Täysistunnon pöytäkirja 171/2010 vp

PTK 171/2010 vp

171. TIISTAINA 15. MAALISKUUTA 2011 kello 12.01

Tarkistettu versio 2.0

16) Hallituksen esitys kaivoslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Kaivostoiminnan näköalat Suomessa ovat nyt hyvät. Ne ovat muuttuneet hyvin suuresti parinkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Malmeja löytyy, ja kiinnostuneita malminetsintäyhtiöitä ja myöskin kaivosyhtiöitä on tullut näkyville. Valitettavasti Suomen valtionyhtiöt vetäytyivät alalta 1970- ja 1980-luvuilla. Varmasti nyt kaikki näkevät, että tämä oli virhe. Onhan siellä tietenkin Outokumpu edelleen Keminmaassa toiminnassa, ja siinä onkin hyvä kokonaisuus, kun kaivos sijaitsee lähellä tehdasta ja siitä on vielä satamayhteys ulkomaiseen vientiin. Sellaisia kokonaisuuksia pitäisi saada lisää.

Nyt on paljon puhuttu siitä, että valtionyhtiöitten tulee palata, tai jos ne eivät enää pysty palaamaan, pitää saada uusi valtionyhtiö, joka lähtee kaivosalalle. Tämä on minusta oikea tavoite, ja toivon mukaan nämä puheet eivät jää nyt vaalinaluspuheiksi suomalaisen valtionyhtiön perustamisesta kaivostoimintaa varten.

Mitä tulee tähän kaivoslakiin, niin sinänsä tämä uusi kaivoslakiesitys on tarpeellinen, sillä kyllä nyt voimassa oleva laki oli vanhentunut. Se on sieltä 1960—1970-luvuilta valtionyhtiöitten aikakaudelta. Kuitenkin tässä on kaksi isoa ongelmaa ainakin minun näkökulmastani.

Ensinnäkin kaivoskuntien asema jää edelleen heikoksi. Niille tulee paljon tehtäviä, kun sieltä malmia löytyy ja kaivostoiminnan toiveet nousevat, on paljon lausuntoja, on paljon tehtäviä, joista ei tuloa kunnalle kuitenkaan muodostu, ja kun kaivostoiminta alkaa, sittenkin niitä tehtäviä on paljon ja erityisen paljon oikeastaan. Pitää huolehtia, että asunnot ovat saatavilla niille, jotka tulevat kunnan ulkopuolelta töihin, ja monia muita tehtäviä. Tulopuolella ovat tietenkin työpaikat, jotka ovat sinänsä tärkeitä, totta kai, kunnille, mutta kiinteistövero on sitten se ainoa suora tulonmuoto kunnille, ja se on kovasti pieni. Ei se ole kuin muutamia kymmeniätuhansia euroja vuodessa niissä kunnissa, joissa kaivostoimintaa nyt harjoitetaan.

Me esitimmekin ensimmäisessä käsittelyssä, että olisi pitänyt kunnille osoittaa osa myös sekä malminetsintämaksusta että louhintamaksusta. Tähän esitykseen on varmasti syytä vielä jatkossa palata, sillä kuntien asema ei ole helppo silloinkaan, kun kaivos lopulta saadaan aikaiseksi. Toiveita on yleensä paljon enemmän.

Mutta se, mikä minun mieltäni korpeaa eniten, on se, että Lemmenjoelta kullankaivu lopetetaan tällä esityksellä. Konekaivuhan loppuu yhdeksän vuoden kuluttua, mutta kyllä siinä menee lapiokaivaminenkin samalla, näin se arvio kulkee tuolla pohjoisessa, ja kaipa ne asiantuntijat ovat siellä niitä, jotka kaivamista itse harjoittavat. Kun siellä kaivospiirit loppuvat, niin jo ensinnäkin kovasti kallistuu kaivamislupa, viisinkertaistuu nykyisestään. Minusta tämä on kohtuuton ajattelu, että kullankaivu pitää Lemmenjoelta lopettaa vaikka ihan väkipakolla, jos ei mitenkään muuten, ja siihen suuntaan tätä kehitystä nyt viedään. Ne ovat pienyrittäjiä, jotka tässä joutuvat nyt vetäytymään alalta. Näyttää siltä, että esimerkiksi nämä konekaivajat ovat jotenkin ison yhtiön miehiä, mutta eihän se niin ole. He ovat pienyrittäjiä — kesä siellä, ja sitten talvella tehdään koruja — ja sama on näitten lapiomiesten osalta, ihan pienyritystoimintaa, joka nyt ajautuu alas. Se on valitettavaa.

Tässä ollaan pelastamassa kansallispuistoa. Kuitenkin kannattaa ensinnäkin muistaa, että siellä olivat kullankaivajat ensin ja kansallispuisto tuli myöhemmin ja lupaukset silloin olivat kullankaivajille isot. Myöskin tämä koko pitää muistaa. Kulta-alue on 480 hehtaaria, kun koko Lemmenjoen kansallispuisto on valtavan iso, 280 000 hehtaaria. Eli valtavan isolla alueella on pieni kulta-alue, ja nyt ilmeisesti Pekkarinen on halunnut vihreätä väkeä miellyttää ja ajaa sen sieltä alas. Samaan aikaan te olette kyllä ydinvoimalaa tuonne Lapin porteille laittamassa, joka taas minusta ei oikein hääppöisesti sovi lappilaiseen imagoon, kun se on matkailualuetta. Kullankaivu sinne sopii. Lemmenjoki on osa Lapin brändiä. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Herra puhemies! Esitänkin, että tämä lakiesitys hylätään.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä uusi kaivoslaki on tullut eduskuntaan ja siinä on päästy eteenpäin. Tämä ed. Tennilän mainitsema Lemmenjoki ja kullankaivukysymys ovat tietysti nyanssi koko lainsäädännössä, eikä kullankaivualue ole edes sitä kokoluokkaa, suhteessa koko tämän kansallispuiston laajuuteen, kuten ed. Tennilä viittasi.

Mutta toinen asia, joka on myös yksityiskohta mutta mielestäni ei niin nyanssimainen, on kysymys Talvivaarasta ja uraanikaivoksista. Talvivaaraan ollaan perustamassa ensimmäistä suomalaista uraanikaivosta, ja tämä Talvivaaran kaivosyhtiö on myynyt jo ennakkosopimuksella uraanituotannon kanadalaiselle yhtiölle. Ennen kuin on ympäristölupaa tähän toimintaan — ennen kuin tämän toiminnan edellyttämä ympäristövaikutusarviointi on suoritettu — tämä herättää kummaksuntaa.

Edelleen, yleensäkin suomalainen tulevaisuus on nyt syytä ottaa tarkasteluun. Onko Suomi bulkkimaa, joka tuottaa ydinvoimalla sähköä vientiin, niin kuin nämä ydinvoimalapäätökset ovat ennakoineet? Onko Suomi bulkkimaa, joka avaa kaivoksia? Muistaakseni joku ministereistämme on sanonut, että jokaisen talon takapihalla pitäisi olla oma kaivos. Tämä vientikysymys, kaivostoiminnan osuus viennistä, on hyvin tärkeä siinä mielessä, että on kysyttävä, mikä on kilohinta, millä jalostusasteella viedään Suomesta tuotteita. Aivan sama, ovatko ne puunjalostusteollisuuden vai kaivosteollisuuden tuotteita. Tämä kysymys pitäisi ratkaista.

On selvää, että Lapissa ja Itä-Suomessa myöskin kaivosteollisuuden laajenemisen ja matkailun välillä on ristiriitaa. Niin kuin monet kunnat, esimerkiksi Sallan kunta, ovat jo omissa lausunnoissaan todenneet, yleensä uraanikaivos sellaisenaan kunnan alueella ei ole sopusoinnussa matkailun kehittämisen kanssa. Tuntuu keskieurooppalaisista tulijoista kummalliselta tulla esimerkiksi uraanikaivoksen läheisyyteen. Se, miten tämä Japanin traaginen tsunami ja Fukushiman reaktoreiden ongelmat liittyvät tähän uraanikaivosten hyväksyttävyyteen jatkossa globaalisti ja paikallisesti, on tietysti vielä nähtävissä, mutta uskon, että myöskään kaivoslain soveltamisessa uraanikaivosten perustaminen ei saa olla eikä se tule olemaan mikään itsestäänselvyys. Siihen pitää suhtautua kriittisesti, ja tämän kriittisen tarkastelun voisi aloittaa jo Talvivaarasta. Tosin nämä lupa-asiat jäävät seuraavalle hallitukselle, mutta siitä huolimatta niistä on hyvä puhua jo nyt.

Ministeri Pekkarinen on paikalla. Hän on yleensä aina paikalla, kun asioita käsitellään. Se on hienoa, ja uskon, että hän näitä asioita myös kommentoi.

Markus  Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Tennilän hylkäysesitystä. Minusta jo se arvoton näytelmä, joka käytiin Lemmenjoen kullankaivajien — sekä kone- että lapiokaivajien — osalta, riittää hylkäysperusteeksi.

Toinen asia on se, minkä ed. Tenniläkin mainitsi, että kuntien menojen korvaaminen jää nyt kokonaan auki. On hyvä, että Lappiin on perustettu suojelualueita, minä itsekin olen ollut niitä aikoinaan ajamassa, mutta perustamisvaiheessa annetuista lupauksista ei läheskään aina ole pidetty kiinni. Näin on käynyt Lemmenjoella, UK-puistossa, Maltion luonnonpuistossa. Kyllä tähän minun hylkäysesityksen kannatukseeni liittyy myöskin se, mitä merkitsevät luottamuksensuoja, omaisuudensuoja ja elinkeinon harjoittamisen oikeus.

Ja kun ministeri Pekkarinen on paikalla: Hän otti aiemmassa keskustelussa esille sen, että myöskin Lemmenjoella kaivaminen pienillä koneilla on jatkossa mahdollista. Kuitenkin valiokunnan mietintö on aivan yksiselitteinen siltä osin, siellä todetaan, että koneellinen kaivu loppuu. Kuinka valiokunnan mietinnön muotoilu ja ministerin kanta voivat näin oleellisessa asiassa poiketa tuolla tavalla toisistaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Varmaan ne koneet ovat siis joitain muita kuin kaivureita. Se on ilman muuta selvä. Kymmenien tonnien kaivureitten siellä pyöriminen ja käyttö ilman muuta tällä lailla nyt loppuu.

Mitä mieltä Lapissa on oltu? Minä muistutan, että porotalouden harjoittajat olivat sitä mieltä, että korkeintaan 4 vuoden siirtymä, korkeintaan, ed. Esko Juhani Tennilä, 4 vuoden siirtymä. Monet muutkin intressiryhmät, myöskin tämä asiantuntijatyöryhmä, joka valmisteli asiaa, päätyi siihen, että 4 vuoden siirtymä. Nyt tässä on menty 9 vuoden aikaikkunaan ja vielä tähän 2 vuoden siirtymäkauteen, tietyllä tavalla.

Jos kysymys olisi siitä, että olisi ollut iät ajat tämmöistä vapaata yrittämistä, johonka nämä yrittäjät ovat tulleet, niin se olisi hivenen eri asia. Tässähän oli pieni aikaikkuna, jonka kuluessa tietyt toimijat saivat oikeuden lähteä liikkeelle, ja nyt asteittain, niin kuin sanottu, näinkin pitkän aikajakson jälkeen tämä toiminta siellä sitten loppuisi. Minusta on erinomainen asia, että enemmistö eduskunnasta näyttää tämän lain hyväksyvän. Olen yllättynyt, että vasemmistoliitto näin tärkeätä lakia, joka on koko Lapin kannalta tärkeä laki, ei ole valmis hyväksymään.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tähän puheeseen on varmaan mukava 12 vuoden ura tässä talossa lopettaa. Me olemme tässä — minä ja nämä minusta hieman oikeammalla olevat toverit, ed. Tennilä ja ed. Mustajärvi, meidät Tampereen yliopiston erittäin tieteellisen tutkimuksen mukaan aseteltiin oikeistolaisempaan ja vasemmistolaisempaan riviin, ja sattumoisin olin siellä vasemmistolaisimpana edustajana viime vaalien alla tehtyjen vaalikonevastausten perusteella — puolustamassa yksityistä pienyrittäjää, niin minä kuin arvon kollegatkin.

Sinänsä kaivoslaki varmaan tarvitaan, mutta kävin myöskin tähän kullankaivuun perehtymässä. Kävin katsomassa sitä. Kun ministeri Pekkarinen äsken tuossa totesi näitä juttujaan, niin kyllä se pieni määrä nyt on ihan, kuten ed. Tennilä sanoi, neula heinäsuovassa. Jos siellä kairassa parikymmentä konetta häärii, niin sillä ei ole kyllä kenellekään mitään merkitystä. (Ed. Tennilä: Prosentti siitä alueesta!) — Se on niin mitättömän pieni, alle prosentti koko Lemmenjoen kansallispuiston alueesta. — Kyllä se on ihan se ja sama, on tai ei, yleisesti sille kansallispuistolle, ja minä väittäisin, että varmaan sillä ei ole kyllä poromiehillekään mitään merkitystä. Sinänsä sille Lemmenjoen kyläyhteisölle ja kauppiaille ja kaikille muille sillä on erittäin suuri merkitys, ja se tulee olemaan entistä suurempi, kun nyt otetaan sitten huomioon, että tällä hetkellä koneilla saadaan siellä kaivua tehdä. Nyt hetken aikaa tässä varmaan toiminta tulee kiihtymään, mutta sen jälkeen se tulee loppumaan. Myöskin nämä la- piomiehet, joilta nyt sitten valtio sosialisoi nämä kaivospiirit, ovat aika katkeria ja kitkeriä siitä, että heiltä vaan viedään tässä kylmän rauhallisesti kaivospiirit pois ja kaikessa vaan vedotaan siihen, että konekaivajat kielletään ja konekaivu kielletään. Mutta kyllä se vaan näin menee, että kaivospiiri lähtee alta ja maksu, millä kaivetaan, nousee viisinkertaiseksi.

En minä yhtään ihmettele, etteikö se Jukka Kela ole siellä todella huolestunut, joka kullankaivusta lähestulkoon koko elantonsa saa ja lapiolla siellä kaivaa. Jos työt ja mahdollisuudet, eväät, viedään alta pois, niin ei siellä nyt kauhean kivaa ole toimia. Kyllä edelleen tämä ministerin vastaus näistä pienistä koneista ... Minä en tiedä, mitkä ne pienet koneet siellä ovat. (Ed. Mustajärvi: Bobcat!) — Joo, Bobcat jättää kyllä paljon pahempaa jälkeä kuin iso kone, kun sen ison koneen ei tarvitse pyöriä mihinkään, se saa siinä suunnilleen paikallaan olla. Kun Bobcatilla ryysätään edes sun takaisin, niin voi olla, että jälki on vielä pahempaa. — Täytyy huomioida, että kyllä siellä nyt poromiehetkin aika isoilla vehkeillä ajavat, moottorikelkoilla, mönkijöillä painetaan kesäaikaan menemään ja kaikella muulla, että ei se nyt tästä varmaan kauheasti eroa.

Mutta kannatan lämpimästi ed. Tennilän tekemää hylkyehdotusta. Ja kiitän, puhemies, samalla tästä. 12 vuoden uralla on ollut ihan kiva käydä aina silloin tällöin pöntössäkin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Metallien maailmanmarkkinahinnat ovat toipuneet nopeasti kansainvälisestä finanssikriisistä. Monien Aasian maiden kysyntä nostaa metallien hintoja. Suomi on osoittautunut malmien osalta rikkaaksi maaksi. Mitä enemmän eri metallilajeja kysytään, sitä arvokkaammaksi tulevat Suomen esiintymät. Suomessa on myös niin sanottuja high tech -metalleja. Kaivostoiminnassa kannattavuusennusteet ovat hyviä.

Tätä taustaa vasten tarve uudelle kaivoslaille on ollut huutava: laille, joka turvaa niin kaivostoiminnan kuin maanomistajien oikeudet. Valitettavasti meillä on kehitys mennyt siihen, että valtaosa kaivoksista on ulkomaisessa omistuksessa. Mielestäni suomalaisten päättäjien olisi aika huolehtia siitä, että suomalaiset yhtiöt harjoittavat Suomessa kannattavaa kaivostoimintaa. Ei voi olla pitkän päälle oikein, että luonnonvarojamme käyttävät muut kuin suomalaiset.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kaivoslain uusiminen on tarpeellista, ja siksi kannatan kyllä tätä valiokunnan mietinnön mukaista lakia. Talousvaliokunta teki paljon töitä tämän esityksen kanssa ja mielestäni sai pääosin käyttökelpoisen lainsäädännön.

En vähättele tätä koneellisen kullankaivun merkitystä. Se on monelle tutullekin ihmiselle tärkeä työ, mutta ehkä se on kuitenkin tässä aika pieni osa kokonaisuudessa. Siihen olisi ollut syytä antaa pidempi siirtymäaika, mutta tässä salissa tehtiin toisenlainen päätös. Talousvaliokunnassahan syntyi pidemmästä ajasta päätös, mutta sitten se täällä muutettiin.

Herra puhemies! Suuret kysymykset tässä uudessa lainsäädännössä ovat lupamenettely ja nämä maksut. Lupamenettely on edelleen raskas, hyvin pitkä. Kaivoksen avaaminen kaikkinensa vaatii viidestä jopa 30—40:een eri lupaa. Joku asiantuntija totesi, että pahimmillaan jopa yli 30 lupaa saatetaan tarvita, että kaivoksen voi saada käyttöön. Tämmöinen menettely on tietysti tavattoman raskas ja hankala näille, jotka hakevat kaivosoikeuksia, ja tämä osaltaan johtaa siihen, että ulkomaiset suuryhtiöt ovat sitten valtaamassa nämä markkinat, ovat jo vallanneet, ja hyvin vähän on suomalaisia pienehköjä tai keskisuuria yrityksiä tällä alalla. Tämä on valitettavaa tässä, ja jatkossa onkin syytä kaivoslakia tarkastella niin, että päästäisiin yhden luvan menettelyyn: hakija hakisi yhden luvan, ja viranomaiset käsittelisivät sen yhtä aikaa, ja ... (Puhemies: 2 minuuttia!) — Täytyy vaihtaa paikkaa. (Puhemies: Olkaa hyvä! — Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle)

Herra puhemies! Jos hakija tekisi yhden lupahakemuksen ja viranomaiset, joiden lupa pitää hankkia, automaattisesti käsittelisivät sen yhtä aikaa ja tulisi vain yksi valitusmahdollisuuskin, niin koko hanke nopeutuisi huomattavasti. Nyt on se tilanne jo tämänkin myötä, että lupia myöntää moni eri viranomainen ja kaikista voi valittaa ja valitusmahdollisuuksia tulee jopa lisää. Se maksaa paljon, ja se hidastaa hankkeita, ja moni luopuu siitä koko hankkeesta, ja se ei ole meidän etumme, ei kansantaloudellinen eikä yritystoiminnan etu, jos näin pääsee tapahtumaan.

Toinen kysymys on nämä maksut. Tämä järjestelmä, joka lakiin kirjoitettiin maksuineen tarkasti, johtaa siihen, että alkuvaiheessa maksut ovat mielestäni liian korkeat. Silloin, kun on tuotanto käynnissä, ne voisivat olla ehkä jopa korkeammat kuin tämä esitys sisällään pitää. Eli valmisteluvaiheessa ei pitäisi olla niin kovia maksuja, että ne ehkäisevät pienten ja keskisuurten kotimaisten yritysten mahdollisuuksia lähteä kaivosta avaamaan. Tämä tilanne kuitenkin tässä on. Muun muassa Talvivaaran toimitusjohtaja Perä tästä mainitsi, että tämä lainsäädäntö saattaa johtaa siihen, että suomalaisia yrityksiä ei näillä markkinoilla ole enää jatkossa lainkaan ja että tämän lainsäädännön mukaan Talvivaaraakaan ei koskaan olisi avattu. Jos tällaiset uhkakuvat pitävät paikkansa, niin kyllä on syytä elinkeinoministeriössä äärettömän tarkkaan seurata, miten tämä lainsäädäntö toimii, jotta voidaan turvata kotimainen kaivosteollisuus tai luoda se uudestaan. Vahinko on tapahtunut siinä, että se on päästetty sammumaan aikaisemmin ja nyt meillä kanadalaiset, eteläafrikkalaiset, australialaiset ja muut ovat vallanneet tämän luonnonvarojemme hyödyntämisen.

Herra puhemies! Kuntien osalta yhdyn siihen, mitä täällä Lapin miehet, edustajat, esittivät, että kuntien panostukset myös hankkeen alkuvaiheessa ovat merkittävät ja rahaa, verotuloja, ne saavat vasta sitten vähän enemmän, kun toiminta varsinaisesti pyörii. Tämä olisi pitänyt tässä myös korjata tarkemmaksi niin, että kunnilla olisi jo siinä vaiheessa, kun ne joutuvat rakentamaan infrastruktuuria, asuntoja ja muuta valmiutta kaivoksen avaamiselle, taloudelliset edellytykset näin toimia ja saataisiin tämä tärkeä, erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomelle tavattoman tärkeä, kaivosala uudelleen voimakkaasti elpymään kotimaisin lähtökohdin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa olivat sosialidemokraatit yhtyneet vasemmistoliiton kanssa samaan vastalauseeseen, jossa oli meiltä molemmilta elementtejä. Näimme siinä tärkeäksi myös sen, että tästä pitkään valmistellusta kaivoslaista huolimatta jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Taisi olla kaivosteollisuus, jossa saman tien tiedotustilaisuuden jälkeen, jossa talousvaliokunnan jo tekemät useat parannuksetkin tiedotettiin, odotettiin, että uudistamistarpeita jäi. Uskon, että seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan myös edelleen suomalaisen kaivosteollisuuden toimintaedellytyksiä selkeyttäviä kannanottoja. Meillä on tiedossa esimerkiksi lupaprosessien päällekkäisyys, ja valiokuntakin lausunnossaan kiinnittää huomiota siihen.

Eilen oli mielenkiintoista Vaasassa energiaseminaarissa kuulla kansliapäällikkö Pokan näkemys siitä, että jonkinlaisia ympäristölupamenettelyjen tehostamisia olisi valmisteilla. Toivottavasti seuraavassa hallituksessa myös tehdään niitä. Ei ole kenenkään etu, että asioita tehdään hitaasti ja pitkään. Se on kaikkien etu, että tehdään huolelliset analyysit mutta kohtuullisen nopeasti.

Tämän lain osalta monesti vertailtiin myös Suomen tilannetta Ruotsiin. Kyllä minusta on hyvä se idea, että etsintävaiheessa olisi pienet kustannukset, ja jos jotain löytyy, niin sitten tulisi korvauksia niin maanomistajille kuin myös ed. Tennilän lakialoitteen mukaisesti kunnille paremmin, sillä sellaista raaka-ainereserviä Suomesta ei kannata tehdä, että voitot ja varainkertymät valuvat ulkomaille.

Nämä pykäläasiat on täällä valitettavasti hylätty, mutta niin kuin myös hylkäyksen kannattajat sanovat, kyllä lakia tarvitaan. Minä olen sitä mieltä, että menköön nyt tämä laki, koska seuraavalla hallituksella on aina mahdollisuus osittain sitten palata kaikkiin säädettyihin lakeihin. Parempi tämä kuin se, että palattaisiin aivan tilanteeseen, jossa oltaisiin vanhojen lakien varassa.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys kaivoslaiksi oli yksimielinen esitys, ja siihen tehtiin paljon muutoksia. Tämä paljon keskustelua herättänyt koneellinen kullankaivu Lemmenjoen kansallispuistossa oli hallituksen esityksessä 8 vuotta. Kun kerran hallituksen esitys oli yksimielinen, niin jotta koko lakikokonaisuus saatiin vietyä eteenpäin myöskin kullanhuuhdonnan osalta, jouduttiin tekemään kompromissi. Me päädyimme valiokunnassa tähän 9 vuoteen. Se on kuitenkin paljon parempi asia, 9 vuotta kuin 8, plus että siinä on sitten 2 vuotta ennallistamisaikaa.

Kullanhuuhdonta kansallispuistossa ei suinkaan lopu tämän lain myötä. Tosin isot koneet sieltä joudutaan poistamaan, mutta kullanhuuhdontaluvalla tulevaisuudessa siellä voidaan palata perinteiseen kullanhuuhdontaan. Se pitää yllä sen Lapin idyllin, joka siellä kullanhuuhdonnan osalla on ollut. Näin meille on vakuutettu, ja minä uskon, että näin se asia tulee olemaan.

Tässä kaivoslaissa korjattiin myöskin yksi muutama vuosi sitten havaittu ongelma, elikkä meillä ei tiedetty oikein uraanista, kuinka sen kanssa lain mukaan pitää menetellä. Nyt vahvistettavana oleva kaivoslaki määrittelee myöskin uraanin osalta sen, että siinä kunnalla on viimeksi veto-oikeus. Jos kuntalaiset eivät halua uraanikaivosta kuntansa alueelle, niin sitä sinne ei tule. Tämä on hyvä asia.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hitaasti ja moniportaisesti tämä järjestelmä suosii sellaisia globaaleja kaivosyhtiöitä, joilla on aikaa odottaa ja aikaa käynnistää eri puolilla maailmaa kaivoshankkeita. Suomalaisia järjestelmä ei sen sijaan tue. Kun Suomessa Outokumpu aikanaan päätti irtaantua kaivostoiminnasta, Suomi on jäänyt paitsioon kehityksestä. Niin suurta yksityistä pääomaa ei näytä olevan saatavissa, joka uskaltaisi ottaa kantaakseen pitkän riskin, josta ei tiedetä, tuleeko koskaan voittoa.

Epäilen pahasti, että ulkolaiset kaivosyhtiöt pystyvät myös siirtämään siirtohinnoilla kotiutettaviksi voitot muihin maihin siten, että Suomen valtio ei myöskään näistä voitoista saa sitä, mikä sille kohtuudella kuuluisi. Epäilen, että tähän asiaan joudutaan vielä palaamaan, jos suomalainen kaivosteollisuus joutuu, niin kuin epäilen, huonompaan asemaan suhteessa ulkolaisiin yhtiöihin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan, että Suomen maaperän rikkaudet olisivat suomalaisten yhtiöitten ja sitä kautta suomalaisten hyödynnettävissä ja Suomelle hyödyksi. Pidän vahinkona, että Outokummun osalla ovat tapahtuneet ne muutokset, mitkä ovat tapahtuneet. Ministeri Mauri Pekkarinen on aivan oikein kiinnittänyt epäkohtaan huomiota, ja toivon, että jatkossa päästään asiassa eteenpäin.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Laissa puhutaan vain konekaivun haitoista, mutta se lakkauttaa myös seitsemän kaivospiiriä, joissa kaivetaan vain lapiolla. Tämä kyllä tarkoittaa lopullista kuoliniskua 150 vuotta vanhalle kulttuurille.

Toinen paha isku on nämä kaivoslain tuomat viisinkertaiset vuosimaksut. Ne kyllä tuntuvat todella kovilta. No, siirtymäaika on konekaivulle 9 vuotta. Mutta jos tätä samaa logiikkaa ajettaisiin, niin lapiokaivajallehan sen pitäisi olla 50 vuotta, koska sillä on rajansa, missä määrin lapiokaivajat voivat puolestaan kiristää tahtia.

Ed. Esko-Juhani Tennilä otti esille korvaukset kunnille. Siinä asiassa olisi kyllä ollut parantamisen varaa. On totta, että esimerkiksi Sodankylän kunta on tällä hetkellä huutavassa pulassa Kevitsan kanssa, koska kaivos on lähtenyt, rakennustyömaa, tänä kesänä liikkeelle, mutta esimerkiksi asunnoista ja kaavoituksesta on huutava pula, ja siihen täytyy kunnan tehdä kovia satsauksia. Tarvittaisiin myös tämä valtion kaivosyhtiö samoin kuin sitten koulutukseen satsaamista.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kaivostoiminta oli pitkään Suomessa lamassa. Viime vuosina on avattu useita kaivoksia, ja se on antanut työtä varsinkin Pohjois-Suomeen, ja erittäin hyvä näin.

Nyt tärkeätä on se, että nyt hyväksyttävä kaivoslaki ei vaikeuta kaivostoimintaa, ja se merkitsee sitä, että on toivottavaa, että viranomaiset käsittelevät hakemukset mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ja että lupapäätökset saadaan aikaan, jotta kaivostoiminta Suomessa voi jatkua ja kehittyä.

Mitä tulee sitten tähän Lapin koneelliseen kullankaivuun, niin täytyy sanoa, että siinä kyllä ehkä pikkuisen kärpästä lyödään isolla lätkällä. Täytyy sanoa, että se on pitkäaikainen perinne, ja voi sanoa, että ne ihmiset, jotka siellä kaivavat sitä kultaa, tuntevat sen alueen ja rakastavat sitä luontoa. Se on Helsingistä helppo neuvoa, kuinka siellä pitäisi toimia, mutta niille ihmisille pitäisi myöskin antaa arvostusta ja osoittaa ymmärtämystä.

Täytyy sanoa, että tietysti 9 vuotta on kompromissi, niin kuin 15 vuottakin oli eräänlainen kompromissi äänestyksen jälkeen. Mutta olisi ollut kyllä ihan hyvä, että näitä kullankaivajia, pienituloisia ihmisiä, olisi ajateltu vähän perusteellisemmin ja annettu heille enemmän siirtymäaikaa. Se olisi ollut minusta inhimillistä politiikkaa, johonka nyt sitten eduskunnassa valitettavasti kaiken kaikkiaan ei kyetty.

Lopuksi täytyy vielä sanoa, että tietysti useat maat perivät maksuja esimerkiksi öljyn poraamisesta, ja tietysti se on silloin ymmärrettävää, jos se tuote, joka saadaan sieltä maasta, on huomattavan arvokasta, paljon arvokkaampaa kuin ne kustannukset, mitä se kaivaminen aiheuttaa. Tietysti malmin osalta täytyy sanoa, että tilanne ei ole ollenkaan yhtä selvä, ja tietysti tältä osin varmaan Suomessakin kannattaa sitä miettiä: jos meiltä löytyy suuria esiintymiä, joista tuotto on valtavan suuri suhteellisen pienellä panostuksella ja pienellä riskillä, niin silloin ehkä voitaisiin miettiä sitä, tulisiko joitakin tämmöisiä kaivannaismaksuja ottaa käyttöön meillä Suomessa. Mutta pitää muistaa se, että jos laitetaan kovat maksut, se helposti johtaa siihen, että kaivannaistoiminta päättyy, ja siihenkään tilanteeseen emme saa päätyä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salo sai tämän Lemmenjoen konekaivun kuulostamaan joltain suurliiketoiminnalta. Pienyrittäjiähän nekin ovat siellä. Kolme neljä kuukautta kesällä kaivetaan ja talvella tehdään niistä kultalöydöksistä sitten koruja. Siinä elää muutama perhe tällaisella toiminnalla. Samaten lapiokaivu on hyvin pienyrittäjämäistä toimintaa. Nyt sieltä uhkana ja näköalana on se, että nämä loppuvat kokonaan. Siihen liittyy nimittäin myös se, että kun tämä konekullankaivu loppuu, niin ne rakenteet luhistuvat siellä. Lemmenjoen kylästä on nyt niitä venekuljetuksia jne., joilla tämä homma on pysynyt pystyssä. Nyt tämä lähtee luhistumaan, ja se jää sinne muistomerkiksi. Sitä paitsi se alue, jolta kultaa Lemmenjoen kansallispuistossa kaivetaan, on alle prosentti koko siitä jättimäisestä kansallispuistosta. Kyllä tässä Pekkarisen muistomerkiksi Lapin osalta jää Lemmenjoelta loppunut kullankaivu, mutta olettehan te sitten porukalla ydinvoimalaa laittamassa sinne joulupukin konttorin viereen, niin että siinähän se on sitten saatu — saavutuksiahan nekin ovat joittenkin mielestä.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kaivoslaki vihdoin viimein saatiin valmiiksi. Se oli hyvä asia kaiken kaikkiaan, ja sitä pidetään yhtenä uutena tukijalkana Suomen elinkeinoelämälle.

Ainoa vaan siinä on se, niin kuin täällä todettiin, että ulkolaiset yritykset nyt sitten hyödyntävät suomalaisia mineraaleja, kanadalaiset ja australialaiset, ja unohdettiin silloin, kun laskettiin Outokumpu omille teilleen, mitä varten se yritys on perustettu. Nyt sitten Talvivaaran sinkki viedään Saksaan jalostettavaksi ja (Ed. Pertti Virtanen: Saksaanhan se sinkki ennenkin meni!) Venäjälle viedään mineraaleja jalostettavaksi ja näin, niin että kyllähän tässä tuntuu siltä, että tässä ovat monet hallitukset nyt nukkuneet taas prinsessa ruususen unta. Luultiin, että Suomi on köyhä ja siksi jää, mutta ulkomailta tultiin tänne todistamaan, että kyllä täällä on aarteita maaperässä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen tavoitteenahan oli "kaivostoiminnan ja malminetsinnän edellytysten turvaaminen yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla". Tavoitteena on turvata myös "kuntien vaikuttamismahdollisuudet, varmistaa oikeusturvan toteutuminen sekä ottaa huomioon kansalaisvaikuttamista ja osallistumista koskevat vaatimukset". Erittäin hyviä tavoitteita, ja ne varsin hyvin myöskin toteutuvat tässä lakiuudistuksessa. Vanha laki oli muistaakseni 1950-luvulta, eli se oli auttamatta vanhentunut tämän päivän tarpeisiin nähden.

Varmasti on niin, että meillä on potentiaalia tällä alalla aika paljon, ja toivoisin, että myös kotimaisia toimijoita tulisi yhä enemmän kaivosteollisuuteen. Toivon, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan tästä väkevät kirjaukset ja myös Suomi hyötyy niistä luonnonrikkauksista, mitä meillä on, entistä enemmän.

Mutta lakimuutos tarvittiin, jotta luonnonarvot ja ihmisarvo ja omistukseen liittyvät arvot turvataan entistä paremmin, ja myös ainakin oman vaalipiirini Uudenmaan kannalta on merkityksellistä, että myöskin näistä uraanikaivoksista tuli kirjaukset. Esimerkiksi Askolassa tai Nummi-Pusulassa oli huomattava kansalaiskritiikki näitä uraanikaivoshankkeita kohtaan, ja on hyvä, että nyt tulee selkeämmät säännöt ja kunnille mahdollisuus halutessaan kieltäytyä ottamasta uraanikaivoksia omalle alueelleen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jo 1987—1991 eduskunnan aikana piti kaivoslaki saada aikaiseksi eikä saatu. Siitä soitettiin melkein joka viikko silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön virkamiehelle ja irvailua otettiin vastaan. Nyt, 24 vuotta myöhemmin, ollaan tässä tilanteessa — ei ainakaan liiasta kiirehtimisestä voi moitiskella tässä.

Hyvä, että tämä tulee. Se tuli nyt vihonviimeistään tässä pisteessä, vihonviimeisellä hetkellä, sillä nythän on käynyt selväksi, että Talvivaaran kaivoksessa se nikkeli olikin sivutuote, kysymys on uraanikaivoksesta. Siellä jo maakuntaliittokin on näköjään herännyt siihen, että tässähän taidettiin meitä vetää höplästä. Ne ympäristöluvat ja kaivostoimintaluvat pitää käsitellä aivan uudestaan. Tällä on suorastaan kiire, niin että mieluummin seuraavan sekunnin aikana lyödään lukkoon.

Matti  Saarinen /sd:

Herra puhemies! Minunkin mielestäni laki on tarpeellinen ja se pitää päivittää vastaamaan nykyajan henkeä ja tarpeita.

Uraanikaivostoiminta on ongelmallista ja sitä ongelmallisempaa, mitä lähempänä asutusta sitä harjoitetaan. Tässä mielessä yhdyn kollega Kaikkosen täällä äsken esittämään mielipiteeseen koskien muun muassa Nummi-Pusulan aluetta.

Hyvää on se, että kuntien asema jossain mielessä vahvistuu. Se olisi voinut olla vieläkin vahvempi. Sitten jos ja kun yhteiskunnasta katoaa jonkinlainen kulttuuri tai kulttuuriarvo, ajatellaan vaikka rakennussuojelua, mitä tahansa, siitä pidetään aika kovaa meteliä, mutta nyt kun meiltä katoaa kullankaivukulttuuri, niin se näyttää kyllä tässä nyt menevän hulivilivoi eikä siitä pahemmin huolta kanneta. Jokainen meistä kuitenkin ymmärtää sen, että kullankaivukulttuuria Suomesta ollaan nyt sitten lopettamassa, ja tämä on meidän hyvä tietää. Minä pidän sitä vahinkona, että meillä tällainen kulttuurin osa-alue hävitetään ja tuhotaan.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä suuresti arvostamani ed. Pulliainen otti esille tämän Talvivaaran uraaniasian ikään kuin siinä sävyssä, että Talvivaara olisikin uraanikaivos. Eihän nyt tilanne suinkaan rehellisyyden nimissä näin ole. (Ed. Pentti Oinonen: Ei todellakaan!) Kyllä Talvivaara on edelleen nikkelikaivos, ja se uraanin määrä, mille sieltä pyydetään talteenottolupaa, on kuitenkin hyvin vaatimaton ja vähäpätöinen.

Mutta sinällään ed. Pulliaisen puheenvuoro oli hyvä. Kun nyt joka tapauksessa Talvivaaran uraanilupaa tullaan käsittelemään, niin on äärettömän tärkeää, että siinä yhteydessä myös arvioidaan hyvin tarkoin, että Talvivaara on todella täyttänyt kaikki ne ehdot, joita sen toiminnalle nykyisissä ympäristöluvissa on määritelty.

Keskustelu päättyi.