän piti tehdä, poistaa se portaittainen malli ja mennä lineaariseen malliin ja poistaa kaikki ne ongelmat, mitä nykyisessä asumistuessa on. Miksi sitä ei ole tuotu tälle eduskunnalle? (Tuija Brax: Minne se jäi?)

Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty

Arvoisa puhemies! Niin kuin aikaisemmin jo sanoin, koko sosiaaliturvajärjestelmän uudistamisessa on edetty askeleittain tilkkutäkkimäisyydestä ja monen luukun periaatteesta kohti yhdenmukaisempaa kokonaisuutta, mutta ei se maailma aivan valmiiksi ennen näitä vaaleja tule, eikä se maailma aivan valmiiksi yhdellä vaalikaudella tule. Uskon, että näitä kaikkia uudistuksia meidän pitää jatkossakin olla viemässä eteenpäin yhdessä rintamassa. Olemme yhteisesti todenneet, että sosiaaliturvajärjestelmässä on monia sellaisia kohtia, jotka tekevät sosiaaliturvajärjestelmästä vaikeasti hahmotettavan ja myöskin kansalaiselle monimutkaisen. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että monissa kohdissa olemme jo tällä vaalikaudella päässeet kohti yhdenmukaista ja yhden luukun periaatetta noudattavaa kokonaisuutta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tältä päivältä tullut käsiteltyä.

Samalla myös kyselytunti on päättynyt.