Täysistunnon pöytäkirja 166/2014 vp

PTK 166/2014 vp

166. PERJANTAINA 6. MAALISKUUTA 2015 kello 13.10

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 5 ja 25 §:n muuttamisesta

 

Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on jo aika mones kerta tämän saman asian tiimoilta tästä.

Ihan lyhyesti asian historia: Vuonna 2010 säädettiin lainsäädäntö, jolla haluttiin edistää nimenomaan bioraaka-aineitten käyttöä, tässä tapauksessa chp-sähkön ja lämmön tuotannossa, yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Tavoite oli saada metsästä energiapuu nimenomaan lämmön ja sähkön tuotantoon, ja tuo puu ilman tällaista erillistä järjestelmää ei sieltä mainittuun tarkoitukseen tulisi. Säädettiin tällainen sähkön muuttuvahintainen tuotantotuki, joka notifioitiin ja saatiin Suomessa voimaan vuoden 2011 puolella.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys käytännössä merkitsi sitä, että ensinnäkin kotimaisista biopohjaisista energialähteistä aina puu tehtiin edullisemmaksi ajojärjestyksessä turpeeseen nähden, joka on puulle tärkein kilpailija kotimaassa, aina puu tehtiin kilpailukykyiseksi turpeeseen nähden. Kun turve lähtökohtaisesti on edullisempi polttoaine kuin puu, niin muuttuvahintaisella tuotantotuella aina puun hinta käyttäjän kannalta vedettiin alle turpeen hinnan. Näiden kahden, turpeen ja puun, koska niitä yleensä käytetään yhdessä, niitten seoksen, kilpailukyky taas suhteessa kivihiileen haluttiin varmistaa niin, että aina tämä kotimaisen bion seos on kilpailukykyinen nimenomaan ulkolaiseen kivihiileen verrattuna. Näin lähdettiin liikkeelle ja tultiin aina vuoden 2012 loppuun. Siinä vaiheessa, 2013 alusta lähtien, Kataisen hallitus muutti tätä lainsäädäntöä niin, että se nosti turpeen veroa, jolloin turve tuli heikommin kilpailukykyiseksi. Ja kun turve on heikommin kilpailukykyinen, puu ei tarvitse niin paljon tukea. Elikkä puunkin tukea vähennettiin, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että puuta ja turvetta käyttävän energialaitoksen kannalta tämä seos kävi heikommin kilpailukykyiseksi kivihiileen verrattuna. Tämän seurauksena kivihiili alkoi virrata maahan moniin Suomen polttolaitoksiin ja puun ja turpeen yhteiskäyttö väheni suhteessa kivihiileen. Näin kävi.

Opposition toimesta on kahden vuoden ajan yritetty — joku hallituspuolueennekin edustaja on kahden vuoden ajan yrittänyt — sanoa hallitukselle, että tämä oli väärä ratkaisu, näin ei saa tehdä. Tämä johtaa siihen, että satoja miljoonia euroja vuodessa käytetään ulkomailta tänne kärrättävän kivihiilen rahoittamiseen, kun vieressä suomalaista bioa, ennen kaikkea puuta, mätänee metsään. Hallitus kuunteli muttei tehnyt mitään yli kahden vuoden ajan. Nyt tämä nykyinen hallitus on tunnustanut, että tuo ratkaisu, jolla heikennettiin edellisen hallituksen aikaan tehtyä päätöstä puun ja turpeen tuesta, heikennettiin Kataisen hallituksen toimesta, on väärä ratkaisu.

Nyt hallitus on tämän vuoden alusta lähtien madaltanut jonkun verran jo turpeen veroa, 3,4 euroon megawattitunnilta, ja samalla on hivenen parantanut puun tukea. Näin ollen turve ja puu ovat pikkasen paremmassa kilpailuasetelmassa kuin viime vuoden puolella suhteessa kivihiileen, mutta hallituskin sen tunnustaa, että ei riittävän hyvässä kilpailutilanteessa likimainkaan. Hallitus on luvannut nyt sen, että turpeen vero lasketaan sille alkuperäiselle tasolle — 1,9 euroa megawattitunnilta — joka parantaa puun tukea, ja että näin ollen tämä kotimainen saatetaan vihdoin siihen samaan tilanteeseen, missä se oli, miten edellinen hallitus sen asian päätti. Näin nämä esitykset on periaatteessa tähän taloon tuotu, ja tässä asennossa nämä asiat, nämä veroratkaisut, joilla turpeen veroa ja puun tukea käsitellään, ovat menneet tässä talossa.

Mutta rinnan noiden esitysten kanssa hallitus toi tänne eduskuntaan esityksen, jossa sitä puuta, joka kelpaa täyden tuen piiriin, rajoitetaan. Vain jos tietystä metsälöstä tietynkokoista puuta otettaisiin, niin siitä puusta ei maksettaisikaan tuota täyttä tukea, joka muutoin tuon lain perusteella määräytyisi. Tämä esitys on talousvaliokunnan käsittelyssä ollut, ja siitä nyt just tasan tarkkaan tällä hetkellä on kysymys.

Meidän mielestämme, jotka emme hyväksy hallituksen tätä esitystä, jolla toisaalta parannetaan puun ja turpeen kilpailukykyä, toisaalta tämä rajoite merkitsee tosiasiassa sitä, että tuon parannuksen alta vedetään matto pois. Näin ovat sanoneet kaikki energiankäyttäjät. Yksikään puuenergiaa chp-tuotannossa käyttävä laitos tai edes Suomen sahat eivät ole pitäneet kannatettavana tätä hallituksen esitystä rajata tukikelpoisen puun määrä hallituksen esittämällä tavalla.

Me luotamme siihen, että taatusti Suomessa puuta riittää. Meidän hakkuukelpoiset metsät, siis runkopuun osalta, nousevat yli 80 miljoonaan kiintokuutiometriin 2020-luvulle tullessa. Puuta hakataan 55 miljoonaa kiintoa. Vaikka meillä, mikä on erinomainen asia, suuria biotehtaita ollaan rakentamassa, niiden jälkeenkin, vaikka ne kaikki nousisivat pystyyn, puuta kyllä riittää kaikkiin näihin tarpeisiin.

Kaiken lisäksi tällainen rajaus, jossa osa energiapuusta saa täyden tuen ja osa vain puolittaisen, johtaa sellaiseen byrokratiaan, että se on aivan mahdoton byrokratia. Tämä on toinen keskeinen syy, miksi me emme tätä rajausesitystä, josta nyt tässä on kysymys, voi hyväksyä.

Ja kolmas on kyllä se, että tällä tavalla rajaten tukikelpoisuus ja tukikelvottomuus tai vain osittainen tukikelpoisuus merkitsee samalla sitä, että vain niiden, jotka hallitsevat näitä puuvirtoja, kannalta tämä on edullinen, mutta pienyrittäjien ja pienten energialaitosten kannalta tämä ei todellakaan ole edullinen järjestelmä.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla ja näillä syillä esitän tämän asian hylkäämistä.

Arvoisa puhemies! Aivan pieni jatko vielä, koska viime päivien aikaan on käyty keskustelua julkisuudessakin siitä, miten nyt oikein nämä asiat menevät, millä tavalla kulkevat käsi kädessä. Hallituksen alkuperäinen esitys on, että vero laskee ensi vuoden 2016 alusta lähtien 1,9 euroon megawattitunnilta, jolloin puun tuki lisääntyy — alkuperäisen esityksen mukaan tämän pitäisi tulla voimaan siis ensi vuoden 1. päivä. Välillä oli tietoa siitä, että hallitus siirtäisi tämän esityksen voimaantulon siihen saakka, kunnes tämä puun rajoite tulisi 2018 voimaan. Olen tänä päivänä saanut selvityksen siitä, että tätä siirtoa ei tapahdu vaan tämä veron alentaminen tapahtuisi ensi vuoden 2016 alusta lähtien, mikä on tietyllä tavalla kuitenkin hyvä asia, parempi asia kuin se, että sitä olisi siirretty sinne kauaksi. Tästäkin huolimatta tällaisen rajauksen kohta, siis 2018 lähtien voimaansaattaminen, on aivan ehdottomasti tarpeeton. Ja tästä syystä todellakin tämän esityksen hylkääminen on kaikin tavoin perusteltua.

Jos puhemies vielä sallii, minä yritän tämän piirtää niin kuin kronologiassa, aikajärjestyksessä, miten tämä menee: 2012 loppuun asti meillä turpeen vero oli 1,9 euroa megawattitunnilta ja siihen liittyi puun reipas tuki. 2013 alusta lähtien turpeen vero nousi 4,9 euroon ja puun tuki pieneni, nämä menettivät kilpailukykynsä. Nyt 2015 alusta lähtien vero alentuu 3,4 euroon ja puun tuki pikkasen kasvaa, mutta nyt 2016 sitten se vielä alenee siihen alkuperäiseen tasoon. Mutta kuinka ollakaan, tämä asia ei jää sellaisekseen, vaan 2018 on odotettavissa tämän nyt käsittelyssä olevan lain mukainen rajaus siihen puun tukeen, ja sitten tämä kaikki kestää voimassa ainoastaan vuoden 2020 loppuun saakka. Mitä yritän sanoa? Yritän sanoa, että suurin piirtein kaksi vuotta ja mennään samalla systeemillä, taas kaksi vuotta ja muutetaan systeemiä, taas kaksi vuotta ja muutetaan — kolmeen kertaan tällä tavalla, ja kaikki lysti loppuu vuoden 2020 loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Halusin tämän kronologian vielä sanoa. Ja niin kuin sanottu, esitän tämän esityksen hylkäämistä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Kiitoksia, edustaja Pekkarinen. Puhemies oli kärsivällinen, kun nyt me kaikki tiedämme, mistä keskustelemme.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakiesityksen mukaan metsähakkeella tuotetusta sähköstä maksettava muuttuva tuotantotuki alennetaan puoleen silloin, kun metsähake on valmistettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta kuitu- tai tukkipuusta. Maa- ja metsätalousvaliokunnan lausunnossa 52/2014 esitettyihin perusteluihin vedoten perussuomalaiset eivät voi tätä esitystä hyväksyä.

Hallituksen esityksen keskeinen kipupiste on perussuomalaisille se, että esityksen järeän puun määritelmä lisää oleellisesti toimijoiden toiminta-, valvonta- ja hallintokuluja. Katsomme myös, että tukea ei ole yleensäkään nykytilanteessa tarvetta rajata. Arvioiden mukaan Suomen metsien puuvaranto mahdollistaa hakkuiden tuntuvan kasvun. Näin ollen maamme puuvaranto on riittävä kattamaan sekä metsä- että energiateollisuuden suunnittelemien uusien investointien aiheuttaman puuraaka-aineen kysynnän kasvun, kunhan puumarkkinat vain toimivat tehokkaasti.

Perussuomalaiset ymmärtävät erittäin hyvin, että maamme metsäteollisuuden kilpailukyky edellyttää puuraaka-aineen kohtuuhintaisuutta ja hyvää saatavuutta. Näin ollen, jos havaitaan metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen nostavan kuitupuun hintaa kohtuuttomasti, on tuen tasoa mietittävä uudestaan. Perussuomalaiset edellyttävätkin, että maa- ja metsätalousministeriö seuraa aktiivisesti puumarkkinoiden toimintaa ja ryhtyy tarvittaviin toimiin, jos markkinahäiriöitä esiintyy. Nyt hallitus aikoo ratkaista lisäsääntelyllä ja byrokratialla ongelmaa, jota ei itse asiassa edes ole.

Arvoisa herra puhemies! Edellä olevan perusteella kannatan edustaja Pekkarisen tekemää lain hylkäysesitystä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On hyvä kiinnittää huomiota juuri näihin edustaja Pekkarisen mainitsemiin hallituksen epäonnistumisiin siltä osin, että kun toimeen ryhdyttiin, niin kivihiilen käyttö kasvoi. Näitä korjausliikkeitä nyt on kyllä tehty, ja niitten arvioinnit yleensä kestävät mielestäni hyvin pitkiä aikoja, sillä eihän tällainen voi olla nykypäivää, että meillä kestää kaksi vuotta kääntää kelkkaa, kun huomataan, että ollaan menossa väärään suuntaan.

Ymmärrän sen, että meidän pitää tukea suomalaista bioenergiaa ja uusiutuvia energiamuotoja, kuten sellun tai turpeen käytön lisäämistä, veroeduin. Mutta sitä taas en ymmärrä lainkaan, minkä tähden me käytämme veronmaksajien rahoja esimerkiksi tuulivoimalatuen näitten tariffimaksujen tasaukseen. Jos lähtötilanne on se, että veronmaksaja tukee tuulivoimalla tuotettua sähköä yli 10 senttiä kilowattitunti ja pörssistä saadaan reilulla 4 sentillä kilowattitunti tätä samaa sähköä, niin onko tässä mitään järkeä? Meillä tulevat kymmenen vuoden aikana nämä tuulivoimalan tariffituet maksamaan kutakuinkin 2 miljardia euroa, ja siinä mielessä pitäisi uudelleen harkita seuraavan hallituskauden aikana, mihin meidän kannattaa panostaa ja satsata meidän väheneviä varojamme. Siinä mielessä odotan keskustalta kovasti ensi hallituskauden aikana sen suhteen, lasketaanko edelleenkin turpeen verotusta ja rupeammeko me tukemaan tosissamme myös puuenergian käyttöä voimakkaammin, ja vastaavasti täytyy myös arvioida uudelleen, missä määrin me tätä tuulivoimalan sähköntuotantoa tuemme. Sitä vuoden 2020 tavoitetta voitaisiin ainakin siirtää vaikka viidellä vuodella, niin että saataisiin vähän pehmennettyä sitä laskua.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Rautakaupasta saattaa rautalanka loppua, jos tätä vääntöä täällä vielä jatketaan, mutta näyttää siltä, että rautalankamalleja tässä tarvitaan. Tänään valtiovarainvaliokunta käsitteli tähän hallituksen nyt käsiteltävänä olevaan puun sähköntuotannon tukiasiaan kytkemäänsä turpeen veron alentamista. Valiokunnassa todettiin, että asiaan palataan maanantaina sen jälkeen, kun tämä sähkötukiasia on täällä salissa loppuun käsitelty.

Siis tässä on kysymys nyt siitä, että hallitus esittää ja myöskin talousvaliokunta mietinnössään esittää, että järeämmälle puulle ei vuoden 18 alusta vuoden 20 loppuun eli kolmen vuoden aikana maksettaisi tätä sähköntuotannon tukea. Tässähän on Metsäteollisuus ry ollut ainoa, joka on tätä lakiuudistusta ajanut, ja Metsäteollisuus ry perustelee tätä uudistusta sillä, että Suomesta puu loppuu, siis että tukkipuu loppuu. Mutta tämä laki olisi voimassa vain kolme vuotta, ja Metsäteollisuudenkin arvion mukaan tätä ainespuuta, tukki- ja kuitupuuta, saattaisi vuosittain muutama satatuhatta kuutiota mennä polttoon, ja tiedetään, että meillä on Suomessa jopa kymmenien miljoonien kuutioitten hakkuurästit ja metsiemme hakkuumahdollisuudet ovat vähintään 20 miljoonaa kuutiota suuremmat kuin mitä nyt käytetään. Puuta hakataan, kotimaista puuta teollisuus käyttää noin 55 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja kestävien hakkuumahdollisuuksien arvioidaan olevan 75 miljoonaa kuutiota. Elikkä Metsäteollisuus ry on todellakin ainoana ollut tukemassa tätä lakiesitystä. Lausunnonantajiahan oli 42. Kaksi oli neutraaleja, ja 39 vastusti, ja vain siis yksi eli Metsäteollisuus kannatti tätä. Perustelu ontuu pahasti, kun ajatellaan, että ainoa perustelu tässä on ollut se, että puu loppuu.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä tähän jo aiemmin mainitsemaani verolakikytkökseen. Olen nimittäin ilmoittanut jo tämän asian ensimmäisessä käsittelyssä, että vastustan loppuun asti tätä lakimuutosta, ja sen tulen tekemään. Katsotaan sitten, miten sille veroasialle valtiovarainvaliokunnassa ja lopulta täällä salissa käy.

Puhemies! Olen varma, että seuraavien vaalien jälkeen muodostettava hallitus palaa tähän asiaan. Jos tämä lakiesitys nyt menee läpi, niin seuraava hallitus varmasti kumoaa ensi töikseen tämän lain.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Hemmilälle viisaista sanoista. On hienoa, että kokoomuksesta löytyy suoraselkäisyyttä vastustaa järjettömiä hallituksen esityksiä.

Arvoisa puhemies! Erilaiset yhteiskunnan tuet usein vääristävät reilua kilpailua. Toisinaan seuraamuksena voi olla tilanteita, joissa yritykset ja muut toimijat menettelevät siten, että ne pyrkivät lypsämään erilaisia yhteiskunnan tukia ja helpotuksia mahdollisimman paljon. Joskus tästä voi olla seuraamuksena kaiken järkevän toiminnan sammuminen. Meillä on paljon esimerkkejä ihmisten toiminnasta myös muilta sektoreilta: ihan yksityistalouksissa joudutaan kannustinloukkuihin, kun aletaan maksimoimaan näitä etuja, tukiaisia, joita voidaan hankkia kotitalouteen tekemättä yhtään mitään, olemalla passiivinen. Vastaavanlainen henki valitettavasti vallitsee myös monissa suomalaisissa yrityksissä ja yhteisöissä, jotka lobbaavat omien etujensa puolesta, ajavat täällä eduskunnassa härskisti erilaisia lakeja, sellaisia lakeja, jotka hyödyttävät vain yhden tahon toimintaa ja haittaavat valtavan paljon yhteiskuntaa muuten.

Arvoisa puhemies! Kaiken päätöksenteon pitäisi olla johdonmukaista, ennakoitavaa, pitkäjänteistä. Erityisesti veropolitiikan pitäisi olla sellaista niille yritykselle, jotka tekevät suuria investointeja — niin kuin nyt lukuisat energiayhtiöt ovat tehneet investointeja sen takia, että haluavat käyttää uusiutuvia energiamuotoja hyväksi energiantuotannossa, haluavat kotimaisia energiamuotoja edistää, ja kun ne tekevät näitä suuria investointeja, niin ei voida sitten yhtäkkiä vetäistä mattoa alta ja todeta, että nyt teidän kaikki laskelmanne menevät aivan uusiksi, että raaka-aine kallistuu huomattavan paljon. Ei tällainen politiikka ole mistään kotoisin, että jatkuvasti tehdään muutoksia oikealle, vasemmalle.

Arvoisa puhemies! Uusiutuvia energiamuotoja ja niiden käyttöä tulee edistää tässä tilanteessa. Kun ajatellaan, että meillä vallitsee Suomessa suurtyöttömyys, niin tiedämme, että ottamalla käyttöön uusiutuvia energiamuotoja yhä enemmän ja enemmän voimme työllistää tuhansia, jopa kymmeniätuhansia suomalaisia kotimaisen energian parissa. Näitä työpaikkoja ei pitäisi kenenkään väheksyä. Mielestäni sen takia täytyy kaikin keinoin pyrkiä vaikuttamaan niin, että uusiutuvia energiamuotoja saadaan enemmän ja enemmän käyttöön Suomessa. Nyt kun mietitään tätä kansainvälistä, epävarmaa, epävakaata, kiristyvää tilannetta, niin suomalaisille on hyvin tärkeää se, että me olisimme energian suhteen mahdollisimman omavaraisia. Se on yksi näkökohta, mikä myös pitäisi huomioida tässä päätöksenteossa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu tästä uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muutoksesta on saanut vähän huvittavia piirteitä. Täällä salissa on paljon keskusteltu puun loppumisesta, mutta etenkin minua ihmetyttää metsäteollisuuden suhtautuminen siihen, että kun energiapuuta, pienpuuta ja risukkoa, korjataan energiakäyttöön, niin samalla hoidetaan näitä taimikoita, joista metsäteollisuudelle kasvaa sitten tulevien vuosien kuluessa uutta raaka-ainetta ja sitä järeämpää puuta.

Nyt monissa tapauksissa, kun katsoo noita Suomen metsiä — taikka voidaan sanoa vaikka, että risukkoja — pitkin maantienvarsia eli jos tuolla Suomessa ajelee etelästä pohjoiseen vähän eri reittejä ja valitsee vähän pienempiä teitä, niitä hoitamattomia risukkoja kyllä riittää siellä. Siinä mielessä, jos ajatellaan, että nyt säädetään laki, että jos jostain löytyy joku 16 senttiä läpimitaltaan oleva puu ja sen sitten haluaa korjata sinne energiapuuksi, niin sitä ei saisi toteuttaa, niin niitä 16 sentin puita saattaa siellä risukossa olla niin harvassa, mitkä tulisivat poistettaviksi, että niitä ei oikeastaan kannata erikseen sieltä ajaa minnekään. Tämä vaatisi vielä valvontasysteemit, jos säädettäisiin laki, ettei niitä saisi käyttää energiapuuksi. Mutta kannattaisi semmoinen järjestelmällinen harvennus ja hakkuu, missä otetaan risut ja sitten valikoivasti sieltä täältä joku tämmöinen vähän paksumpi puu sinne sekaan, koska eivät metsänomistajat halua käyttää niitä isompia puita energiapuuksi, jos he tietävät, että kun sen harvennuksen ja hoidon suorittaa, niin 10—20 vuoden päästä siitä saa tukkipuuna paremman hinnan.

Mutta käsittääkseni tässä on kyse lähinnä siitä, että kun vuonna 1991 on Suomessa kuitupuun hinnoissa ollut korkein hinta, on oltu yli 30 euron hinnoissa kuutiometriltä, niin nyt se on pudonnut tuonne 15—16 euron korville, jos ei sen allekin, elikkä on tultu tavallaan puoleen hintaan. Samanaikaisesti kaikki muu on kallistunut. Nyt on jotenkin häpeällistä metsäteollisuuden suunnalta pelätä sitä, että se kuitupuun hinta nousee euron, 2 tai 3 euroa sen vuoksi, että otetaan tätä risukkoa ja pienempiä puita hyötykäyttöön ja samalla parannetaan ja hoidetaan metsiä maassamme ja mahdollistetaan se, että metsänomistajalla on myöskin mahdollisuus istuttaa tai kylvää taimia ja huolehtia siitä, että myöskin uusia metsiä tulee, joita metsäteollisuus voi tulevaisuudessa hyödyntää.

On jotenkin huvittavaa, kun kaikki nämä yritykset ovat muuttuneet partureiksi: kaikki vaan poikki ja pinoon ja kukaan ei huolehdi sitten jatkuvuudesta, ainakaan puheissaan, ei lobbauspuheissaan eivätkä välttämättä edustajat täällä eduskunnassakaan kaikki. Jotkut tosin puhuvat siitä, miten metsän kasvusta ja hoidosta pitää myöskin vastata. Mutta millä se metsänomistaja ja maanomistaja tekee sen metsänhoidon, ellei hän saa kohtuullista hintaa niistä myymistään energiapuista tai teollisuudelle myymistään kuitupuista? Se on se todellinen näkökohta ja kestävyys Suomen valtiontalouden kannalta, että jonkun pitää huolehtia siitä, että ne metsät tulee hoidettua ja ne kasvavat myös tulevaisuudessa. Se lyhytnäköinen kaupallinen hyöty ei ole ainut tarkoitus tässä asiassa. Sen takia kannatan Pekkarisen tekemää ja edustaja Hongiston kannattamaa hylkäysesitystä.

Keskustelu päättyi.