Sinikka Hurskainen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peruskoululain 38 §:n 2 momentissa säädettiin aiemmin oppilaan oikeudesta päästä lähimpään hänelle soveltuvaan kouluun oman piirinsä alueella. Tämä oikeus oli muun muassa, jos oman koulupiirin alueella ei ollut oppilaan terveydentilan kannalta soveliasta koulua. Nyt voimassa olevassa perusopetuslaissa ei ole vastaavaa säännöstä.

Perusopetuslain 6 §:n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä kouluyhteydet huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Pykälän 1 momentissa ei edellytetä, että oppilaan terveydentilalla olisi vaikutusta lähikoulun määräytymisessä. Lain 18 §:n mukaan opiskelu voidaan osittain järjestää laissa säädetystä poikkeavasti. Perusteluissa on mainittu myös vammainen oppilas, mutta osittain-sana lain 18 §:ssä saattaa asettaa esteitä. Lain 32 §:n 3 momentin mukaan oppilas voi pyrkiä myös muuhun kuin lähikouluun, mutta ottamisen edellytyksenä voi olla, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kuluista. Tämä aiheuttaa käytännössä oppilaan vanhempien ja kuntien välillä erimielisyyksiä koskien vastuuta koulumatkakustannuksista tilanteissa, joissa vanhemmat tai lasta hoitavat lääkärit ovat pitäneet kunnan osoittamaa lähikoulua sopimattomana lapsen terveydentilan kannalta.

Sen vuoksi näen tarpeelliseksi, että lakiin tulee säännös, jolla selvennetään nykytilannetta, ja lakialoitteessani ehdotan, että perusopetuslain 6 §:ään lisättäisiin momentti, jonka mukaan kunnan osoittaman "lähikoulun tai muun opiskelupaikan tulee olla oppilaan terveydentilaan liittyvät syyt huomioon ottaen hänelle sovelias".

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Sinänsä en vastusta ed. Hurskaisen lakialoitteessa esitettyä lisäystä, kirjausta, perusopetuslakiin, mutta ihmettelen, jos kunnissa ei näitä asianomaisia seikkoja huomioida, kun määritellään oppilaan lähikoulu.

Jos ja kun jatkossa kirjataan perusopetuslakiin nämä terveydelliset näkökohdat, niin mielestäni myös esimerkiksi sosiaaliset näkökohdat tulisi huomioida. Otan esimerkkinä vaikkapa naapurit, joilla on huonot välit, ja toisen oppilaan vanhemmat katsovat, että oppilas ei voi mennä samaan kouluun. Tämä voi olla todellinen syy tai sitten keppihevonen. Yleensä, kun lakipykälistä tehdään entistä yksityiskohtaisempia, niin jotakin voi jäädä kirjaamatta, ja siitä taas tulee omia ongelmia.

Edelleen perusopetuslain 29 §:n otsikko kuuluu "Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön". Ainakin itse käsittäisin myös, että tämänkin pykälän kautta tätä asiaa voidaan hoitaa. Joka tapauksessa lain perusteluihin varmasti, jos ja kun siellä puutteita on, käsittääkseni myös sitten voidaan näitä kirjauksia tehdä.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sinikka Hurskainen on tehnyt lakialoitteen tärkeästä asiasta, ja eduskunnan sivistysvaliokunta tulee varmasti perusteellisesti sitä käsittelemään. Kansanedustajan oikeus tehdä esityksiä lainsäädännön muuttamiseksi eli lakialoitteita on hyvin tärkeä.

Keskiviikkona meillä oli täällä käsittelyssä kolme lakialoitetta, eilen torstain täysistunnossa meillä oli käsiteltävänä kaksi kansanedustajan tekemää lakialoitetta ja, herra puhemies, tänään täysistunnossa meillä on käsittelyssä yksi lakialoite. Tässä ei ole mitään kummallista.

Kummallista on se, herra puhemies, että meillä ei ole käsittelyssä ainuttakaan hallituksen esitystä, ei keskiviikon istunnossa, ei torstain istunnossa eikä tämän päivän istunnossa. Tämä on poliittinen skandaali. Meillä on hallitus, joka ei saa aikaiseksi eduskunnalle esityksiä. Meillä on maassa tilanne, jossa työllisten määrä vain vähentyy, peruspalvelut kärsivät, kunnat ovat talousvaikeuksissa. Meillä on työmaata vaikka kuinka ja paljon, mutta tämä hallitus ei saa eduskunnalle esityksiä. Valiokunnat käyvät tyhjäkäyntiä. Herra puhemies! Tämä on skandaali.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Edes valiokunnissa ei ole hallituksen lakiesityksiä. Sosiaali- ja terveysvaliokuntakin käy tyhjäkäynnillä, kun hallitukselta ei tule mitään.

Mutta tähän itse lakialoitteeseen: Ed. Kähkösen tapaan en sinänsä myöskään vastusta tätä. Mutta kun katson näistä perusteluista viittauksen muun muassa siihen, että lapsi tai hänen vanhempansa voisivat valita koulun vapaasti sillä perusteella, että lapsi on diabeetikko, ja kouluhenkilöstön pitäisi pystyä ottamaan vastuuta hoidosta ja pitäisi voida tällöin valita kahden koulun välillä, niin minusta kyse on kyllä hieman liioittelusta. Diabeetikkolapsi normaalisti pystyy kantamaan vastuun itsestään, ja jos hän tarvitsee siinä määrin erityistoimenpiteitä, tässä aloitteessa viitattuja muun muassa verensokerin ottamista tai insuliinipistoksen antamista, jotka sinänsä myöskin henkilökunta voi hyvin nopeasti oppia, jos tarvis on, niin se varmasti voidaan hoitaa erikseen ilman, että siitä pitää laissa erikseen säätää. Aivan samalla tavoin, jos koulu ei ole astmaatikoille terveellinen, niin todennäköisesti se ei ole terveellinen myöskään kenellekään muulle. Sen sijaan, että säätäisimme oikeuden vaihtaa koulua tai valita sen vuoksi toinen koulu, olisi kohtuullisesti tärkeämpää huolehtia siitä, että koulut laitetaan sellaiseen kuntoon, ettei niistä aiheudu terveydellistä vaaraa. Tässäkin suhteessa hallitukselta saattaisi edellyttää vaikkapa lakiesityksen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On syytä kiittää ed. Hurskaista siitä, että hän on tehnyt lakialoitteen. Todellakin tuntuu olevan tilanne se, että kansanedustajat joutuvat aloitteilla työllistämään eduskunnan, kun hallitus ei anna eduskunnalle töitä. 20 vuoden ajalta en koskaan muista sellaista tilannetta, että viikon aikana hallituksen esityksiä ei ole ja ainoa asia, joka täällä on, on hallituksen esityksen peruuttaminen. Ei yhtään hallituksen esitystä käsittelyssä. Mutta ehkä sitä asiaa selvittää se, että meillä on hallitus, jolla on kaikkien aikojen pisin hallitusohjelma, jossa on kaikkein eniten kauniita lupauksia, (Ed. Zyskowicz: Selvityksiä!) mutta kuten muistamme, salaisessa lisäpöytäkirjassa ei ole rahaa näihin hankkeisiin. Tästä syystä hallituksella todellakaan ei ilmeisesti ole mitään käytännön tavoitteita, joita se pyrkisi toteuttamaan. Tilanteessa, jossa työllisyys koko ajan heikkenee, maa on ajautumassa kriisiin, hallitus on toimettomana ja pitää eduskuntaa alityöllistettynä. (Ed. Zyskowicz: Näin on, selvityksiä riittää!)

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Yhdyn täysin ed. Sasin ja ed. Zyskowiczin puheenvuoroihin. Olen jo tuolla käytävillä joka päivä ihmetellyt tätä asiaa, ja varsinkin viime viikko oli samanlainen kuin tämäkin viikko. (Ed. Laitinen: Lakialoite on nyt käsittelyssä!)

Mutta sitten tässä on tämä lakialoite käsittelyssä, ja olen samaa mieltä kuin ed. Kähkönen, että nykyinen lainsäädäntö sisältää tai ottaa huomioon jo tämänkin asian, mitä ed. Hurskainen esittää. Tärkeää on, että jokainen oppilas on juuri siinä paikassa, joka on hänelle se kaikkein paras paikka opiskeluun. Kyllä se on niin, että kuntatasolla voidaan tehdä sellaiset päätökset oppilaan sijoittamiseksi oikeaan kouluun, että turvataan oppilaan mahdollisimman turvallinen ja hyvä oppimisympäristö. Sen takia en kannata ed. Sinikka Hurskaisen tekemää lakialoitetta.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Aloite on erittäin hyvä keskustelun avaus tärkeästä asiasta, mutta yhdyn kyllä myös siihen kritiikkiin, että olemassa olevaa lainsäädäntöäkin tähän olisi voitu käyttää samoin kuin tietysti harkintavaltaa kuntien taholla.

Olisin kuitenkin mielelläni kuullut aloitteen allekirjoittajilta, ovatko he miettineet, mitä tämä tarkoittaa koulujen kohdalla ja kuntien kohdalla. Tiedän, että kuntien kohdalla investointirahat tulevat todennäköisesti putoamaan noin 500 miljoonaa euroa ja juuri investointirahoissa on koulujen kunnostamisrahoja mukana. Mikäli jokainen koulu saatettaisiin siihen tilaan, että se todella vastaisi tervettä ja terveellistä työympäristöä, se vaatisi huomattavan paljon suurempaa panosta kunnilta investointeihin kuin mihin tällä hetkellä kunnilla on varaa. Koska tämä on hallituspuolueitten edustajien tekemä aloite — allekirjoittajat ovat kaikki hallituspuolueiden edustajia — olisin mielelläni kuullut, miten hallituksen osalta ollaan mahdollisesti tämän tyyppisiä hankkeita rahoittamassa, jos kunnilla ei tähän hankkeeseen fyysistä rahaa ole.

Toinen asia, josta mielelläni myös olisin kuullut, on, tarkoittaako tämä myös sitä, että paitsi että opettajat ovat tietoisia, miten insuliinipistoksia annetaan, niin joka koululle taattaisiin puuttuva kouluterveydenhoitaja, jota tällä hetkellä useimmissa kouluissa ei ole.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustajille Zyskowicz ja Sasi on pakko todeta, että nyt pikkuisen muistia pitäisi kaivella tarkemmin. Oltiin edellisessä vaalikaudessa vuoden 2000 keväässä ja silloin oltiin aivan samanlaisella tyhjäkäynnillä. Eduskunnalle perusteltiin silloin sitä, että EU-puheenjohtajuuskauden jälkeen virkamiesten piti pitää pitkiä lomia eikä ollut mahdollisuus valmistella esityksiä, eli ei tämä ole mitään tavatonta, että täällä ei nyt ole hallituksen esityksiä. Tänäänhän on annettu hallituksen esityksiä viisi kappaletta, jotka ovat ensi viikolla käsittelyssä. Eli ei kysymys ole siitä, että meidän pitäisi täällä olla mankumassa lisää ja lisää esityksiä, koska Suomea jo ohjataan ja säädellään lainsäädännöllä aivan riittävästi, se ei ole minusta paha asia. Siinä olen samaa mieltä, että totta kai me odotamme esityksiä, joilla voitaisiin Suomen työllisyystilannetta parannella, ja tiedän, että niitä esityksiä ollaan valmistelemassa. Mutta ei tämä tilanne työtilanteen suhteen ole mikään poikkeuksellinen, siitä on teidän aivan turha nyt numeroa tehdä. Muistellaan vain rehellisesti, mitä tapahtui esimerkiksi 2000 keväällä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tilanne on poikkeuksellinen. En pysty tältä istumalta mitään tieteellistä tilastoa lyömään pöytään, mutta tällainen esityslista, mikä meillä nyt on, on täysin poikkeuksellinen. Koko päivän istunnossa oli yksi hallituksen esitys — ja sekin peruutettiin — ja yksi aloite, eilen ei yhtään hallituksen esitystä, kaksi aloitetta, toissapäivänä ei yhtään hallituksen esitystä, kolme aloitetta. Tilanne on, ed. Anttila, täysin poikkeuksellinen. (Ed. S-L. Anttila: Ei ole!) Enkä minä tietystikään kaipaa tänne mitään hallituksen huonoja esityksiä, joilla lisää ihmisiä holhotaan tai muuten viedään asioita taaksepäin, vaan kaipaan sellaisia esityksiä, joissa muun muassa teidän, ed. Anttila, antamienne vaalilupausten mukaisesti puututaan polttaviin ongelmiin, joita tällä hetkellä maassa on aivan riittävästi. Eilen kiinnitin huomiota siihen, että 30 000 työpaikkaa on menetetty vuoden kuluessa, kun tämä punamulta on hallinnut. Me tiedämme kaikki ongelmat peruspalveluissa ja monissa monissa muissa asioissa. Hallitus töihin!

Minna Lintonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vain ed. Sirnölle sanoa, kun hän ihmettelee, miksi tämmöinen aloite on tehty, että se on tehty sen takia, että tässä lähdetään lasten edun kannalta.

Haluaisin sanoa myös kokoomuksen pojille, että teidän edustajanne sivistysvaliokunnassa eivät jaksa edes niitä kokouksia istua, jotka on nyt pidetty. Kyllä meillä on asioita ainakin sivistysvaliokunnassa ollut, mutta kun siellä eivät pysy peput penkissä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni en ihmetellyt, vaan päinvastoin sanoin, että tämä on hyvä keskustelun avaus. Ihmettelin vain sitä, ovatko allekirjoittajat miettineet, mitä seurauksia tällä on esimerkiksi kuntataloudelle, jos tätä ruvetaan kirjaimellisesti toteuttamaan, koska kaikilla oppilaillahan pitäisi olla oikeus terveelliseen kouluympäristöön. Tällä hetkellä suurena ongelmana on, että kunnilta puuttuu investointirahat. Ne investointirahat kohdistuvat muun muassa juuri kouluyhteisöjen saattamiseen terveelliseen kuntoon. Toivon, että ed. Lintonen kuuntelee tällä kertaa minun puheenvuoroni kokonaan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuohon edelliseen puheenvuoroon, ed. Sirnön puheenvuoroon, totean, että mielestäni tällä aloitteella ei ole kuntatalouteen mitään merkitystä. Muistutan, että kuntien talous on hyvin erilainen ja monissa kunnissa on vaikeuksia, mutta kuitenkin, uskon, kunnissa yksi keskeinen tavoite on nuorten ja lasten hyvinvointi. Väitän, että tälläkin hetkellä huomioidaan nuorten terveystilanne ja heidät ohjataan heidän terveytensä kannalta oikeaan kouluun. Muistutan myös sen, että kuntien päättäjät ovat myös keskeisessä asemassa siinä, minkä verran resursoidaan esimerkiksi koulutoimeen ja terveydenhoitoon.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt aletaan tätä eduskunnan työskentelyä näin puhtaasti viljellä, niin täytyy tietysti sanoa, että varsinaisia esityksiä meillä ei ole ministeriöstä kuin yksi tällä hetkellä, yliopistolaki. Tulee sitten ehkä yks kaks niin paljon esityksiä taas, että on ihan ajasta pula. Kyllä toivoisin, että ne esitykset nyt tulisivat myöskin tuonne valiokuntiin. Se, istutaanko valiokunnissa, ei nyt yksistään kokoomuksen heikkoutta ole, vaan myöskin muilla puolueilla se innostus tehdä työtä joskus on vähäinen. Ihmettelen näitä uusiakin kansanedustajia, että läsnäolo niissä kokouksissa ei ole sitä, mitä olettaisi. Puheenjohtajana tietenkin istun aina siellä paikalla.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että eduskunnan työjärjestyksessä varataan sijaa ja tilaa sekä aikaa myös edustajien aloitteiden käsittelylle. Tässähän toteutuu se hyvä periaate, että edustajien lainsäädäntöaloitteet saavat huolellisen pohdinnan ja näinkin laajan joukon läsnä ollessa, kun usein aiemmin, kun aloitteet ovat listan hännillä, täällä on ollut vain kaksi kolme edustajaa pohtimassa hyvinkin tärkeätä asiaa.

Mutta kuitenkin ehkä sallitaan sen verran vastata muun muassa ed. Zyskowiczin ja ed. Sasin kritiikkiin, että nythän on sikäli poikkeuksellinen tilanne, että täällä valmistellut mietinnöt ovat kulkeneet ripeästi salin läpi eikä ole jäänyt tänne pitkiksi ajoiksi useampaan kertaan käsiteltäväksi asioita. Lähetekeskustelut ovat samoin menneet ripeästi. Normaaliin tapaan oli joulutauon aikana tullut lukuisa joukko lakiesityksiä, jotka nyt ovat lähetettyinä valiokuntiin, eikä varmaan ole mitenkään tilastollisesti merkittävää poikkeamaa siinä, kuinka paljon talossa sisällä on esityksiä verrattuna tavallisiin vuosiin. Miten jaksotetaan esimerkiksi lähetekeskusteluja täällä salissa, sehän on eduskunnan käsissä, pitääkö niitä ehkä jakaakin useammalle päivälle, jotta joka päivälle olisi joku hallituksen esityskin, kun niitä erityisesti edustajat Zyskowicz ja Sasi kaipasivat.

Se, että valiokuntien työtilanne on hyvä, voi toisaalta merkitä myös sitä, että on ollut vähän parempitasoisia esityksiä eikä ole pitänyt juuttua niin pitkiksi ajoiksi, kuten esimerkiksi lakivaliokunta viime kaudella käsitteli kolmekin vuotta joitakin sinänsä hyvin valmisteltuja esityksiä. (Ed. Tiura: Ne olivat oikeusministeriöstä!) — Kyllä, kyllä, siinä ei ollut varmaan moitteen sijaa, mutta jostakin syystä siellä kyllä kovin pitkään selviäkin asioita käsiteltiin. Sen sijaan esimerkiksi liikennevaliokuntahan on useaan otteeseen kirjoittanut lähes jokaisen pykälän uusiksi joidenkin esitysten osalta. Sellainen työtapa toki vie sitten aikaa ja tupakkia valiokunnissa. (Ed. Zyskowicz: Ei vie tupakkia!)

Mutta tämä säädöspolitiikan kehittäminen on tietysti jatkuva yhteistyökohde hallituksen ja eduskunnan välillä, jotta saadaan jäntevästi, määrätietoisesti asiat etenemään siten, että isoille, merkittäville linja-asioille raivataan tilaa niin hallituksen työssä kuin täällä eduskunnan työssä ja valiokuntien työssä. Nyt valiokunnilla, kun täällä joissakin valiokunnissa on vähän esityksiä sisällä, olisi mahdollista esimerkiksi huolellisemmin perehtyä sen sektorin Euroopan unionin asioihin, mitä siellä on vireille tulossa. Usein ovat jääneet hyvin vähälle pohdinnalle nämä valiokuntien lausunnot, joita annetaan direktiivipuitepäätösluonnoksista, ja usein sitten viime tipassa suuren valiokunnan kautta tulee eduskunnan kanta tarkistettua. Tällaiset luppoajat lainausmerkeissä lainsäädäntötyössä avaavat valiokunnille mahdollisuuden tehdä tällaisia pidemmän jänteen töitä, vaatia tarvittaessa ministeriöltä joitakin selvityksiä, tehdä esimerkiksi tulevien vuosien lainsäädäntöohjelmaa koskevia uteluita, miten sitä voidaan suunnata mahdollisimman järkevästi, ja myöskin aikatauluja käsitellä, että voitaisiin tätä eduskunnan ja valiokunnan työn rytmitystä suunnitella hyvissä ajoin etukäteen.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Luulen, että minun puheenvuoroni koskee enemmän ed. Hurskaisen tekemää aloitetta kuin ministerin äsken pidettyä puheenvuoroa. Ministeri ei kyllä puuttunut aloitteeseen, ei ollenkaan. On erittäin hyvä, että lakialoitteita tehdään. On erittäin hyvä, että varataan siihen aikaa. Amerikassa esimerkiksi hallituksen esitykset kaatuvat, voi sanoa, säännöllisesti. Pääsääntöisesti ne kaatuvat ja ne lait, jotka tulevat hyväksytyiksi, tulevat hyväksytyiksi lakialoitteiden ja edustajien tekemien aloitteiden pohjalta.

Ed. Hurskaisen tekemä aloite voisi aivan hyvin olla hallituksen esitys. Se on erittäin hyvä. Pitäisi olla itsestäänselvä asia, että näin menetellään. Näin ollen olisi kyllä hyvä, jos ministerit olisivat salissa keskustelemassa näistä aloitteista. Tällä viikolla, kun käsittelimme paluumuuttajien verotuskysymyksiä, hallituspuolueitten edustajat antoivat ymmärtää, että hallituksessa valmistellaan sellaista, mitä oppositio peräänkuulutti. No, sitten kun yksikään ministeri ei ollut paikalla korjaamassa ja hyvin harva osallistui äänestykseen, niin sitten kyselytunnilla tämä nousee uudelleen esille ja käykin ilmi, että hallituksella on aivan toisenlainen kanta kuin eduskunnan suurella enemmistöllä. Nytkin hallituspuolueista Rkp on kokonaan poissa, keskustasta löytyy yksi edustaja, sosialidemokraateista muutamia. Ei tämä vastaa sitä tarkoitusta, jota varten eduskunta on kutsuttu koolle.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Sinikka Hurskaisen tekemä lakiesitys on ihan hyvä. Siinä on lähtökohtana, että lähikoulun tulee olla tämän terveydentilan kannalta sovelias koululaiselle. Suomessa ei taida olla yhtään kuntaa, jossa ei homekouluja ole, ja me olemme kyllä vaarantaneet tämän maan lapsien terveyden ja koulun opettajien ja henkilökunnan terveys on altistettu tällä. Rahaa olisi pitänyt enemmän näihin laittaa. Ja lähtökohtana tulee olla sen, niin kuin täällä on todettu, että koululaisten terveys on ensi sijalla ja sitten tulee vasta raha. Ei niin, että ruvetaan täällä pohtimaan, paljonko se kunnalle maksaa, jos on semmoinen homekoulu tai vastaava, jossa ihmiset eivät voi käydä koulua — ja nämä diabeetikot ja muut — täytyy se hoito siellä lähikoulussakin saada. Näihin voisi käyttää niitä suuria veroalennuksia, mitä on annettu, tällaisiin. Tässä on panostusta tulevaisuuteen, kun opiskelijoista puhutaan.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut tämän ed. Hurskaisen lakialoitteen, vaikka silloin, kun perusopetuslakia käsiteltiin sivistysvaliokunnassa, valiokunta teki noin viiteentoista pykälään muutoksen tai parannuksen, kun pykäliä oli nelisenkymmentä. Se käytiin erittäin perusteellisesti silloin läpi. Ja tätä yksityiskohtaa, jonka nyt ed. Hurskainen on ottanut esille, varmaan kannattaa miettiä, onko se sitten sen suuruusluokan asia, että se pitää lain tasolle ottaa. Mutta silloin, kun on terveydestä ja lasten terveydestä kysymys ja heille sopivasta lähikoulusta, niin se on tärkeä periaatteellinen kysymys.

Sitten, jos puhemies sallii, ed. Zyskowicz ja ed. Sasi, teidän toiminnallanne on ennustettavuutta. Olisin voinut lyödä vetoa siitä, että te toimitte juuri tuolla tavalla kuin toimitte. Se on tätä nokkelaa, pikkunokkelaa oppositiopolitiikkaa, jossa edustajat Zyskowicz ja Sasi ovat mestareita. Miten sitten ihmiset ottavat sen vastaan, niin en nyt paljon yleensä viitsi gallupeista puhua, mutta ei se nyt aina, ed. Zyskowicz, niin uskottavaa ole. Tässä on kysymys enemmälti sattumasta. Juoksin hakemassa tuolta puhemiesneuvoston kokoushuoneesta ensi viikon tiistain päiväjärjestyksen, jossa on viisi hallituksen lakiehdotusta, (Kokoomuksen eduskuntaryhmästä: Ohoh, ohoh!) — oho, sitten vielä, kun kuulette, mitä ne ovat, niin hiljenee, mutta en nyt tässä ajassa ryhdy esittelemään — muun muassa esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten uudistamisesta, hallituksen esitys maantielaiksi ja laiksi ulkomaalaisrekisteristä ja muita. Ne ovat tärkeitä esityksiä, niin että voisi nyt oppositiokin pikkasen nostaa tätä omaa rimaansa ja tavallaan ottaa kantaa politiikan sisältökysymyksiin eikä nyt tämmöisiin sattumamuotoihin.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten totesin, niin ed. Hurskainen on tehnyt tärkeän aloitteen, ja on sinänsä hienoa, että se tulee saamaan sivistysvaliokunnassa ansaitsemansa huomion, koska siellä on todella aika ja mahdollisuus perusteellisesti käsitellä tätä ed. Hurskaisen aloitetta.

Mutta siitä pääsen tähän työtilanteeseen. Jos puhemies sallii, niin totean sen, että nykyistä hallitusta on mainostettu, että se on uusi punamulta, siellä on tekemisen meininki, mutta tosiasia on se, että vuosien myönteisen kehityksen jälkeen työllisyys on Suomessa lähtenyt heikentymään. Lipposen kahden hallituksen aikana luotiin yli 300 000 uutta työpaikkaa. Nyt punamulta on vuoden hallinnut — vajaan — 30 000 työpaikkaa on menetetty. Samanaikaisesti hallitus kurittaa kuntia taloudellisesti ja se näkyy kuntien peruspalveluissa, terveydenhuollossa, vanhustenhuollossa, perusopetuksessa ja monella muulla sektorilla. Opiskelijat ja eläkeläiset odottavat heille annettujen vaalilupausten toteuttamista jne., jne. En epäile ministereitten isänmaallisuutta ja heidän haluaan kansakunnan asioiden hyvään hoitoon. Kyse on siitä, että nykyinen hallitus ei pysty poliittisesti sopimaan tarvittavista uudistuksista. Sillä ei ole käytössä ajatuksia, näkemyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä. Sen takia täällä on tyhjäkäyntiä, sen takia täällä ei ole hallituksen esityksiä. Okei, voidaan toimia, niin kuin oikeusministeri äsken kehotti. Valiokunnat voivat keksiä kaikennäköistä sijaispuuhastelua. Kyllä sitä riittää. Voidaan käydä tutustumassa eri puolilla maata sinänsä tärkeisiin kohteisiin, voidaan kysellä asioita ja ottaa pöytään selvityksiä. Mutta eduskunnan tärkeä tehtävä tällaisessakin tilanteessa, ja nimenomaan tällaisessa tilanteessa, on tehdä sellaisia lainsäädännöllisiä uudistuksia verotukseen, yritystoimintaan ja moneen muuhun liittyen, joilla kansakunnan vaikeisiin haasteisiin, jotka liittyvät talouskasvuun, työllisyyteen, peruspalveluihin, voitaisiin vastata. Tähän liittyviä hallituksen esityksiä tänne odotetaan ja vaaditaan.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hurskaisen esille nostama asia on tärkeä, niin kuin täällä on moneen kertaan todettu. Ja vaikka tällä aloitteella ei suoranaisesti osuttaisikaan ihan sataprosenttisesti maaliin, niin tällä on omat heijastusvaikutuksensa. Tästä lähtee vahva signaali, ja tässä ollaan ajan hermolla. Ja muistutan mieliin myös sen, että eduskunta on jo näissä asioissa useina vuosina lisännyt valtionosuuksia koulujen kunnostamiseen, nimenomaan niitten peruskorjaustarpeella, homekouluvaaroilla jnp.

Ja sitten veljille tuonne salin oikeaan laitaan: Kyllä puhetta tuntuu riittävän, vaikkei pöydällä ole ainuttakaan hallituksen esitystä. Se vielä puuttuisi, että hallituksen esitykset veisivät tätä arvokasta keskusteluaikaa.

Herra puhemies! Aivan lopuksi palautan mieleen erään aforismin, minkä mukaan joku on vaiti ja hänet havaitaan viisaaksi, mutta moni on vihattu paljon puheensa tähden. Siksi lopetan.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Saarisen puheen jälkeen voisi todeta, että viisaan kieli on lääke, ja kiitoksia näistä ravitsevista sanoista ed. Saariselle, ja ennen kaikkea ed. Hurskaisen esitys on hyvä, mutta oman käsitykseni mukaan jo monessa Suomen kunnassa tällä hetkellä toteutetaan sitä, että nämä terveelliset asiat otetaan huomioon ja näin ollen lapsia pyritään ohjaamaan niihin lähikouluihin, missä on tarvittavaa asiantuntemusta, jos heillä joku erityinen sairaus on. Nimimerkillä Kokemusta on muun muassa Posion kunnasta, jossa itse toimin aikanaan opettajana ala-asteella, meillä oli jo silloin vanhaan hyvään aikaan (Ed. Zyskowicz: Sinipunan!) — no se oli kyllä sinipunan aikaan, ed. Zyskowiczille (Naurua) — jo tämä tällainen käytäntö voimassa. Mutta on ilman muuta hyvä, että tämä asia nostetaan esille ja sitä kautta rohkaistaan niitäkin kuntia toimimaan tällä tavalla, jotka eivät vielä toimi, elikkä lapsen etu on ilman muuta se päällimmäinen asia.

Arvoisa puhemies! Lyhyesti on pakko — näin keskustan en ainoana, täällä on kaksi Hannua paikalla, elikkä Hannut ovat keskimäärin hyvin nyt keskustasta edustettuna — todeta se ed. Zyskowiczille, että kyllä tässä maassa ei määrällisesti tarvita lakiesityksiä yhtään lisää, vaan laadullisesti. Tämä on se asia, mihin tämä hallitus satsaa. (Naurua) Edellinen toi vain määrällisesti ja määrällisesti ja määrällisesti, nyt tehdään laatua. Näin ollen tiedän, että tässä suhteessa jaksakaa odottaa, jaksakaa odottaa. Tulette saamaan hyviä ehdotuksia, mutta laadussa on se huono puoli, että kun ne ovat niin laadukkaita, teidän on vaikea löytää sieltä sellaisia oksankohtia, mihin tarttua kiinni. Mutta nyt kun on ollut laskiaisviikot, niin se on näkynyt gallupeissa ja muualla, mutta toivon mukaan hallitukselta myös tulee muutama rosoinen esitys tässä, jotta oikealla tavalla pääsette muovaamaan myöskin ja näyttämään sitä, että oppositiossa oleva kokoomus ei ole täysin hampaaton eikä kyvytön, vaan vanhan kykypuolueen maineesta on jotakin sentään jäänyt jäljelle. (Ed. Zyskowicz: Kiitos kannustavista sanoista!)

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Ed. Hurskaisen aloitteen tavoite on erittäin hyvä, vaikkakin ymmärtääkseni näiden tavoitteiden pitäisi olla jo nykyisten lakien pohjalta itsestäänselvyyksiä. Laissahan nytkin määritellään oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Asioiden käsittelyn ja varsinkin lopputuloksen kannalta mielestäni olisi kyllä parempi, että hallituksen esitykset tulisivat tasaisemmalla tahdilla kuin nyt tapahtuu. Nyt eduskunta käy tyhjäkäyntiä ja on vaarassa, että suuret ja tärkeät asiat tulevat sitten ruuhkassa. Näitä lyhyitä päiväjärjestyksiä suurempi ongelma minun mielestäni on se, että todellakin sitten niitä tärkeitä, isoja asioita tulee yhtä aikaa ja päällekkäin, jolloin ei välttämättä jää riittävästi aikaa paneutua asioihin. Viime päivinä on kieltämättä tullut mieleen se, onko tarpeen tällaisena aikana, kun hallitukselta ei tule esityksiä, ylipäänsä pitää yllä samaa viikkorytmiä kuin normaaliaikaan vai voitaisiinko näitä istuntoja tiivistää niin, että esimerkiksi jätettäisiin joltakin päivältä istunto kokonaan väliin, kun asioita kerran ei ole, ja käsiteltäisiin ne kansanedustajien lakialoitteet sitten toisena päivänä yhtenä ryppäänä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Takkula totesi omassa puheenvuorossaan, että monessa kunnassa jo toimitaan hänen käsityksensä mukaan tämän lakiesityksen mukaisesti. Minä kyllä uskon, että lähes poikkeuksetta toimitaan. Eli jos näin ei toimita eli lasta kouluun sijoitettaessa raha on tärkeämpi kuin lapsen terveys eli tietoisesti menetellään väärin, niin kyllä siinä virkamies silloin joutuu vastuuseen, ja toivottavasti tällaisia tapauksia ei ole. Niin kuin totesin, niin lakiesitys sinänsä on hyvää tarkoittava, mutta me emme millään saa vedenpitävää pykälää tästä. Totta kai erilaisia keppihevosia löytyy sitten, kun kunnissa näitä sijoituspäätöksiä tehdään. Mutta niin virkamiesten kuin kuntien luottamushenkilöitten asioitten priorisoinnista siinä on paljon kyse, ennen kaikkea luottamushenkilöiden, toistan vielä sen, mitenkä he kunnissa priorisoivat sitten näitä asioita ja jakavat resursseja. Totta kai vaikeuksia löytyy kunnissa ja hyvin paljon on sellaisia kuntia, joissa on taloudellisia vaikeuksia, mutta en millään tavalla — eikä kukaan teistä sitä hyväksy — usko, että todella niin meneteltäisiin, että raha on tärkein ja antaa sen lapsen olla missä koulussa tahansa esimerkiksi juuri riskeeraamalla nämä terveysnäkökohdat.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkösen jälkeen on hyvä jatkaa. Väittäisin niin, että monissa Suomen kunnissa kuitenkin katsotaan asioita varsin suhteellisesti. Meillä on todella paljon kouluja, päiväkoteja, sairaaloitakin, joissa on homekasvua ja nimenomaan todettuja itiöitä, ja siitä huolimatta ne jatkavat toimintaansa, koska on täysin mahdotonta näissä olosuhteissa, mitä on, siis taloudellisesti ja vähän muutenkin, estää tai lopettaa niiden toiminta. Kotkassa esimerkiksi Hakalan koulu oli hyvä esimerkki. Varsin monen vuoden ajan oltiin sisäilman laadusta huolestuneita, tehtiin mittauksia ja sitten lopulta koulu tältä osin suljettiin, oppilaat siirrettiin muualla väliaikaisesti ja laitettiin remontti päälle. Kuitenkin monen vuoden ajan altistus tapahtui, ja altistus tapahtuu edelleenkin; meillä on jopa keskussairaaloita, aluesairaaloita, joidenka osastoilla on homeongelma. Siitä huolimatta ne toimivat. Siis tämä on lähtökohta, ja silloin katsotaan päättäjien kannalta ja myös virkamiesten kannalta ikään kuin käytännön näkökohtia ensisijaisesti ja sitä, mikä on mahdollista.

Myöskin talous: lopuksi puhemies, haluaisin todeta, että tänä vuonna 2004 noin 140 miljoonaa euroa kuntatalous kääntyi negatiiviseksi nimenomaan sosiaali- ja terveyspuolen pääluokan puolelta ja kyllä joustamassa yleensä ovat olleet vanhukset, sairaat ja nimenomaan myös lapset. He ovat se joustomekanismi tässä systeemissä.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Kyllähän todella näissä asioissa kunnissa on oivallettu se, että terve työskentely-ympäristö on erittäin tärkeä ja siinä mielessä tietenkin niin oppilaiden kuin opettajien kannalta on erittäin tärkeätä, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota. Mutta todella tämä on kuntapäätöksen alaista toimintaa mitä suurimmassa määrin. Sitten kun rakennetaan myös näitä uusia tiloja tai saneerataan, niin rakennusvalvonnan pitäisi ottaa oma osuutensa siinä, että nämä tilat ovat terveellisiä, missä nämä lapset ja nuoret työskentelevät.

Myöskin semmoinen asia kuin arviointi on tullut tuonne koulupuolelle. Minun mielestäni tämän arvioinnin, vaikka se sisältää sen opetuksen arvioinnin, pitäisi myöskin ottaa huomioon ympäristön arviointi entistä voimakkaammin niin, että pystyttäisiin puuttumaan näihin tilanteisiin, jos kouluolosuhteet eivät ole sitä mitä niiden tulisi olla. Siitähän kärsii kyllä koko opetus, niin että siinä mielessä tämä asia on aivan tärkeä. Me olemme jo edelliskaudella valiokunnassa näihin asioihin puuttuneet, joten siinä mielessä tämä ei mikään uusi asia ole.

Lähikouluperiaatteesta: tietenkin jokainen toivoo, että oppilas olisi mahdollisimman lähellä olevassa koulussa, mutta jos on kuntia, joissa ei taloudellisesta tilanteesta johtuen myöskään voi järjestää sellaista tilannetta, niin silloin varmaan kuljetustukien kautta voidaan nämä asiat saattaa kuntoon.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä haluaisin täsmentää juuri sen, että on arvioitu, että homekoulut ja muut homeongelmalliset julkisen palvelun laitokset nimenomaan kuntasektorilla merkitsevät kokonaisuudessaan noin 40 miljardin markan, lähes 7 miljardin euron, menoa. Siihen ei kunnilla ole ollut kylliksi varoja, ja näin ollen joustetaan tässä asiassa. Tiukempi pitäisi olla, koska se maksaa sitten paljon, jos homeongelma laukaisee esimerkiksi kroonisen keuhkoastman, ja sen hoito on tietysti sitten todella kallista.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Kommentoisin muutamaa puheenvuoroa.

Ensinnäkin ed. Kähkönen puuttui siihen, että tämä ehkä ei olisi ongelma. Pienissä kunnissa on varmaan huomioitu paremmin oppilaan tarpeet kuin suuremmissa kunnissa, eli tarve on tullut viestinä suurista kunnista ja niissä se on noussut myös käytännön ongelmaksi.

Sitten ed. Takkulalle, kun hän sanoi, että vanhaan hyvään aikaan asia oli kunnossa. Jos hän luki tämän minun lakialoitteeni, hän varmaan huomasi, että vanhaan hyvään aikaan peruskoululain 38 §:n 2 momentin mukaan tämä asia oli kunnossa, mutta kun perusopetuslaki tuli voimaan, niin uudistuksessa ei enää vastaavaa säännöstä ollut. Näin ollen juuri se aiheutti ongelmia ja erilaisia tulkintoja. Tämän takia olisi erittäin tärkeää, että tämä lakialoite hyväksyttäisiin.