Täysistunnon pöytäkirja 18/2008 vp

PTK 18/2008 vp

18. TIISTAINA 4. MAALISKUUTA 2008 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaiksi

 

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Myös käsittelyssä olevaan lakiin mukaan tuleva elinaikakerroin on varsin tyypillinen näyttö siitä, miten sosiaaliturvalainsäädäntöä Suomessa nykyisin säädetään. Jos yhdellä kädellä joudutaan antamaan, toisella otetaan saman tien pois. Vuoden 2005 eläkeuudistus antaa superkarttuman niille, jotka voivat jatkaa työelämässä 62 ikävuoden jälkeen, ja tätä pitivät tietysti kaikki hyvänä. Sen sijaan sitten tämä elinaikakerroin leikkaa eläkettä sitä mukaa kuin elinikä tässä maassa pitenee. Pidän elinaikakerrointa kierona peilinä, koska se riitelee sen tavoitteen kanssa, joka tässä maassa yleisesti on hyväksytty, eli pyrkimyksen parantaa ihmisten terveystilaa ja siten myöskin pidentää heidän elinikäänsä.

Nyt tämä eliniän pidentyminen on eläkeläisiä rankaiseva kehityssuunta, ja tällaista yhdistelmää en pysty missään tapauksessa hyväksymään. Kannustavaahan kaiken pitäisi olla, mutta tässä tietysti käy niin, että jos elinikä lähtisi alenemaan jostain syystä, mikä ei tietenkään ole todennäköistä, niin sitten eläkkeet kyllä nousisivat myös tämän kertoimen kautta.

Luulisin, että elinaikakerroin pääsi pujahtamaan työeläkeuudistukseen aika lailla vähin äänin, koska sen toimeenpano oli tuolloin tämän vuosikymmenen alussa vielä kaukaisuutta ja koska tämä elinaikakerroinlaskelma on aika lailla monimutkainen matemaattinen kaava ja siten ehkä vaikea ymmärtääkin. Tosiasiassa kuitenkin tuo kaava, niin monimutkainen kuin se onkin, on siihen perehtymällä aika selkeä ja näyttää kyllä sen, että sen tuottamat leikkaukset eläkeläisille tulevat ajan mittaan olemaan erittäin huomattavia.

Ensimmäisen kerran tätä elinaikakerrointa käytetään vuonna 2010. Vuoden 2009 elinaikakerroin on silloin lähtökohtana, ja se on 1. Sen jälkeen elinaikakerroin on pienempi, jos odotettavissa oleva elinajan pidentyminen jatkuu. Miten tämä eliniän jatkuminen tapahtuu, minkä sorttisena, siitä on erilaisia arvioita olemassa, mutta eläke-ekspertit lähtevät siitä, että vuoden 2025 vaiheilla tuo elinikäkerroin olisi pudonnut 0,9:ään. Se merkitsee sitä, että se alenisi noin 0,65 prosenttia vuodessa. Tässä lainsäädännössä oli se piirteensä, että moni tätä lakia kannattanut tai tätä kerrointa kannattanut lähti siitä, etteivät vanhuuseläkkeelle suoraan siirtyvät huomaa tätä leikkausta.

Nyt kuitenkin käy niin, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevat huomaavat heti ensimmäisellä kerralla leikkauksen, koska se alentaa heidän eläkettään välittömästi vuonna 2010. Siis niiltä, jotka ovat 47 syntyneet ja ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, tämä kerroin leikkaa heti eläkettä. Sen myötä on syntynyt vahvistuva, voimistuva keskustelu ja kritiikki. Myös nuorempi väki on selvästi havahtunut siihen, että heidän tulevaisuuden näköalansa on se, että eläkkeitä leikataan joka vuosi. Tämä on kovan luokan kysymys ja tulee todella menetyksiä tuottamaan. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osalta se alenema, jos tämä kerroin jää voimaan, olisi 1 000 euroa ansaitsevien osalta 2025 jo 100 euroa kuukaudessa, 2 000 euroa ansaitseville 200 euroa kuukaudessa jne. Siis erittäin merkittäviä leikkauksia on tiedossa eläkeväelle, jollei tähän kertoimeen puututa.

Täällä käytiin laaja keskustelu, jossa tuntui siltä, että olemme yksimielisiä siitä, että elinaikakerroinasiaan palataan ja että tämä lainsäädäntöön tullut kummallisuus poistetaan. Esitänkin, herra puhemies, perustelulausumaesitystä. Se on jaettu kansanedustajille. Tässä on pieni tarkennus nyt, kun sen luen.

Arvoisa puhemies! Tämä meidän esityksemme kuuluu näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti eläkelainsäädännön muuttamiseen siten, että varsinkin kesken työuraa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvia tylysti kohteleva elinaikakerroin poistetaan."

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Ensinnäkin, kannatan ed. Tennilän tekemää perustelulausumaesitystä.

Tämä elinaikakerroin ei tullut sattumalta tähän työeläkelakiin, ja nyt sitä ollaan tuomassa myöskin tähän evankelisluterilaisen kirkon eläkelakiin. Kun tätä lakia käsiteltiin 14.2.2003, niin silloin kansanedustaja Marjatta Stenius-Kaukonen jätti tähän elinaikakerrointa koskevan vastalauseen, ja se oli tämän eläkelain muutoksen 7 h §. Hän perusteli tätä vastalauseessaan näin: "Ehdotan säännöksen poistamista. Tulevien vuosien eläketurvan sitominen eliniän pituuden muutokseen leikkaa huomattavasti tulevien sukupolvien eläkkeitä. Elinaikakertoimen käyttöönottaminen on kohtuuton heikennys niille, jotka joutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömiksi, koska heillä ei ole mahdollisuutta parantaa eläkekertymäänsä olemalla pidempään töissä. Lisäksi elinaikakertoimen määritelmä 7 h §:n 3 momentissa on niin vaikeaselkoinen, ettei se täytä hyvän lainsäädännön perusvaatimuksia."

Näin sitä perusteltiin jo silloin, kun vuonna 2003 tätä elinaikakerrointa otettiin käyttöön, ja tänä päivänä on käynyt täysin kiistattomasti selväksi, kuten jo ed. Tennilä totesi, että pahimmillaan tämä elinaikakerroin saattaa leikata noin 100 euroa kuukaudessa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläkettä yleensä.

Kun muistetaan, mitä kaikkea eläkeläisille on tapahtunut, niin ensinnäkin poistettiin kansaneläke, sitten tehtiin taitettu eläkeindeksi, joka leikkaa jatkuvasti työeläkkeitä, ja tämän jälkeen tulee vielä tämä elinaikakerroin, joka sitten tekee lisäleikkauksia, kun ihmisten elinaika pitenee, mikä on ollut meidän kaikkien yhteinen tavoite, että elinaika pitenee kansalaisilla. Näin ollen voi pitää täysin kohtuuttomana sitä, että tällainen elinaikakerroin nyt tulee myöskin tähän evankelisluterilaisen kirkon eläkelakiin, ja se pitäisi poistaa myöskin työeläkelaista, mitä tämä ed. Tennilän tekemä perustelulausuma edellyttää. Kolmetoista kansanedustajaa äänesti tätä vastaan vuonna 2003. Toivottavasti nyt, kun tästä on saatu tarkempia tietoja ja pitävämpiä laskelmia, uskotaan tämän vahingollinen vaikutus.

Tulkoon todettua, että työeläkelaitosten rahastoissa on yli 120 miljardia euroa rahaa ja työeläkkeitä maksetaan noin vajaat 18 miljardia euroa vuodessa. Vuonna 2006 kerättiin huomattavasti enemmän työeläkemaksuja kuin maksettiin työeläkkeitä elikkä ei edes koskettu näihin rahastoihin eikä rahastojen tuottoihin, vaan pelkillä työeläkemaksuilla pystyttiin maksamaan kaikki työeläkkeet. Elikkä perustelut myöskin sitä kautta, että eläkerahat eivät riittäisi eläkkeiden maksuun, ovat minun mielestäni kyllä virheellisiä.

Näin ollen nyt eduskunnan tulisi ottaa tämä asia käsittelyyn ja hallituksen tuoda esitys, jolla korjattaisiin tämä selvä epäkohta, mikä on olemassa työeläkelaissa tältä osin, elinaikakertoimen osalta.

Hallituksen tulisi myöskin tuoda esitys siitä, että korjataan taitettu eläkeindeksi, joka leikkaa vuosittain työeläkkeitä, kun nyt tämä kerroin palkkojen ja hintojen suhteen on 20—80, ja joka jää entistä enemmän jälkeen palkkakehityksestä ja vaikeuttaa erityisesti suhteellisen pieniäkin eläkkeitä saavien eläkeläisten toimeentuloa entisestään.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Yhdyn kanssa ed. Tennilän lausumaan. Viime kerralla taisi olla tämän käsittelyssä ed. Laakso, joka sanoi juuri sitä, että monet eivät varmaan oikein päässeet perille silloin 2003, mitä tämä on, ja suurin osa kansanedustajia ei tiennyt edes, mistä äänestää.

Nyt oli hieno kyllä kuulla ed. Kuopalta ed. Marjatta Stenius-Kaukosen lausunto ja tämä lause justiin, että "niin vaikeaselkoinen, ettei se täytä hyvän lainsäädännön vaatimuksia". Tuntuu joskus, kun täälläkin ... Kun minä olen paljon puhunut, että psykologiaa käytetään väärin — en täällä nyt oikeastaan, mutta noin muuten väärinkäytetään — kun ihmiset oppivat näitä asioita, niin kun täällä on näitä lakimiehiä niin paljon kansanedustajina ja joka paikassa, niin miten tämmöistä lainsäädäntöä sitten yleensä näistä näin tärkeistä asioista, jotka kohdistuvat vielä heikompiin, justiin työkyvyttömyyseläkeläisiin ja yleensäkin eläkeläisiin, joilta leikataan, miten tämmöistä lainsäädäntöä on kehdattu tehdä tässä laitoksessa?

Tähän ovat tietysti sosialidemokraatit ja muutkin aikoinaan osallistuneet, koska tämä on silloin 2003 tullut. Mutta jotenkin se hyvä puoli tässä nyt on, mitä kuuntelee, että vaaditaan tämän lain korjaamista, ja toivoisin, että hallituksella, joka tässä kaikkea esittelee, tässä asiassa, kun tämä kohdistuu kaikista heikompiosallisiin eläkeläisiin ja työkyvyttömyyseläkeläisiin, leikkaisi nyt sen verran, että tässä tätä lainsäädäntöä todella korjattaisiin. Koska täällä tulee tiedolla tämä esiin, mitkä nämä epäkohdat ovat, minun ei tarvitse tähän mitään sanoa. Oikeastaan tämän voisi muuttaa "elinaikajakojäännökseksi", kun tässä sen verran kaikki osaavat matematiikkaa, että ymmärtäisivät tämän. Elinaikakerroin ehkä on vähän liian röystäilevä.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ajattelin, että ensin käytän vähän yleisen puheenvuoron eläkepolitiikasta. En puhu pitkään. Siitä voisi pitää pari kolme tuntiakin, jos valmistelisi hyvin. Se on niin tärkeä ja niin iso asia. Sen jälkeen sitten tulen tähän lausumaehdotukseen myöskin.

Minä olen nyt yhdeksättä vuotta eduskunnan jäsen. Koko sen ajan olen eläkeasiantuntijan ominaisuudessa osittain seurannut tätä keskustelua ja tullut itse asiassa siihen lopputulokseen, että tämä iso sali ei pysty tätä asiaa koskaan laittamaan semmoiseen kuntoon, joka olisi määrätietoista eläkepolitiikkaa. Niitä periaatteita itse asiassa jo 30-luvun lopulla, jolloin kansaneläkelaki ensimmäisen kerran tuli voimaan, ruvettiin työstämään. Te voitte lukea sitä historiaa jostain, jos haluatte. Silloinkin, kun työeläkelainsäädäntö 62 tuli voimaan, oli hyvin suuria erimielisyyksiä esimerkiksi eri poliittisten koalitioiden välillä siitä, mitenkä nämä kaikki asiat pitää painottaa. Siitä lähtien tämä on ollut eduskunnassa enemmän tai vähemmän tilanne, jossa oppositio on toista mieltä kuin hallitus riippumatta siitä, ketkä ovat oppositiossa, ketkä hallituksessa.

Minusta se on hyvin kiusallista sen takia, että eläkeläiset ovat kuitenkin olemassa tässä maassa. Heitä tulee uusia, ja vanhat poistuvat. Tässä salissa esimerkiksi luullaan, että eläkeläinen on joku tietynlainen selkeä ihmistyyppi, yhdenlainen ihminen. Ei muunlaisia ole. Sen sijaan sanoisin, että eläkeläisiä on hyvin monenlaisia. Itse asiassa on tasan niin monta erilaista eläkeläistä kuin heitä on tässä maassa, ja heitähän on semmoinen vajaa 2 miljoonaa tällä hetkellä jo Suomessakin. 1,5 miljoonaa kait suurin piirtein tällä hetkellä on tarkka luku. Tämän mukaisesti koko lainsäädännössäkin pitäisi osata tarkastella näitä asioita aivan eri näkökulmasta kuin esimerkiksi silloin pystyttiin tekemään, kun tämä viimeinen iso eläkeuudistus tuli voimaan. Siinä on saatu paljon asioita järjestykseen, mutta kyllä lainsäädäntö on monimutkaistunut samassa tilanteessa hyvin paljon.

Ensimmäisessä TEL-laissa silloin 1962 oli muistaakseni nelisenkymmentä pykälää korkeintaan, ehkä 25, en ehtinyt tarkistaa sitä. Nykyisessä lainsäädännössä on toistasataa pykälää hyvä joukko, ja niistä eivät taida juristitkaan aina tulkintojen osalta olla samaa mieltä. Siis se on hyvin höttönen kokonaisuus, ja kuitenkin on jokaiselle palkkatyötä tekevälle Suomen kansalaiselle erittäin tärkeä tietää, minkälaiselle eläkkeelle hän aikanansa pääsee.

On yksi asia, jonka ajattelin erityisesti tässä sanoa, ja se on se, että esimerkiksi Toimeentuloturva-nimisessä kirjassa, joka on eläkeyhtiö Varman julkaisema ja tulee vuosittain, tässä, joka on vuodelta 2005, lukee sivulla 206 seuraava lause, siinä käsitellään työeläkettä ja kerrotaan, mikä sen tarkoitus on: "Työeläke on tarkoitettu turvaamaan ansiotyössä tai yrittäjänä toimineen henkilön työssäoloaikainen kulutustaso eläkeaikana." Siinä se on sanottu: "työssäoloaikainen kulutustaso eläkeaikana". Nyt ne, jotka yleisesti ovat seuranneet eläkkeiden kehitystä Suomessa, tietävät, että ikävä kyllä tämä ei pidä paikkaansa ilmeisesti kenenkään kohdalta. Näillä, joilla on riittävä eläketurva, sitä ei välttämättä ihan heti huomaa. Mutta jos ei ole kovin isot ansiot ollut, niin sen huomaa aika pian eläkkeelle jäämisen jälkeen. Lähinnä tämä rupeaa puremaan joka ikisen eläkeläisen kukkaroa, kun hän on ollut vähän yli kymmenen vuotta eläkkeellä, mahdollisesti noin 15 vuotta. Se on nähty ostovoiman kehityksessä. Se on todistettu monella lailla.

Jos nyt ollaan sitä mieltä, että meidän eläkejärjestelmämme ei tätä pysty turvaamaan, niin minusta silloin näissä virallisissa kirjoissa ei tämmöisiä lauseita saisi esiintyä. Mutta kun minusta tämmöinen lause nimenomaan on täällä oikein sanottu, sen pitää täällä esiintyä, niin minun suuri kysymykseni tälle salille oikeastaan on ja sitä kautta koko eläkejärjestelmälle, miksi tämä lause ei toteudu, koska se kerrotaan kaikille nuorille ihmisille, jotka kaksikymppisinä menevät töihin, ja nykyisen tavan mukaan heidän eläketurvansa rupeaa kertymään joka ikisestä palkkaeurosta, joka heidän tilillensä tulee.

Tämä oli ehkä se semmoinen eläkepoliittinen jonkinlainen lyhyt ydin tästä kaikesta ja siitä, miten vaikeata on, kun oppositio ja hallitus käsittelevät tätä asiaa. Tämän pitäisi olla hyvin pitkälle tämän talon ulkopuolella neuvotteluissa ja paljon läpinäkyvämmin ja tasapuolisemmin ja avarammin kuin konsanaan tähän asti.

Mutta sitten itse asiassa tähän lausumaehdotukseen. Minusta se tässä on hyvää, että tästä asiasta jälleen kerran puhutaan täällä yleisesti ja terveetkin ihmiset muistavat, että eläkejärjestelmä on mukana, ja joutuvat aikanaan sinne tai pääsevät, miten päin sen nyt kukin meistä haluaa sitten sanoa.

Mutta tästä elinaikakertoimesta: sehän ei koske kaikkia eläkeläisiä. (Ed. Tennilä: Koskee!) — Ei koske. Se koskee niitä, jotka ovat syntyneet vuonna 48 tai siitä eteenpäin. (Ed. Tennilä: Niin, juuri näin, jatkossa koskee!) — Niin, että tällä lailla se niin kuin tulee vasta tulevaisuudessa esille, ja sen takia se tietenkin tulee monelle yllätyksenä, koska näitä aikaisemmin syntyneitä se ei koske.

Yksi peruste, joka minusta on tässä kyllä ihan hyvä, on se, että tämä on pyritty laskemaan niin, että ne rahat, jotka ovat nyt eläkejärjestelmässä, joka on osittain rahastoiva, kestäisivät. Mutta tietysti meillä on kyllä hyvin paljon dubioita siitä, onko siellä ehkä rahastoissa enemmän rahaa kuin siellä tarvittaisiin. Se summa joka tapauksessa kasvaa nopeammin kuin maksuun menee eläkkeitä. Tämä on asiantuntijoiden arvio sitten tehdä tästä niin sanottu oikea valinta, mutta tämä on se peruste, joka tässä täytyy muistaa. Siinä on hyvä tarkoitus takana: pitää mahdollisesti meidän eläkejärjestelmämme pystyssä.

Se on aivan totta, että yksi ikävä kohtaloryhmä siellä on, ja se on työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ihmiset, joita tämä eniten koskee.

Mutta, ed. Tennilä, en voi olla teidän lausumaehdotuksenne takana jo pelkästään sen takia, että te sanotte tässä, että "työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvia". Kyllä sen pitäisi vähintään koskea kaikkia niitä, jotka ovat jo työkyvyttömyyseläkkeellä. Tässä on vähintään teidän kauttanne sitten muotovirhe, mutta tämmöisenä se tulee äänestykseen, ja koska se ei koske kaikkia samalla lailla, niin sen takia minun täytyy sitä vastustaa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Suomen eläkejärjestelmää on korjailtu vuosikymmenten aikana, siitä alusta lähtien varmasti lähes vuosittain. Itsekin olen täällä 21 vuotta ollut mukana korjailemassa, ja parannuksia on aikaan saatu vuosien varrella. Merkittävä virstanpylväs oli todella tämän vuosikymmenen alussa, kun toimitusjohtaja Kari Puron komitea sai työnsä päätökseen monien lykkäysten, jatkoaikojen jälkeen. Ja taisi olla niin, että se komitean mietintö tyydytti toimitusjohtaja Puroa, muttei ketään muita. Mutta kun mikään muu taho ei siitä sitten kuitenkaan niin voimallisesti irtisanoutunut, niin silloinen Lipposen kakkoshallitushan sen toi eduskuntaan yksityisten alojen osalta ja se täällä hyväksyttiin todellakin helmikuussa 2003 eli sen vaalikauden viimeisinä päivinä suunnilleen siinä muodossa kuin sen Puro oli esittänyt.

Sitten kesäkuussa 2004 Vanhasen ykköshallituksen esityksestä hyväksyttiin täällä kuntien ja valtion osalta sama lainsäädäntö, sisällöltään identtinen, tietysti tämmöiset pienet erikoisuudet huomioon ottaen, julkisen ja yksityisen alan väliset erot huomioon ottaen. Ja nyt ollaan siinä viimeisessä vaiheessa eli tänään tulee hyväksytyksi, tai muodollisesti kai huomenna, kun tuosta lausumasta äänestetään, tämä kirkon eläkelaki viimeisenä osana tätä kokonaisuudistusta, ja tämä nyt käsittelyssä oleva toteuttaa siis kirkon osalta sen, mikä on viety läpi jo Lipposen ja Vanhasen hallitusten toimesta vuosina 2003—2004. Nämä kunta-, valtio- ja yksityisen puolen eläkepaketithan ovat olleet voimassa jo vuoden 2005 alusta.

Oli kieltämättä suuri saavutus, että Suomessa päästiin uudistamaan eläkejärjestelmä näin kokonaisvaltaisesti, koska tarvetta siihen ilman muuta oli. Toki on yhdyttävä siihen, että vieläkin nämä pykälät ovat monimutkaisia ja vaikeaselkoisia ja vaativat juristia ja monenlaisia valitusmenettelyjä ennen kuin ihmiset oikeutta, toivon mukaan, saavat sen kautta edes. Mutta kuitenkin se kokonaisuudistus oli saavutus, jota tuskin on muissa Euroopan unionin maissa taikka yleensäkään maailmalla saatu aikaiseksi. Aina ne ovat sitten kaatuneet jonkin voimakkaan osapuolen vastustukseen. Meillä sekä ammattiyhdistysliike että työnantajajärjestöt ja muut tahot ikään kuin vaieten päästivät tämän uudistuksen läpi. Vastuu on toki eduskunnalla.

Herra puhemies! Eduskunnan vastuu on siinä, että uudistuksen hyväksyivät niin Lipposen hallituksessa olleet sosialidemokraatit, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto kuin sitten Vanhasen ykköshallituksessa olleet keskusta, sosialidemokraatit ja Rkp. Nämä kolme puoluetta veivät läpi tuon julkisen sektorin osalta nämä lait, ja ne olivat samanlaisessa muodossa. Keskustahan vastusti vuonna 2003 näitä ongelmakohtia, mutta vuonna 2004 oli jo sitten niiden hyväksymisen kannalla, kun sama paketti oli uudelleen käsittelyssä toiselta osin. Ja nyt sitten Vanhasen kolmas hallitus vie tätä kirkon osalta eteenpäin. Siellä on tietysti kirkon päätökset jo takana, ja siksi näin on syytä menetellä.

Herra puhemies! Kuitenkin nämä kaksi vakavaa epäkohtaa tähän kokonaispakettiin ovat jääneet, mitkä täällä ovat jo esille tulleet. Siis ne ovat kaikissa näissä taitettu indeksi ja elinaikakerroin. Molemmat voivat toimia tietyssä tilanteessa eläkeläisten eduksikin, mutta ne ovat poikkeustilanteita. Pääosin ne ovat ovelasti löydettyjä eläkemenojen säästömenetelmiä, leikkausmenetelmiä. Taitetulla indeksillä joka ainut kuukausi leikataan eläkkeellä olevien ostovoimaa, ja he jäävät jälkeen yleisestä palkkakehityksestä voimakkaammin kuin olisi oikeudenmukaista ja tarkoituksenmukaista.

Elinaikakerroin taas sitten on ongelma tuleville eläkeläisille. Ehkä tuo ed. Akaan-Penttilän äskeinen huomio, että tämä on työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvia tylysti kohteleva, niin kuin tässä lausumassa sanotaan, on aika ovelasti löydetty portti vastustaa tätä lausumaa. En tuollaisen taakse kyllä menisi. Jos asia on se, mitä haluaa viedä eteenpäin, niin kyllä tämä lausuma kuitenkin kertoo sen. Eihän tässä sanota, miten se pitää tehdä, vaan se, että tämä pitää poistaa. Se on erityisesti vuodesta 2010 alkaen työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyvien osalta kohtuuton. Ja kun ajattelemme näitä työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, niin kyllä heidän eläkkeensä on pääsääntöisesti melko alhainen, ja kun siihen kohdistetaan tällainen elinaikakertoimen avulla tuleva leikkaus, ei sitä voi pitää kohtuullisena. Eli eduskunnan on nyt syytä ottaa kantaa siihen, säilytetäänkö tämä vai annetaanko hallitukselle selvät terveiset, että tämä asia ei ole oikeudenmukaisessa kunnossa erityisesti työkyvyttömyyseläkkeellä olevia kohtaan, niin kuin tässä lausumassa sanotaan.

Herra puhemies! Yhdyn kyllä siihen, että voi olla, että näissä leikkureissa on ollut hyvä tarkoitus säästää eläkevaroja, mutta kyllä ne kohdistuvat nyt olemassa oleviin ja sitten noihin työkyvyttömiin kohtuuttomalla tavalla. Siksi odottaisin, että kaikki eläkeasioista paljon puhuvat, eläkeläisiltä ääniä ilomielin keränneet edustajat nyt harkitsisivat tarkkaan, miten suhtautua tähän ehkä hyvinkin vakavaan epäkohtaan, joka tässä lausumassa nostetaan esille.

Herra puhemies! Totean, että valtiovarainministeri Katainen täällä salissa on muutaman kerran todennut vajaan vuoden ministeriuransa aikana, että Vanhasen kakkoshallitus ei aio tehdä eläkeasioissa mitään korjauksia. Eli tämä elinaikakerroin tulee vuonna 2010 päälle ja alkaa leikata näitä työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyvien pienehköjä eläkkeitä, ja niin kuin kuulimme, jopa pahimmillaan kertautuen, ehkä jopa 100 euroa kuukaudessa. Se on niissä eläketasoissa, joissa liikutaan tuollaisten henkilöiden osalta, aika merkittävä leikkaus.

Herra puhemies! Pienistä puutteista huolimatta äänestän kyllä tämän ed. Tennilän nimissä jätetyn lausuman puolesta huomenna.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä esitti minusta sellaisen omalaatuisen toiveen näin parlamentissa, että eläkepolitiikka pitäisi siirtää eduskunnan ulkopuolelle. Minulla on ihan tasan toisenlainen näkökulma tähän asiaan, minusta sitä on siirretty liikaa sinne viimeisten vuosikymmenien aikana.

Esimerkiksi tämä elinaikakerroinhan tupsahti tähän työeläkelakien uudistukseen nimenomaan niin sanotusta kolmikannasta. Sieltähän se tuli, ei sitä tässä talossa keksitty, eikä täällä sitä tainnut oikein kukaan innostuneesti edes kannattaa, mutta kun kolmikanta oli puhunut, niin eipä täällä löytynyt silloin rohkeutta lähteä asiaa korjaamaan. Toivon mukaan nyt löytyy isompaa ymmärtämystä sille, että tämä elinaikakerroin on, niin kuin jo sanoin, kiero peili, joka selvästi suuntautuu sitä perimmäistä tavoitetta vastaan, joka Suomella on ja pitääkin olla kaikilla meillä, että elinikä ihmisillä pitenee. Tämä tavoite tulee nyt rangaistavaksi eläkeläisten kohdalla.

Mitä tulee siihen, onko Suomella varaa jatkossa maksaa kunnollisia eläkkeitä ihmisilleen, tästä on tietysti paljon keskusteltu ja minusta on luotu semmoinen perusteeton, aika lailla pelonsekainen ilmapiiri, että rahaa ei jatkossa tule olemaan. Ed. Akaan-Penttiläkin viittasi näihin eläkerahastoihin, ja ne tosiaan ovat suuret ja kovassa kasvussa. Esimerkiksi sijoituskanta eläkevakuutusyhtiöillä, eläkekassoilla, -säätiöillä, Kelalla, Kevalla, Kkr:llä, Mekillä, Melalla, Speralla ja Verillä, se on todella iso nyt. Se oli 122 miljardia euroa vuoden vaihteessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 1997 se oli 43 miljardia euroa, vuonna 2004:kin se oli vielä nykyistä paljon pienempi, 88 miljardia euroa. Vuodessa se oli kasvanut toissa vuodesta viime vuoden loppuun 115 miljardista 122 miljardiin euroon. Valtavia rahojahan siellä on, ja ne ovat, niin kuin sanottu, nopeassa kasvussa.

Minusta tämä pelottelu sillä, että eläkkeisiin ei ole rahaa, ei nojaudu faktoihin vaan on semmoista yleistä poliittissorttista ihmismieliin vaikuttamista, että olkaa tyytyväisiä, kun edes jotakin saatte. Se viestihän tässä eläkeväelle on. Todellinen kysymys on se, mikä on Suomessa työssäoloaika. Se eläkepolitiikan kohtalon tässä nyt tosiasiassa ratkoo. Siltä osin tilanne on lähtenyt paranemaan, työssä pysytään nyt pitempään. Varmaan me ed. Akaan-Penttilän kanssa jaamme sen tavoitteen, että vähintään 68 ikävuoteen pitää ihmisten saada olla ainakin töissä, vai mitä, vaikkapa tässä työssä. Myös asenne on lähtenyt muuttumaan, ja ihmiset jaksavat nyt paremmin olla töissä, mutta korjaamista työelämässä on vielä paljon.

Niin kuin sanottu, eläkekysymyksenkin kohtalon ratkaisee se, miten pitkään ihmiset pysyvät töissä. Se on koko juttu siellä pohjalla. Siinä pitää myöskin työnantajakapitaalin tulla tuntoihinsa ja kohdella työntekijöitä niin, että siellä jaksetaan paremmin, koska ikä tuo myöskin semmoisia etuuksia, joita nuorilta puuttuu, kuten tämmöisen syvällisen harkinnan, vai mitä, ed. Akaan-Penttilä, meillä ikääntyneimmillä. Mitä ne sanovat, se hiljainen viisaus vai mikä se oli se sana, jota ne käyttävät? Yhtä kaikki kysymys on siitä, että se, miten pitkästi pysytään työelämässä, ratkaisee eläkkeiden maksukyvyn tässä maassa myös tulevaisuudessa. Siinä suhteessa minusta näkymät ovat nyt paremmat.

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilänkin pyynnöstä minä vielä kerran tarkistan tätä lausumaesitystäni, jos sallitte, eli se kuuluisi sitten kaikkien näitten pienten viilausten jälkeen näin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy pikaisesti eläkelainsäädännön muuttamiseen siten, että varsinkin kesken työuraa työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneita tylysti kohteleva elinaikakerroin poistetaan." Toivon, että tämä yhden sanan muutos vielä tähän käy.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yksityisten alojen palkansaajien työeläketurvaa koskeva lainsäädäntö samoin kuin valtion eläkelainsäädäntö on uudistettu kokonaan vuoden 2007 alusta lukien. Nyt käsillä olevan hallituksen esityksen taustalla on tarve yhdenmukaistaa evankelisluterilaisen kirkon eläkelainsäädäntö rakenteeltaan näitä muita eläkelakeja vastaavaksi.

Kirkon eläkelaki ja perhe-eläkelaki yhdistetään nyt yhteen lakiin vastaavasti kuin valtion eläkelaissa on tehty. Evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa olevan eläketurvan sisältö määräytyy valtion eläkelain mukaan. Valtion eläkelakiin viime vuosina tehdyt eläketurvan muutokset ovat siten suoraan tulleet sovellettaviksi myös kirkon palveluksessa oleviin. Kuten täällä salissa on jo sivulauseessa todettu, tämän lain valmistelu on pitkälti tehty kirkolliskokouksessa, ei niinkään valtiovarainministeriössä. Kaiken kaikkiaan nyt käsiteltävänä oleva uudistus on selkeästi lainsäädäntötekninen.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kuitenkin korostaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä kiinnitimme erityisesti huomiota siihen, että kirkon eläketurvan piiriin kuuluville ei vielä vuodesta 2008 alkaen lähetetä vuosittain rekisteriotetta karttuneesta eläkkeestä, kuten yksityisellä sektorilla työskenteleville lähetetään. Kuitenkin saadun tiedon mukaan Kirkon eläkelaitos ryhtyy eläkeotteiden lähettämiseen samassa aikataulussa julkisen alan eläkelaitosten kanssa, kunhan vaan eri eläkelaitosten rekisterijärjestelmistä saatavat tiedot on saatettu ajan tasalle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta piti myös erittäin tärkeänä, että myös kirkon palveluksessa oleville turvataan mahdollisuus saada tieto kokonaiseläketurvastaan yhdenvertaisesti yksityissektorilla työskentelevien kanssa.

Ed. Anneli Kiljunen merkittiin läsnä olevaksi.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia vaan kaikille, jotka taisivat häipyä, siitä taustan valottamisesta, mikä tähän eläkejärjestelmään liittyy. Ed. Akaan-Penttilä aloitti sieltä 1962:sta mutta mainitsi erittäin tärkeän seikan siitä, kuinka, mihin sitten ed. Tennilä puuttui, tavallaan koko tämä eläkelainsäädäntö pitäisi antaa jonkun muun käsiin kuin eduskunnan. Itse kirjoitin siihen, että politiikan teko vakavilla asioilla täytyisi ilmeisesti siirtää, kun politiikan teko vakavilla asioilla sotkee nämä kaikkein tärkeimmät ja vakavimmat asiat. Hyvänä esimerkkinä — tajuatte, mitä tarkoitan — aikoinaan varapuhemies Pesälä neuvoi minua, että ei kannata pitää humoristisia tai ironisia puheenvuoroja, koska media tahallaan tekee niistä sensaatioita ja ottaa pois huumorin ja muuta ja leimaa edustajan. Nyt olen huomannut tämän eduskunnan aikana juuri tämän politiikan teon vakavilla asioilla, että tämän suhteen eri puolueet riippuen siitä, ovatko oppositiossa vai hallituksessa, tekevät tämmöisellä asialla politiikkaa eli vääristävät, perversoivat, niin kuin sanotaan psykologian kielellä, muuttavat toiseksi sitä asiaa. Ed. Erkki Virtanen taisi viime kerralla sanoa tämän asian yhteydessä, että tämä koko eläkelainsäädäntö pitäisi avata ja pistää kokonaan uusiksi, mikä varmasti onkin totta.

Mutta kun täällä eduskunnassa tehdään politiikkaa näin vakavalla asialla, niin huomasin esimerkiksi omalla kohdallani tässä vähän aikaa sitten, tai ed. Tuomiojan kohdalla, että kun selvästi tv-ruudussakin hymyilee ja huumorilla tuo luovan idean esiin — kuulun tulevaisuusvaliokuntaan, ja peräänkuulutamme innovaatioita ja luovuutta — niin sen jälkeen on lehti, toimittaja ilmeisesti yksinkertainen, koska tuntuu joskus, että nyt oppositiossa olevaa entistä hallituspuoluesosialidemokraattia lyödään kovasti tänä päivänä, etteivät ne ymmärrä oikein mitään. Tässä tv-ohjelmassa näkyi, kuinka muut naispuolisetkin puheenjohtajat naureskelivat ja ymmärsivät sen huumorin, ja sitten joku media ei ollenkaan ymmärrä tätä huumoria tai ironiaa tässä asiassa ja tuo sen lehdissä näkyville, ja sitten käykin niin, että täällä esimerkiksi — en nimeltä viitsi mainita paria edustajaa — jotkut uskovat tämän lehden jutun ja alkavat tehdä politiikkaa sillä ja syyttävät ja syyllistävät toista tyhmäksi tai yksinkertaiseksi. Tässä yhteydessä vähän eri lailla. Ed. Kantola sanoi, että hän on aikoinaan ollut sen verran median pyörittämänä, että hän ymmärtää, mitä media koko ajan tekee meille joillekin muillekin ja sen takia tajuaa muittenkin kansanedustajien olemista tässä eduskunnassa.

Mutta se sikamaisuus, joka joillakin kansanedustajilla, arvoisa puhemies, on, liittyy tähän meille kaikille tärkeään asiaan, aivan kuten ed. Akaan-Penttilä toi esiin, että tässä asiassa jos missä, suomalaisten täytyisi tuntea olonsa turvalliseksi. Kun on tehnyt sen asian, että on elänyt kunnolla ja tehnyt kaiken työnsä, niin silloin on oltava eläkkeen eräänlainen palkka siitä hyvin tehdystä työstä, ja jos joutuu jollekin varhaiseläkkeelle tai jollekin työkyvyttömyyseläkkeelle, niin siinä on valtion näytettävä, että me välitämme sinusta siltikin. Eläke on siis eräänlainen viimeinen palkka siitä, että on suoritettu velvollisuus tässä yhteiskunnallisessa olemisessa ja osaamisessa. Ja sen moraalin tavallaan ja etiikan on pilannut politiikan teko tällä asialla. Samalla lailla, niin kuin sanoin äsken tuon toimittajaesimerkin, hämmästyttää, koska täällä monen meistä luulisi tajuavan sen, kuinka paljon röyhkeämmäksi media on tullut viime aikoina, ja sen takia suhtautuvan, aivan niin kuin ed. Kantola sanoi, myötätunnolla meitä toisia kohtaan ja näitä asioita kohtaan, joita tuodaan esiin, eikä niin, että lähtee ruokkimaan mediaa näissä tahallisissa perversioissa ja väärinkäsityksissä.

Tosiaan nyt minä kuulin, että tätä eläkelainsäädäntöäkin on tavallaan pilattu systemaattisesti vuosien varrella sitä mukaa kuin hallitukset ovat vaihtuneet. Sitten tämä fraasi, mikä oli, että eläkkeen pitäisi taata työssäoloaikainen kulutustaso, kuulostaa hyvältä, ed. Akaan-Penttilä luki sen sieltä laista. Mikä tämä työssäoloaikainen kulutustaso kullekin on? Marx sanoi aikoinaan, että kullekin tarpeidensa ja kykyjensä mukaan. Mutta mikä on työssäoloaikainen kulutustaso? Minä voin kuvitella, kuinka lainsäätäjä on miettinyt tai ne virkamiehet siellä, jotka kuulemma ed. Tennilän mukaan ovat pilanneet kolmikannalla aikoinaan koko tämän eläkelainsäädännön, ja uskon siihenkin aika pitkälle. Voin kuvitella, kuinka virkamies, lakimies, on ajatellut, mikä työssäoloaikainen, mikä elintaso. Se kuulostaa aika hurjalta, että eläke takaisi sen kulutustason, saamistason. Miksi se ei voi olla vaikka se, mitä on saanut aikoinaan ympärilleen, tienannut ja kaikkea. Tämä on äärimmäistä hienosäätöä, kun mennään kapula- ja byrokratiakieleen, mitä tässä on oikein yleensäkin ajettu takaa.

Joten vielä kerran. Se, minkä haluaisin nähdä, että eduskunnat hallituksen koalitiosta ja kokoonpanosta huolimatta tajuaisivat sen, kuinka tärkeä koko kansan moraalin ja etiikan kannalta on se, että jos työtä tehnyt ihminen joutuu tilanteeseen, jossa hän ei voi tehdä työtä — suomalainen on vielä luonteeltaan sen kaltainen, että hän tuntee helposti huonoa omaatuntoa tai kehnoutta tai itsetunto-ongelmat tulevat heti, jos tulee työkyvyttömäksi — niin silloin valtio ja yhteiskunta olisivat sen takaaja, että se palkka on loogisella jatkumolla ansaittu jotenkin, että eduskunta lainsäädäntöelimenä on varmasti takaamassa ihmisarvolle sopivan elämän senkin jälkeen, jos se työnteko liian aikaisin keskeytyy. Aivan samalla tavalla, kun nyt palkitaan, hyvä juttu, niitä, jotka voivat tehdä tämän uuden sopimuksen ja tekevät sitten töitä vähän iäkkäämpänä ja itselleen eläkettä paremmaksi, samalla logiikalla pitää antaa sitä itsetuntoa niillekin, jotka siihen eivät pysty.

Mutta tosiaan tässä nyt tämä, mikä tässä vaiheessa tuli mieleen. Yhdyn siihen ed. Tennilän ehdotukseen edelleen. Onneksi ed. Akaan-Penttilä ei sanonut, että työkyvyttömyyseläkkeelle joutavia, vaan joutuneita, vai mitä ne nyt olivatkaan, koska joskus tuntuu, että tietyt hallituskoalitiot ovat vähän sitä mieltä, että toiset joutaisivat työkyvyttömyyseläkkeelle mutta sitten, kun sinne joutaa ja joutaisi, niin sitten sinne ei pääse eikä päästetä. Eli tämäkin ristiriita, tämä Kela-rakennelma ja muu on tässä työkyvyttömyyseläke- ja koko eläkejärjestelmässä tavallaan jonkunlaisena semmoisena henkisenä aidsina, jos uskaltaisi näin väkevästi sanoa, olemassa juuri sen takia, että tätä on epätoivoisesti yritetty pisteitä kotiin keräilemällä tehdä semmoiseksi, että olemme eläkeläisten, leikattujen ja kaikkien ... Leikkaamme paremmin kuin jotkut muut, jotka leikkasivat vaan pelkästään sen takia, että muodon vuoksi. No, Muodon vuoksihan tuleekin taas televisiosta. Eli oikein tosiaan vielä ihmettelen, että onpas täälläkin touhuttu. Kiitoksia siitäkin vähästä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää tästä asian monimutkaista ydintä hieman valaisevasta keskustelusta. Kannatan lämpimästi ed. Tennilän tarkennettua lausumaehdotusta, joka toteutuessaan helpottaisi niiden taloudellista asemaa, joilla on muutenkin mitä vaikein elämäntilanne.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan alkuun kannattaa ed. Esko-Juhani Tennilän esittämää lausumaehdotusta siinä muodossa kuin hän sen tarkennettuna tässä tänään istunnossa teki.

Sillä keskustelulla, mitä me tässä tänään käymme, on pohja jo 2000-luvun alusta, vuodelta 2002, kun tätä kokonaislainsäädännön muutosta eläkelakeihin on tehty. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöstä erityisesti haluan tässä yhteydessä nostaa esiin yhden kohdan, joka on siis sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä 58 sieltä vuodelta 2002. Siellä erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta silloin tätä hallituksen esitystä tätä kokonaiseläkelainsäädännöstä käsitellessään teki mielestäni hyvin selkeän lausuman elinaikakertoimesta. Ihmettelen oikeastaan, että nyt en näe sitä tässä esityksessä, joka koskettaa kylläkin tätä yksittäistä osalakia koko eläkelainsäädännöstä eli kirkon eläkelakia. Kun kuitenkin sen sisällä on tämä elinaikakertymä yhtenä osana, niin olisin mieluusti odottanut sitä, että hallitus olisi nyt jo viimeistään tässä yhteydessä jollakin tavalla huomioinut sen, että valiokunnassa tätä aikaisempia lakeja käsiteltäessä on kiinnitetty vakavaa huomiota siihen, miten sen kohdalla tulisi myöhemmin toimia. Jos nyt sitten onkin kyse yksittäisestä esityksestä, kirkon eläkelaista, niin hallitus olisi voinut tehdä jonkun esityksen siitä, että tähän yhteen kohtaan palataan myöhemmin, mutta sitä ei sieltä hallituksen perusteluista löydy. Nyt tietty huomaan, että ei myöskään sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelystä löydy tätä kohtaa todella niin tarkennettuna kuin se aikaisemmin on ollut. Sitä vähän ihmettelen, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tähän ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

Se, mikä täällä valiokunnan mietinnössä 58 vuodelta 2002 mainitaan, on näin — luen tästä nyt aika tarkkaan lainattua suoraa tekstiä: "Uudistukseen sisältyy uutena alkaviin eläkkeisiin vaikuttavana tekijänä elinaikakerroin. Alkavien eläkkeiden alkumäärää alennetaan elinaikakertoimella sen mukaan, miten paljon väestön yleinen elinajan odote kasvaa." Ja sitten kerrotaan, miten tällä halutaan varmistaa se, että ei tule liikaa kustannuspaineita näistä maksuista, ja sitten toiseksi, että tällä haluttiin kannustaa ihmisiä olemaan pidempään työelämässä. Nimenomaan tavoitteeksi jo silloin 2000-luvun alussa asetettiin, että eläkkeelle jäämisen myöhentäminen olisi yksi tärkeä tavoite, ja siihen pyrittiin silloin jo aikoinaan vaikuttamaan monella eri tavalla. Mutta silloin jo todettiin valiokunnassa, että tarkkaa tietoa siitä, onko eläkemenojen kasvuun liittyviä kustannuspaineita tarpeen vielä hillitä elinaikakertoimen tyyppisellä eläkkeitä alentavalla muuttujalla vielä vuosien jälkeen, ei tässä vaiheessa voi olla olemassa. Siis näin mietinnössä sanotaan vuonna 2002. Valiokunta pitikin silloin välttämättömänä, että ennen elinaikakertoimen soveltamisen alkamista erikseen tarkastellaan, ovatko ne tekijät, jotka nyt puoltavat kertoimen käyttöönottoa, siis 2000-luvun alussa, oletusten mukaisesti toteutuneet ja onko kertoimen käytölle siten riittävät perusteet.

Tähän perustan sen — koska tämähän on tärkeä vuonna 1948 ja sen jälkeen syntyneille ja tulee voimaan alkaen 2010 — että nyt jos koskaan ollaan siinä vaiheessa, että tähän tulee pysähtyä, ja todella on valitettavaa, että hallitus ei ole huomioinut sitä, mikä on eduskunnan tahto. Siis tämä on valiokunnan selkeä kannanotto, jota valiokunta piti silloin välttämättömänä, ja nyt tässä miettii sitä, eikö näillä valiokunnan kannanotoilla — vaikka se ei ole erillisenä lausumana tänne esitetty, se on ihan selkeästi täällä tekstissä kirjoitettuna — ole silloin mitään suuntaa antavaa merkitystä hallitukselle silloin, kun hallitus uudelleen palaa vastaaviin asioihin.

Näin mielestäni on aivan oikeutettua, että nyt edes tämän yksittäisen kirkon eläkelain kohdalla saataisiin tämmöinen lausumaehdotus, jossa tätä kaikkein kipeintä tai suurinta epäkohtaa edes korjattaisiin niin, että näiden työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien kohdalta, jotka siirtyvät vanhuuseläkkeelle, elinaikakerroin heidän kohdaltaan poistetaan, niin kuin tässä lausumaehdotuksessa on.

Kaiken kaikkiaan silloin, kun tätä eläkelainsäädäntöä muutettiin 2000-luvun alussa, 2002 ja 2005, myöskin valiokunnan käsittelyn yhteydessä selkeästi on todettu, että nämä eri käsitteet eivät kovin helposti aukea lukijalle tai meille edustajillekaan ja että tämän koko lainsäädännön monimutkaisuus ehkä johti sitten siihen, että niin vahvasti silloinkaan sitä ei pystytty kokonaan poistamaan tai napakammin puuttumaan tähän epäkohtaan, että se olisi saatu silloin jo tästä kokonaislainsäädäntöuudistuksesta pois. Sehän olisi ollut tärkeintä, eikä että joudutaan nyt ikään kuin palaamaan semmoiseen vanhaan asiaan.

Mutta toivoisin, että tässä nyt on selkeä viesti, jos me emme saa tätä yhtä lakia, kuitenkin siitä, että hallitus ottaisi tämän asian uudelleen käsittelyyn. Ja tietenkin toiseksi silloin aikoinaanhan tähän valiokunnassa oli jopa kolme vastalausetta, ja siinä on keskustallakin yksi vastalause ollut tähän mietintöön vuodelta 2002, mietintö 58, niin että kyllä siinä yritystä oli kaikilla eri tahoilla tehdä selkeästi asiantuntijakuulemisessa ja keskustelussa esiin nousseisiin epäkohtiin muutosta, mutta silloin sitä ei saatu. Tärkeää on, että kun me epäkohdat kerta tiedämme, niitä korjataan, ja ennen kaikkea näen, että kyllä meillä on tärkeää antaa kunnioitus meidän kaikille eläkeläisille, joidenka eläkkeet eivät kyllä nyt suurimmalla osalla ole suuria. Jos tämän elinaikakertoimen vaikutus on muutamia kymmeniä euroja ja se vielä kertaantuu, niin se on suuri raha siinä tuhannen euron ja sen alle olevissa eläkkeissä, eihän se suurissa ole. Varmasti juuri tämä, niin kuin me tiedämme, eläkkeellä olijoiden joukko on suuri. Siellä on todella huonosti voivia ja huonojen eläkkeitten varassa eläviä. Tämä olisi kunniateko heille, että tähän puututtaisiin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan tässä ed. Tennilän tekemää tarkennettua esitystä. Esitys on erittäin kannatettava ja osoittaa kyllä sen, että kun eläkeuudistus viimeksi tässä maassa kolmikannassa ja täällä eduskunnassa hyväksyttiin, hyväksyttiin samalla myös eläkkeisiin tällainen leikkausautomaatti. Sitähän tämä merkitsee. Tulevina vuosikymmeninä tämä tulee merkitsemään lakisääteisten eläkkeiden yleisen tason merkittävää alenemista. Ennusteista voi lukea, että eläkkeiden taso putoaa jopa alle 40 prosenttiin ansiotasosta. Jokainen tietää, että se merkitsee tulevina vuosikymmeninä vanhuusajan köyhyyden lisääntymistä tässä maassa, eriarvoisuuden lisääntymistä. Kyllä suurituloiset aina omat lisäeläkkeensä maksavat, ja myös varallisuus heitä tukee tulemaan hyvin toimeen myös eläkkeellä, mutta pienituloisten kannalta tämä on todella dramaattinen heikennys, ja tästä pitäisi päästä eroon.

Työkyvyttömyyseläkkeiden osalta Vanhasen hallitukset, nykyinen ja jo edellinen, ovat ajaneet työkyvyttömyyseläkkeiden heikennyksiä. Viimeksi edellisen hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisessa strategiassa nostettiin päähuoleksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän kasvu. Unohdettiin kertoa, että syy on siinä, että maasta lakkautettiin varhaiseläkkeet, työttömyyseläke, jonka piiriin varsinkin raskaissa ja kuluttavissa töissä monet pelastautuivat, kun eivät enää työelämässä jaksaneet. Tämä on pelastanut tietysti useita kymmeniätuhansia työssä sairastuneita.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Tennilän tekemä lausumaehdotus on mielestäni hyvä ja se puuttuu hyvin kipeään asiaan. Ihmisillä, joilla on lyhyt työsuhde, ja useimmiten he ovat vammaisia ihmisiä ja pienituloisia ihmisiä eivätkä ole kerenneet niitä eläkekertymiä saamaan, puhutaan 100 euron pienennyksistä eläkkeisiin. Se on paljon, joten kannatan tätä esitystä, että se nyt tulee.

Täällä nyt on sitten muisteltu menneitäkin. Muun muassa ed. Kankaanniemi kertoi, että Lipposen ykkös- ja kakkoshallitus tekivät sellaista ja sellaista. Ne varmasti leikkasivat, niin kuin leikkasivatkin, eläke-etuja eläkeläisiltä, mutta kyllä olisi pitänyt muistella myös sitä, että pitkälti ne syyt tulivat Ahon hallituksen teoista. Se oli hallitus, joka ajoi Suomen lähes konkurssiin kovan markan politiikan seurauksena. Tämä unohdetaan. Sitten Lipposen ykköshallitus rupesi pelastamaan tätä maata siitä konkurssipesästä ja silloin joutui leikkaamaan eläkkeitäkin. Itse olen sitä mieltä, että se oli virhe, että eläkeläisten pussille mentiin. Sitä ei olisi pitänyt tehdä, ei leikata pohjaosaa eikä ottaa käyttöön taitettua indeksiä ja näitä. Mutta juuret ovat siellä. Se vaan tahtoo olla niin, että jos on itse ollut ministerinä jossain hallituksessa päättämässä asioista, niin muisti loppuu siihen ja sitten sitä kertoo, että nämä tekivät.

No, täällä myös ed. Akaan-Penttilä kertoi, että hän kannattaa eläkeläisten etujen parantamista, mutta kun tämä nyt ei satu ehkä kaikkia koskemaan, niin hän nyt sitten ei voi tätä äänestää. Minun mielestäni tämä on kyllä sellainen aasinsilta pakoilla tämmöisestä asiasta ulos ja kertoa sitten eläkeläisille, että kun se ei kaikkia koskenut, niin en äänestänyt sen takia. Ja muutoinkin näin on näissä eläkeleikkauksissa, mitä on täällä tehty. Itse olen ollut vuodesta 99 edustajana, ja huolimatta siitä, mitä Lipposen ykköshallituskin teki ja näin, oli paljon edustajia, jotka pitivät oman linjansa ja äänestelivät sen mukaan, eivät sen mukaan, olivatko oppositiossa vai hallituspuolueen jäseniä. Nämä eivät koskaan parane, jos siltä pohjalta lähdetään. Muistan hyvin, kun keskusta äänesteli pohjaosan leikkauksista kolme kertaa tässä salissa ja kun pääsi vallan kahvaan, niin ei ollut puhettakaan, että niitä olisi tuotu esille, äänestetty sen jälkeen. Edustajat täällä, jokaisella on yksi nappi, ja siitä on vastuussa sitten eläkeläisillekin, miten sitä nappia on painanut, ei siitä, onko hallituspuolueen edustaja ollut vai oppositiopuolueen edustaja.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Eläkkeensaajien osalta on kiistatta nyt sellaisia asioita, jotka pitäisi kokonaisvaltaisesti kunnolla käydä läpi laaja-alaisemmin kuin ehkä eläkevakuutusyhtiöiden toimesta. Näihin kuuluvat tietysti myös nykyisellä indeksin laskentamallilla nimenomaan hinta- ja palkkakehityksen huomioonottamisjärjestelmät. Eläkkeet jäävät jälkeen palkkojen kehityksestä.

Sitten toinen kysymys on vuoden 2005 eläkeuudistuksen mukanaan tuoma elinaikakerroin ja sen johdosta tapahtuva työkyvyttömyyseläkkeen saajia koskeva epätasa-arvoinen kohtelu. Myöskin erityisesti pitkäaikaistyöttömienkin syöksyminen eläketurvan mustaan aukkoon on asia, josta ei ole kunnolla ryhdytty keskustelemaan ja tekemään johtopäätöksiä. Tietysti eläkkeensaajien kannalta palvelujärjestelmät ovat myös sellaiset, kuin myöskin lääke- ja terveydenhuollon maksukustannusten maksukattoasiat, jotka pitäisi näissä yhteyksissä pystyä arvioimaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että tässä evankelisluterilaisen kirkon eläkelaissa olisi voitu näyttää mallia suomalaisen eläkelainsäädännön epäkohtien poistamiseksi ja korjaamiseksi. Toivonkin, että hallitus tämän kaiken keskustelun jälkeen haluaa tehdä ne korjaukset, joilla voidaan näyttää hyvää mallia eläketurvasta, joka takaa toimeentulon. Jos nuori ihminen menettää työkykynsä, niin nyt hän joutuisi tämän elinaikakertoimen uhriksi ja eläketurva voisi siellä elämän korkeimmissa ikävuosissa olla todella hyvin ohut. Toivon, että asioihin voidaan jatkossa kiinnittää huomiota.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että tämä idea on ollut hyvä, ja totta kai jokainen ymmärtää, että kannustavuus on paikallaan. Mutta nämä väliinputoajat, koko eläkelainsäädäntö, sillä keinottelu, joka on tullut esiin — on tavallaan tragikoomista, että se tulee esiin näin sitten tämmöisessä kristillisessä yhteydessä, jos voisi sanoa, että kun tätä yhdenmukaistetaan tätä lakia evankelisluterilaisen kirkon toimitsijoiden ja muitten vastaavien yhteydessä ja suhteen. On hyvä, että se tulee tässä esiin.

Nimittäin kun monin tavoin on tuotu esiin, että näin vakavalla asialla on tehty politiikkaa, keinoteltu vuodesta 62 lähtien, niin outoon valoon sitten jäävät kuitenkin hallituspuolueiden edustajien puheet — ed. Akaan-Penttilän loistava puhe, upeakin puhe, ja taustoja valottava, mutta hän sanoi sitten, ettei aio äänestää ed. Tennilän muutosesityksen mukaisesti — ne joutuvat siihen valoon, että kun valtiovarainministeri Katainen on sanonut, että eläkelainsäädännölle hän ei aio tehdä yhtään mitään, tämä hallitus ei aio tehdä yhtään mitään, niin silloin nämä kaikki hallituspuolueitten puheet, jotka nyt ovat havainneet tämän valitettavan heikkouden tässä lainsäädännössä, ovat jotenkin pelkkää omantunnon puhdistusta. Puhutaan vaan sen takia, että kun kerran tämä on sovittu hallituksen ohjelmassa, niin tälle ei tulla tekemään yhtään mitään, ei yhtikäs mitään. Jokainen ansiokas puhe, joka ottaa työkyvyttömyyseläkeläiset nyt huomioon, on pelkkää puhinaa tuulessa.

Keskustelu päättyi.

​​​​