Täysistunnon pöytäkirja 17/2001 vp

PTK 17/2001 vp

17. KESKIVIIKKONA 28. HELMIKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

5) Laki rikoslain 6 luvun 2 §:n muuttamisesta

 

Ulla-Maj Wideroos /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Svenska riksdagsgruppen är oroad över de rasistiska tendenserna vi ser i vårt samhälle i dag. För några år sedan var läget i Joensuu på tapeten, i höstas var Håkansböle i Vanda skådeplatsen för sammandrabbningar med rasistiska förtecken. Det här är bara toppen av isberget. Inrikesministeriets polisavdelning publicerar numera årligen en rapport över den rasistiska brottslighet som kommit polisen till kännedom.

Brottsstatistik är sällan tillförlitlig, eftersom det händer mycket som aldrig kommer till polisens kännedom, men följande siffror över rasistiska brott ger en vägledning om hur det förhåller sig. År 1999 klassades följande antal fall som rasistiska brott: 98 fall av misshandel, 36 fall av skadegörelse, 36 fall av lindrig misshandel, 33 fall av smädelse, 32 fall av diskriminering, 22 fall av olaga hot och 13 fall av störande av hemfrid. Listan fortsätter och innehåller också fall av grov misshandel och till och med dråpförsök.

Rasististen tendenssien vastustamiseksi ehdotamme lakialoitteessamme, että rasistinen motiivi olisi rangaistuksen koventamisperuste. Huomio: rasistiset rikokset eivät ole sama asia kuin rasistisin motiivein tehdyt rikokset. Nykyisin tuomioistuimella on periaatteessa mahdollisuus tuomita kovempi rangaistus rikoksesta, jos motiivi on ollut rasistinen. Tämän edellytyksenä on, että rasistinen motiivi otetaan esiin oikeudenkäynnissä ja että tuomioistuin käyttää tätä mahdollisuutta. Tämä voi johtaa erilaisiin lopputuloksiin eri tapauksissa ja siihen, että oikeuskäytäntö ei muodostu yhtenäiseksi koko maassa. Lisäksi niin sanottu yleisestävä vaikutus eli kriminalisoitujen rikosten tekemistä estävä pelote ei toimi, mikäli rikoslaissa ei nimenomaan mainita, että rikos, jonka motiivina on rasismi, tulee tuomita ankarammin. Tämän vuoksi ehdotamme nimenomaisen säännöksen ottamista rikoslakiin rasistisesta motiivista rangaistuksen koventamisperusteena.

En allmän uppfattning gör gällande att rasistiska brott är en företeelse som vissa ytterlighetsgrupper sysslar med och att rasismen kan förebyggas genom att dessa grupperingar motarbetas. Brottsstatistiken för 1998 visar däremot att i Helsingfors utfördes endast 9 procent av de rasistiska brotten av s.k. skinheads. Den största enskilda gruppen gärningsmän klassades som övriga finländare. Problemet med rasistiska brott är därmed bredare än vi kanske tror. Rasistiska åsikter är också utbredda. År 1998 ansåg 12 procent av finländarna att de var mycket rasistiska och 26 procent att de var ganska rasistiska. Hela 42 procent av vår befolkning höll helt eller delvis med påståendet "människor som hör till vissa raser passar helt enkelt inte att bo i ett modernt samhälle". Rasismen är med andra ord mycket utbredd.

Arvoisa puhemies! Miksi meidän on sitten vastustettava rasismia? Itsestäänselvänä vastauksena on, että rasismi on pahasta, minkä vuoksi sitä on vastustettava. Demokraattinen yhteiskunta perustuu periaatteeseen kaikkien yhdenvertaisuudesta, ja rasismin vastustaminen on demokratian puolustamista.

Voimme myös tarkastella rasismin vastustamistarvetta vähemmän mahtipontisesta näkökulmasta. Lisääntyvä globalisaatio ei voi muodostua pelkästään tavaroiden ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta. Myös työvoiman liikkuvuus tulee lisääntymään. Siirtolaisuus ja monikulttuurinen yhteiskunta ovat kaksi tulevaisuuden realiteettia. Meidän täytyy oppia elämään siinä tilanteessa, mikäli haluamme olla edelleen mukana ja ylläpitää hyvinvointiamme globalisaation leimaamassa maailmassa. Tuolloin rasismille ja suvaitsemattomuudelle ei ole sijaa.

Hur kan vi då bäst motarbeta rasismen? Den här lagmotionen är bara ett led i den kamp mot rasism och främlingsfientlighet som vi måste föra. Ett bättre sätt är naturligtvis information och utbildning. Högt utbildade är överlag lite tolerantare i sin inställning till utlänningar. Barn är till sin natur toleranta, men intolerans är mycket lätt att lära sig redan i en tidig ålder. Skolan bär därför ett stort ansvar för arbetet mot intolerans och rasism. En lyckad integrering av utlänningar är också i sig ett arbete mot rasism. De som personligen känner utlänningar förhåller sig minst fördomsfulla till dem. Genom en lyckad integrering av utlänningar i arbetslivet och i fritidsverksamheten, exempelvis sport, kommer fler finländare att personligen lära sig känna utlänningar och behöver inte forma sin inställning till dem utgående från fördomar.

Fru talman! Till sist vill jag ta upp vårt, det vill säga politikernas ansvar. Vi får inte rida på främlingsfientliga opinioner, utan måste arbeta för det här landets bästa och försvara dess demokrati och humana värderingar genom att motarbeta rasismen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan puuttua meidän poliitikkojen vastuuseen. Me emme saa ratsastaa muukalaisvihamielisillä mielipiteillä, vaan meidän on tehtävä työtä tämän maan parhaaksi sekä puolustettava sen demokratiaa ja humaaneja arvoja vastustamalla rasismia.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Toivottavasti ed. Wideroos ei nyt tulkitse minua siinä valossa, mitä hän sanoi ihan lopuksi tuossa, kun takerrun erääseen yksityiskohtaan perusteluissa. Täällä sanotaan ensin, että etniseen alkuperään ja uskontoon verrattavina seikkoina voidaan mainita muun muassa kieli, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Tämä on ihan niin kuin pitääkin. Hiukan myöhemmin todetaan: "Säännös voisi olla sovellettavissa myös rikoksissa, joissa sekä uhri että rikoksentekijä kuuluvat vähemmistöön." Tätä minä en nyt ihan ymmärrä tai ainakin tätä varmaan pitäisi jotenkin selkeyttää. Tarkoittaako tämä nyt sitä, että kaksi saman vähemmistön ihmistä kamppailee toisiansa vastaan, vai tarkoittaako tämä sitä, että eri vähemmistöt keskenään kamppailevat? Oli niin tai näin, minusta tämä kohta edellyttää ehdottomasti selkeyttämistä, koska tämähän johtaa suoraan sanoen, anteeksi rouva puhemies, pahimmassa tapauksessa hiukan koomiseen lopputulokseen.

Oikeusministeri   Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. Wideroosin ja hänen edustajatoveriensa aloite on hyvinkin ajankohtainen. Oikeusministeriössä on paraikaa valmisteilla rikoslain yleisiä oppeja koskeva hallituksen esityskokonaisuus, jossa muun muassa rikoslain 6 luku kokonaan kirjoitettaisiin uudelleen. Tuo työ pohjautuu rikoslakiprojektin jo vuosia vireillä olleeseen hankkeeseen ja on oikeastaan viimeinen merkittävä osa rikoslain kokonaisuudistusta, joka tulee kaikkinensa kestäneeksi neljännesvuosisadan.

Paraikaa asiantuntijatyöryhmän ehdotus on lausunnolla korkeimmassa oikeudessa. Siellä on hyvin huolellinen tarkastelu. Erityinen jaosto tekee viikkotolkulla töitä tämän esityksen parissa. Sinne ministeriön puolesta esitin vaihtoehtoja juuri tältä osin, mitkä ovat rikoksen rankaisemisen koventamisperusteita. Siellä on kyseenalaiseksi asetettu tässäkin näkyvä rikoksen tekeminen palkkiota vastaan. Henkilökohtaisesti katson, että se edelleen on syytä pitää koventamisperusteena, mutta katsotaan nyt, mitä lausunnon antaja siitä toteaa.

Erityisesti on tämän lausunnon kohteena myös se, miten tällaiset rasistiset tai vastaavat motiivit tulisi ottaa huomioon rangaistuksen mittaamissääntelyssä. Yleisenä pyrkimyksenä on ollut se, että koventamisperusteita olisi vähän ja että niiden vaikutus olisi selvemmin näkyvissä tuomioistuimen lopputuloksessa, kun rangaistus on mitattu.

Mutta niin kuin on viitattu, Ruotsissa ja eräissä muissa maissa tätä hyvin yksityiskohtaista rasistisen, uskonnollisen tai vastaavan motiivin luetteloa on pidetty perusteltuna rikoslaissa ja rangaistuksen pituuteen nimenomaisesti vaikuttavana. Tämä kohta on avoin valmistelussa, ja aloite tuo tärkeän keskustelulisän tähän kysymykseen.

Keskustelu päättyy.