1) Hallituksen esitys alkoholirikoksia koskevien säännösten
uudistamisesta
Mikko Immonen /vas:
Arvoisa puhemies! Hallitus on esittänyt alkoholirikkomuksia
koskeviin säännöksiin muutoksia, joiden
osalta julkisuudessakin on markkinoitu poliisien toimivaltuuksien
lisäämistä nuorten henkilöitten
valvonnassa. Ihmisten käsitys koskemattomuudesta tarkoittaa
luottamusta. Luottamuksen kasvattaminen kuuluu myös meille
vanhemmille. Nuorten kasvatuksessa ja opetuksessa emme saa epäillä ilman
todisteita. Myös poliisien ja nuorten kanssakäymisen
pitäisi perustua luottamukseen. Poliisien toimintaedellytysten
laajentamisella saattaakin olla enemmän kielteisiä kuin
myönteisiä vaikutuksia. Yksityisyyteen kajoaminen
eli esimerkiksi kassien, reppujen ja laukkujen tarkistaminen ilman
perusteltua syytä ei ole sen hyväksyttävämpää nuorten
kuin muidenkaan ikäryhmien osalta. Kaikille ihmisille ikävuosista
riippumatta pitää lainsäädännön
ja käytännön olla sellainen, ettei henkilökohtaisiin
tarkistuksiin saa mennä kuin silloin, kun näyttö rikkomuksista
on selvä ja kiistaton. Poliisin pelko ei ole viisauden alku.
Lainsäädöksiä muutettaessa
pitää noudattaa johdonmukaisuutta niin alkoholin
varastoinnin, esille asettamisen, myynnin, tarjoilun, hallussapidon
kuin käytönkin suhteen. Hallituksen esitystä tarkasteltaessa
on kiinnitettävä huomio myös alkoholituotteitten
myyntiin, jossa vähintäänkin ristiriitaista
on se, että kaupassa alle 18-vuotias voi käsitellä,
asettaa esille sekä rahastaa keskiolutta, mutta kassan
ulkopuolella sen hallussapito on häneltä kielletty.
Samalla nuori joutuu tarkkailemaan ikätovereitaan ja kieltäytymään
myymästä heille alkoholituotteita. Rajoittaminen
on nuorelle monestakin syystä vaikeaa: kaverisuhteet, kiellon
heijastukset, paineet vapaa-ajalla jne.
Vähittäiskaupassa alaikäinen henkilö voi myydä alkoholituotteita,
mikäli paikalla on 18 vuotta täyttänyt
toinen myyjä. Tämä tieto perustuu Sttv:n
laatimaan oppaaseen. Anniskeluravintoloissa pääsääntö on,
että anniskelevan henkilökunnan on oltava täysi-ikäistä.
Sttv:n ohjeitten mukaan alaikäinen voi kuitenkin eräissä tapauksissa
anniskella. Kuka tahansa alle 18-vuotias henkilö ei saa
tarjoilla alkoholijuomia. Poikkeuksena on henkilö, joka
on hankkinut riittävän ammattikoulutuksen laissa
todetuin tunnuksin. Käytännön harjoittelua
vailla olevalla alle 18-vuotiaalla henkilöllä ei
katsota olevan riittävää ammatillista
koulutusta alkoholijuomien tarjoiluun, jos hän on saanut
vain vähäisen määrän
teoriaopetusta ammattioppilaitoksen ravitsemusalan koulutuksessa.
(Hälinää)
Ensimmäinen varapuhemies:
Ed. Immonen, hetkinen, anteeksi! — Pyydän
salia rauhoittumaan, jotta puhuja saa puhua rauhassa.
Arvoisa puhemies! Alan ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettu
tutkinto täyttää vaatimuksen riittävästä ammatillisesta
koulutuksesta alkoholijuomien tarjoiluun silloin, kun opetussuunnitelmaan
sisältyy salipuolen koulutus ja käytännön
harjoittelu. Alkoholijuomia voi tarjoilla opetussuunnitelman mukaisesti
16 vuotta täyttänyt opiskelija vain asianomaisen
koulutuksen saaneen 20 vuotta täyttäneen kouluttajan
tai työpaikkaohjaajan ohjaamana. Säännöksessä tarkoitettu
opetussuunnitelman mukainen alkoholijuomien tarjoilu voi tapahtua
joko oppilaitoksen ravintolassa tai työssä työpaikoilla
opetusjakson aikana kouluttajan tai työpaikkaohjaajan valvomana
tai ohjaamana. Esimerkiksi 17-vuotiaalla nuorella, joka on vasta
aloittanut opiskelun alan oppilaitoksessa, ei ole yleistä kelpoisuutta
alkoholijuomien anniskeluun.
Teennäisesti asiassa siis vaaditaan sitä,
että alaikäinen henkilö voi myydä alkoholituotteita vähittäiskaupassa,
mikäli paikalla on 18 vuotta täyttänyt
toinen henkilö. Viranomaisten mukaan tämä tarkoittaa,
että liikkeestä jostakin löytyy vähintään
18 vuotta täyttänyt myyjä, mutta mistä? Jostakin.
Käytännössä alle 18-vuotias
myyjä joutuu itse ja itsenäisesti hoitamaan niin
rahastuksen kuin myös ikävalvonnan.
Arvoisa puhemies! Alkossa voi alle 20-vuotias tietyin edellytyksin
osallistua väkevienkin alkoholijuomien myyntityöhön.
Ravintolassa asia on niin lähellä sitä,
miten sen pitäisi olla myös kaupassa ja Alkossa,
vaikkakin tietyin edellytyksin myös ravintolassa alkoholituotteita
saa rahastaa ilman, että itsellä on riittävästi
ikää alkoholituotteitten hallussapitoon tai nauttimiseen.
Kun nuorten alkoholin hallussapitoon ja käyttämiseen
halutaan muutoksia, esitän, että valmisteluvaiheessa
selvitetään, miten käytännössä pystytään
takaamaan, ettei alkoholituotteitten myynnissä ja tarjoilussa
ole henkilöitä, jotka eivät ikänsä mukaan
voi pitää hallussa ja nauttia alkoholituotteita.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys, joka tässä on
lähetekeskustelun kohteena, on osa loppusuoralla olevaa
rikoslain kokonaisuudistusta. Yleisiä oppeja koskeva uudistus
tuli voimaan vuodenvaihteessa, ja näitä tiettyjä erityisiä rikoksia
koskevia palasia vielä on jäljellä. Tarkoituksena
on vielä tämän kevään
aikana antaa aserikoksia koskeva hallituksen esitys ja myöhemmin
tällä hallituskaudella sikiön, alkion ja
perimän rikosoikeudellista suojaa koskeva ehdotus.
Alkoholirikoksia koskevat rangaistussäännökset
ovat tällä hetkellä vuoden 1968 alkoholilaissa,
joka tältä osaltaan jäi voimaan, kun
alkoholilainsäädäntöä muutoin
uudistettiin vuonna 1994, kymmenen vuotta sitten. Säännökset
ovat vanhahtavia ja vaikeaselkoisia. Jäljellä oleva
osa vuoden 1968 alkoholilaista ehdotetaan nyt kumottavaksi ja siinä olevat
rangaistussäännökset siirrettäviksi
rikoslain 50 a -lukuun.
Rikoslain kokonaisuudistuksessa omaksutun kirjoitustavan mukaan
alkoholirikokset porrastettaisiin kolmeen törkeysluokkaan:
alkoholirikos, josta seuraamuksena on sakkoa tai vankeutta enintään
kaksi vuotta; törkeä alkoholirikos, josta on kovempi
rangaistustaso, vankeutta vähintään neljä kuukautta
ja enintään neljä vuotta; sekä lievä alkoholirikos,
josta rangaistusseuraamusmahdollisuudet ovat sakkoa tai vankeutta enintään
kuusi kuukautta. Rangaistavan käyttäytymisen ala
säilyisi samana kuin nykyisin, koska rangaistussäännökset
ovat alkoholilakiin liittyviä tehostekriminalisointeja,
jotka saavat sisältönsä alkoholilain
kielloista ja rajoituksista. Näihin ei esityksessä ehdoteta
muutoksia.
Rangaistustaso jonkin verran kiristyisi, koska törkeän
alkoholirikoksen tunnusmerkistö on jonkin verran laajempi
kuin alkoholilain vastaava säännös. Siinä kriminalisoidaan
ammattimainen tai tavanomainen alkoholin laiton myynti tai salakuljetus.
Lisäksi alkoholirikoksesta ja törkeästä alkoholirikoksesta
voitaisiin tuomita yhteisösakkoon, jos rikos on tehty oikeushenkilön
toiminnassa, siis yritysmuodossa tai oikeushenkilöä hyväksi
käyttäen.
Rikoslakiin myös otettaisiin uusi rangaistussäännös,
alkoholijuoman markkinointirikos, jossa väkevien alkoholijuomien
mainontaa koskevien säännösten rikkomisesta
säädettäisiin enintään
kuuden kuukauden vankeusrangaistus ja yhteisösakko rangaistusuhkana.
Sakkorikokset sijoitettaisiin alkoholilakiin. Näistä voidaan
mainita kielto tarjota alkoholia alle 18-vuotiaalle niin, että tämä siitä juopuu,
jos tarjoamista voidaan pitää asianomaisen ikä,
kypsyysaste ja muut olosuhteet kokonaisuutena ottaen moitittavana.
Säännös on toissijainen suhteessa rikoslain
pahoinpitelyä koskeviin säännöksiin,
joita sovelletaan, jos alaikäisen terveys vahingoittuu.
Tästähän oli jokin aika sitten keskustelua,
kun yksittäinen tapaus, muistaakseni 12-vuotiaalle alkoholin
tarjoaminen, oli oikeudenkäynnin kohteena. Nyt tämä rangaistavuus
tulee selkeämmäksi laveampialaisesti silloinkin,
kun ei haeta taloudellista hyötyä. Kun tarjotaan
alkoholijuomaa alaikäiselle, niin se aina osuu tähän rangaistussäännökseen,
ja jos se on vakavammassa muodossa, niin siitä pitää tuomita
sitten kuten pahoinpitelystä.
Alkoholijuomien hallussapitoa koskevien ikärajojen
rikkominen säilyisi edelleen sakkorikoksena, josta voitaisiin
määrätä rikesakko 20 euron määräisenä.
Rikesakkomenettelyssä ei voida soveltaa konfiskaatiota
koskevia säännöksiä elikkä normaalia
menettämisseuraamusta. Koska olisi epäloogista,
että alaikäinen saisi pitää laittomat alkoholijuomat
hallussaan, mahdollistettaisiin nyt säännöksin
se, että rikesakon määräämisen yhteydessä poliisimies
voisi ottaa pois ja todisteellisesti hävittää alkoholijuomat,
jos niiden arvo on vähäinen. Jos juomia ei voida
pitää vähäarvoisina, rangaistuksesta
ja konfiskaatiosta päätettäisiin rangaistusmääräysmenettelyssä.
Hallussapitoa koskevien ikärajojen noudattamisen tehostamiseksi
poliisi voisi toimittaa henkilöntarkastuksen laittomasti
hallussapidettyjen alkoholijuomien poisottamiseksi. Erityissäännös on
tarpeen sen vuoksi, että rikkomuksesta ehdotetaan seuraamukseksi
vain sakkorangaistus. Jos olisi tätä vakavammasta
teosta kysymys, lievästä alkoholirikoksesta, jossa
maksimirangaistus on kuusi kuukautta vankeutta, oikeus henkilöntarkastukseen
seuraisi suoraan pakkokeinolaista ilman erityissäännöstä.
Henkilöntarkastuksen suorittaminen, siis laukun tai
taskujen tutkiminen, edellyttää ehdotuksen mukaan,
että objektiivisten seikkojen perusteella on syytä epäillä,
että alle 18- tai 20-vuotias henkilö pitää hallussaan
alkoholijuomia. Säännös ei
mahdollista esimerkiksi tiettyyn tilaisuuteen tulevien henkilöiden
rutiininomaista tarkistamista tai satunnaisten pistokokeiden
suorittamista. Henkilöntarkastuksesta päätettäisiin konkreettisen
epäilyn perusteella tapauskohtaisesti. Ehdotettu säännös
on tarpeen paitsi alkoholilaissa olevien kieltojen valvomiseksi
myös nykyisen oikeustilan selkeyttämiseksi. Käytännössä poliisi
jo nykyisinkin on puuttunut tapauksiin, joissa alaikäiset
esimerkiksi julkisella paikalla kantavat mukanaan alkoholijuomia
muovikassissa.
Ilman tarkastusoikeutta oikeudellinen tilanne olisi erikoinen.
Alaikäinen ei saa hankkia ja pitää hallussaan
alkoholijuomia, ja toisaalta poliisimiehellä on oikeus
ottaa alaikäiseltä pois laittomasti hallussapidetyt
alkoholijuomat, koska ilman poisotto-oikeutta hallussapitokielto
olisi isku ilmaan. Mutta saman logiikan mukaan poisotto-oikeus myös
edellyttää tietyn asteista tarkastusoikeutta,
jotta ylipäänsä voisi tulla eteen kysymys
siitä poisottamisesta. Muutenhan se jäisi imaginääriseksi,
kuvitteelliseksi, tämä asiaan puuttuminen, jos
ei saisi tarkastaa näitä kasseja tai reppuja.
Esimerkiksi poliisimies ei voisi tarkistaa, mitä esimerkiksi
Helsingin Asematunnelissa myöhään illalla
päihtyneenä oleskelevalla alaikäisellä on
kassissaan, josta kuuluu voimakasta kilinää. Jo
tällä hetkellä poliisi ilmeisesti käyttää tervettä järkeä ja
tämän kaltaisissa tapauksissa tarkistaa nuoren
kassin voidakseen ottaa pois laittomat alkoholijuomat ja estääkseen
nuorta päihtymästä lisää.
Tästä kysymyksestä näyttää julkisuudessa
tulleen mittaluokkaansa suurempi sen takia, että kun Helsingin
Sanomat poimii jonkun asian isoon otsikkoon, siitä tulee
sitten valtakunnan uutinen ihan riippumatta siitä, minkälainen
objektiivinen peruste sen asian kaivamiselle on tai onko siinä kyseessä mikään
todellinen muutos esimerkiksi vallitsevaan asiantilaan.
Ed. Immonen viittasi yhteen kohtaan, joka varmasti vaatii tarkistamista
käytäntöihin siitä, minkä ikäiset
myyvät alkoholia. Kun tässä lakiehdotuksessa
nyt täsmennetään ikärajoja ja
alkoholirikosten alaa, niin sen pitää tietysti
heijastusvaikutuksina näkyä myös kauppaliikkeissä ja ravintoloissa
siinä, miten täällä myyjäpuolella
alkoholia käsitellään. Selkeät
ikärajat ovat paikallaan, jotta pystytään
toimimaan tehokkaasti erityisesti tässä tilanteessa,
jolloin halpojen alkoholijuomien vyörytys uhkaa rajojen
avautuessa ja laillisestikin tuotujen alkoholimäärien
kasvaessa. Tällaisen pimeän alkoholimarkkinan
muodostuminen erityisesti alkoholin myymiseksi nuorille ja alkoholiongelmaisille
on selvä vaara tässä tilanteessa, kun
laillisestikin maahan tuotujen alkoholimäärien
sallitut maksimit kasvavat moninkertaisiksi tähänastisesta.
Toivon, että tämä alkoholirikoksia
koskeva uudistus käsitellään ripeästi
eduskunnassa ja saadaan tämä vuoden kuluessa vielä voimaan.
Siitä on apua alkoholiongelmien ennalta estämisessä.
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän kyllä ja
kunnioitan oikeusministerin näkökantoja. Mutta
minua on hieman jäänyt mietityttämään
50 a §:n 3 momentin — vai onko 4 momentti — 4
kohta eli se, että kun 18-vuotias voi mennä naimisiin
ja hän on muutenkin itsenäinen hyvin monessa suhteessa,
niin tässä kohdassa puututaan nimenomaan 18 mutta
ei 20 vuotta täyttäneeseen, eli minun mielestäni
nimenomaan tämä kohta on aika epälooginen
yleisesti ottaen verrattuna muuhun lainsäädäntöön.
Muuten olen kyllä arvoisan ministerin kanssa samaa mieltä,
mutta tämä kohta minua häiritsee aika
tavalla.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitukselle on annettava täysi
tunnustus ajankohtaisesta ja hyvästä esityksestä,
jonka toivoisi nopeasti menevän lainsäädäntöön.
Kun alkoholin vyörytys maahan on ennakoitavissa, silloin
on erityisesti nuoriso vaarassa ja tarvitaan niitä keinoja,
joilla poliisikunta voi hoitaa sitä tehtävää, millä voidaan
estää ennalta alkoholin haittoja. Sen takia pidän
erittäin hyvänä tätä tarkistusmahdollisuutta,
mikä tässä lakiehdotuksessa on. Tällöin
voidaan tehokkaasti puuttua tilanteeseen, kun havaitaan ja oletetaan
olevan aihetta. Toivon hallituksen esityksen pikaista läpimenoa.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Mielestäni tätä lakiesitystä pitää tarkastella
paitsi hallinnon myös nuorten näkökulmasta.
Perinteisessä alkoholipolitiikassa on ajateltu, että alkoholinkulutusta
voidaan vähentää kahta tietä: rajoittamalla
alkoholin saatavuutta tai lisäämällä alkoholin
hintaa. Alkoholin matkustajatuontirajoitusten poistaminen ja alkoholiveron
alennus eivät olekaan perinteistä alkoholipolitiikkaa, vaan
näiden uudistusten ja muutosten syyt ovat muualla. Itse
asiassa uudistukset merkitsevät vanhan alkoholipolitiikan
pakollista suunnan muutosta.
Alkoholirikoksia koskevien säännöksien
uusimista voidaankin sanoa yritykseksi korjata pampulla sitä,
mitä politiikalla ei ole pystytty saavuttamaan. Näin
voidaan sanoa ainakin alkoholirikoksia koskevien säännöksien
nuoria koskevia osia tarkasteltaessa. Matkustajatuontirajoitusten poistaminen
ja alkoholiveroalennus vaikuttavat todennäköisesti
haitallisesti myös nuorten alkoholinkäyttöön.
Alkoholilaissa kielletään alle 18-vuotiasta pitämästä hallussaan
alkoholijuomaa ja alle 20-vuotiasta pitämästä hallussaan
väkevää alkoholijuomaa. Tällainen
teko on nykyään ja myös tämän
uuden ehdotuksen mukaan rangaistavaa.
Aikaisemmassa alkoholilaissa lievistä alkoholilain
rikkomuksista seurasi päiväsakkoja. Uudessa esityksessä ehdotetaan
rikesakon soveltamisalan laajentamista koskemaan eräitä vähäisiä alkoholilain
vastaisia tekoja. Tämä on varsin perusteltua.
Rikesakon määrääminen tuloihin
perustuvien päiväsakkojen sijasta tehostaa alkoholilain
valvontaa, koska seuraamuksen määrääminen
olisi yksinkertaisempaa.
Nuoria koskevat alkoholijuoman hallussapitorajoitukset ovat
ehdottomia kieltoja, ja siten niiden rikkominen voidaan arvioida
osittain vakavammaksi teoksi kuin tilannetta, jossa aikuinen rikkoo
alkoholilaissa säädettyjä alkoholijuoman nauttimiskieltoja.
Tällä voitaisiin perustella ratkaisua, jonka mukaan
nuorelle edelleen määrättäisiin
nykyiseen tapaan päiväsakkoja alkoholilain hallussapitokieltojen
rikkomisesta. Alkoholijuoman hallussapitoa koskevien ikärajojen
rikkominen on moneen muuhun päiväsakoilla rangaistavaan
tekoon verrattuna kuitenkin vähäinen rikkomus.
Lisäksi suurempien sakkojen eli tuloihin perustuvien päiväsakkojen
määrääminen nuorelle teosta,
jossa aikuiselle samassa tilanteessa määrättäisiin
rikesakko, on epäoikeudenmukaista. Päiväsakot
voidaan lisäksi muuntaa vankeudeksi toisin kuin rikesakko,
mikä lisää seuraamuksen ankaruutta. Tämän
lisäksi lakiesityksessä ehdotetaan, että rikesakko
voitaisiin säätää seuraamukseksi
myös alkoholilaissa säädettyjen alkoholijuoman
tai väkevän alkoholijuoman hallussapitämistä koskevien
ikärajojen rikkomisesta.
Arvoisa puhemies! Kun rikesakkoa ulotetaan vähäisistä alkoholilain
rikkomuksista käsittämään myös
nuorten tekemiä alkoholijuoman hallussapitorikoksia, törmätään
lainsäädännöllisiin ja käytännön
poliisitoimintaan liittyviin vaikeuksiin. Alle 18-vuotiaan hallussaan
pitämä alkoholijuoma tai alle 20-vuotiaan hallussaan
pitämä väkevä alkoholijuoma
tulisi rikoslain 10 luvun säännösten
nojalla tuomita valtiolle menetetyksi. Rikesakkomenettelyssä ei
kuitenkaan ole mahdollista määrätä menettämisseuraamusta. Laittomasti
hallussapidettyjä juomia ei siten voida julistaa valtiolle
menetetyiksi rikesakon määräämisen
yhteydessä. Alaikäisen hallussaan pitämät
alkoholijuomat on kuitenkin perusteltua saada häneltä pois
ja hävityttää. Tämän
vuoksi nyt ehdotetaan säädettäväksi,
että nuoren laittomasti hallussaan pitämä alkoholijuoma
voidaan ottaa häneltä pois ja hävityttää rikesakon
määräämisen yhteydessä,
jos hallussapidetyn juoman arvo on vähäinen. Tämä voidaan
katsoa perustelluksi ja oikeudenmukaiseksi poikkeukseksi rikesakkomenettelystä sekä
myös
aikuisten ja nuorten yhdenvertaisuudesta lain edessä, vaikka
vastaavassa tilanteessa aikuisilta voidaan kaataa maahan vain avoimissa
astioissa oleva alkoholijuoma.
Mutta, arvoisa puhemies, huomattavasti heikommilla jäillä ollaan,
kun uudessa alkoholilaissa ehdotetaan alkoholijuoman hallussapitämistä koskevien
ikärajojen valvontaa tehostettavaksi myös pakkokeinojen
avulla. Esityksessä ehdotetaan, että alle 18-vuotiaalle,
jota on syytä epäillä alkoholijuoman
hallussapitämisestä, tai alle 20-vuotiaalle, jota
on syytä epäillä väkevän
alkoholijuoman hallussapitämisestä, saadaan tehdä henkilöntarkastus.
Tämä tarkoittaisi sitä, että poliisi voisi
tarkistaa nuoren vaatteet ja laukun alkoholijuoman löytämiseksi
ja sen poisottamiseksi. Poliisilla ei nykyisin ole oikeutta henkilöntarkastukseen
mainituissa vähäisissä rikkomuksissa. Henkilöntarkastuksen
salliminen teosta, josta voidaan määrätä rikesakko,
olisi poikkeuksellista. Lain perustelun mukaan henkilöntarkastuksen
käyttöä mainitusta vähäisestä rikkomuksesta puoltaa
rangaistussäännöksen tarkoituksena oleva
alaikäisten ja nuorten suojeleminen alkoholinkäytön
aiheuttamilta haitoilta. Väitetään, että ilman
ehdotettua pakkokeinoa alkoholijuomien hallussapitoa koskevien ikärajojen
valvonta sekä alkoholijuomien poisottaminen alaikäiseltä olisi käytännössä hyvin
vaikeaa.
Arvoisa puhemies! Rikosoikeudellisia keinoja tulee yhteiskunnallisessa
ohjauksessa käyttää viimeisenä keinona.
Tämä pitää erityisesti paikkansa,
kun kyse on nuorista ja lapsista, joiden kohdalla säätelijänä pitäisi
olla koti- ja koulukasvatuksen. Nyt säädetään
pakkokeinoista nuoria kohtaan, kun on vuosia epäonnistuttu
yleisessä alkoholipolitiikassa. On myös syytä muistaa,
että henkilökohtainen koskemattomuus on Suomessa
perustuslain suojaa nauttiva perusoikeus. Voidaan kysyä,
miten se vaikuttaa nuorten lainkuuliaisuuteen ja käsitykseen
aikuisten ja nuorten yhdenvertaisuudesta lain edessä, jos
nuorten perustuslailliset oikeudet sysätään
syrjään, kun kyse on melko pienestä,
rikesakolla kuitattavasta asiasta.
Arvoisa puhemies! Olen keskustellut tästä lakiesityksestä kymmenien
nuorten kanssa. He suhtautuvat tähän lakiesitykseen
varsin yksituumaisen kriittisesti. Kyse ei ole heille niinkään
halusta ryypiskellä, vaan ihmisarvoisesta ja tasa-arvoisesta
kohtelusta: Onko nuori todella ihmisenä vähemmän
arvokas kuin aikuinen?
Ed. Suvi Lindén merkitään
läsnä olevaksi.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Arvoisa puhemies! Nuo perussäännökset
siitä, minkälainen alkoholin hallussapito nuorelle
tai alle 20-vuotiaalle on luvallista ja laillista, löytyvät
alkoholilaista. Niihin ei tule siis mitään muutoksia,
ja nythän on kysymys niitten kriminalisoinnista. Tällä hetkellä, kun
tällainen alkoholijuoman mukana pitäminen on lievä alkoholirikos,
josta on rangaistusmaksimi aina kuuteen kuukauteen vankeutta, tällainen henkilöntarkastus
on mahdollista. Tässä on siis se virhe, että nyt
kerrotaan isoin otsikoin, että tämmöistä yhteiskunnan
pakkovaltaa ulotetaan sellaisiin vähäpätöisiin
tekoihin, joihin nyt poliisi ei ole voinut mitenkään
puuttua. Nyt se on mahdollista, ja kun tässä nyt
tehdään sitten selkeämpi näitten
rikkomusten porrastaminen siten, että tämä lievin
pää erotetaan ja siitä selviää rikesakolla,
niin kuitenkin niitten samojen tekojen selvittämiseksi
edelleen on tarpeen se henkilöntarkastus elikkä käytännössä niitten
reppujen tai pussukoiden läpikäyminen, ja tämä on
kirjattava tässä yhteydessä sitten poikkeussäännöksenä, jotta
nykyinen tarkastusmahdollisuus ja poliisin puuttumismahdollisuus
voisi säilyä. Tästä on tässä esityksessä kysymys,
ei laveammista poliisin oikeuksista tai valtuuksista vaan nykyisten
säilyttämisestä siinä tilanteessa,
kun rangaistussäännökset porrastetaan
oikeammin siten, että tämä lievin pää kirjoitetaan
omaksi tekomuodokseen, josta sitten tulee vain rikesakkoseuraamus.
Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Koskisen ja hallituksen tekemä esitys
muistuttaa hyvin paljon minusta Neuvostoliiton aikoja. Eli sieltä tämä laki
on kopsattu eli henkilön koskemattomuuteen, henkilökohtaiseen
suojaan, kosketaan lain kautta. Eli jos alta 20-vuotiaalta henkilöltä löytyy
repusta jotain alkoholia, niin tuntuu ihmeelliseltä, että poliiseilla
ei ole muuta tekemistä kuin kytätä näitä.
Eli kun nuoret menevät johonkin ravintolaan tai tanssitilaisuuteen,
niin portieerit ja nämähän tarkistavat
ne reput tarvittaessa. Minkä takia ihmisten liikkuvuuteen
kaduilla ja toreilla puututaan lainsäätäjän
kautta? Henkilökohtaisesti minä en hyväksy
tällaista menettelyä.
Ed. Mauri Pekkarinen merkitään
läsnä olevaksi.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kyllä tämä hallituksen
esitys nyt näyttää siltä, että tässä on
hätävarjelun liioittelua. Ensin hallitus päättää esittää alkoholiveroa alennettavaksi
tietäen hyvin, että alkoholiveron alennus nimenomaan
lisää nuorten alkoholinkäyttöä ja
mahdollisuutta ostaa viikkorahoilla enemmän alkoholia,
koska nuoret eivät varmastikaan olisi lähteneet
sinne Viroon eivätkä lähde nytkään
tuomaan sieltä alkoholia ja vanhemmatkin jo siihen sitten
puuttuisivat. Vastauksena sitten tähän omaan typerään
tekoonsa hallituksella on tämän lainsäädännön
muuttaminen niin, että kaikista ministeri Koskisen hyvistä yrityksistä huolimatta
kyllä tässä nyt lievemmässä tekomuodossa
edelleen lisätään poliisin valtuuksia.
Tuntuu olevan hallituksen nykylinjan mukaista, että kaikkiin
yhteiskunnallisiin ongelmiin vastataan poliisin valtuuksia lisäämällä.
Ihmettelen kyllä kovasti, minkä takia sosialidemokraattinen
ministeri Koskinenkin tällaisen menon takana on.
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Oppositiosta joutuu sosiaalidemokraattista
oikeusministeriä ja hänen ministeriötään
myöskin puolustamaan, koska luettuani nämä lakiesityksen
perustelut ihan tarkalleen huomasin, että tässä on
kyllä ihan oikea tarkoitus. Me kaikki tässä salissa
käsitämme, että nämä spesiaalisäännökset,
jotka koskevat alle 18-vuotiasta tai alle 20-vuotiasta henkilöä,
ovat nimenomaan spesiaalisäännöksiä,
jotka koskevat iältään nuoria henkilöitä.
Niitä ei voi edes täyttää 20
vuotta täyttänyt henkilö, vaan ne koskevat
nimenomaan nuoria henkilöitä.
Me kaikki tiedämme, että tämä ei
ole poliisin päätehtävä. Suomalaisen
poliisin aika ei kerta kaikkiaan riitä näihin
muuten kuin silloin, kun on jokin erityinen valvonta tai on epäjärjestys
tulossa, että joudutaan näihin puuttumaan. Monesti seurauksena
ei välttämättä ole edes sakko
tai rikesakko, vaan se voi olla huomautus tai se voi olla kehotus
viedä alkoholijuomat yleiseltä paikalta pois.
Ei näitä asioita pidä ajatella minkään
(Puhemies koputtaa) Neuvostoliiton kautta vaan siten, että näitä säännöksiä noudatetaan
ja niillä on myöskin ennalta ehkäisevä merkitys.
Ensimmäinen varapuhemies:
Pyydän muistuttaa, että vastauspuheenvuorot
ovat minuutin mittaisia.
Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ed. Kuosmaselle haluaisin sanoa, että kenties
silloin, kun nuoret menevät ravitsemusliikkeeseen tai huvikeskukseen, jossa
on valvoja, alkoholijuomat siinä sisälle päästäessä joutuu
jättämään pois, mutta nämä nuoretpa
menevätkin usein tuonne rannoille tai missä nuoret
haluavat muuten omin päinsä kokoontua, ja siellä ei
kukaan järjestysmies ole valvomassa. Silloin on tarpeen,
että poliisi saa tämän välineen
käyttöönsä, jota tämä erinomainen hallituksen
esitys nyt on antamassa.
Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta tämä ehdotus ei
ole hallitus—oppositio-asia laisinkaan, vaan tämä on
asia, jossa pitää ajatella nuorten etua ja nuorten
tulevaisuutta. Minä pidän tätä hyvänä ehdotuksena.
Alkoholiongelmat nuorten ja nimenomaan vielä lasten keskuudessa
ovat kasvaneet viime vuosina selvästi. Ei ole ollut keinoja
puuttua asiaan. Jos kodit ovat unohtaneet lapsensa kaduille alkoholinkäytön
pariin, niin silloin täytyy olla myöskin virkavallalla
oikeudet ja mahdollisuudet puuttua asiaan. Uusi järjestyslaki
ja tämä laki yhdistettynä merkitsevät
sitä, että poliisikunnalle ja valvoville viranomaisille
tulee keinot puuttua asiaan. Minä tervehdin koko tätä esitystä kaiken
kaikkiaan tyydytyksellä.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olisin halunnut puuttua ed. Lapintien
puheenvuoroon, jossa hän käytti tilaisuutta hyväkseen
arvostellakseen yleisellä tasolla poliisin valtuuksien
lisäämistä. Poliisin valtuuksia, ottamatta
tähän esitykseen sen enempää kantaa,
on viime vuosien ja vuosikymmenen aikana lisätty nimenomaan
sen vuoksi, jotta voitaisiin paremmin ennalta ehkäistä ja
tarvittaessa selvittää ja tutkia vakavia rikoksia.
Tämän vuoksi on lisätty poliisin mahdollisuutta
puhelinkuunteluun, on lisätty poliisin mahdollisuutta teletunnistetietoihin
ja on myös lisätty poliisin mahdollisuutta tekniseen
tarkkailuun. Yleensä aina, kun näitä uudistuksia
on tehty, niin joko ed. Lapintie itse tai vähintäänkin
hänen toverinsa ovat olleet täällä vastustamassa
näitä poliisin lisääntyviä valtuuksia.
Kuitenkin näiden ansiosta on saatu Suomessa selvitettyä monia
mitä vakavimpia rikoksia, murhia, ryöstöjä,
raiskauksia, jotka muuten (Puhemies koputtaa) olisivat jääneet
selvittämättä. Eli eiköhän
anneta poliisille ne valtuudet, joita se tarvitsee rikollisuuden
vastaisessa taistelussa.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Yhdestä asiasta olemme varmasti samaa
mieltä ed. Zyskowiczin kanssa eli siitä, että poliisi
tarvitsee vakavien rikosten selvittämiseen valtuuksia.
Näin on myös tapahtunut, enkä itse ainakaan
muista koskaan niitä täällä vastustaneeni.
Sen sijaan kyllä meidän käsityksemme
vakavista rikoksista ed. Zyskowiczin kanssa on aika erilainen. Jos
esimerkiksi laillisten maalipurkkien mukana kuljettaminen, mistä on
järjestyslain uusi säännös,
on tällainen vakava rikos, joka vaatii poliisin valtuuksien
lisäämistä, niin siitä olen kyllä jyrkästi
eri mieltä ed. Zyskowiczin kanssa. Minusta yhteiskunnan
ongelmiin vastaaminen poliisin valtuuksia lisäämällä ei
ole oikea keino eikä oikea tie. Kyllä toivoisin,
että täällä erotettaisiin vakavat,
oikeat, vaaralliset rikokset ja nuorten kadulla kuljeskelu maalipurkin
kanssa tai se, että 18 vuotta täyttänyt
kuljettaa mukanaan alkoholia ja sitten annetaan poliisille lupa tällaisen
ihmisen tarkastamiseen. (Puhemies koputtaa) Kyllä ne ovat
aivan eri asioita.
Arto Bryggare /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minäkin puuttuisin ed. Lapintien
siihen kommenttiin, jossa hän arvioi alkoholiverotuksen
muutosta niin, että se on saanut aikaan tämän
suuren tarpeen. Olen samaa mieltä siitä, että tämä esitys
on erinomainen ja se tulee tarpeeseen, mutta ed. Lapintie haluaa
ummistaa silmänsä siltä riskiltä,
mitä tapahtuisi, jos me emme reagoisi siihen ongelmaan,
joka liittyy Virosta tuotavan mahdollisesti pimeän viinan tänne
tuontiin. Se se vasta lisäisi nuorten ongelmia täällä.
Kaikki ovat nähneet, mitä Virossa on tapahtunut.
Siellä on ihmisiä kuollut alkoholimyrkytyksiin.
Tilanne on hankala, eikä pelkästään
Virossa. Alkoholi pitää saada järjestäytyneesti
käytetyksi niin, että se tulee kaupoista eikä pimeiltä markkinoilta.
Ihmettelen, miksi ed. Lapintie haluaa tämän asian
unohtaa.
Tämä hallituksen esitys on erinomainen. Ed. Kuosmasen
sivuvedot ovat kyllä vähän erikoisia.
Jos me samaan aikaan lentoturvallisuutta hoitaisimme samalla tavoin
eli emme käyttäisi läpivalaisulaitteita
(Puhemies koputtaa) mennessämme lentokoneeseen, niin montahan
sieltä alas tulisi, jos erilaisia aseita sinne saisi kuljettaa.
Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ihmettelen kyllä syvästi
tätä kriittisyyttä hallituksen esitystä kohtaan.
Lasten ja nuorten ryyppääminen ei ole suinkaan
sellainen ihmisoikeus, jota tulisi erityisesti vaalia ja joka tulisi
nähdä jonkinlaisena tasavertaisena oikeutena aikuisten
kanssa. Minun mielestäni tässä puheena
olevassa pykälässä on nimenomaan kysymys
alaikäisten ja nuorten suojelusta. Alkoholiveron alentaminen
oli virhe, mutta kyllä tämä hallituksen
esitys olisi tarpeen ilman alkoholiveron alentamisen aiheuttamaa
alkoholinkäytön lisäämistäkin.
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä muistaa myöskin poliisilain
22 §, joka on tällä hetkellä voimassa olevaa
oikeutta, joka mahdollistaa poliisille aika pitkälle menevät
valtuudet silloin, kun hän tarkastaa esimerkiksi tilaisuuteen
saapuvaa tai sen välittömässä läheisyydessä olevaa
henkilöä riippumatta, onko näillä minkä verran
aineita mukanaan tai ei. Tällä halutaan nimenomaan
ennalta ehkäistä, että esimerkiksi yleisötilaisuudessa,
jalkapallo-ottelussa tai muussa, ei tapahdu vahinkoa vaan pyritään
estämään se ennalta.
Korostaisin nyt myös kuitenkin koko salille sitä,
että jos tämä vanha lievä alkoholirikkomus
jätettäisiin voimaan, joka mahdollistaa poliisin myös
ottaa alkoholijuomat pois tarvittaessa ja katsoa, mitä nuorella
on hallussaan, niin tilanne ei muuttuisi miksikään.
Tämä on voimassa olevaa oikeutta jo tänä päivänä.
Ainoastaan nyt on kysymyksessä se, että tulee
uusi säännös, rikesakkosäännös,
lievempi seuraamus nuorelle tavallaan tästä alkoholirikkomuksesta
(Puhemies koputtaa) kuin nykyisin on, ja kumminkin tätä arvostellaan.
Nyt en ymmärrä tätä teidän
johdonmukaisuuttanne.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Bryggare arveli, että ilman tätä rikoslain
muutosta meidän nuoremme alkaisivat kuolla alkoholin korvikkeisiin.
Tästä rohkenen olla eri mieltä. Ne ihmiset,
jotka ovat alkoholin korvikkeeseen kuolleet, ovat niin Virossa kuin
Suomessakin olleet alkoholisoituneita, syrjäytyneitä ja
aikuisia ihmisiä eivätkä suinkaan nuoria.
Kyllä tämä hallituksen esitys alkoholiveron
alennuksesta nimenomaan tarkoittaa sitä, että nuorilla
on enemmän taskurahaa käytettävänään keskikaljaan
ja siidereihin. Minusta se on todella typerä laki ja typerä päätös,
eikä sitä paranneta rikoslakia koventamalla.
Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu palauttaa
mieliin sen, että kun sanoo a, niin joutuu sanomaan b,
c ja d. Toisin sanoen, mitä enemmän liberalisoidaan
mahdollisuuksia saada viinaa ja mitä halvemmalla, sitä enemmän
ongelmia yhteiskuntaan tulee, ja niihin ongelmiin on sitten pakko
reagoida.
Ed. Lapintie on periaatteessa siinä oikeassa, että pitää olla
poliisin valtuuksien lisäämisen kannalta varovainen,
koska ne helposti voivat johtaa myöskin ylireagointiin,
mutta tässä tapauksessa tämä reagoinnin
aste, tämä vasteaste, on asiallinen ja ok. Mutta
periaatteessa pitää olla aina harkitsevainen,
ja tämänlaatuinen keskustelu on aina paikallaan.
Sari Essayah /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tuntuu kummalliselta, että tässä salissa
tämä asia on muuttunut ihmisoikeuskysymykseksi,
kun kuitenkin kysymys on siitä, että halutaan
suojella nuoren ihmisen elämää. Kuinka
moni meistä sitten alkoholimyrkytyksen saaneen nuoren ruumiin äärellä on
sanomassa, että kysymys on ihmisoikeuksista.
Tietenkin ed. Kaikkonen oli ihan oikeassa sanoessaan, että tämä kertoo
sitten jo siitä välinpitämättömyyden
tasosta, että kun vanhemmat eivät ole kotona näitä asioita
opettaneet, koululaitos ei ole siinä onnistunut, niin silloin
tullaan tähän tilanteeseen, että joudutaan
käyttämään pakkokeinoja.
Mutta koska me muutenkin lainsäädännössä olemme
lähteneet siitä, että alle 18-vuotiaan
nuoren harkintakyky ei ole sama kuin aikuisen, niin on ihan selvää,
että meidän tulee suojella nuoren ihmisen elämää,
ja siinä mielessä tämä lakiesitys on
mitä parhain. Ymmärrän kyllä tietenkin,
että tässä todellakin paikataan sitä,
että ensin mennään alentamaan alkoholiverotusta,
ja tietenkin Viron liittyminen EU:hun tuo myös ne omat
vaaransa mukanaan, mutta siitä huolimatta kannatan lämpimästi
tätä henkilöntarkastuspykälää tässä laissa.
Katri Komi /kesk:
Arvoisa puhemies! Savossa on eräin paikoin otettu
selkeä linja lasten alkoholinkäyttöön:
Poliisi on kaatanut alaikäisten päihtyneiden alkoholijuomia
maahan tavatessaan. Päihtyneenä olevista lapsista
kaduilla on ilmoitettu vanhemmille ja pyydetty heitä noutamaan,
ja jos vanhempien oman päihtymystilan vuoksi esimerkiksi
näin ei ole kyetty tekemään, silloin
mennään tietenkin jo lastensuojelun puolelle.
Myös limudiskoja on järjestetty lasten toivomuksesta.
Jatkuvastihan valitetaan, ettei nuorille ole mitään
tekemistä. Se, että näissä on
puhallutettu sisäänpääsyn ehtona
ja poliisikin on ollut paikalla, on ollut lastenkin oma toive puhumattakaan
heidän vanhemmistaan, jotka miettivät, uskaltaako
lapsensa mihin päästää. Näen
tämän, että poliisit puhalluttavat näissä limudiskoissa esimerkiksi,
yhtä lailla positiivisena poliisin julkikuvan kannalta
tehtävänä työnä kuin
esimerkiksi kouluvierailut tai ratsupoliisit katukuvassa. Mutta
toki eivät poliisit kasvatustyötä tee,
esimerkkeinä ja kasvattajina toimimme me kaikki.
Hivenen ihmettelen tuosta esityksen tavoitteista kohtaa 4.3
"Alkoholin tarjoaminen alaikäiselle". Siinä on
mielestäni tietynlainen eettinen kannanotto sen puolesta,
että kotikasvatukseen kuuluu alkoholin tarjoaminen esimerkiksi
aterian yhteydessä tai sen opettaminen lapselle. Tämä on
mielestäni aika kyseenalainen asia. Voiko lapsi silloin
itse päättää, haluaako hän
pysyä raittiina? Onko hän ikänsä puolesta
esimerkiksi 13—14-vuotiaana kypsä tätä päätöstä tekemään?
Toivoisinkin, että tätä muotoilua parannettaisiin
vielä jatkokäsittelyssä.
Mikko Immonen /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä tietysti on lapsen
edusta kysymys, näin me varmasti ajattelemme, mutta tullaan
pikkasen eri teitä. Mutta tämä pakkotarkastusasia
on se, minkä näen myöskin ehdottomasti
lapsen etuna. Tulee helposti se tilanne, viittaan koulukäytäntöön, että opettajat
ottavat tiettyjä lapsia suojellakseen, niin sanottuja juorukelloja,
ja heistä mittaavat sitten sen, mitkä lapset ovat
huonoja ja mitkä hyviä. Heiltä otetaan
kaikki se tieto, mikä tulee oikeana tietona.
Kun ed. Salo täällä kertoi, ettei
poliisien aika riitä tämmöisten touhujen
tekemiseen, niin viittaan tähän puheenvuoroon
sikäli, että kun opettajat ovat arvovaltaisia
henkilöitä, he antavat tietonsa näiden
juorukello-oppilaiden perusteella, että siellä ja
siellä lapsilla on alkoholia, ja sitten poliisit tulevat
ja sillä vähällä ajalla tarkastavat näitten
tietojen perusteella pitkän joukon lapsia, joilla ei mitään
olekaan taskussaan. Mitä sitten? Sitten tulee epäiltyjä pitkä rivi,
ja tällä tavalla me saamme rikoskierteen, jossa
ei ole häntää, ei sitten ollenkaan.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Ed. Komi viittasikin puheenvuorossaan tähän
mikkeliläiseen limudiskoon. Viime viikollahan tiedotusvälineissä käytiin
keskustelua poliisin toiminnasta, kun poliisi puhallutti tällaisen
päihteettömän, alaikäisille
tarkoitetun diskon ovella näitä alaikäisiä sisääntulijoita.
Tässä yhteydessä sisäministeriön
johdosta ymmärtääkseni puututtiin asiaan
ja todettiin, että poliisilla ei ole laillisia valtuuksia
tällaiseen puhallutustoimintaan, joka on kuitenkin ollut
useita vuosia käytäntönä ja
toiminut hyvin. Tiedustelisinkin oikeusministeriltä: Milloin
hallitus aikoo tuoda selkeät säädökset ja
esitykset päihdetestauksista, joita on toivottu myös
esimerkiksi eräissä oppilaitoksissa toteutettuihin
huumetesteihin, joista on myös positiivisia kokemuksia,
mutta jotka on jouduttu lopettamaan juuri näiden puutteellisten
säädösten vuoksi?
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tämä alkoholilainsäädännön
ajanmukaistaminen on vähintä, mitä eduskunta
voi tehdä hallituksen harjoittaman alkoholinkäytön
lisäämistä suosivan budjettipolitiikan
vastapainoksi. Poliisin ja myös sairaaloiden ja terveyskeskusten
kannalta erityisesti tuleva viikonloppu ja yleensä koko
tuleva kevät ja kesä ovat varmasti työntäyteistä aikaa,
kun samalla rahalla saa enemmän ja väkevämpää juotavaa
kuin tähän saakka. Esimerkiksi poliisin määrärahoissa
ei kuitenkaan tämä alkoholin hinnanalennus ja
siitä ihan todennäköisesti johtuva työmäärän
lisäys ole näkynyt lisääntyneinä poliisin
resursseina.
Omakohtaisten poliisin työssä saamieni kokemusten
perusteella olen viime vuosina useassa yhteydessä ollut
aktiivinen, jotta alkoholilainsäädäntöä saataisiin
muutettua siten, että rikesakkomenettely laajenisi myös
alkoholirikoksiin. Lakialoitteessani valtiopäivillä 1999
olen käsitellyt nimenomaan tätä asiaa
huvitilaisuuksien turvallisuutta ja järjestystä valvovan
poliisin kannalta.
Voin mainita esimerkin ihan sieltä elävästä elämästä poliisin
työstä. Esimerkiksi desilitran tai parin alkoholimäärän
hallussapito aiheuttaa nykyisten säännösten
mukaan, jos poliisi haluaa siihen puuttua, suuren työmäärän
ensinnäkin monine selvittelyineen, kuten tulotietojen selvittelyineen,
kun ainoa mahdollisuus tällä hetkellä on päiväsakkojen
määrääminen. Käytännössä sitä paitsi
päiväsakkojen perusteella määräytyvä sakko
on useissa tapauksissa jäänyt niin pieneksi, että jos
rikesakkomenettely olisi mahdollinen, saavutettaisiin parempi ennalta
estävä vaikutus, kun rangaistuskin olisi rikesakkolainsäädännön voimassa
ollessa tuntuvampi. Hallituksen esittämä rikesakkomenettely
alkoholirikkomuksissa hyvin todennäköisesti tulee
jopa huomattavasti parantamaan poliisin mahdollisuuksia puuttua yhä useampiin
alkoholirikkomuksiin, erityisesti jo täällä moneen
kertaan mainituissa suuremmissa yleisötapahtumissa ja huvitilaisuuksissa.
Arvoisa puhemies! Tähän liittyen haluan vielä todeta,
että poliisin työssä nuorison alkoholinkäyttö aiheuttaa
erityisen paljon ongelmia siksi, että poliisin mahdollisuudet
puuttua alle 15-vuotiaiden, siis nimenomaan alle 15-vuotiaiden,
tekemisiin ovat lähes olemattomat. Alle 15-vuotiaisiin
voidaan soveltaa pääsääntöisesti
vain lastensuojelutoimenpiteitä. Näihin pelkkiin
lastensuojelutoimenpiteisiin vetoaminen on aika tehotonta silloin,
kun kyseessä on alkoholiriippuvainen alle 15-vuotias, joka
tietää sitä paitsi oikeutensa eli sen,
ettei poliisilla käytännössä ole keinoja
tarkistaa kasseja, ei ole keinoja tarkistaa taskuja eikä myöskään
oikeutta sakottaa edes rikesakolla.
Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys
antaa poliisille tarvittavia työvälineitä esimerkiksi
siten, että alkoholirikkomuksesta epäillyn kassiin on
lupa kurkistaa, mutta tällä lainsäädännöllä ei pystytä kuitenkaan
mitenkään korjaamaan sitä epäkohtaa,
sitä tosiseikkaa, että alle 15-vuotiaat saavat
edelleen vedota rikosoikeudelliseen alaikärajaansa ja syyllistyä sen
nojalla rikoksiin ja rikkomuksiin oikeudellisten seuraamusten ulottumattomissa.
Sen vuoksi, että alle 15-vuotiaiden tekemien rikosten ja
rikkomusten määrä on lisääntynyt
ja alkoholin hinnan alentaminen mahdollisesti, joidenkin mielestä todennäköisesti,
lisää tätä ei-toivottua kehitystä,
olisi paikallaan pohtia sitä, miten saamme seuraamusjärjestelmässä olevan
alle 15-vuotiaan mentävän aukon paikattua. Tässä tarkoituksessa
olen vakaasti harkinnut ja tulen jättämään
eduskunnalle vielä tänään lakialoitteen
rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan poistamiseksi.
Herra puhemies! En tietenkään halua tässä yhteydessä avata
keskustelua tästä aloitteesta. En ole sitä vielä jättänyt,
vaan tulen jättämään, mutta
sille avautuu tilaisuus siihen keskusteluun sitten myöhemmin
lähetekeskustelun yhteydessä.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama kommentti myöskin
täältä puhujakorokkeelta tähän
alkoholirikoksia koskevien säännösten
uudistamiseen.
Tässä keskustelussa näyttää unohtuneen
se, että meidän vanha alkoholirikoksia koskeva säännöstömme
on vuodelta 68, joka on ollut siis voimassa jo noin 35 vuotta, eli
tällainen ajankohtainen päivitys on myöskin
paikallaan alkoholirikoksia koskien, varsinkin nyt, koska tämä tilanne
elää voimakkaasti, kun alkoholin hinnat ovat muutama
päivä sitten laskeneet. Meillä on tietenkin
pelättävissä, että alkoholin
lisääntynyt kulutus ja ongelmat myöskin
tulevat lisääntymään, ja sitä kautta
myöskin lainsäädäntö tulee
ihan oikeaan aikaan tänne eduskuntaan tällä hetkellä.
On ihan paikallaan, että meillä määritellään tarkasti
törkeä alkoholirikos ja ne seuraamukset, samoin
myöskin tämä lievä tekomuoto,
joka nyt erityisesti keskusteluttaa eduskuntaa. Se keskusteluttaa
lähinnä sen takia, että kun lakiesityksessä sanotaan,
että alle 18-vuotiaalle, jota olisi — korostan
ilmaisua — syytä epäillä alkoholilain vastaisesta
alkoholijuoman hallussapitämisestä, tai sitten
alle 20-vuotiaalle henkilölle, jota olisi syytä epäillä väkevän
alkoholijuoman hallussapitämisestä, voitaisiin
tehdä henkilöntarkastus alkoholijuoman tai väkevän
alkoholijuoman löytämiseksi. Tällöin
poliisi voisi ottaa pois laittomasti hallussapidetyt alkoholijuomat
tai väkevät alkoholijuomat tai tarvittaessa hävittää ne,
jos juomien arvo on vähäinen.
Mitään siis merkittävää uutta
neuvostoliittolaista lakia tässä ei olla kyllä todellakaan
tuomassa Suomeen, vaan tämä on poliisin ihan jokapäiväistä työtä.
Jokainen käsittää, että jos
meillä on rikoslaissa säädelty alle 18-vuotiaalle
tai alle 20-vuotiaalle jotkut erityiset toimintavelvollisuudet,
niin eihän siitä mitään tulisi,
jos me samalla sanoisimme, että näitä säännöksiä eivät
saa ainakaan viranomaiset valvoa. Eihän tämä yhteiskunta
voi kerta kaikkiaan tällä periaatteella edes toimia.
Tai jos käännetään keskustelu
siihen suuntaan, että mikäli nuorella henkilöllä on
huumeita, puhutaan nyt sitten vaikka hasiksesta, vähäinen
määrä taskussaan ja meillä on
lievä huumausainerikos myöskin rikoslaissa, niin
me sanoisimme, että tätäkään
säännöstä ei saa valvoa, puhumattakaan
siitä, että poliisi ottaisi nämä huumeet
pois häneltä. Eli tämä keskustelu
on mennyt siinä mielessä ihan vikaraiteille.
Haluan myöskin muistuttaa nykyisestä poliisilain
22 §:stä ja hieman referoida sitä, mitä siinä tällä hetkellä jo
on eduskunta säätänyt. Siinä sanotaan:
"Poliisimiehellä on oikeus kiinniottamisen, pidättämisen,
vangitsemisen, säilöönottamisen ja henkilökohtaiseen
vapauteen kohdistuvan virka-aputoimen yhteydessä tarkastaa
henkilö ja hänen mukana olevat tavarat sen varmistamiseksi,
ettei tällä ole hallussaan esineitä tai
aineita, joilla hän voi vaarantaa säilyttämisen
taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille."
Lisäksi 3 momentissa sanotaan vielä: "Poliisimiehellä on
oikeus oikeudenkäyntiin sekä erityistä suojelua
edellyttävään yleiseen kokoukseen, yleisötilaisuuteen
tai muuhun vastaavaan tapahtumaan osallistuvien turvallisuuden varmistamiseksi
tarkastaa tällaiseen tilaisuuteen saapuva tai sen välittömässä läheisyydessä oleskeleva
henkilö ja hänen mukanaan olevat tavarat sen varmistamiseksi,
ettei hänellä ole hallussaan sellaisia esineitä tai
aineita, joilla voidaan aiheuttaa vaaraa tilaisuuteen osallistuvien
turvallisuudelle."
Kun katson näitä olemassa olevia säädöksiä ja vertaan
niitä tähän hallituksen esitykseen, niin
ei tässä nyt minkäänlaista vallankaappausta
suomalaiselle poliisille olla tällä hetkellä tekemässä. Olen
ymmärtänyt niin, että myöskin
tämä laki menee perustuslakivaliokunnan käsittelyyn,
joka tietenkin tältä periaatteelta tarkastelee,
että nyt kun tulee uusi rikesakkoseuraamus alkoholirikoksesta,
niin onko kohtuutonta ja onko meidän perustuslakimme ja
kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien mukaista se, että poliisi
voi tarvittaessa myöskin ottaa sitten nämä aineet
pois, mikäli niitä nuorella tavataan.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Jotenkin minulla on vähän
outo värinä rinnassa nyt tätä asiaa
kuunnellessani ja tunnustellessani, miten tämä maailmanmeno
on olemassa. (Ed. Lamminen: Ottakaa pienet!) — Ed. Lamminen,
pienetkään tähän eivät
auta, pitäisi ottaa vähän suuremmat. — Jotenkin
epäilyttää, että oikeusministeriö on
usein monissa lakiesityksissään epäonnistunut,
ja semmoinen epäily on olemassa, olisiko tässäkin
samanlaista olemassa. Mutta lukemalla se ei ole vielä selvinnyt.
Jotenkin epäilyttää myöskin
se aihe, että kun ajattelee, että kenen kanssa
olen ollut aina samaa mieltä täällä eduskunnassa — tulee
nyt mieleen ensimmäisinä ed. Räsänen
ja ed. Oinonen — niin tällä kertaa tuntuisi,
että minä suhtautuisin vähän kriittisemmin
tähän näkemykseen toisin päin.
Jos tätä asiaa katsoo vielä myöskin
sen osalta, että ed. Lapintie ja ed. Immonen mielestäni
ovat eri aatemaailmasta olemassa kuin itse ja jotenkin miellyttää se
tuntemus, millä he lähestyvät tätä kansalaisten
näkemystä tässä asiassa, niin
sillä pohjalla epäilen, mitenhän tämä nyt
näin on olemassa. Sitten kun ed. Kuosmanen, joka usein
on ollut minun kanssani eri mieltä monesta asiasta, verratessaan
siihen, että tämä lakiesitys on tuolta Neuvostoliiton
ajoilta ja vähän sitä ideologiaa tukien
taikka torjuen, niin tämäkään
ajatus ei ole mitenkään vieras olemassa, jolloin
tätä asiaa pohtiessani vähän
on ajatellut ... Oikein kunnon vihreätä näkemystä en
ole kuullut, mutta ed. Pulliainen kyllä käytti
vähän tämän oman henkisen puheenvuoroni
sisällön mukaisen puheenvuoron, jossa tuntuma
tuli, että kun ottaa asian a, joutuu ottamaan asian b,
c ja niin eteenkin päin.
Kyllä mielestäni tässä esityksessä on
pyritty oikeaan suuntaan. Täällähän
kumotaan, vuodelta 32:ko se oli, tämä aavalta
mereltä salakuljettamista koskeva laki. En tiedä,
minkä takia se pitää kumota, kun onhan
se aava meri vieläkin olemassa. Jos tätä maailmaa
katsotaan ja arvellaan eteenpäin, niin sitten kuitenkin
täällä rikoslain 50 a luvun 1 §:ssä kerrataan,
mitä tämä alkoholirikos on olemassa,
ja tämä ensimmäinen kohta sattui silmään,
kun täällä mainitaan ykköskohdassa "valmistaa
alkoholijuomaa tai väkiviinaa". Ei ammattitaitoni ihan
tarkkaan riitä selvittämään sitä,
mitä tämä on, mutta minä olettaisin,
että se käsittelee pontikan keittoa. Kun tätä kansan
keskuudessa miettii ja arvelee, kun hallitus tässä epäonnistuneessa
esityksessään, missä alkoholiveroa voimakkaasti
alennettiin ... Näyttää olevan niin,
että ilmeisesti tarvetta tulee alentaa eteenkinpäin,
kun on tämä mediajulkisuus, mikä eilen uutisoi,
että kaljarekat täyttivät tien, ja oli
kuvat, kun kaljarekat ajelivat tietä pitkin. On se ihmeellistä lehtitekniikkaa,
kun kuvat oli otettu ja lehti yöllä painettu,
vaikka minusta ne rekat lähtivät aamulla liikkeelle.
Tähän nähden ennakoiden miettisin, kun
tämä alkoholin verotus menee niin alas ja häviää kilpailusyistä,
että tämä pontikan keitto tulee mahdottomaksi
taloudellisesti toteuttaa, ei suinkaan tämäkin
ole niitä aloja, missä tulevaisuudessa annetaan
jotakin EU-tukea tämän perinteen säilyttämiseksi.
Mutta eipä tätä asiaa ole huomioitu tätä esitystä valmistellessa
ja tehdessä. (Ed. Lamminen: Hallitus syö yrittäjiä!) — Tässä näyttää,
ed. Lamminen, siltä, että hallitus ei paljon yrittäjyyttä tässä asiassa
ymmärrä, ei tarvitsekaan ymmärtää.
Mutta vähän mietin ristiriitaisin tuntein,
mitä tämä koko esitys tarkoittaa ja tämä tästä käyty keskustelu.
Tämä lienee ainut esitys, mikä eduskunnassa
laajempaan keskusteluun on tämän vuoden puolella
päässyt ja suurempaa julkisuutta mediassakin saanut.
Näyttää olevan niin, että vähin
askelinhan se hallitus lähtee tänä vuonna toimimaan
ja tuomaan näitä esityksiä, (Ed. Tiusanen:
Ja vetää myös pois!) tuo varmasti hyviäkin,
mutta ei tämä välttämättä niitä ensimmäisiä ole
olemassa. — Tältä osin, jos on semmoisia tärkeämpiä esityksiä,
niin kuin ymmärrän, niin vetää sitten
pois, kun näyttää niin, että kaikkien mieleinen
tahto ei toteudu eikä käy.
Herra puhemies! Tässä keskustelussa on pitkälti
ollut vähän sellainen akseli, että on
suvaitsevainen yhteiskunta, lasten kasvatuksesta huolta kantavat,
ja sitten tämä eduskunnan poliisisiipi. Näyttää niin,
että poliisisiipi on huolestunut, ettei heidän
asemaansa vaan kavenneta eikä viedä. Siitä tässä esityksessä ei
suinkaan ole kysymys missään tapauksessa, ei millään
lailla. Kyllä poliisi tukensa ja tarmonsa eteenpäinmenon
osalta saa ne määrärahat, mitä siihen
tarvitaan. Näyttää vain niin, että moni
poliisi ei oikein ole kiinnostunut näistä nuorten
asioista myönteisessä valossa. Kun muistan lukeneeni
jostakin lehdestä ed. Komin viittaamasta limudiskopuhalluttamisesta,
niin siihenkin joku löysi perusteen, ettei se kuulu poliisin
toimialaan, koska ei siellä ole epäiltävissä näitä päihtyneitä.
Kyllä tämä savolaisnäkemys,
että ennalta ehkäistään, kasvatetaan
kansaa ja viedään oikeaan suuntaan, on kannatettava
näkemys ja sitä pitäisi viedä eteenpäin ja
vahvempana perustella.
Herra puhemies! Tiedän, että tällä omalla,
miten voisi sanoa, vähän farisealaisellakin ajattelutavalla
voisin pohtia tätä asiaa iltaan saakka, mutta
keskeytän sen toistaiseksi ja toivon, että lakiesitys
saa valiokuntakäsittelyssä sellaisen käsittelyn,
että tämä vanhan Neuvostoliiton ideologian
syöttäminen tässä asiassa, mihin
ed. Kuosmanen viittasi, ei saisi valtaa tässä asiassa
ja että tämä nuorten yhteistyökyky,
toimeentulomahdollisuus, ymmärtäminen ja pieni
huvikin tuolla yhteisissä tapaamisissa saisi sellaisen
arvon, että olisi muitakin arvoja kuin tässä keskustelussa usein
esille tullut pelkkä kassien penkominen.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelan värikkääseen
puheenvuoroon liittyen voisin todeta, että onhan se aava meri
vielä olemassa. Ei kai tuota lakia aavalta mereltä tapahtuvasta
salakuljetuksesta nyt välttämättä olisi
tarvinnut kumota, vaikka tietysti nämä asiat tulevat
hoidettua muunkin lainsäädännön
kautta, toivon mukaan, mutta ei sitä koskaan tiedä,
milloin salakuljetukset palaavat ja lisääntyvät,
joten ei tuo laki olisi varmaan nyt meidän lakikirjaamme
paljon paksummaksi tehnyt, vaikka sekin olisi sinne jäänyt.
Mutta todellakin tämä laki on hyvin ajankohtainen,
koska alkoholiongelmien lisääntymistä voidaan
pelätä ja erityisesti nuorten osalta. Täällä ed.
Kaikkonen kyllä aivan oikein itse nuorena kansanedustajana
kyseli sitä, pitääkö nuoret
panna ankarampaan kontrolliin kuin aikuiset. Tämä on
aivan hyvä kysymys, ja siitä täysi tunnustus, että tämä aspekti
on otettu huomioon. Mutta silloin, kun on kysymys meidän
lainsäädäntömme mukaan alaikäisistä,
täytyy kyllä yhteiskunnan tuntea erityinen vastuu,
ja minä näen, että tämän lainsäädännön
myötä yhteiskunta haluaa tuota vastuunkantoa olla
etsimässä.
Aivan kuten täällä poliisitoimessa
kokemusta hankkineet edustajakollegat ovat tuoneet esille, poliisi
tarvitsee työssään välineet,
jotta se voi tältä osin taata turvallisuutta.
Kysymyshän on kansalaisten — tässä tapauksessa
nuorten, mutta itse asiassa tämä koskettaa kaikkia
kansalaisia — turvallisuudesta ja yleisestä järjestyksestä.
On aivan tunnettua, että kun kevät koittaa, koulut
päättyvät ja kesäaika on meneillään,
niin nuoret järjestävät omia villejä kokoontumisiaan,
joita eivät mitkään järjestysmiehet
pysty valvomaan, ja näissä alkoholi aiheuttaa
ikävällä tavalla niitä seurauksia,
jotka myös ovat ikäviä. Tämän
vuoksi olisi todella toivottavaa, että jo tulevaksi kesäksi
olisi saatu tämä laki antamaan virkavallalle ne
välineet, joilla se voi toimia tehokkaasti. Tosin nytkin
virkavallalla on ollut välineitä. Muutaman vuoden
takaa, kun työ- ja tasa-arvoasiainvaliokunta kävi
kesämatkalla Kotkan meripäivien aikaan, niin seurasin,
kuinka poliisikunta hyvin tarmokkaasti valvoi järjestystä ja
puuttui siihen, jos alaikäisillä oli alkoholipitoisia
juomia mukaan lukien keskiolut, ja otti ne ja kaatoi maahan, elikkä tämä on
jo nytkin osaltaan ollut mahdollista, mutta tämä lainsäädäntö parantaa
yhteiskunnan turvallisuutta. Siitähän tässä on
kysymys ja juridisesti alaikäisten henkilöiden
turvallisuudesta, josta yhteiskunnan on otettava vastuu. Tietysti
vastuuta on toki oltava kodeilla ja kouluilla, mutta silloin kun
nuoret ovat kodista poissa ja koulut ovat loppuneet, niin vastuu
on yhteiskunnalla.
Minua erityisesti on usein harmittanut se, kun näkee
erityisesti perjantai-iltaisin, viikonloppuisin, kuinka nuoret kulkevat
kiltin näköisesti reppu selässä,
mutta repussa ei ole suinkaan koulukirjoja vaan juuri päihteitä,
joita mennään sitten yhdessä nauttimaan
ja nimenomaan paikoissa, joissa ei ole valvontaa.
Arvoisa herra puhemies! Toivon todella, että tämä hyvä lakiehdotus
tulee lainsäädännöksi.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä meillä olemassa oleva
lainsäädäntö, esimerkiksi tuore
järjestyslaki, antaa selvät puitteet ja ohjeet
siitä, miten pitää suhtautua nuorten
alkoholinkäyttöön. Esimerkiksi järjestyslaki
estää jo sellaisen ryypiskelyn, mihin täällä keskustelussa
on viitattu.
Haluan tarkastella tätä asiaa myös
ihmisoikeuskysymyksenä ja tasa-arvokysymyksenä.
Ovatko nuoret tasa-arvoisessa asemassa vanhempien ikäluokkien
kanssa? Saako nuori kävellä kadulla repun kanssa
rauhassa muulloinkin kuin kouluaikana? Kyllä siellä repussa
voi olla paljon muutakin kuin keskikaljaa tai päihteitä,
ja aika monella nuorella onkin. Ainakin toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä otettaisiin
myös nuorten näkemykset huomioon ja nuoria voitaisiin
myös asiantuntijoina kuulla siellä.
Pakko kommentoida, arvoisa puhemies, vielä paria asiaa.
Mikkelin diskopuhalluksista: Suhtaudun kyllä vähän
epäillen siihen käytäntöön.
Se johtaa muitten päihteitten käyttöön,
jotka eivät näy puhalluksissa, esimerkiksi huumeitten
tai lääkeaineitten väärinkäyttöön.
Kyllä terävä portsari näkee
päihtyneet päällepäinkin ilman
puhalluttamista.
Arvoisa puhemies! Viimeisenä vielä haluaisin
ed. Hemmilälle, joka uhkaili jättävänsä lakialoitteen
rikosoikeudellisen vastuun alaikärajan poistamisesta, antaa
ystävällisen vihjeen, että hän
vielä harkitsisi jättääkö tuon
aloitteen vai olisiko sittenkin jättämättä.
Vaikka tässä ei siitä keskustella, muistuttaisin
ed. Hemmilää siitä, että kun
viimeksi sitä yritettiin ajaa eteenpäin, siinä kävi
sillä tavalla, että kun arvostamani ed. Lehtimäki
tätä esitti, hän tippui eduskunnasta
ja joutui autiolle saarelle. Varmasti tästäkin
syystä kannattaa harkita, ja jos tämä lakialoite
jätetään, minä ainakin tulen
sitä vastustamaan.
Susanna Haapoja /kesk:
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tätä alkoholikeskustelua käydään
täällä salissa. Haluaisin, ennen kuin nuoret
poistuvat lehteriltä, kuitenkin muistuttaa siitä,
että pääsääntöisesti
meidän nuoremme ovat aivan kunnollisia eikä alkoholinkäyttö ole
jokapäiväistä, niin kuin tästä keskustelusta
ehkä voisi päätellä.
Ed. Kaikkosen viesti siitä, että nuoret eivät tätä niin
sanottua reppututkintaa oikein hyväksy, on ihan perusteltu,
ja se on sellainen ehkä syvällisempi keskustelu,
jota toivon myöskin, että valiokunnassa käydään
läpi. Mutta tämä ehkä johtuu
siitä, että julkisuudessa on annettu sellainen kuva
nuorille, että poliisit seisovat kadun kulmassa ja kyttäävät
ja odottavat nuoria ja jokaisen reppu katsotaan, mikä ei
tietenkään ole se oikea viesti. Minusta poliisilla
on ammattitaitoa ja näkemystä nähdä repuntarkistuksen
tarpeellisuus silloin, kun se on paikallaan, kun syynä on
epäillä liiallista hallussapitoa, laitonta hallussapitoa, ja
tällöin tutkintaa voidaan tehdä.
Keskustelun alkuvaiheessa ymmärtääkseni ed.
Immonen otti esille myös sen, onko 18-vuotias, kun hän
työskentelee esimerkiksi terassilla kesäaikaan,
kykeneväinen myymään alkoholia. Olen
itse työskennellyt opiskeluaikana tarjoilijana myös
18-vuotiaana, ja eipä siinä paljon ajatellut,
olenko minä henkisesti kypsä alkoholia myymään.
Kyllä 18-vuotiaalla on määrättyjä oikeuksia
ja myös velvollisuuksia. Minä kyllä katson, että tässä suhteessa
ei töihin pääse, ellei sitä näkemystä ole.
Haluan vielä sanoa, minkä sanoin aluksi, että nuoret
ovat pääsääntöisesti
ihan kunnollista väkeä.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Vielä muutamia näkökulmia
tähän säännökseen. Monesti
tietenkin lievän alkoholirikoksen ja alkoholirikoksen raja
on häilyvä. Lievä alkoholirikoshan on
tietenkin sellainen, että alkoholijuomamäärä on
vähäinen tai väkiviinan hallussapitomäärä on
vähäinen tai muut rikokseen liittyvät seikat
ovat kokonaisuutena vähäiset.
Nyt vain kysyisin niiltä, jotka vastustavat esimerkiksi
tarkastusta, millä keinoilla määritellään
sen jälkeen, onko rikos vähäinen, jos
ei ole mahdollisuutta tarkastaa, paljonko esimerkiksi ainetta on
yleensä hallussa. Pitääkö poliisin
lähtökohtaisesti lähteä siitä,
että kysymyksessä onkin aina niin sanottu alkoholirikos,
johon laki mahdollistaa tällä hetkellä aina
puuttumisen ja tarkastamisen mahdollisuuden? Jollakinhan viranomaiskoneisto
joutuu katsomaan, mitä henkilöllä on
siellä pussissansa, onko siellä pirtua, onko siellä olutta,
onko siellä siideriä vai onko siellä Koskenkorvaa
ja mitä määriä siellä on, onko
se laillista alkoholijuomaa vai onko se laitonta alkoholijuomaa.
Päinvastoin minä sanon, että silloin,
jos viranomainen pystyy tämän tarkastamaan, seuraamus
on yleensä paljon vähäisempi kuin silloin,
jos henkilö otetaan mukaan kyytiin, viedään
poliisiasemalle, selvitetään asiat hyvin perusteellisesti.
Väitän, että se, että ne tehdään
nopeasti, tehokkaasti kadulla pois, kyllä loukkaa nuorten
ihmisoikeuksia paljon vähäisemmin kuin se, että lähdettäisiin
aina siitä, että kysymyksessä on alkoholirikos.
Mitään muuta malliahan ei ole kontrolloida tätä järjestelmää.
Samoin kysyisin teiltä, moniko teistä on sitä mieltä,
että lievässä huumausainerikoksessa poliisi
ei voi tarkastaa, paljonko nuorella on huumausainetta mukana. Tämä sama
arvio joudutaan tekemään myöskin siltä osin.
Jos siellä on vähäinen määrä,
se helpottaa jatkotoimenpiteitä huomattavassa määrin.
Jukka Vihriälä /kesk:
Arvoisa puhemies! Kuten täällä jo
oikeusministeri Koskinen totesi, tämä lakiesityshän
liittyy rikoslain kokonaisuudistukseen, on osa sitä. Minusta
tämä tulisi muistaa ja ymmärtää,
kun täällä puhutaan voimakkaasti, niin
kuin pitää puhua, nuorten kohdasta. Kyllä itse
katson vahvasti niin, että kyllä poliisilla tulee
olla valtuuksia, jotta voitaisiin myös rikollista toimintaa
ennalta ehkäistä. Minusta tässä on
kysymys myös näistä asioista.
Se on selvä, että alkoholinkulutus on noussut, ja
nyt kun elämme uutta aikaa myöskin alkoholipolitiikassa,
niin varmasti ongelmat tulevat kasvamaan, mutta en näe
niin voimakkaasti kuin täällä ed. Kuosmanen,
joka vertasi tätä lakia, että tässä on
neuvostovallan piirteitä. Minusta se oli kyllä aika
kaukaa haettu. Kyllä kai tämä lakiesitys
on, näin ymmärrän, huolella valmisteltu
ja tälläkin pyritään turvallisuutta
suomalaisessa yhteiskunnassa lisäämään
ja ennen kaikkea ajattelemaan nuorten parasta.
Tapani Tölli /kesk:
Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys alkoholirikoksia
koskevien säännösten uudistamisesta on
mielestäni lähtökohdiltaan hyvä ja
erityisen hyvin perusteltu. Ihmettelen täällä esiintynyttä kritiikkiä tätä esitystä
kohtaan.
Tässähän henkilöön
käyvän tarkastuksen osalta on kysymys selkeästi
lasten ja nuorten suojelemisesta alkoholinkäytön
aiheuttamista haitoista. Tässä on kysymys ensisijaisesti
vastuusta. Jo se, että poliisilla on nämä valtuudet,
vaikuttaa varmasti ennalta ehkäisevästi. Jos hallussapito
on rikos, niin kyllä se pitää silloin
perustelluista syistä myös pystyä tarkastamaan.
On mielestäni aivan selvää, että näitä tarkastuksia
ei tulla tekemään liikaa eikä aiheettomasti.
Kyllä poliisilla on lähtökohtaisesti
niin paljon töitä, että en usko, että ne
poliisit ovat päivystämässä pelkästään reppuja.
Mutta kun on syytä puuttua, niin on silloin syytä puuttua.
Tässä on siitä kysymys.
Pekka Kuosmanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä syyllistetään
meidän alta kaksikymppiset suomalaiset nuoret, jotka reppu
selässä kulkevat tuolla kaduilla. Epäilys
on hirvittävä heitä kohtaan. Siinä mielessä minä jyrkästi
vastustan tämän tyypin lainsäädäntöä,
koska meidän täytyy muistaa, että 99
prosenttia suomalaisista nuorista on kunnollisia, paljon kunnollisempia
kuin täällä eduskunnassa istuvat kansanedustajat
nuorena ovat olleet. Eli siinä mielessä tämmöinen
lainsäädäntö on todella niin
kuin Neuvostoliitosta, ja joku kansalaisryhmä sen takia, että se
reppu selässä kulkee, syyllistetään,
että niillä voisi olla viinaa, huumeita, kaikkia
tällaisia yhteiskunnalle vaarallisia aineita; sehän
ei pidä paikkaansa. Eli siinä mielessä minä nuorisoa
puolustan henkeen ja vereen täällä.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Toki minäkin puolustan nuorisoa.
Varsin monet nuoret tekevät töppöilyjä ja
törmäilyjä, mutta kun on virkavalta ja
yhteiskunnallinen järjestys ja kun siitä saa hyvän
opetuksen, sen jälkeen tulee ihan kunnon kansalaisia ja
kunnon aikuisia.
Seppo Särkiniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ei kai tästä nyt se seuraa,
että jos joku kulkee repun kanssa kadulla, poliisi puuttuu
automaattisesti tähän repun kantamiseen? Ei kai
nyt kukaan niin ajattele, vaan kyse on siitä, että annetaan
mahdollisuus. Kyllä poliisivirkailijaan täytyy
sillä tavalla voida kuitenkin luottaa — ja onneksi
on tähän saakka voinut luottaa — että he kulkevat
avoimin silmin ja tarttuvat, jos tällainen tilanne on.
Minä kyllä ajattelen niin, että tässä lainsäätäjä tähtää erittäin
hyvään asiaan. Tässä on kyse
vastuun kantamisesta ja siitä viheliäisestä tilanteesta,
mikä suomalaisen alkoholikulttuurin osalla näyttää koko
ajan olevan, että meillä ei oikein ole sellaista
turvallista, lujaa otetta ja tartuntaa tämän ongelman
hoitamiseksi, mikä meillä pitäisi olla.
Siihen minusta ed. Komi viittasi taitavasti, kun otti täältä sivulta
19 esille tekstin "Hyväksyttävänä voidaan
pitää sitä, että lapselle osana
kasvatusta kodin piirissä tarjotaan alkoholia esimerkiksi
aterian yhteydessä". Kyllä minusta pitäisi tarkasti
miettiä nyt, mitä tänne kirjataan. Nimittäin
siinä tilanteessa ja kulttuurissa, missä me Suomessa
elämme, veikkaan, että tulkintavaikeuksia tulee.
Oikeusministeri Johannes Koskinen
Herra puhemies! Useammassa puheenvuorossa on kiinnitetty huomiota
18—20-vuotiaiden väliryhmään,
jolle siis on mietojen alkoholijuomien hallussapito sallittua, mutta
väkevien ei. Tätä varmaankin lakivaliokunta
esimerkiksi voi pohtia, onko tämä perusteltua
edelleen säilyttää. Tämä siis
edellyttäisi alkoholilain puolelle näitä muutoksia,
jos siirryttäisiin yksiselitteiseen 18 vuoden ikärajaan,
ja se ei ollut muutettavissakaan tämän esityksen
yhteydessä, jossa siis rikoslainsäädäntöä kehitetään.
Tästä varmaan tällaista keskustelua ja
toimeksiantoja tarvittaessa hallitukselle voi vapaasti esittää.
Olen hiukan ihmetellyt edustajien Kuosmanen ja Seppo Lahtela
neuvostonäkemyksiä tässä yhteydessä.
Ehkä tämä on ymmärrettävissä heidän
asuinpaikkansa perusteella. Kun on tuolla Kaakkois-Suomessa, jonkinlainen
värisiirtymä maailmankatsomuksessa tapahtuu, mutta
tässä kyllä ollaan mahdollisimman kaukana
neuvostotyyppisistä miliisivaltuuksista. Tarkoin rajatuissa
tilanteissa poliisilla on mahdollisuus ja ainoastaan silloin, kun
on syytä, puuttua tilanteeseen, ei mennä mihinkään
massamaiseen nuorten ratsaamiseen kävelykaduilla tai kaupunkien
keskustoissa.
Keskustelu päättyy.