Täysistunnon pöytäkirja 172/2014 vp

PTK 172/2014 vp

172. TORSTAINA 12. MAALISKUUTA 2015 kello 10.15

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa

 

Timo Soini /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Isil-järjestön äärimmäisen väkivaltainen toiminta on järkyttänyt kansalaisia niin Irakissa, Syyriassa kuin Suomessakin. Järjestön toimintatapa ja tavoitteet ovat uhka kansainväliselle turvallisuudelle. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan mukaista on kantaa vastuuta Suomen mutta myös muiden maiden turvallisuudesta.

On tärkeää, että Suomi osallistuu terrorisminvastaiseen kansainväliseen yhteistyöhön kokonaisvaltaisesti muun muassa tukemalla kehitysyhteistyömäärärahoin Syyriaa ja sen naapurivaltioita sekä auttamalla humanitaarisella avulla Isilin uhreja. Yhteensä Suomi antoi viime vuonna tukea alueelle noin 25 miljoonaa euroa.

Myös toimintaa vierastaistelijoiden uhkaan vastaamiseksi on tehostettava. Viranomaisten toimintamahdollisuuksiin puuttua matkustamiseen Syyriaan ja muille konfliktialueille terroristisessa tarkoituksessa vaaditaan paljon nykyistä laajempaa yhteistyötä EU-maiden välillä ja muun muassa Turkin kanssa.

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta puoltaa yksimielisesti Suomen osallistumista Irakin turvallisuusjoukkojen koulutukseen. On selvää, että osallistuminen ei ole riskitöntä, mutta se on välttämätöntä. Keskeinen perusteemme on, että Suomi voi näin osaltaan vahvistaa taistelua Isil-järjestöä vastaan. Operaatiolla vahvistetaan Irakin kykyä palauttaa kontrolli omassa maassaan ja tukea alueellista vakautta. Tämä vahvistaa pitkällä aikavälillä myös Suomen turvallisuutta.

On korostettava, että Isilin vastainen toiminta edellyttää onnistuakseen määrätietoista toimintaa. Operaation mahdolliset takaiskut ja Isilin vastatoimet aiheuttavat jo nyt epävarmuutta ja pelkoa kansalaisten keskuudessa. Valiokunta muistuttaa mietinnössään, että kriisinhallinta ei ole koskaan riskitöntä ja lähtökohtaisesti päätöksiä tehtäessä aina on oltava valmius ottaa vastuu mahdollisista tappioista. Eduskunnan on kannettava tästä oma poliittinen vastuunsa.

Koulutustukea on Irakin hallituksen nimenomaisen pyynnön mukaisesti tarkoitus antaa myös Irakin Kurdistanin turvallisuusjoukoille. Suomen on tarkoitus osallistua 50 sotilaalla Saksan johtamaan ja koordinoimaan peshmerga-joukkojen koulutukseen kurdialueella Erbilissä. Operaatio maksaa noin 15 miljoonaa euroa suunnitellun vuoden ajanjaksolta. Erbilin koulutustoimintaan osallistuvat Saksan lisäksi Hollanti, Italia, Iso-Britannia, Norja ja Yhdysvallat. Valiokunnan saaman tiedon mukaan myös Ruotsi on todennäköisesti osallistumassa operaatioon.

Afganistanin kokemukset huomioon ottaen koulutettavien valintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota luotettavuuden ja lojaliteetin näkökulmasta, jotta pitemmän aikavälin vaikutuksia voidaan hallita. Suomi antaa operaatiossa joukkojen peruskoulutusta. Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että kuten kehitysyhteistyössä, niin myös kriisinhallinnassa koulutustoimintaa on kohdennettava pitemmällä aikavälillä tuloksia tuottavaan toimintaan mukaan lukien kouluttajien kouluttaminen. Tässä operaatiossa tällaista johtajatason koulutusta annetaan muiden maiden toimesta.

Arvoisa puhemies! Valiokunta asettaa osallistumiselle kaksi selvää ehtoa liittyen joukkojen turvallisuuteen. Valiokunnan kuulemisissa on ilmennyt, että tietyt joukkojen omasuojaan liittyvät kysymykset ovat edelleen avoinna. Puolustusvaliokunta huomauttaa perustellusti, että kaikkiin uhkakuviin on varauduttava. Olemme kuulemisissa pyrkineet selvittämään niin operaation kuin oman joukkomme turvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

Keskeinen johtopäätös on, että tilanne operaatioalueella on arvaamaton. Saadun selvityksen mukaan erityisesti kuljetustilanteisiin liittyy monia riskitekijöitä. Sotilaiden varustuksen ja kuljetuskaluston tulee vastata myös näitä korkeimpia turvallisuusuhkia. Alueen turvallisuustilanteen huomioon ottaen ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että joukkojen omasuojaa koskevat kysymykset on ratkaistava Puolustusvoimia tyydyttävällä tavalla ennen kuin joukkoja lähetetään alueelle.

Valiokunta käsitteli laajasti myös voimankäyttöön liittyviä kysymyksiä. Koulutustehtävissä toimivan henkilöstön mahdollisen voimankäytön arvioidaan aktualisoituvan käytännössä vain itsepuolustustilanteissa, mutta kokemus osoittaa, että kriisinhallinnassa joudutaan usein arvaamattomiin ja haastaviin tilanteisiin. Voimankäyttösäännösten osalta joudutaan poliittisista syistä tyytymään Suomen kannalta ei-toivottuun järjestelyyn. Koulutukseen osallistuvalle maaryhmälle ei nimittäin laadita yhteisesti sovittuja voimankäyttösääntöjä. Suomen kannalta on tärkeää, että voimankäyttösääntömme ovat yhteismitalliset kehysvaltio Saksan kanssa. Yhtenäisten voimankäyttösäännösten puuttuminen tuo mukanaan riskitekijän, jonka minimoimiseksi Suomen tulee edellyttää jo ennakolta erityisen tiukkaa koordinaatiota koulutusoperaatioon osallistuvilta muilta mailta mahdolliseen voimankäyttötilanteeseen valmistautumiseksi.

Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää niin ikään poikkeuksellisena, että Irakin kanssa ei ole voitu tehdä kaikki osallistujamaat kattavaa yhteistä, joukkojen oikeudellista asemaa koskevaa sopimusta. Osallistujamaat joutuvat siten sopimaan joukkojensa asemasta kahdenvälisesti Irakin kanssa. Valiokunta ei pidä järjestelyä tyydyttävänä, mutta ottaen huomioon, että Irak on poliittisista syistä kieltäytynyt yhtenäisen sopimuksen laatimisesta, voi esitettyä menettelyä tässä poikkeustapauksessa pitää hyväksyttävänä. Valiokunta edellyttää siksi, että Irakin kanssa on sovittava ennen operaatioon lähtöä suomalaissotilaiden oikeudellisesta asemasta niin, että se on myös sisällöllisesti riittävällä tasolla.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on korostanut, että keskinäisriippuvuus merkitsee kaukaistenkin turvallisuusuhkien heijastumista myös Suomen turvallisuuteen. Käsittelimme sen vuoksi alueen turvallisuustilanteen mutta myös osallistumisen mahdollisia vaikutuksia Suomen turvallisuuteen kuulemalla muun muassa sisäministeriä ja suojelupoliisin edustajia. Valiokunnan arvion mukaan ei ole poissuljettua, että osallistuminen lisää osaltaan Suomeen kohdistuvaa terroristi-iskujen uhkaa. Valiokunta suhtautuu asiaan erittäin vakavasti, mutta valiokunta toteaa, että operaatiosta pois jääminen ei vähennä terrorismin uhkaa Suomessa. Operaation tarkoituksena on heikentää Isilin toimintaa, ja tällä on pitemmällä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia myös Suomen turvallisuuteen.

Suojelupoliisi on jo kesällä 2014 nostanut terrorismin uhka-arvioita liittyen riskihenkilöiden ja vierastaistelijoiden määrän kasvuun. Suomessa on, Pariisissa ja Kööpenhaminassa tapahtuneet terrori-iskutkin huomioon ottaen, varauduttava kasvavaan terroristiuhkaan riippumatta siitä, osallistummeko Irakin koulutusoperaatioon.

Valiokunta korostaa, että Irakin operaatioon osallistuttaessa on syytä varautua myös toimiin, joilla vahvistetaan sisäistä turvallisuutta. Viranomaisilla tulee olla riittävät resurssit ja toimintavaltuudet mahdollisten terroristi-iskujen torjumiseen. Syrjäytymisen ja syrjinnän ehkäisy on tärkeää väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi. Myös yhteiskunnan henkistä ja materiaalista kriisinsietokykyä tulisi vahvistaa iskujen vaikutuksien minimoimiseksi.

Arvoisa puhemies! Kyseessä on valiokunnan vaalikauden viimeinen mietintöluonnos, vaikka se esitelläänkin nyt ennen ihmisoikeuksia. Sen vuoksi kiitän jo tässä yhteydessä valiokunnan jäseniä erittäin hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä viimeisen neljän vuoden aikana. Kiitän myös puolustusvaliokuntaa erityisesti kriisinhallinta-asioissa tehdystä joustavasta yhteistyöstä ja tietenkin puhemiestä, että olemme saaneet näitä mietintöjä ja turvallisuuspoliittisia keskusteluja tänne salikeskusteluun parhaaseen katseluaikaan. (Naurua)

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Kiitän aluksi paitsi ulkoasiainvaliokuntaa hyvästä ja perusteellisesta mietinnöstä ja työstä myös koko vaalikauden aikana erinomaisen hyvin sujuneesta yhteistyöstä ulkoministeriön ja valiokunnan kesken.

On tärkeätä, että kun valmistaudumme koulutusoperaatioon, jaamme laajalti ne perustavaa laatua olevat syyt, jotka ovat osallistumispäätöstämme ohjaamassa. Terrorismin vastustaminen on kansainvälisen yhteisön ja Suomen velvoite. Kuten puolustusvaliokuntakin lausunnossaan toteaa, ei kansainvälinen yhteisö voi seurata välinpitämättömänä Isilin toteuttamaa järkyttävää terroria. Koulutustehtävä on yksi keino tämän velvoitteen kantamiseksi. Samalla on selvää, että järjestön pysäyttämiseksi tarvitaan laaja joukko muitakin keinoja. Tätä on korostettu ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä, puolustusvaliokunnan lausunnossa ja myös valtioneuvoston selonteossa. Isilin vastainen kansainvälinen yhteistyö on luonteeltaan laaja-alaista, ja Suomi on siihen osallistunut myös kehitys- ja humanitäärisen avun keinoin.

Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää mietinnössä huomiota niihin moniin riskeihin, joita tähän sisältyy. On selvää, että kaikkiin uhkakuviin varaudutaan perusteellisesti. Jaan myös ulkoasiainvaliokunnan näkemyksen koulutustehtävän poikkeuksellisesta luonteesta. Joukkojen oikeudellista asemaa koskevan sopimuksen ja yhteisten voimankäyttösääntöjen puuttuessa Suomi tulee toimimaan valiokunnan edellyttämällä tavalla joukon oikeudellista asemaa koskevassa kysymyksessä. Suomen ja Irakin välinen noottien vaihto on saatettava päätökseen ennen suomalaisen joukon lähettämistä Irakiin. Tältä pohjalta laadittavat joukon voimankäyttövaltuudet tulee harmonisoida kehysvaltiona toimivan Saksan kanssa. Tämä työ on käynnissä puolustushallinnossa. Lisäksi suomalainen joukko lähtee Irakiin vasta, kun joukon omasuojaan liittyvät kysymykset on saatu ratkaistua Puolustusvoimia tyydyttävällä tavalla.

Haluan vielä nostaa esille yhden ulkoasiainvaliokunnan esille nostaman erityisen tärkeän asian. Valiokunta korosti, että suomalaisen joukon koulutuksessa tulee huomioida humanitäärisen oikeuden ja ihmisoikeusnormiston tuntemus ja että joukollamme tulee olla selkeät ohjeet sotarikosten raportoinnista. Puolustushallinnon tulee varmistaa tämän toteutuminen. On tärkeätä, että suomalaisen joukon toteuttamaa koulutusta keskeisesti ohjaavat oikeusvaltioperiaate sekä ihmisoikeus- ja kansainvälinen humanitäärinen oikeus. Emme voi myöskään ohittaa olankohautuksella, mikäli näemme näitä periaatteita rikottavan. Ohjeiden tällaisia tilanteita varten tulee olla selkeät ja kaikkien tiedossa. — Kiitos.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Taidamme mennä suoraan debattiin, tässä on sen verran pyydettyjä puheenvuoroja.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On todellakin tässä korostettava sitä, että tämä missio on kovin vaarallinen. Se on vaarallinen sen vuoksi, että nämä kouluttajathan eivät tule pysymään vain yhdessä paikassa, jossa voitaisiin turvata erittäin hyvä omasuoja siihen ympärille, vaan ongelmaksi muodostuu se, että he joutuvat liikkumaan sillä alueella, ja silloin kaikki siihen liikkumiseen liittyvät uhat — kuten tienvarsipommit, itsemurhapommittajat ja kaikki tällainen — tulevat siihen kuvaan mukaan. Eli kun tämä päätös tehdään, niin täytyy mieltää se, että tässä ollaan tekemässä erittäin rankka päätös, joka voi pahimmassa tapauksessa tulla Suomelle raskaaksi.

Sitten täytyy myöskin korostaa sitä, että kyllä tämä aidosti lisää kostoiskujen mahdollisuutta myöskin täällä Suomessa. Sellainen mahdollisuus on vakavasti otettava huomioon. Tämä kyllä lisää sitä.

Mutta tällä kaikella en halua (Puhemies koputtaa) sanoa sitä, että me luopuisimme tästä hankkeesta. Kyllä meidän on siellä oltava mukana yhteisessä rintamassa tätä raakalaismaista Isilin toimintaa...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja nyt aika on tullut täyteen.

Puhuja:

... vastaan, joka ylittää kaikki inhimillisen sietokyvyn rajat.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki tiedämme, että kriisinhallintaoperaatiot eivät ole riskittömiä, mutta tässä operaatiossa on kuitenkin omat erityispiirteensä, minkä vuoksi puolustusvaliokunta käsitteli ja kävi tarkkaan lävitse nimenomaan turvallisuustilannetta sotilaiden osalta, mutta myös siinä tilanteessa, että terrorismin uhka kasvaisi Suomessa. Valiokunta puolsi osallistumista, mutta itse ajattelen, että kyseessä on kuitenkin sellainen operaatio, jossa on oltava hyvin valppaana koko operaation ajan ja tehtävä tiivistä yhteistyötä Puolustusvoimien, poliisin ja sisäasiainministeriön kanssa, jotta olisimme ajan tasalla, jos tarvitaan turvallisuustason nostamista Suomessa. Erityisesti tietysti se, että sotilaitten turvallisuudesta on pidettävä huolta kohdemaassa, ja tämä vastuu on eduskunnalla tällä hetkellä.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä omasuoja-asia on kaikissa operaatioissa aina tärkeä, ja se pitää muistaa. Joka ikisessä operaatiossa aina liikutaan kyseenalaisilla alueilla ja mennään paremmin panssaroiduilla autoilla ja heikommin panssaroiduilla autoilla, ja näissä aina silloin tällöin tapahtuu onnettomuuksia.

Nämä onnettomuuden jälkihoidot ovat edelleen lastenkengissä, voi sanoa näin, Suomen päässä elikkä nämä kuntoutukset ynnä muut. Miten tämä kuntoutuspuoli otetaan huomioon tässäkin asiassa, niin fyysinen kuin mielenterveydellinen?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ulkoasiainvaliokuntahan esittää tälle hankkeelle yksimielistä puoltoa, kuten puheenjohtaja tuossa äsken kertoi. Mutta merkille pantavaa on päätösehdotuksen "mutta"-lause: "mutta eduskunta edellyttää valtioneuvoston ottavan huomioon mietinnössä esitetyt kannanotot." Siis "mutta", joka kyllä viittaa siihen, että operaatiot ovat vaarallistumaan päin, ja se on meidän täällä Suomessa ja tässä huoneessa erityisesti otettava huomioon, että tällaiseksi on maailma mennyt ja koskettaa myös kriha-toimintaa.

Täällä viitattiin jo omasuojaan liittyviin reunahuomautuksiin. Ne ovat tärkeitä reunahuomautuksia, varsinkin kuljetuksiin liittyvät riskiasiat, jotka on kyllä syytä varmistaa etukäteen, ennen kuin lähdetään tällaisessa operaatiossa liikkeelle. Tällähän ei ole varsinaista YK-valtuutusta, vaan tämä on selvä poliittinen kannanotto ja puolto, jonka nojalla sitten Suomikin omaa päätöstänsä tekee.

Herra ulkoasiainministeri, näettekö te, että kriisinhallintatoiminnassa suunta on jatkossa tämä, mihin nyt tämä Pohjois-Irakiin sijoittuva koulutusoperaatio viittaa?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Päätös siitä, että Suomi lähtee mukaan tähän koulutusoperaatioon Irakissa, ei ole helppo. Aikaisemmissa puheenvuoroissa on kuultu, että erityisesti tilanne siellä on hyvin vaarallinen, ja sen lisäksi on mahdollista, että osallistuminen Suomen osalta voi jopa nostaa riskiä terrorismin uhasta täälläkin. Kuitenkin pitää muistaa se tilanne, mikä siellä on. Isil-järjestö hallitsee miljoonien ihmisten asuttamaa aluetta ja Syyriassa ja Irakissa harjoittaa raakalaismaista terrorismia, sellaista terrorismia, jolta kansainvälinen yhteisö ja mikään maa ei voi sulkea silmiään. Sen vuoksi on perusteltua, että ulkoasiainvaliokunta on nyt ottanut sen kannan, että Suomi voi osallistua peshmerga-joukkojen kouluttamiseen Pohjois-Irakissa. Nimenomaan näiden kurdijoukkojen asema on vaikea, ja sen kouluttaminen on perusteltua. Päätös ei ole helppo, mutta tässä tilanteessa se on ollut ihan välttämätön.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä operaatiossa on ainakin kolme asiaa, jotka tekevät tästä hyvin poikkeuksellisen ja vaativat huolellista valmistautumista.

Ensimmäinen on se, että todellakin tuetaan tällaisia alueellisia kurdien peshmerga-joukkoja, ei varsinaisesti Irakin armeijaa, tämän toiminnan kautta.

Toinen on se, että ihan YouTubestakin katsomalla näkee, että myös tällä kurdipuolella on syyllistytty ihmisoikeusloukkauksiin, eli ollaan tekemisissä nyt sellaisten koulutettavien kanssa, jotka myös ovat todistettavasti ihmisoikeusloukkauksia tehneet, toinenkin osapuoli on niitä tehnyt, niin kuin ollaan nähty.

Ja kolmas elementti on nämä suomalaiset vierastaistelijat alueella. Nyt on arvioitu, että ainakin 60 sellaista, joiden nimet tiedetään, olisi alueella, mutta jotkut epäilevät, että saattaisi olla yli sata Suomesta, osa sellaisiakin, joita ei vielä ole tunnistettu. Eli tieto siitä, mitä alueella tapahtuu myös näiden vierastaistelijoiden kautta, tulee tänne, ja siinä mielessä myöskin tämä kotimainen turvallisuus, jopa terrorismin uhan kasvu, on otettava tässä vakavasti huomioon.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On aivan ilmeistä, että tässä operaatiossa, tähän osallistumisessa, on ensiksi annettu sitoumus, ennen kaikkea Yhdysvalloille, ja sen jälkeen keksitään perustelut. Tästä löytyy myös viime kesältä jo dokumentaatiota, jossa peshmerga-ministeriö kertoo lehdistölle, että Suomi on liittokunnassa mukana Yhdysvaltain, Britannian, Saksan, Ranskan, Kanadan ja Italian kanssa. Myöhemmin tämä sama lausunto myös vahvistetaan. Kuitenkin, kun puolustusvaliokunnassa sekä ulkoministeriön että puolustusministeriön asiantuntijat vastasivat syyskuussa kysymykseeni, onko tällainen operaation valmistelu käynnissä, he sanoivat, että ei ole. Jälleen me olemme ikään kuin eduskuntana perässähiihtäjänä siinä päätöksenteossa, jota Suomen turvallisuus- ja kansainvälisessä politiikassa toteutetaan. Tämä on kyllä vähintään ihmettelyn aihe. Pitkät ovat ne varauksien ja ehtojen listat, joita täällä esitetään, mutta kummallista kyllä, edes suojelupoliisin, joka on tärkein turvallisuusviranomainen täällä Suomessa, varoitukset eivät merkitse mitään. Hämmästelen.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielelläni jatkan hyvän ystäväni, turkulaiskollegani, puheenvuoroa toteamalla, että varmasti tähän sisältyy hänenkin näkemiään riskejä. Terrorismin ilmenemisen todennäköisyys myös omassa maassamme sen jälkeen, mitä me näimme Pariisissa, mitä me näimme Kööpenhaminassa — sitä mahdollisuutta ei voi poissulkea, emmekä voi sanoa, että tämän operaation kautta se jollain tavalla kyettäisiin välttämään. Mutta me joudumme ottamaan kantaa, edustaja Yrttiaho, siihen, olemmeko me rintamassa puolustamassa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Vetäytymällä siitä rintamasta me emme varmasti ole niitä edesauttamassa, ja toivon ja näen sillä tavalla, että antaisi hyvin vahvan signaalin koko yhteiskuntamme asenteesta, jos eduskunta yksimielisesti voisi olla tämän ratkaisun takana, jota ulkoasiainvaliokunta erittäin pitkän ja perusteellisen harkinnan tuloksena on tullut esittäneeksi.

Sen lisäksi mainitsen vain lyhyesti siitä, herra puhemies, että Suomen on pyrittävä tekemään kaikkensa, jotta nämä voimankäytön epäyhtenäiset säännöt saataisiin soimaan yhtenäisesti ja että kaikki tämän toiminnan osapuolet noudattaisivat täsmälleen samoja voimankäytön sääntöjä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä on aika mielenkiintoinen tapa viedä asioita eteenpäin se, että jossakin tehdään ensin päätös, milloin milläkin porukalla, sen jälkeen päätökselle kehitellään perusteet ja omantunnon soimausta lievitellään sitten niin, että laitetaan muutamia kriittisiä huomioita mietintöön ja lausuntoihin. Ja se, mikä on huolestuttavaa, on se, että entistä enemmän itse asiassa asioitten juoksutuksesta on siirtynyt sotilaille ja ulkoistettu virkamiehille ja eduskuntakin laitetaan aivan liian usein tapahtuneitten tosiasioitten eteen, niin kuin on laitettu muun muassa tasavallan presidentti.

Kannattaa muistaa, mitä tapahtui Afganistanissa: Meidän ei pitänyt olla siellä osapuoli, sen operaation ei pitänyt meille maksaa 800:aa miljoonaa euroa. Sitten sieltä piti saada pysyviä ratkaisuja, joita ei vieläkään ole nähtävissä.

Eli kyllä minä olen hyvin huolestunut siitä, että tämmöisen muodollisen yksimielisyyden paineen alla jopa eduskunta tekee päätöksiä, joiden seurauksia se ei kykene arvioimaan.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan nyt kysyä vasenryhmän edustajilta: Mitä teidän mielestänne pitää tehdä ja miten toimia, kun naisia raiskataan, lapsia haudataan elävältä, ihmisiä poltetaan? Pitääkö katsoa sivusta? Mitä pitää tehdä? Kenen pitää tehdä? Pistetäänkö pää hietahan, niin kuin strutsilla, ja katsotaan, ettei tämä koske meitä? Ei se sillä parane, että mitään ei tehdä.

Haluaisin myös kysyä edustaja Mustajärveltä: kun vasemmistoliittokin on tässä mukana, niin tämä ei taida olla teille este olla sellaisen puolueen listoilla mukana, joka on mukana tällaisessa operaatiossa?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista katsoa, kuinka edustaja Soini asemoi itsensä aina suhteessa vasenryhmän ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kantoihin ja vaihtaa puoltaan aina niin kuin tuuliviiri sen mukaan, minkä katsoo itselleen olevan edullista.

Mutta kannattaa muistaa, mitä tapahtui Afganistanissa. Tässä salissa vasemmistoliitto eduskuntaryhmistä ainoana vastusti sitä operaatiota. Meitä haukuttiin talebanien ystäviksi, mutta sitten tuli Puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali Hägglund, joka kysyi, että mitä me siellä teemme, kun siellä on raiskattu, siellä on tapettu, siellä on tapettu naisia, lapsia, siviilejä, mutta mitään ratkaisua ei ole saatu aikaiseksi. Sama uhka on myöskin tässä operaatiossa. Itse asiassa, jos me valitsemme jonkun puolen, se voi olla aivan hyvin Saudi-Arabia, jonka kanssa Ruotsi miettii nyt, mitä tekee asekaupan suhteen. Ruotsilla varmaan on hyvät perusteet sille, (Puhemies koputtaa) minkä takia se ei halua jatkaa asekauppaa Saudi-Arabian kanssa. Tämän ratkaisun myötä Saudi-Arabia on se meidän liittolaisemme.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tullut vastausta, en tosin kyllä hirveästi sitä odottanutkaan. Kuka tekee, vai annetaanko tämän Isilin levitä Irakiin, koko Syyriaan, tänne? Meillä on Euroopassakin sellaisia esimerkkejä, eikä kovin monen vuosikymmenen takaa, että on ruvettu tekemään ratkaisuja sen perusteella, että joku toinen ihminen tai ryhmä uskoo eri tavalla tai on jotain etnistä alkuperää. Minä olen ymmärtänyt vasemmiston solidaarisuutta kansainvälisesti siten, että sitä ajatellaan vähän heikompaakin astiaa, mutta tietysti se sopii teidän ajatusmalliin. Ja edustaja Mustajärvi, te olette tulossa vasemmistoliiton kansanedustajana tänne, joka kannattaa tätä operaatiota.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soinin kannat ovat kyllä aika mielenkiintoisia. Hän on tässä salissa monta kertaa jopa ylistänyt sitä, että edustaja Yrttiaho ja edustaja Mustajärvi ovat uskaltaneet pitää oman kantansa. Me uskalsimme pitää oman kantamme myöskin puolustuspoliittisessa selonteossa siinä äänestyksessä, jossa jäimme kahden, eikä mennyt kauaa, muutama viikko, kun alettiin keskustella suomalaisissa tiedotusvälineissä, valitettavasti myöhään, mitä tuli päätettyä, mihin kaikkeen me olemme sitoutuneet.

Jos haetaan ratkaisua tämäntyyppisiin kiistoihin, ensimmäiseksi pitää tunnustaa se, miten ne ovat saaneet alkunsa, ja synnittömiä eivät ole suurvallat, eivät idässä eivätkä lännessä. Itse asiassa tähän edustaja Yrttiahon kannanottoehdotukseen on sisään kirjoitettuna se, että ratkaisua ei löydy, jos ei tunnusta suurvaltojen asemaa. Meidän voimat eivät riitä siivoamaan heidän jälkiään. Pitää tunnustaa, että näiden järjestöjen nousun takana ovat taloudelliset, poliittiset, etniset, uskonnolliset ja humanitaariset syyt, joihin pitää puuttua tarpeeksi ajoissa. (Jyrki Yrttiaho: Oikein!)

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikkiin näihin syihin, radikalisoitumisen syihin, syrjäytymisen syihin, kaikkiin näihin tässä valiokunnan mietinnössä on huoli esitetty. Tästähän tässä on kysymys. Nyt on kysymys siitä, saako ihmisiä polttaa elävältä, saako naisia ja lapsia raiskata, saako heitä haudata elävältä maahan. Mitä pitää tehdä, teidän suosikkipoikienne yhdysvaltalaistenko tämä pitää hoitaa?

Pia  Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen kyllä todellakin sitä mieltä, että edustaja Mustajärven puheenvuoro on täysin luokaton. Tämä ei ole sellainen asia, josta käydään sisäpoliittista nokittelua, kerta kaikkiaan. Tässä kohtaa täytyy todeta, että allekirjoitan täysin, mitä edustaja Soini äskeisissä puheenvuoroissaan totesi. Isis tekee hirvittäviä tekoja, ristiinnaulitsee lapsia elävältä ja hautaa heitä elävältä ja niin edelleen. Toivotteko, edustaja Mustajärvi, todellakin, että Suomi katsoo sivusta tällaista barbaarisuutta ja sitten vain käymme omaa vaalikampanjaamme joitain muita ryhmiä vastaan tällaisen asian nojalla? Eikö se ole eettisesti täysin vastuutonta?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin edustaja Kaumalle kuin edustaja Soinillekin: Onhan tämä nyt aivan valtavaa syyllistämistä. Jos te luette edustaja Yrttiahon eriävän mielipiteen, hän nimenomaan tuo esille Isilin kauhuteot. Kyllä kai tässä salissa saa olla eri mieltä. Saako olla, edustaja Soini? (Timo Soini: Totta kai!) Saako olla, edustaja Kauma? Pitääkö sosiaalisen paineen vuoksi taipua sen suuren enemmistön taakse? Minä väitän, että tässä salissa kovinkaan moni ei tiedä, miten nämä äärijärjestöt ovat syntyneet.

Suosittelen teille, että luette edustaja Yrttiahon eriävästä mielipiteestä kaksi ensimmäistä kappaletta. Lukekaa kaksi ensimmäistä kappaletta, niin ehkä ymmärrätte sen problematiikan näiden äärijärjestöjen suhteen paljon paremmin ja myöskin ne taustatekijät. (Timo Soini: Jospa Yrttiaho lukisi!) Ei asioihin ja niiden ratkaisuun voi mennä kesken kaiken. Pitää ottaa aina huomioon se, kuinka ne ongelmat ovat syntyneet. Me menimme Afganistaniin. Siellä murhat, raiskaukset, siviilien tappamiset jatkuvat. Mitään ratkaisua ei syntynyt, ei mitään kestävää ratkaisua. Paljon on uhrattu voimavaroja, ja Suomi on sidottu siihen operaatioon, mutta ei ratkaisua.

Ilkka  Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vasenryhmä on tietysti oikeassa kiinnittäessään huomiota siihen, että tämäntyyppiset vaikeudet pitäisi torjua ennalta estävällä toiminnalla.

Takana on pitkä historiallinen kehitys ja hyvin monivaiheinen toiminta, jossa ovat osapuolina monet eri valtiot, suurvallat ja sitten pienemmät vallat siellä alueella. Ennalta ehkäisevällä toiminnalla, jos olisi osattu oikein arvioida tilanteen kärjistyminen, olisi voitu estää varmaan tämäntyyppinen tilanne, mikä siellä nyt on syntynyt. Mutta nyt ollaan tässä tilanteessa, ja siellä tapahtuvat nämä kaikki kauheudet Isilin toimesta. Nyt täytyy jotakin tehdä tämän akuutin tilanteen pysäyttämiseksi, ja sen takia Suomi on osana kansainvälistä yhteisöä lähtemässä mukaan tällaiseen koulutushankkeeseen, ei taisteluihin, ei terrorismin vastaiseen sotaan, vaan terrorismin vastaiseen toimintaan.

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän edustajien Yrttiaho ja Mustajärvi ajatuksenjuoksua siinä, että on puututtava asioiden syihin ja käytävä syitä läpi. Itsekin ajattelen niin, että sunnien syrjäytyminen Saddam Husseinin jälkeisessä Irakissa johti sellaiseen kehitykseen, joka auttoi tätä radikalisaatiota, ja olisi ollut hyvä, jos siihen olisi silloin puututtu. Me voimme tätä jossittelua jatkaa, mutta se ei ole hyvä vastaus niille jesideille, kurdeille tai kristityille, jotka tänä päivänä joutuvat näiden hirmutekojen kohteeksi. Emme me voi kertoa heille, että 10 vuotta tai 20 vuotta sitten meni joku pieleen ja jos olisi silloin mennyt toisin, niin asiat olisivat nyt toisin, vaan meidän täytyy tässä tilanteessa, jossa he ovat, etsiä ne tehokkaimmat keinot heidän auttamisekseen. Valitettavasti joskus tarvitaan myös sotilaallista voimaa tällaisten hirmutekojen pysäyttämiseksi.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On muistettava tosiaan, että Suomi on osallistunut Afganistanissa Nato-johtoiseen operaatioon. Suomen suhtautuminen ääri-islamilaiseen terrorismiin on meillä selvä: se pitää tavalla tai toisella saada pysäytettyä. Ja kyllä me kaikki tiedämme, että niillä, jotka sinne lähtevät kouluttamaan näitä sotilaita, tilanne on äärimmäisen vaarallinen. Kysyisinkin ulkoministeri Tuomiojalta: miten pitkäksi aikaa nämä kouluttajat sitten sitoutetaan sinne, onko se muutama kuukausi, vuosi vai kaksi?

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän edellä käytyyn keskusteluun liittyen pari kommenttia ja ministerille kysymystäkin.

Ehkä tosiaan huolestuttavinta tässä radikaalin islamin leviämisessä on ollut se paikallisten vähäinen vastustus. Isilillä ei ole ollut vaikeuksia saada näitä sunnimuslimeita puolelleen, ja siihen sosioekonomiseen kurjuuteen, mitä siellä on, ja siitä nousevaan helppoon liittymiseen Isilin joukkoihin tai ainakaan siihen, että ei vastusteta kovin paljon, eivät ole tosiaan arabikevään kansannousut tai Saddam Husseinin kaatuminen vaikuttaneet.

Olisin oikeastaan ministeriltä kysynyt, että kun nämä valtatyhjiöt ovat tavallaan kasvattaneet jihadistiliikkeitten suosiota, miten näette nämä kokonaisvaltaiset toimet kansainvälisen yhteisön osalta tältä kannalta.

Sitten toinen asia: kun tuosta SOFAsta puhuttiin, että siitä ei voitu tehdä nyt kaikki osallistujamaat kattavaa yhteistä, niin täällä on varmaan salissa joitakin ihmisiä, jotka eivät tiedä, mitkä ne syyt ovat, miksi näin ei voitu tehdä, joten olisi varmaan ihan hyvä, jos sitä vielä avaisitte hieman.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä pohditaan sitä, olisiko pitänyt päästä synnyinvaiheessa kiinni terrorismin hirmutekoihin vai mennäänkö tässä vaiheessa paikalle mukaan kouluttamaan. Tällaisessa tilanteessa ei helppoa eikä yksinkertaista ratkaisua ole — jos olisi, tämä olisi varmaan jo ratkaistu. Jos me tekisimme kaikkea muuta politiikkaa samalla ajatuksella, niin mehän saisimme levätä kädet pöydällä ja myös sisäpolitiikassa olisi paljon asioita, joissa asiat jäisivät hoitamatta ja vaikeudet lisääntyisivät. Siinä mielessä on tärkeää vastustaa terrorismia mahdollisin keinoin.

Mutta mitä lähetekeskustelussa nousi esiin terrorismiuhkasta Suomessa, toisaalta voimankäyttösäännöstä ja tästä kahdenvälisestä sopimuksesta Irakin kanssa ja omasuojasta, niin jäin vähän haikeaksi siitä, että mietintö ja puolustusvaliokunnan lausunto eivät kyllä aivan yksiselitteistä vastausta anna.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi saa olla eri mieltä, mutta myös teidän kanssanne saa olla eri mieltä. Mielestäni edustatte tässä ajattelussanne ehkä eurooppalaisen vasemmistoälymystön parhaita perinteitä, eli toisin sanoen amerikkalaiset menkööt ja hoitakoot, ja me täältä Euroopasta voimme sitten arvostella, että väärin sammutettu. Esimerkiksi tänä päivänä Syyriasta käydään koko ajan keskustelua, miksei kansainvälinen yhteisö — lue: USA — puutu siihen tilanteeseen.

Mutta, puhemies, toinen näkökohta. Niin kuin täällä ollaan yksimielisiä, tämä merkitsee myös turvallisuusriskejä täällä kotimaassa ja uhkatason nousua Suomessa. Haluan painokkaasti sanoa, että Suomen viranomaisille, suojelupoliisille ja muille viranomaisille, pitää antaa kaikki ne oikeudet terrorisminvastaiseen torjuntaan ja taisteluun Suomessa, jotka oikeusvaltioissa voidaan antaa. Ei ole mitään syytä, miksi Suomen viranomaisten toimivaltuuksien tässä suhteessa pitäisi olla rajatumpia kuin muiden maiden.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvasin kyllä, että edustaja Zyskowicz pyytää vastauspuheenvuoroa — on aika monesti pyytänyt sen jälkeen, kun minä esittelen omia kantojani. On ihan hyvä, että tässä salissa on keskustelukumppani, joka on hereillä. Mutta haluan kuitenkin painottaa edustaja Zyskowiczillekin sitä, että mitään ratkaisua näissä konflikteissa ei löydy, jos ei tunnusteta sitä, että siellä ovat suurvaltojen intressit lähellä. Ne vaikuttavat kaikkiin ratkaisuihin. Siellä on mukana Nato, Yhdysvallat, siellä on mukana Venäjä liittolaisineen. Kun nämä maat liittoutuen milloin minkäkin ääriryhmän kanssa ja joko suoraan tai omien liittolaistensa kanssa rahoittaen ja aseistaen niitä rakentavat vielä vaikeampia konflikteja ja kun heidän entiset liittolaisensa karkaavat valvonnasta kokonaan ja tekevät näitä kauhutekoja, niin eivät Suomen voimavarat riitä siihen, että me lähdemme siivoamaan näiden maiden jälkiä. Eivät voimavarat riitä. Kannattaa miettiä, että nämä ovat aina myöskin isoja poliittisia valintoja.

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt pitää myöskin muistaa, että vasemmalla siivellä olisi ollut aikoinaan Neuvostoliiton kanssa mahdollisuus puuttua näihin ennalta estävästi, mutta aika hiljaa ollaan oltu sillä rintamalla. Tämä on aivan hedelmätön keskustelu. Tämä tilanne on, mikä se nyt on, elikkä meillä on vetelät housussa ja sen mukaan pitää toimia.

On totta, että terrorismin uhka on mahdollista myös Suomessa, jos ja kun tähän operaatioon mennään, mutta on hyvin todennäköistä, että se terrorismin uhka kasvaa, jos ei mitään tehdä. Eli kyllä tämä operaatio on siinä mielessä perusteltu. Pitää vain pitää huolta siitä, että sinne lähtevien sotilaitten palvelussuhteet ja palvelusehdot ovat kunnossa, omasuoja kunnossa, niin kuin täällä on monesti todettu, ja että jälkihoito on siinä paremmassa kunnossa kuin mitä se tähän saakka on ollut.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta tietenkin se, että näiden maailmalla olevien konfliktien taustalla on häikäilemätöntä suurvaltapolitiikkaa, häikäilemätöntä taistelua energiavaroista, niiden turvaamisesta, häikäilemätöntä asekauppaa ja niin edelleen, mutta se ei estä sitä, ja on myöskin tunnustettava, ettei Afganistanissa kaikki ole onnistunut. Siellä on tullut takaiskuja, mutta on siellä paljon myöskin onnistumisia. Itsekin siellä aikoinaan ihmisoikeusryhmän delegaatiossa vierailleena voin todeta tämän.

Mutta minä en ainakaan koe minkäänlaista sosiaalista painetta vastentahtoisesti olla ulkoasiainvaliokunnan mietinnön kannalla. Se paine, mitä minä koen, on kyllä paine, joka tulee inhimillisyyden, ihmisoikeuksien puolustamisen näkövinkkelistä. Se on kerta kaikkiaan niin törkeää toimintaa, mitä harjoitetaan siellä, että kansainvälisen yhteisön, myös Suomen, on siinä oltava mukana sen torjunnassa.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yli 60 maata on tähän YK:n pyyntöön vastannut, mukaan lukien kaikki EU-maat ja Pohjoismaat. Kyllä se kysymys nyt kuuluu: Onko Suomen syytä olla mukana tässä rintamassa vai ei? Ollaanko mukana vai ei? Annetaanko muiden hoitaa: ei kuulu meille, ei kosketa meitä? Itse ehkä sittenkin näkisin niin, että kyllä se meidän paikkamme on olla näissä talkoissa mukana, ei massiivisesti eikä meuhkaten, mutta omalta pieneltä osaltamme kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Mietinnössä todetaan avoimia kysymyksiä, joita pitää kyllä vielä todellakin selvittää, ja jos on niin, että jos emme voi riittävällä tavalla taata suomalaisten turvallisuutta, on siinä tapauksessa hallituksen vedettävä johtopäätökset ja etsittävä joku muu tapa osallistua yhteistoimintaan. Pitäisin itse luontevana ja tärkeänäkin, että kun muutoinkin Suomi ja Ruotsi harrastavat turvallisuusyhteistyötä ja sitä syvennetään, niin tässä haettaisiin Ruotsin kanssa yhteinen toimintalinja. Oikeastaan kysyisin vielä ulkoministeriltä, voidaanko tässä nyt Ruotsin kanssa sopia, että toimitaan tässä operaatiossa samalla tavalla.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Irakin ja Levantin aluetta terrorisoi Daesh-järjestö, terroristijärjestö, ei Isil. Se ei ole valtio, vaan se on terroristijärjestö.

Meidän tulee olla mukana tässä koulutusoperaatiossa. Emme voi ummistaa silmiä Daeshin julmuuksilta, vaikka ehkä mukanaolo voi muuttaa turvallisuustilannettamme. Siihen täytyy varautua tässä koulutusoperaatiossa mutta myös koti-Suomessa sisäisen turvallisuuden osalta. Siksi tämä päätös on myös ehdollinen. Omasuojakysymys pitää ratkaista, kuten myös kriisinhallintaveteraaniohjelman toimivuus tämänkin koulutusoperaation kohdalla, kuten myös voimankäyttö.

Tienvarsipommit ovat suurin uhka tässä operaatiossa. Itse toivoisin, että valtioneuvosto pohtisi sitä, että suomalaiskouluttajat eivät kulkisi pääkoulutuspisteen ulkopuolelle saksalaisten tapaan eli emme kulkisi ulkopuolelle muihin koulutuskeskuksiin, jos emme pysty käyttämään turvallista kalustoa siinä.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monissa puheenvuoroissa on todettu, että operaatio nostaa turvallisuusuhkaa myös Suomessa. Näin varmaan on, ja tähän turvallisuusuhkaan vastaa Suomessa suomalainen poliisi.

Monissa puheenvuoroissa on myös todettu, että poliisille tulee varata riittävät resurssit selviytyä tästä lisääntyneestä työmäärästä. Kysynkin ministeri Tuomiojalta: onko hallituksen piirissä keskusteltu, ja jos on keskusteltu, niin onko päätetty, että poliisille ikään kuin korvamerkitään tähän operaatioon tarkoitettua rahaa niin, että se raha ei ole pois poliisin normaalin päivittäistoiminnan kehyksestä?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on ainakin tullut tässä keskustelussa selväksi, että vasenryhmä viittaa kintaalla Irakin hallituksen pyyntöön ja YK:n nimenomaiseen toivomukseen, että kansainvälinen yhteisö auttaa Irakin hallitusta kaikin soveltuvin keinoin, kansainvälisen oikeuden mukaisin keinoin. Mutta kaiken kaikkiaan on hienoa, että kuitenkin enemmistö eduskunnasta haluaa olla mukana tässä rakentamassa Irakin ja sen lähialueiden vakautta.

Täällä viime keskustelussa, kun tästä puhuttiin, kaikki kantoivat huolta sotilaiden turvallisuudesta ja sinne lähetettävien henkilöiden turvallisuudesta. Se on varmaan aivan ensiarvoisen tärkeää, että varusteista ei tingitä, ennen kuin sinne operaatioon lähetetään ketään.

Tässä ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä puhutaan kokonaisvaltaisesta toiminnasta, sen tärkeydestä, että vain kokonaisvaltainen toiminta tuottaa kestäviä tuloksia. Suomi on tukenut Syyriaa, Irakia ja niiden naapurivaltioita ja antanut myös humanitaarista apua. Nyt kuitenkin, jos ajatellaan, että kehitysyhteistyö on oleellinen turvallisuuspolitiikan väline myös radikalisoitumisen estämiseksi ja myös humanitaarinen tuki maahan, jossa on yli 2 miljoonaa maan sisällä siirtymään joutunutta ihmistä, ja Suomi on nyt leikannut lisätalousarviossaan 15 miljoonaa kehitysyhteistyön määrärahoja, (Puhemies koputtaa) onko Suomella, arvoisa ulkoministeri, vielä valmius tukea tätä aluetta myös humanitaarisin määrärahoin ja kehitysyhteistyöllä?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siitäkin huolimatta, mitkä kehityskulut ovat johtaneet tähän surulliseen tilanteeseen eli terrorismin kasvuun ja Isilin voimistumiseen Irakissa, en näe, että meillä on mahdollisuutta olla osallistumatta tähän koulutusoperaatioon. Me kaikki myönnämme, että riskit ovat valtavan suuret ja osin ennakoimattomatkin.

Olisin kysynytkin vielä kerran ministeriltä — kun kävi ilmi valiokunnan kuulemisessa, että nimenomaan esimerkiksi joukkojen omasuojaan liittyvät kysymykset ovat osittain avoimina ja omasuojariittävyyttä testataan erityisesti koulutuksessa peshmergan tukikohdissa ja siihen liittyvissä joukkojen kuljetuksissa — näistä asioista ja sotilaiden varustuksista ja kuljetuskaluston riittävyydestä ja siitä, että ne näissä olosuhteissa myös kelpaavat ja niillä voidaan vastata haasteeseen. Miten nämä asiat on huomioitu tässä? Entä mitä tehdään Suomessa? Meidänhän on pakko varautua uhkan kasvuun tai ainakin siihen, että se on jo kasvanut. Kuinka me kotoutumiseen ja muuhun (Puhemies koputtaa) tähän politiikkaan vastaamme sitten Suomessa?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä tapauksessa ja tässä operaatiossa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että Suomen linja kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisessa on muuttunut. On menty mukaan niin sanottuun automatiaan, eli ollaan automaattisesti valmiit osallistumaan. Tämän sisältöinen kannanottohan sisältyy myös Walesin Naton huippukokouksen kannanottoihin ja aloitteeseen uuden kumppanuusohjelman osalta.

Vielä haluan täällä muistuttaa, että yli 10 miljoonaa pakolaista on Syyrian sodan jaloissa. Siinä olisi tehtävää Suomelle ja sille 15 miljoonalle eurolle. Ne ovat kaikki pois niistä humanitaarisista ponnistuksista. Me viemme sotilaita kouluttamaan uusia tappajia. Eiköhän tuolla alueella sotiminen osata?

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi osallistuu YK:n pyynnöstä Pohjois-Irakissa suoritettavaan turvallisuussektorin koulutukseen. Siinä on taustalla myös se, että Isilin erityisen julmat veriteot pitää siellä pysäyttää ja tämä koulutettava peshmerga-joukko on ainut, joka pystyy sillä alueella pitempään toimimaan. Jos kysymys on siitä, että suojelupoliisi varoitti tästä Suomeen kohdistuvasta vaarasta, niin kun itse olin kuulemassa sitä, niin kyllä siellä tuli esille se, että tässä on uudenlainen asetelma kyseessä, ei ollut täyttä varmuutta siitä, onko vaaraa tai miten tämä sieltä tuleva vaara kohdistuu Suomeen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt kaikki vastauspuheenvuoroa pyytäneet ovat saaneet käyttää vähintään yhden puheenvuoron, joten otamme ministeri Tuomiojan puheenvuoron, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, ja sen jälkeen siirrymme toiseen aiheeseen.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä keskustelu on tuonut hyvin paljon arvokkaita asioita, mielenkiintoisia asioita esiin, mutta koetan kuitenkin keskittyä nyt vain tähän itse päätöksenteon kohteena olevaan operaatioasiaan.

Kaikki ne seikat, jotka ovat tulleet monissa puheenvuoroissa kysymyksinä, tulivat jo valiokunnan mietinnössä ja ensimmäisessä puheenvuorossani esille, ja tuli vakuutettua, että näiden kaikkien asioiden täytyy olla kunnossa tietenkin, ennen kuin suomalaisia tuonne lähetetään. Mutta se, mikä on erityisesti noussut esiin, on se, mikä on tämän operaation luonne suhteessa aikaisempiin.

Ensinnäkin itse asiassa toiminta siellähän ei ole, jos sikseen tulee, mitenkään erityisen vaarallista. Elikkä se on koulutusta, ei osallistumista minkäänlaiseen taistelutoimintaan eikä myöskään neuvonantajana toimimista. Mutta ne olosuhteet, joissa Irakissa ja Pohjois-Irakissa toimitaan, ovat sellaiset, että siellä vaaratilanteita on. Ne koskevat niin siviilejä kuin sotilaitakin, ja kaikki tämä on tietenkin otettava tässä huomioon.

Sitten on aivan omana lähtökohtanaan se, että toisin kuin monissa aikaisemmissa yhteyksissä, niin olemme todenneet, että tämä voi lisätä myöskin Suomessa mahdollisuuksia, riskiä terrorioperaatioihin, koska tämä Isil-järjestö on kansainvälinen ja verkostoitunut kaikkiin maanosiin eikä se ole tehnyt mitään rajauksia, sulkenut ketään ulkopuolelle. Sen vuoksi me olemme tekemässä tätä päätöstä tietoisena siitä, että tässä on myöskin tällainen ulottuvuus, ja se on otettu asianmukaisesti huomioon. Mutta samalla haluaisin muistuttaa siitä, mitä totesin jo tämän asian lähetekeskustelussa, että olisi naiivia kuvitella, että osallistumattomuus tällaiseen operaatioon jättäisi meidät jotenkin suojaan tällaisten terroritoimien mahdollisuuksista. Näin ei myöskään ole asianlaita.

Kuten edustaja Kääriäinenkin kysymyksessään viittasi, niin todella, me olemme tilanteessa, jossa kaikenlaiset kriisinhallintaoperaatiot ovat tulleet vaativammiksi, ja vaativuus usein tarkoittaa myöskin vaarallisemmiksi. Mutta toisaalta se myöskin kertoo siitä, että kansainvälinen yhteisö on valmiimpi ja pakotettu toimimaan aikaisemmin ja myöskin toimimaan olosuhteissa, joissa kaikkia riskejä ei etukäteen voida eliminoida. Mutta sitä kautta pystytään myöskin tehokkaammin todellakin konflikteja lopettamaan, hallitsemaan ja ratkaisemaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Asian käsittely keskeytetään.