Täysistunnon pöytäkirja 18/2014 vp

PTK 18/2014 vp

18. TIISTAINA 4. MAALISKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen vuosikertomus 2012

  jatkui

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Muutama sana erikoisvaliokuntien valiokuntakäsittelyn tarkoituksesta. Perustuslakivaliokunta on pitänyt tärkeänä, että menettely, jossa lausunnot annetaan erikoisvaliokunnilta mietintövaliokunnalle, säilytetään jatkossakin. Sillähän on eri tarkoituksia. Ne valiokunnat voivat tämän lausuntomenettelyn kautta arvioida hallituksen toimintaa tämän kertomusvuoden aikana, ja sitten valiokunnat voivat tämän lisäksi vakiintuneena pidetyn käytännön perusteella myöskin ottaa esille oman toimialansa erityisteemoja, joiden käsittelemistä ne jostain syystä pitävät tarpeellisena. Erikoisvaliokuntien tehtävänä on kertomusta käsitellessään arvioida toimialansa osalta, voidaanko tämä hallituksen kanta hyväksyä, ja tämä eduskunnan lausumiin kohdistuvan seurantatehtävän hoitaminen on perustuslakivaliokunnan, joka tämän mietinnön on antanut, kannan mukaan kullekin valiokunnalle kuuluva vähimmäisvaatimus hallituksen kertomusta käsiteltäessä.

Niinpä muutama sana talousvaliokunnan lausunnosta. Valiokunta halusi jättää voimaan vielä näitä lausumia, vaikka valtioneuvosto niitä esittikin poistettavaksi: pienimuotoisen sähköntuotannon vaikutuksia arvioiva sekä tämän lisäksi vielä ydinvoiman lisärakentamista koskeva lausuma, joka on tänä päivänä erinomaisen ajankohtainen. Sen sijaan koska muun muassa kauppojen aukioloajat sekä kyläkaupan tuki tuli loppuun käsiteltyä ja osaan on saatu selvityskin — muun muassa tähän selontekoon kauppojen aukioloajasta sekä kyläkaupan tuesta saatiin se selvitys — niin aivan loogisesti ne sieltä esitettiin poistettavaksi, kuin myös tämä pikaluottojen sääntely, joka viime vuonna sitten sai myöskin lainsäädäntömuodon.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä olevassa hallituksen vuosikertomuksessa vuodelta 2012 on seuraavanlainen kappale: "Valtioneuvoston kanslia, Sitra, Suomen Akatemia ja Tekes tilasivat talvella 2012 kansainväliseltä tutkimusryhmältä tutkimushankkeen kestävän kasvun suomalaisesta mallista. Tutkimushankkeen tehtävänä on tukea valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmistelua. Helsingissä syksyllä järjestetyssä foorumissa julkaistiin lisäksi tutkimushankkeen ylimääräinen väliraportti ’Sininen kirja: Suomen kestävän kasvun malli — Luonnos kansalliseksi tulevaisuushankkeeksi’."

Arvoisa puhemies! On peräti erikoista, ettei vuosikertomuksessa ole huomioitu tutkimushankkeen kilpailuttamatta jättämistä, vaikka se kertomukseen oleellisesti kuuluukin. Koska kyseistä tutkimushanketta ei kuitenkaan kilpailutettu, jätettiin oikeuskanslerille asiasta useita kanteluita. Oikeuskansleri Jaakko Jonkan 6.9.2013 antamassa selvityksessä todettiin, että selonteko olisi ollut perusteltua kilpailuttaa eikä hyvä hallinto toteutunut. Asiasta ei myöskään tehty virallista päätöstä valtioneuvoston kansliassa, vaikka tutkimusta on tarkoitus hyödyntää hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelussa.

Arvoisa puhemies! Edellä mainitun perusteella esitän eduskunnan hyväksyttäväksi mietinnöstä poikkeavan kannanoton: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa huomioon oikeuskansleri Jaakko Jonkan antaman huomautuksen tutkimushankkeiden kilpailutuksen osalta. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon tämän mietinnön liitteenä oleviin lausuntoihin sisältyvät eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen."

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kannatan tätä edustaja Oinosen tekemää ehdotusta kannanotoksi.

Olisi aivan luonnollista, että valiokunnan mietinnössä käsiteltäisiin, jotenkin sivuttaisiin, tällaista huomautusta, minkä hallitus on saanut. Ihmettelen kyllä, miksi näin ei ole toimittu. Näkisin, että tässä asiassa kysymys on siis lähinnä menettelytapa-asiasta.

Valiokunnan sinänsä hyvään kannanottoon on siis tässä edustaja Oinosen esityksessä sisällytetty vain tämä Jonkan antama huomautus tutkimushankkeiden kilpailutuksen osalta. Näkisin näin, että tähän kannanottoon eduskunnan enemmistö ilolla yhtyy.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Otan tähän hallituksen kertomukseen vain yhden pointin.

Suomen vienti on hidastunut, ja Suomi on menettänyt markkinaosuuttaan kansainvälisessä kaupassa huomattavasti enemmän kuin Ruotsi tai Saksa, näin vuonna 2012. Samoin mainitaan, että yhteisöveron tuotto aleni kertomusvuonna 14 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Syynä oli yhteisöveron lasku 26,5 prosentista 24:ään, mikä silloin oli mielestäni kannatettava toimenpide. Samaa ei voi sanoa viime vuoden hallituksen toimenpiteistä laskea edelleen yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä. Yhteisöveron lasku hyödyttää ennen kaikkea suurempia yrityksiä, jotka tuottavat suurta tulosta. Tavoiteltuja dynaamisia vaikutuksia ei ole ollut ainakaan tähän mennessä nähtävillä, vaan suuremmat yritykset ovat käynnistäneet yt-neuvotteluja, ja irtisanomiset ovat olleet totisinta totta. Investointeja ei ole siis syntynyt, ja kilpailukyky ei ole parantunut.

Toiveet kohdistuvat pkt-yrityksiin. Pienemmät yritykset, jotka usein ovat myös alihankkijayrityksiä, ovat tottuneet kilpailemaan joustavuudella, nopeudella ja asiakaskohtaisuudella osana suurempien asiakasyritystensä verkostoja. Pienet yritykset eivät sitä vastoin ole panostaneet omien tuotteidensa uudistamiseen tai myyntiorganisaatioon, ja kun perinteiset vahvat yritykset ovat hajonneet tai muuten niillä on mennyt huonosti, esimerkiksi Nokia, on ymmärrettävää, että pk-yritykset ovat ajautuneet ongelmiin.

Näin, arvoisa puhemies, pk-yritykset tulisi nähdä tasapuolisesti kehitettäessä uusia innovaatioita, rahoitusta ja viennin edistämistä. Tällaisia terveisiä hallitukselle.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Minäkin kannatan, kuten jo edustaja Vähämäki kannatti, edustaja Oinosen tekemää esitystä. Minä ja edustaja Yrttiaho kuulumme niiden 20 edustajan joukkoon, jotka lähtivät aikoinaan tässä asiassa liikkeelle, ja hyvä, että lähtivät. Minun käsitykseni mukaan kyllä ne huomautukset, mitä tästä kyseisestä hankinnasta on annettu, on tarkoitettu opiksi otettavaksi, ja sinällään ihmetyttää, että niihin ei tuon enempää ole kiinnitetty huomiota.

Mutta sitten aikaisemminkin tässä salissa on puhuttu sellaisesta asiasta, että minkä takia luku 95 566 914 euroa ja 91 senttiä on tärkeä. Se on vuonna 2012 se työllisyysmäärärahojen määrä, joka jäi käyttämättä — tilanteessa, jossa työttömiä on 300 000 ja erityinen tarve suoraan henkilöihin kohdistuvien määrärahojen käyttöön on kiistaton. Ihmetyttää, onko hallituksessa, eduskunnassa ja työ- ja elinkeinoministeriössä hiljaisesti hyväksytty työllisyysmäärärahojen radikaali leikkaus, koska tämä kymmenien miljoonien eurojen säästö toistuu vuosi vuoden jälkeen, ja vuonna 2012 ongelma oli erityisen paha. Kuitenkin tämä sali, eduskunta, on määrärahat osoittanut ja — näin uskallan sanoa — siinä uskossa, että ne rahat on myöskin tarkoitettu käytettäväksi siltä momentilta ja niihin tarkoituksiin, mitkä eduskunnan budjettikirjaan on kirjattu. Tuo tilanne ei näytä muuttuvan miksikään. Ministerin kanssa siitä ollaan keskusteltu useamman kerran täälläkin, mutta korjausta siihen ei näytä tulevan minkäänlaista.

Keskustelu päättyi.