Täysistunnon pöytäkirja 172/2014 vp

PTK 172/2014 vp

172. TORSTAINA 12. MAALISKUUTA 2015 kello 10.15

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 1 §:n sekä rikoslain 2 a luvun muuttamisesta

 

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! On selvää, että rikoksesta on aina seurattava rangaistus. Ymmärrän myös, että eduskunta on halunnut puuttua piittaamattomuuteen ja törkeyteen, jota esimerkiksi toistuvasti varastava käytöksellään osoittaa. Valitettavasti kuitenkin on niin, että nämä tässä hallituksen lakiesityksessä valitut toimet nostavat kustannuksia ja lisäävät turhaa byrokratiaa tätä tavoitetta yrittäessään.

Tuntuu myöskin siltä, että ymmärrys rikosten takana olevista ongelmista, esimerkiksi päihdeongelmista, ei ole riittävästi huomioitu tässä lakiesityksessä. Tuntuukin siltä, että muuntorangaistuksen sisällölle ei ole löydetty muuta vaihtoehtoa kuin vankeus. Kuitenkin me tiedämme, kuulimme asiantuntijoita lakivaliokunnassa, että esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksessa on käynnistetty hyvä kokeilu, jolla sakon muuntorangaistusta suorittavia vankeja on sijoitettu ulkopuoliseen laitokseen päihdehuoltoon. Tämä on ollut itse asiassa hyvinkin onnistunut toimi, mutta yhtenä ongelmana toki on ollut se, että nämä muuntorangaistukset ovat olleet niin lyhyitä, että nämä päihdehoidon jaksot ovat jääneet vähän liian lyhytkestoisiksi.

Nämä ovat kuitenkin sellaisia toimia, joilla pystyttäisiin ei ainoastaan rankaisemaan vaan myöskin ratkaisemaan ongelmia, ja toivonkin, että vaikka eduskunta tällaisen esityksen nyt on edellyttänyt ja halunnut hallituksen tuovan, niin voimme jatkossa seurata, päästäänkö näillä toimilla siihen tavoitteeseen, jota eduskunta aikoinaan on esittänyt. [Mika Niikko pyysi vastauspuheenvuoroa.]

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sen verran lyhyt lista, edustaja Niikko, että ehditte argumenttinne esittää sitten tuolla omalla paikallanne.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Esitys sakon muuntorangaistuksesta on ongelmallinen monesta syystä. Lakiesityksen kustannusarvio on 12,4 miljoonaa euroa, ja muutos kuormittaisi merkittävästi rikosasioita käsitteleviä viranomaisia. Samalla kuitenkin sen arvioidut myönteiset vaikutukset rikosoikeusjärjestelmän kannalta olisivat oletettavasti hyvin vähäiset.

Muuntorangaistukset kohdistuvat pääsääntöisesti yhteiskunnan huono-osaisiin, päihde- tai mielenterveysongelmaisiin ja maksukyvyttömiin henkilöihin. Heillä ei useinkaan ole varaa tai mahdollisuutta sakkojaan suorittaa, joten yleistävä pelotevaikutus ei toteutuisi rikosoikeusjärjestelmän uskottavuuden, lain kieltojen ja käskyjen noudattamisen sekä yleisen lainkuuliaisuuden kannalta. Muutoksella ei olisi vaikutusta rikosten määrään.

Edustaja Salonen jo erittäin ansiokkaasti nostikin esiin tämän Rikosseuraamuslaitoksen kokeilun, jossa on ohjattu ihmisiä päihdekuntoutukseen, ja sillä oletettavasti voisi olla parempiakin vaikutuksia, mikäli se päihdekuntoutus olisi riittävän pitkä näille henkilöille.

Arvoisa puhemies! Poliisin lisämäärärahan tarve olisi 5 miljoonaa euroa, ja myös syyttäjien työmäärä lisääntyisi, ja se tarkoittaisi 2,5 miljoonan euron lisätarvetta. Tuomioistuimissa käsiteltävät rikosasiat lisääntyisivät vastaavasti, ja sitä varten tarvittaisiin noin miljoonan euron lisämääräraha.

Sakon muuntorangaistusta suorittamaan tulevien vankien asuttamiseen ei voitaisi hyödyntää nykyistä vankilakapasiteettia. Jos keskimääräinen vankiluku olisi 50 päivittäistä vankia, kuten on arvioitu, lisäkustannuksia aiheutuisi noin 3,9 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan tästä esityksestä koituvien lisäkustannusten määrä oikeusministeriön hallinnonalalle on yli 12 miljoonaa euroa, mikä on paljon, kun sellaista rahaa ei missään ole.

Arvoisa puhemies! Esitän, että lakiesitys hylätään vastalauseesta ilmenevien syiden perusteella.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan edustajan tekemää hylkäysesitystä.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Sakon muunto poistettiin vuonna 2008. Hyvin nopeasti arki osoitti, että se oli iso virhe.

Tällä hetkellä ammattinäpistelijät, myymälävarkaudet, aiheuttavat kaupalle yli 500 miljoonan euron laskun, ja lisäksi torjunta- ja suojauskulut ovat kaupalle noin 50—100 miljoonaa euroa. Tässä edellä tuotiin esille, että tämän hallituksen esityksen, jolla sakon muunto palautetaan hieman erilaisessa muodossa kuin se oli ennen vuotta 2008, kustannukset ovat 12,4 miljoonaa. Nyt vastakkain on siis se, että kaupalle koituu noin 600 miljoonan euron kustannukset näistä samoista ammattinäpistelijöistä, ja kaupasta on todettu, että on turhauttavaa, kun samat tekijät tekevät toistuvasti rikoksia. Heille ei ole koitunut minkäänlaista rangaistusta siitä, että he päivä toisensa jälkeen tekevät näitä rikoksia. Heille ei ole siitä rangaistusta seurannut, kun he eivät ole sakkoja maksaneet ja niitä ei ole voitu muuntaa vankeustuomioksi.

Sakkojen maksamatta jättäminen vie siis jälleen tulevaisuudessa vankilaan, ja tässä on vielä malli, jossa kolmen rikoksen jälkeen, rikkeen jälkeen, sitten seuraavasta mennään eteenpäin. Eli selkeästi seurataan sitä, että ne ovat tällaisia ammattinäpistelijöitä, ammattimyymälävarkaita, joihin tässä halutaan puuttua. On tietysti tärkeää, että päihdeongelmaisia ohjataan päihdekuntoutukseen ja niin poispäin, ja pitää pyrkiä puuttumaan siihen, että kaikki pääsisivät kaidalle tielle, mutta ei sellainen yhteiskunta toimi, että meillä on tietty joukko, joka voi tehdä mitä huvittaa saamatta siitä minkäänlaista rangaistusta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustaja Heinosen puheenvuoroon ja jatkaa tätä keskustelua siltä näkökannalta, miksi tämä laki on hyvä säätää.

Edustaja Pekonen, nostitte kovasti huolen siitä, että tämä lisää yhteiskunnallisia kustannuksia vankeinhoidon puolelta ja poliisin puolelta, sekä myös sen, että tällä ei ole vaikutusta rikosten määrään. Tämä on varmasti aivan totta. Mutta tällä samalla periaatteellahan me voisimme muutkin lainsäädännöt tavallaan purkaa tai laittaa löysemmäksi, koska ne kustannukset ovat aina rikoksesta olemassa yhteiskunnalle, jos me siitä rangaistusta langetamme. Samoin samoja perusteita kuulin kyllä vasemmalta puolelta myös silloin, kun rattijuopon törkeän kuolemantuottamuksen tapauksissa olevien rikosten kohdalla, joista alarajaa oltaisiin haluttu nostaa, kaikki puhuivat siitä, että tällä ei ole vaikutusta rikosten määrään, rikokset tulevat olemaan senkin jälkeen samat.

Eihän se voi olla syynä kansanedustajalle, että me emme voi säätää kovempia ja tiukempia lakeja, että se ei kuitenkaan vähennä sitä kokonaissummaa rikoksien osalta. Kyllä meidän täytyy luoda sellainen yhteiskunta, jossa ihmiset voivat luottaa oikeusjärjestelmään, että meidän oikeusjärjestelmämme on toimiva. Nyt kun selkeästi on tullut ilmi, että kaupan alalla huomataan, että nämä ammatikseen näpistelevät ja varastelevat henkilöt vähät välittävät niistä poliisin kiinniotoista ja sakon kirjoittamisista, niin on ilman muuta selvää, että meidän pitää koventaa keinoja takaisin siihen suuntaan, missä ne olivat aikaisemmin.

Ymmärrän toki tämän empatian vasemmilla ryhmillä siitä, että ihmistä ei saisi kovasti rangaista ja ainakaan minnekään vankilaan laittaa, että mieluummin vaikka päihdehoitoon, niin kuin, edustaja Salonen, sanoitte. Olen samaa mieltä, että nämä ovat reppanoita, yleensä päihteiden käyttäjiä ja heillä on isoja ongelmia. Mutta voin vakuuttaa teille molemmille sen, että kun itse olen tehnyt 10 vuotta ammatikseni työtä nimenomaan vankilasta vapautuvien nuorten aikuisten kohdalla, niin heille on ollut hyväksi mennä istumaan niitä sakkoja sinne vankilaan. No, miksi se on ollut hyväksi mennä istumaan sinne kuukaudeksi tai kahdeksi tai kolmeksi? No ilman muuta sen takia, koska se päihteidenkäyttö loppuu siellä. Siellä tulee pakkokatko päälle. Ja siellä he saavat päänsä selvitettyä ehkä ensimmäisen kerran vuoteen, kahteen tai kolmeen, ja silloin kun me olemme ottaneet heitä vastaan sieltä vankilan portilta, niin heillä on ollut taas uusi mahdollisuus aloittaa elämää ilman päihteitä ja ilman rikoksia.

Yhteiskunnan tulee käyttää kovia keinoja, jotka lopulta ohjaavat hyvälle tielle. Kuritus on hyvä asia, jos se tuo hyviä tuloksia. Meidän täytyy lainsäädännössä myös muistaa se, ettei se kuritus aina ole huono asia.

Arvoisa puhemies! Se palaute, minkä minä olen saanut vuosien aikana tehdessäni työtä erilaisten kriminaalitaustaisten henkilöiden kanssa, niin heiltä itseltään on tullut sellainen viesti, että meidän lainsäädäntömme on hyvin lepsu. He eivät välitä siitä, että tulee sakko sakon päälle tai tulee ehdonalainen vankeus ehdonalaisen vankeuden päälle. He sanovat tämän yleensä itse, kun he saavat päänsä selväksi ja haluavat osaltaan lähteä auttamaan kaltaistaan henkilöä poispäin rikollisesta elämästä. Siinä mielessä meidän täytyy luottaa siihen, että on asiantuntijoita myös, jotka sanovat, että tämänkaltainen lainsäädäntö on yhteiskunnan kokonaisedun kannalta parempi vaihtoehto kuin jättää heidät rikostelemaan tuonne ilman seuraamuksia.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Niikolle pitää sanoa, että ei tässä ole kyse empatiasta, vaan realismista. Eikä kriminaalipolitiikkamme Suomessa perustu kuritukseen. Niikon pitää kyllä tutkia tarkemmin niitä perusteita, joihin suomalainen kriminaalipolitiikka perustuu.

Kyseessä on eduskunnan ponteen liittyvä lakiesitys, ja eduskunnan tekemää pontta on arvostettu niin korkealle, että tämä esitys meille tänne on tuotu. Kuitenkin tosiasiassa Kaupan liitto taisi olla ainoa asiantuntijoista, joka kannatti kyseistä esitystä. Edelleen haluan alleviivata sitä, että kaikkien tavoite on sama: toistuvat rikokset on saatava kuriin. Ja ymmärrän kaupan tuskaa tässä asiassa. Nyt on kuitenkin kyse siitä, millä keinoin tavoite saavutetaan, ja asiantuntijakuulemisissa esille nousi, että on olemassa toisenlaisia toimia, joilla tavoitteet paremmin saavutettaisiin. Ongelmahan on yleensäkin lyhyissä rangaistuksissa se, että muutostyötä rikoksen polulta pois ei ehditä vangin kanssa tekemään, ja silloin keskeinen osa kriminaalipolitiikkaamme ja niitä perusteita, joilla Suomessa on saatu hyviä tuloksia aikaiseksi, jää puuttumaan.

Me elämme jo nykyisin yhteiskunnassa, jossa rikolliset suorittavat pantarangaistuksia, ja tämä on myöskin se tulevaisuus, johon Suomessa ollaan menossa ihan taloudellisistakin syistä. Siksi toivon, että jatkossa harkitaan sitä, kohdennetaanko tässä nyt resurssit oikein.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa puhemies! Rikoksesta on saatava rangaistus, ja siitä me olemme kaikki varmasti aivan samaa mieltä.

Mutta asiantuntijakuulemisessa kävi kyllä hyvin selväksi se, ettei vankeus ole lainkaan paras vaihtoehto näille ihmisille, jotka anastavat kaupasta toistuvasti makkarapaketin (Mika Niikko: Miksei?) tai jotakin muuta. Ja todella, kuten edustaja Salonen sanoi, Kaupan liitto oli ainoa, joka kannatti tätä esitystä valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. — Edustaja Niikko huutaa sieltä selän takaa, että miksei vankeusrangaistus ole paras. Siksi, että vankiloiden resurssit on vedetty niin minimiin, että vankiloissa ei voida enää kuntouttaa ihmisiä. Kuntoutus on yksi vankilan perusasioista. Yksi perustehtävistä on se, että vankilat kuntouttavat rikolliset takaisin yhteiskuntakelpoisiksi ja yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi ja valmentavat myös vapauteen. Esimerkiksi Riihimäen vankilassa on seksuaalirikollisille tarkoitettu Stop-kuntoutusohjelma, josta on erittäin hyviä tuloksia saatu aikaiseksi. Ja se on tietenkin meidän kaikkien etu, rikollisten etu mutta myös meidän kaikkien, yhteiskunnan, etu, että vangit saadaan kuntoutettua takaisin yhteiskuntaan.

Tämä on aika ristiriitaista, kun me tässä samassa salissa jatkuvasti vaadimme kovempia rangaistuksia ja pidempiä tuomioita — ja osittain kyllä ihan allekirjoitan itsekin, että joistakin rikoksista näin tulisikin tehdä — mutta samaan aikaan toisella kädellä me leikkaamme ja niistämme oikeuslaitokselta rahoja niin, ettei oikeuslaitos, vankeinhoito, Rikosseuraamuslaitos voi suorittaa tehtäväänsä siltä vaaditulla tavalla.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Ei oikeuden jakaminen voi olla rahasta kiinni. Kyllä meidän täytyy eduskunnassa priorisoida nämä asiat, että se ei jää muutamasta miljoonasta tai edes muutamasta kymmenestä miljoonasta kiinni tai muutamasta sadasta miljoonasta kiinni, että kansalaiset kokevat, että heidän oikeusturvansa on kunnossa rikostelevilta tai tällaisissa tapauksissa ja tilanteissa.

Se, mitä tulee tähän kuntoutukseen: Olen samaa mieltä siitä, että sakko-osastolla ei keretä tekemään kuntoutusta, mutta siellä keretään lopettamaan se päihteiden käyttö. Itse järjestötyössä ollessani me teimme tässä kyseisessä Riihimäen vankilassa sakko-osastolla Raha-automaattiyhdistyksen kolmen vuoden projektin, jona aikana me tartuimme heihin kiinni siellä ja ohjasimme heidät poispäin ja tuimme sitä pientä hetkeä siellä vankilassa, että ei rupeaisi käyttämään päihteitä. Meillä oli silloin työntekijöitä tässä vankilassa sisällä henkilökunnan mukana. Ja näitä Raha-automaattiyhdistyksen projekteja on vankiloissa ympäri Suomea. Joka vankilassa toimii kuntoutusprojekteja uskoakseni tälläkin hetkellä. Kyllä, jos vankeusaika on tarpeeksi pitkä, niin jokainen pääsee siihen kuntoutuspolkuun, mutta se vaatii yleensä puolen vuoden tai pidemmän tuomion.

Arvoisa puhemies! Siitä, mitä tulee näihin muihin keinoihin ja tavoitteisiin, jäi epäselväksi itselleni, että mitkä ne muut keinot sitten tällaisessa tapauksessa ovat, jos henkilö rikkoo lakia tietoisesti ja vähät välittää seuraamuksista, kuten sakosta. Mitä muuta me voimme tehdä? Silittää ja sanoa: "Me ymmärrämme sinua, me ymmärrämme, että sinulla ei ole rahaa. Sinä olet köyhä, ja sinulla on päihdeongelma, jatka varastelua vain."? Ei tässä tarvita mitään asiantuntijoita, hyvänen aika, tämä on normaalia arkielämää ja perusymmärryksellä oleva asia, joka pitäisi ymmärtää jokaisen, myös vasemmalla puolella olevan kansanedustajan, siitä, että meidän tulee säätää lakeja, jotka suojelevat elinkeinonharjoittajia tässä tilanteessa. Ihmettelen, kuinka kaukana arjesta tässä salissa joskus ollaan.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Täällä on keskusteltu siitä, millä tavalla Suomessa kriminaalipolitiikkaa tehdään, ja valitettavasti kriminaalipolitiikkaa tehdään Suomessa tällä hetkellä raha edellä.

Olin jokin aika sitten tutustumassa Jokelan vankilaan — itse asiassa vuoden sisällä toisen kerran, ensin koulutukseen ja koulutusmahdollisuuksiin siellä ja sen jälkeen yleisesti Jokelan vankilan toimintaan — ja siellä tuli selkeästi esille se, että kriminaalipolitiikkaa tehdään raha edellä. Avopuolella on sellaisia rikollisia, jotka eivät sinne kuuluisi, ja se näkyy suoraan heidän tilastoissa, mitä rikkeitä esimerkiksi siellä tapahtuu.

Samaan aikaan Rikosseuraamuslaitokselle on asetettu neljälle seuraavalle vuodelle 10 miljoonan säästötavoitteet. Se tarkoittaa noin 180 henkilötyövuoden vähennystä, ja sopeuttamistoimien alla on 7 vankilaa, ja todennäköistä on, että irtisanomisiltakaan ei tulla välttymään. Kuitenkin tietojeni mukaan samaan aikaan Rikosseuraamuslaitos valmistelee jopa 20 prosentin korotusta vankien toiminta- ja käyttörahoihin, mikä lisäisi taas kustannuksia 1,2 miljoonalla eurolla. En ymmärrä, että tässä taloustilanteessa sellaiseen on varaa, jos meillä ei ole tehdä kriminaalipolitiikkaa muu kuin rahapää edellä.

Arvoisa puhemies! Haluan antaa maamme hallitukselle kiitosta siitä, että ihmisten huoleen on tartuttu ja sakonmuunto palautetaan ja ammattimyymälävarkaat saavat jatkossa myös rangaistuksen tekemistään rikkeistä. Se on yksi tärkeä periaate.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan korjata yhden puheenvuoro-osuuteni, koska nämä puheet kirjataan: Ei meidän projektimme ollut Riihimäen vankilassa, vaan Jokelan vankilassa. Jokelan vankilassa oli silloin — tästä on vuosia aikaa — se sakko-osasto, ja silloin toimimme siellä. Mielestäni näihin projekteihin, jotka toimivat vankiloissa, meidän tulee antaa lisää resursseja eduskunnasta, pitää huoli siitä, että me pystymme aidosti auttamaan vankeja vankilan sisällä.

Minä olen samaa mieltä siitä, että kun ihminen joutuu rangaistavaksi, niin siellä häntä täytyy auttaa, jotta hänestä tulisi yhteiskuntakelpoinen. Siitä tavoitteesta olemme varmasti samaa mieltä.

Keskustelu päättyi.