Täysistunnon pöytäkirja 183/2002 vp

PTK 183/2002 vp

183. PERJANTAINA 17. TAMMIKUUTA 2003 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys Iranin islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta kuuli tässä asiassa perusasiantuntijoiden lisäksi myös globaalietiikan asiantuntijaa ja mietti kauppapolitiikan ja ihmisoikeuksien välistä suhdetta. Itse pidän tärkeänä sitä, että ihmisoikeuksien ajaminen kauppapolitiikan kautta on kirjattu valiokunnan mietintöön yhdeksi perusajatukseksi.

Itseäni mietitytti asian käsittelyn yhteydessä, onko kaupallisen yhteistyön vahvistaminen tämän sopimuksen tavoin perusteltua Iranin kanssa, koska ihmisoikeusloukkauksia tuossa maassa on ja tapahtuu edelleen. Kuitenkin uudistuksiakin on tapahtunut, ja juuri näiden uudistusten vahvistamiseksi ja sen vuoksi, että kaupallinen yhteistyö ... (Hälinää)

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Anttila, ihan pieni hetki. — Arvoisat edustajat! Todella pyydän hiljentymään ja istuutumaan paikoilleen, koska ed. Ulla Anttilan ääni ei edes tänne saakka kuulu, kun hälinää on niin paljon.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Pidän perusteltuna tätä esitystä juuri sen vuoksi, että se vahvistaa dialogia Iranin ja muiden maiden kesken, ja toivon, että sillä on pitempiaikaista vaikutusta juuri sen suhteen, että kun näitä kontakteja syntyy, Iran ei eristy ja uudistusmieliset voimat Iranissa saavat vahvemman sijan.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin edeltävä puheenvuoron käyttäjä sanoi, ihmisoikeusloukkaukset nousivat hyvin keskeiseen osaan asian käsittelyssä, mutta varsinkin kun käsittelemme Irania, joka on lähes polttopisteessä tämän hetken maailmanpolitiikassa, tämä kysymys sai ulottuvuuksia, jotka monen muun sellaisen maan kohdalla eivät ole niin näkyvillä kuin juuri Iranin kohdalla. Mutta edelleen tätä samaa logiikkaa noudattaen, mihin ed. Anttila puuttui, kun katsoimme sitä tilannetta, mikä tuossa maailmankolkassa tällä hetkellä on, tämä nähtiin jos ei nyt ainoaksi niin hyvin olennaiseksi keinoksi vaikuttaa positiivisella tavalla edes jotenkin siihen kehitykseen, mikä siellä parhaillaan on meneillään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Koska olen joutunut Iranin kanssa sattuneesta syystä jollakin lailla tekemisiin, niin keskusteltuani näitten kauppaa käyvien tahojen kanssa näen, että niin kuin edellä puhuneet edustajat ovat maininneet, tämä hallituksen esitys mahdollistaa todella avoimuutta ja demokratiaa ja uudistusmielisyyttä Iranissa. Uskon, että se keino siihen suuntaan on kaikkein realistisin juuri kaupankäynnin pohjalta.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Anttila ja muutkin puhujat ovat todenneet, toivottavasti nyt tämä sopimus osaltaan todellakin vahvistaisi Iranin avautumista ja myöskin demokratian kehitystä siellä. Paljon on tehtävää ihmisoikeuksien osalta, myöskin naisten asian osalta. Tässä suhteessa oli mielenkiintoista, kun ulkoministeri Tuomioja oli muun muassa tänään ulkoasiainvaliokunnassa, kuulla juuri siitä, että näistä asioista voidaan hyvin avoimesti keskustella siellä kuitenkin. Toivottavasti todellakin suomalaiset yritykset käyttävät tätä mahdollisuutta. Tämähän on nyt vain mahdollisuus, ja riippuu meidän yrityksistämme, käyttävätkö ne tätä investointisuojasopimusta hyväksensä. Mutta todellakin on varmaan tärkeää myös kuulla muita asiantuntijoita, että pyritään hyvin monella tasolla vahvistamaan ihmisoikeuksia, ja kuten sanottu, myös naisten tasa-arvoa Iranissa niin kuin muuallakin maailmassa.

Ulkoasiainministeri  Erkki  Tuomioja

Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaa siitä huomiosta, jonka se on nyt tässä yhteydessä myöskin Iranin ihmisoikeustilanteeseen, demokratian loukkauksiin ja oikeusturvakysymyksiin kiinnittänyt. On tärkeätä, että se tapahtuu rinta rinnan taloudellisten ja kaupan yhteistyön kehittämisten kanssa. Näin on niin Suomen osalta kuin Euroopan unionin osalta.

Olen juuri palannut Iranista, jossa on tämän suomalais-iranilaisen investointisuojasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen myöskin Euroopan unioni aloittanut neuvottelut kauppa- ja yhteistyösopimuksesta Iranin kanssa sekä siihen täysin rinnakkain liittyvän poliittisen dialogin. Sen puitteissa on pidetty ensimmäinen eurooppalais-iranilainen ihmisoikeustyöryhmän kokous, jossa on hyvin avoimesti käyty lävitse kaikkia niitä ongelmia, joita oikeudenkäyttöön, rangaistuksiin, sananvapauteen Iranissa liittyy. Tällä on ollut sikäli jo tuloksiakin, että nyt kivitystuomioiden täytäntöönpano on keskeytetty. Tietysti toivomme ja lähdemme siitä, että se on pysyvä, mutta tämä on nyt kuitenkin toistaiseksi se ilmaus.

Tässä suhteessa Suomi on ollut edelläkävijä Euroopan unionille sillä tavoin, että meillä on ollut jo kahden vuoden ajan tällainen ihmisoikeusdialogi Iranin kanssa käynnissä. On jo kolme yhteistä seminaaria järjestetty, neljäs on tulossa seuraavan kerran Helsinkiin järjestettäväksi, joissa myös on käyty aika avoimesti näitä ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä lävitse. Nämä ovat hyvin keskeisiä keskustelukysymyksiä myöskin Iranissa, jossa käydään tietynlaista keskustelua, joku sanoisi sitä jopa valtataisteluksi, uudistusmielisten ja vanhoillisten voimien välillä, mutta selvästikin Iran hakeutuu eroon siitä eristäytymisestä tai eristämisestä, johon se on aikaisemmin joutunut. Siinä suhteessa se asettaa melkoisia toiveita suhteiden kehittämiselle Euroopan unionin kanssa. Juuri tämä antaa silloin meille mahdollisuuden myöskin puhua demokratiasta, ihmisoikeuksista, oikeusjärjestyksestä ja antaa tukemme sellaiselle kehitykselle, joka vahvistaa näiden toteutumista myöskin Iranissa.

Ulkomaankauppaministeri  Jari  Vilén

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on neljän kuukauden aikana käynyt kaksi laajaa ja kattavaa keskustelukierrosta Iranin poliittisen johdon ja myös elinkeinoelämän johdon kanssa. Itse vierailin osana tätä neuvotteluprosessia lokakuussa laajan suomalaisen liike-elämän valtuuskunnan kanssa ja sain käydä keskustelut kauppaministeriön edustajien kanssa ja myös Iranin teollisuuden ja yrityselämän edustajien kanssa. Todellakin, kuten myös ministeri Tuomioja kertoi, joka juuri hiljattain on palannut takaisin, myös näissä keskusteluissa lokakuussa tuli hyvin voimakkaasti esille se poliittinen tahto ja halu muutokseen, muutokseen, jota ennen kaikkea talouden aktivoitumisen kautta voidaan olla ajamassa eteenpäin myös iranilaisessa yhteiskunnassa. Oikeastaan voi sanoa, että kaikki käydyt keskustelut ovat hyvin avoimia, rehellisiä ja rakentavia. Yhteiskunnan ongelmat tunnustettiin ja tuotiin esille kaikissa käydyissä keskusteluissa, mutta myös halu muutokseen oli selkeästi olemassa.

Voi selkeästi sanoa, että kaikista näistä keskusteluista kävi esille juuri se, että on olemassa erilaista sisäistä muutosprosessia. Itse uskon, että juuri tämän kaltaisilla sopimuksilla, joita me olemme nyt solmimassa, ja myös sillä, mitä Euroopan unioni juuri samanaikaisesti, kun Suomi allekirjoitti omalta osaltaan tämän sopimuksen, käynnisti ihmisoikeuksien osalta, meillä on kaksi yhtenäistä linjaa, jotka tukevat ja vahvistavat toinen toisiansa. Suomi todellakin on etulinjassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta siinä, kun käydään tätä keskustelua tuoden näitä elementtejä myös mukaan. Toivon, että me olemme jatkossakin aktiivisesti tuomassa omaa erityisosaamistamme ja antamassa asiantuntemustamme ja tätä kautta vahvistamassa poliittisesti positiivista kehitystä, joka siellä on käynnissä ja joka kuitenkin vaatii edelleenkin hyvin paljon työtä. Mutta näiden sopimusjärjestelyjen kautta me jatkamme edelleenkin yhteistyötä, ja toivon, että myös tämän vuoden kuluessa saamme Iranista Suomeen yrittäjätoimijoita, joiden kanssa voimme tiivistää yhteistyötä myös talouden alueelta ja jatkamme myös poliittista keskusteluamme siten tätä kautta.

Riitta Prusti /sd:

Arvoisa puhemies! Olin mukana ministeri Tuomiojan valtuuskunnassa. Voin vakuuttaa, että siellä ministeri otti esille myöskin nämä ihmisoikeuskysymykset kaikissa niissä tapaamisissa, mitkä olivat tuon ohjelman mukaisia.

Itse olin mukana eduskunnan Iran-ystävyysryhmän puheenjohtajana. Minulla oli mahdollisuus tavata sikäläisen ystävyysryhmän puheenjohtaja ja jäseniä. Haluan tuoda terveiset vaan siinä mielessä, että he toivovat parlamenttien välisen yhteistyön jatkuvan, sieltähän oli viime keväänä valtuuskunta, ja toivovat tietysti, että näitä valtuuskuntien vaihtoja voitaisiin jatkaa. Uskoisin, että tämä on yksi parhaista tavoista tukea sitä vielä nuorta demokratiaa. Näin ollen ehkä jatkossa myöskin erilaisten seminaarien merkeissä voimme vaikuttaa myöskin ihmisoikeusasioihin Iranin parlamentin kautta.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Tässä yhteydessä on syytä informoida eduskuntaa myös siitä, että Iranin parlamentti on ollut kiinnostunut yhteistyöstä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen kanssa ja laajemminkin Euroopan neuvoston kanssa nimenomaan ihmisoikeus- ja oikeusvaltiokysymyksissä. Mielestämme tämä on selvä signaali siitä, että Iran todellakin pyrkii muuttamaan myös omaa lainsäädäntöään ja omaa käytäntöään lähemmäksi niitä periaatteita, mitä myös Euroopassa sovelletaan.

Ongelma kuitenkin on Yhdysvaltojen aggressiivinen ulkopolitiikka. Vaikuttaa siltä, että jos ja kun Yhdysvallat hyökkää Irakiin, se saattaa aiheuttaa myös naapurimaissa, kuten Iranissa, kielteisten prosessien vahvistumista ja vanhoillisten otteen vahvistumista, eli tässäkin suhteessa tietenkin Suomen pitää toimia siten, ettei Yhdysvallat hyökkää Irakiin, koska sillä on kielteisiä vaikutuksia ei ainoastaan Irakin suhteen vaan myös laajemminkin koko alueella.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Haluan korostaa sitä, että kun ihmisoikeuksista puhutaan, ei välttämättä keskeistä ole se, mihinkä pyritään, vaan kyllä ensisijaisesti pitää kiinnittää huomiota toteutukseen, kuinka ihmisoikeudet ja demokratia joissakin maissa toteutuvat. Tältä osin, jos Irania kuvataan nuorena demokratiana, se on ehkä hieman liian optimistinen kuvaus niistä päätöksentekomenettelyistä, mitä kyseessä olevassa valtiossa on. Haluan korostaa sitä, että kun politiikkaa tehdään tai kun tehdään kauppaa, kyllä ihmisoikeuksiin on vakavasti kiinnitettävä huomiota.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä näen, että eduskunnankin täytyy miettiä kauppapolitiikkaa myös osana Suomen ihmisoikeusstrategiaa. Esimerkiksi Burman osalta tiedämme, että maan eristyneisyys saattaa johtaa ihmisoikeusloukkauksien pahenemiseen. Näin ollen sitten yhteistyön kehittämisessä täytyy olla hyvin määrätietoinen.

Ministeri Tuomiojan puheenvuorosta kävi ilmi, että ihmisoikeuskysymyksistä on pystytty avoimesti keskustelemaan. Se on jo erittäin hyvä asia, koska usein itsekin käydessäni keskustelua niiden maiden edustajien kanssa, joissa ihmisoikeusloukkauksia on, avoin keskustelu ei ole ollut mahdollista, mutta tämä on positiivinen askel.

Totean vielä kauppapoliittiseen keskusteluun sen, että on erittäin positiivista, että ministerit Vilén ja Siimes ovat tulleet sille kannalle, että ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministerin salkut olisi tarkoituksenmukaista yhdistää. Dohan kokouksen jälkeen ehdotin tätä ja olen erittäin iloinen, että olen saanut näin arvovaltaisia tukijoita ehdotukselleni.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Iranin politiikan osalta minulla ei ole huomautettavaa. Minusta siinä on oikea, rakentava elementti, mutta Irakin suhteen on huomautettavaa. Ihmettelen, että Suomi ei selvemmin tuo esille näkemystään siitä, miten tuo kriisi pitäisi ratkaista nimenomaan YK:n kautta. Lipponenhan meni lupaamaan Bushille, että Suomi on jälleenrakentamassa Irakia sodan jälkeen. Minä pidän sitä tietynlaisena piilotukena sotahankkeelle enkä tätä voi hyväksyä. (Puhemies koputtaa) Minä odottaisin kyllä hallitukselta selvennystä tähän asiaan. Mihin tässä oikein pyritään? Irak on Iranin naapurimaa. Jos meillä on hyvät tarkoitukset Iranissa, niin toiset tarkoitukset voivat kumota nämä hyvät tarkoitukset, niin kuin tässä todennäköisesti tapahtuukin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Arvoisat edustajat, nyt kuitenkin huomautan, että me käsittelemme päiväjärjestyksen 5) asiaa, enkä oikein pidä aiheellisena, että keskustelu laajenee tässä yhteydessä Irakiin. Toivon, että pysytään enemmän päivän asialistan asiassa.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Totean, että Iranin ja Suomen väliset kauppasuhteet ovat erittäin hyvin kehittyneet viime vuosina. Meidän vientimme on sinne 100 miljoonaa euroa, mutta tuonti on vain 3 miljoonaa euroa. Kysyn ministeri Viléniltä, minkä takia esimerkiksi pitkässä juoksussa emme ole kehittäneet Fortumin ja Iranin vastaavanlaisten öljyfirmojen välistä kauppasuhdetta, niin että sieltä todella halpaa öljyä tuotaisiin enemmän Suomeen ja samoin kaasuprojektia kehitettäisiin.

Toisaalta taas viennin puolella ymmärrän sijoituskohteet, mutta en ymmärrä sitä, että esimerkiksi puhdasta vettä sinne ei markkinoida ollenkaan Suomesta.

Ismo Seivästö /kd:

Arvoisa puhemies! Suurella tyydytyksellä totean, että ihmisoikeusasia on tässä Iranin kaupan ohella tullut esille, ja tässä ministeri Sasi totesi, että kaupassa jatkossa yhä enemmän kiinnitetään huomiota ihmisoikeuksiin. Toivoisinkin, että ministeri Vilén ja ministeri Tuomioja hyvin aktiivisesti toimivat siihen suuntaan, että tähän maahan tuotavat raaka-aineet ovat eettisesti oikein tuotettuja, ettei tähän maahan tule sellaisia raaka-aineita, joita tuotetaan orjatyövoimalla, lapsityövoimalla eri puolilla maata, mistä viestejä on kantautunut valitettavan usein viime aikoina, jotta kuluttaja todellakin täällä tietää, että raaka-aine on eettisesti, korkeatasoisesti ja luonnonmukaisesti tuotettu eikä orjatyövoimalla tai pakkotyövoimalla.

Ulkomaankauppaministeri  Jari Vilén

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni on selvää, että Iranin poliittinen johto ja hallinto on mieltänyt sen velvoitteen ja tarpeen, mitä heillä on käydä kaupan yhteydessä myös poliittista dialogia ihmisoikeuksista. He ovat itse avoimesti myös tarjonneet tätä vaihtoehtoa, ja myös jokainen Euroopan unionin valtuuskunta tai delegaatio, joka siellä on käynyt, on pitänyt tätä asiaa esillä. Näin on tehty niin ministeri Tuomiojan kuin myös omalla matkallani viime vuoden lokakuussa Iraniin.

Pidän erittäin tärkeänä, että tätä dialogia käydään tässä tilanteessa, mutta myös tärkeänä sitä, että me tuomme avoimesti myös valmiutemme käydä kauppapoliittisia keskusteluja tilanteessa, joka olisi tukemassa ja vahvistamassa Iranin kansan hyvinvointia juuri tämän hetken poliittisessa tilanteessa, jossa Irania ympäröivät kriisipesäkkeet Afganistanista ja myös Irakin suunnalta, jonka jatkokehittelystä tai tulevista vaiheista emme tiedä. Mutta Euroopan unionin erityisenä velvoitteena mielestäni juuri tässä tilanteessa on pitää sitä dialogia yllä ja tukea sitä poliittista valtakamppailua, joka on käynnissä eri osapuolten kesken tällä alueella.

Kaikissa niissä keskusteluissa, mitä olen käynyt eri kehitysmaiden ja kehittyvien maiden edustajien kanssa, kaupan ja kehityksen kohtalonyhteys tai välttämättömyys on tullut myös näiden edustajien toimesta avoimesti esille. Keskeinen viesti on se, että me suomalaiset voimme parhaiten tukea näiden alueiden kehitystä auttamalla näitä alueita tekemällä kauppaa, aid for trade. Sen takia myös tämän kaltainen toiminta on mielestäni perusteltua sitten ulkoasiainministeriön toimintoja jatkossa suunniteltaessa mahdollisen tulevan hallitusohjelman puitteissa tai tulevia hallitusratkaisuja tehtäessä.

Kauppatase, mitä Iranin ja Suomen välillä on ollut olemassa, on muodostunut hyvin perinteisistä aloista ja tuotteista. Se, minkä takia Suomi ei ole tällä hetkellä tuomassa öljyä Iranista, johtuu hyvin pitkälle siitä, että meidän keskeiset yrityksemme ovat tehneet oman ratkaisunsa tämän asian suhteen ostamalla logistisesti mutta myös kustannuksiltaan kilpailukykyistä tuotetta Venäjältä, ennen kaikkea Pohjanmeren alueelta. Jos Iran kykenee tekemään tarjouksen, joka houkuttelee meidän yrityksiämme, näin varmasti tulee tapahtumaan ja nämä yhteydet käynnistyvät sen mukaisesti sen myötä. Meillä on runsaasti tuotteita ja toimialoja, joissa meillä on olemassa paljon annettavaa, kuten esimerkiksi ympäristönsuojeluhankkeet, energiahankkeet kokonaisuudessaan, tietoteknologiahankkeet ja ennen kaikkea informaatio- ja kommunikaatioteknologia ja monet muut yksittäiset kohteet. Näillä sopimuksilla luodaan pohja tälle yhteistoiminnalle, luodaan yrityksille, yrittäjille, niille todellisille päätöksentekijöille, lainsäädännöllinen mahdollisuus tähän yhteistoimintaan, mutta mikään valtio ei voi velvoittaa tai pakottaa mitään yritystä tähän yhteistoimintaan. Se, kuinka me saamme tasapainotettua kauppatasettamme, on myös iranilaisista itsestään kiinni. Olen kutsunut matkallani heitä tulemaan tutustumaan Suomen markkinoihin, meidän hyvin ostokykyiseen väestöömme, mikä täällä on olemassa, ja Suomen tarjoamiin mahdollisuuksiin Baltian suuntaan tai myös Venäjän suuntaan toimivana markkina-alueen keskuksena ja aktiviteettien keskuksena.

Toivon, että iranilaiset ja iranilaiset yrittäjät omalta puoleltaan löytävät sen markkinamahdollisuuden, mitä Suomessa on olemassa, ja tätä kautta meillä on loistava mahdollisuus löytää myös enemmän tasapainoa omassa kauppavaihdossamme. Olen varma, että matkailu tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan yksi näistä kasvavista ja kehittyvistä alueista. Iranin hallitus on nyt kolmatta kertaa mukana muun muassa matkamessuilla yhä laajenevalla osastollaan, ja myös kasvava määrä suomalaisia matkailijoita on kiinnostunut iranilaisesta kulttuurista. Pidän tämän kaltaista vaihtoa myös arvokkaana ja tärkeänä yleisen ymmärryksen lisäämiseksi ja myös sen takia, että tämän kaltaisella kulttuurivaihdolla lisätään ja välitetään tietoa, ja samoin vastaavalla tavalla kauppavaihdolla suomalaiset yritykset omalta osaltaan ovat viemässä suomalaista arvopohjaa ja eettistä pohjaa näihin maihin omalla esimerkillään, miten suomalainen työyhteisö, suomalainen yritys, omalta osaltaan toimii, niin kuin olemme tekemässä kaikkialla maailmassa, missä suomalaiset yritykset toimivat.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon ministeri Vilénin puheenvuoron perään on syytä todella myös todeta, että kun ja jos Suomen kauppa Iranin kanssa lisääntyy kestävällä tavalla, mihinkä tämä keskustelu on moneen kertaan viitannut, niin samalla tuon alueen stabiliteettiahan se vahvistaa ja se on tietysti positiivinen asia.

Mikä tulee näihin delegaatioihin, niin viime vuonna eduskunnan vieraana oli myös Iranista Teheranista parlamenttivaltuuskunta, ja aivan niin kuin ulkoministeri totesi, on aivan selvää, että Iranissa on erilaisia suuntauksia, jolloinka voidaan tukea nimenomaan niitä pyrkimyksiä, jotka myös maan sisällä ovat olemassa ja jotka pyrkivät vahvistamaan ihmisoikeuksia, kun Suomi toimii tässä aktiivisesti.

Paula Kokkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Minäkin tapasin tuon Iranin parlamentin valtuuskunnan. Tarjosin parlamentin puhemiehelle ja hänen seurueelleen illallisen. Siinä yhteydessä meillä oli tilaisuus keskustella näistä demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja perustuslakiin liittyvistä kysymyksistä. He olivat kovin kiinnostuneita Suomen uudesta perustuslaista, ja heille oli melkoinen hämmästyksen aihe se, että meillä parlamentissa perustuslakivaliokunta arvioi lakien perustuslainmukaisuutta etukäteen. Heidän ongelmansa on se, että uskonnollisella johdolla on niin vahva asema. Minusta silloin, kun me keskustelemme näistä ihmisoikeuskysymyksistä ja demokratian kehittymisestä näissä maissa, meidän on oltava tietoisia heidän kulttuuristaan ja juuri tämän uskonnollisen vallan panoksesta, jotta me pystyisimme todella paremmin vaikuttamaan näihin asioihin. Tietty kulttuuriherkkyys on paikallaan. Tällä en suinkaan tarkoita sanoa sitä, että meidän pitäisi hyväksyä heidän menettelytapansa, mutta parempi vaikutusmahdollisuus avautuu silloin, kun me herkästi tunnistamme heidän järjestelmänsä.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä, että Suomella on tätä ihmisoikeusyhteistyötä Iranin kanssa ollut jo vuodesta 99 ja Euroopan unioninkin kanssa tämä ihmisoikeusdialogi on käynnissä.

Silloin kun käydään kauppaa, tehdään taloudellista yhteistyötä, minnepäin maailmaa tahansa, niin oleellisen osan tätä kanssakäymistä tulee olla aktiivisuus kyseessä olevan maan ihmisoikeustilanteeseen tutustumiseen ja siihen puuttumiseen ja avoimesti ja rohkeasti myös epäkohtiin tarttumiseen, mikäli niitä ilmenee. Iranissa on varmasti paljon vielä parannettavaa, niin kuin koko sillä alueellakin kurdien asema ja monet muut ihmisoikeusongelmat varmasti vaativat edelleen paneutumista. Mutta on muistettava tässä yhteydessä, että samalla tavalla kuin tämä dialogi, keskustelu ja yhteistyö ihmisoikeuskysymysten osalta, Iranin tapauksessa on jatkuvaa ja systemaattista, niin samalla tavalla pitää suhtautua kaikkiin muihinkin kauppakumppaneihin ja niihin yhteistyösuuntiin, joiden kanssa Suomi on tekemisissä maailmalla.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On ehkä syytä palauttaa vähän käytäntöön tätä keskustelua. Nimittäin kun Suomessa on tästä asiasta keskusteltu, niin kynnys esimerkiksi sijoituspäätösten tekoon on ollut perin perin korkea suhteessa Iraniin hyvin monesta niistä syistä, mitkä täällä nyt ovat tulleet esiin, ei vähiten siksi, että maa ei ole kyennyt riittävästi takaamaan sijoitusten turvaa.

Ed. Kuosmanen käytännön miehenä otti hyvin käytännönläheisen näkökulman asiaan. Tohtisin sen verran häntä kommentoida tässä, että voi olla, että juuri tässä maailmantilanteessa ei ole pelkästään onnettomuus se, että meillä on niin vähän nimenomaan energiaan liittyvää yhteistyötä Iranin kanssa. Jos me ajattelemme sitä kauhukuvaa, mikä edessämme siintelee tuolle maailmankolkalle juuri tällä hetkellä, niin voi olla, että hyvin itsekkäistä kansallisista syistä lähtien on ihan sympaattista, että emme ole kovin riippuvaisia siitä maailmankolkasta. Ja puolileikkinä, ed. Kuosmanen: Tämä vedenvientiteoria juuri tähän aikaan, jolloinka meillä Suomessa on vesipula, ei ehkä ollut kaikkein otollisin hetki.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun täällä varsin moni edustaja on viitannut siihen Iranin parlamenttivaltuuskunnan vierailuun täällä ja kun satuin eräässä niissä tilaisuuksista olemaan paikalla, niin huomasin erään asian, mikä on se aika näppärä tapa päästä keskustelemaan myöskin täällä paljon esillä olleista ihmisoikeusasioista. Se oli se, että he ovat itse näköjään erinomaisen innostuneita omasta historiastaan ja omasta kulttuuristaan. Jos jaksaa seurata sitä keskustelua, niin taitavalla debatoijalla on mahdollisuus ujuttaa nämä asiat keskusteluun ja sillä tavalla ehkä viedä jotakin viestiä sinnepäin. Tämä antoi vain sellaisen opetuksen, että kannattaisi aina jokaista tällaista tilaisuutta ennen tutustua asianomaisen maan siihen historian osuuteen, josta he näyttävät itse olevan kovin innostuneita, niin pääsee paljon helpommin ja läheisemmin keskustelemaan nyt täällä esillä olleista asioista.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Totean ed. Antero Kekkoselle, että jos me ajattelemme Suomen tulevaisuutta ja Suomen energiahuoltoa pitkässä juoksussa, niin meidän ehdottomasti olisi aikaisemmin pitänyt lähteä kauppaa tekemään Iranin ja Saudi-Arabian ja Irakin kanssa. Nyt Yhdysvallat menee todennäköisesti, jos sota syttyy, valtaamaan niitä öljylähteitä, ja sen jälkeen Irakin öljylähteet ovat Yhdysvaltain hallinnassa. Mutta jos Iranin öljylähteille menisimme vapaaehtoisesti, se olisi todella kauaskantoinen päätös Suomessa vapaaehtoisen kauppakumppanuuden kautta.

Sitten ihmisoikeuksista sanon sen verran, vanhana liikemiehenä kun olen tuolla maailmalla kauppaa ja merenkulkua tehnyt, että aina täytyy kunnioittaa sen maan lakeja ja kulttuuria, mihin menemme kauppaa tekemään. Ei meillä mitään oikeutta ole, luterilainen valtakunta, mennä opettamaan islamin valtakuntaa, koska heillä on valtavan vahvat, vanhat kulttuurijuuret ja perinteet kaikessa. Eli pienin askelin minun mielestäni pitäisi eteenpäin mennä kaikilla rintamilla.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikella kunnioituksella, ed. Kuosmanen, on joitakin kulttuurikäytäntöjä, kuten naisten ympärileikkaus, joita minusta ei voi kunnioittaa missään olosuhteissa.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kuosmanen viittasi oikeusjärjestykseen, Yhdistyneiden kansakuntien jäsenethän ovat kaikki sitoutuneet myös ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Siellä asetetaan sellaisia oikeusperiaatteita, joihin esimerkiksi sharian, islamilaisen oikeuden, tiukka perinteinen soveltaminen ei kerta kaikkiaan sovellu. Se ei ole näiden yleismaailmallisten ihmisoikeuksien mukaista. Tämähän on se hyvin vaikea prosessi, jossa meidän pitäisi pystyä näitä maita saamaan siihen kansainväliseen yhteisöön mukaan, joka soveltaa kansanvaltaa, soveltaa näitä oikeusperiaatteita sillä tavalla, kuin nyt sitten ihmiskunta noin kokonaisuutena katsoo järkeväksi tehdä.

Iranin suurlähettiläs kävi toista vuotta sitten keskustelemassa, kun Iranissa liberaalit kuulemma haluaisivat lähteä uudistamaan myös heidän oikeuslaitostaan. Mielelläänhän me sitä tekisimme, näyttäisimme, miten toimii esimerkiksi tällainen pohjoismainen kansanvalta ja oikeuslaitos, mutta erot ovat valtavat, ja meillä ei ole niitä resursseja, että voisimme lähteä tällaiseen intensiivisempään yhteistyöhön, jota väistämättä tarvittaisiin.

Jotkut isommat maathan ovat perustaneet instituutteja, jotka keskittyvät juuri islamilaisiin maihin. Siellä voi olla yksittäisille maillekin nimettyjä instituutteja, jotka rakentavat juuri vilkasta vuorovaikutusta ja tiedonhankintaa, että tiedetään paremmin, mistä on kysymys ja mitkä voisivat olla niitä todella toimivia reittejä, millä esimerkiksi oikeusvaltiokehitystä, demokratiakehitystä näissä maissa voidaan tukea. Mutta kyllä Suomenkin oloissa, kun meillä on kuitenkin globaalisti toimivia yrityksiä ja kauppaa käydään kautta maailman, tällaisen asiantuntemuksen ja resurssien kokoamista tarvitaan. Ei voida jättää sitä kokonaan satunnaisten kontaktien ja yksittäisten vierailujen varaan.

Ulla Anttila /vihr:

Arvoisa puhemies! Mielestäni eri kulttuureita on kunnioitettava mutta siitä huolimatta on pystyttävä näkemään kirkkaasti, että tietyt yleismaailmalliset perusihmisoikeudet ovat olemassa ja niihin liittyvät oikeus elämään ja oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen. Näin ollen minusta kansainvälisellä yhteisöllä on aina velvollisuus toimia näiden ihmisoikeuksien puolesta ja vaatia eri maita toimimaan ja vahvistamaan ihmisoikeuksiaan.

Todella minusta on hyvä, että eduskunta on käynyt tämän keskustelun siitä strategiasta, miten Suomi voi taloudellisen yhteistyön avulla edistää ihmisoikeuksien toteutumista Iranissa.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun nyt käsitellään hallituksen esitystä Iranin islamilaisen tasavallan kanssa tehtyjen sijoitusten edistämisestä, ei silloin ole syytä, jos me menemme kauppaa tekemään sinne Iraniin, ensimmäiseksi lähteä heidän perustuslakiaan muuttamaan ja ihmisoikeuksia vaatimaan. Ei kukaan sellaisten edustajien kanssa kauppaa tee, se on itsestäänselvää. Ihmisoikeudet ovat todella hyvä ja oikea asia maailmanlaajuisestikin, mutta ne pitää hoitaa eri foorumilla.

Ed. Kokkoselle totean naisten ympärileikkauksesta, että siihen en minä ota kantaa.

Mirja Ryynänen /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä ed. Kuosmasen kanssa eri mieltä tästä, että nämä asiat kuuluisivat kovin eri foorumeille. Kyllä niitä yhdessä on hoidettava ja kyllä kaikilla sopimuksilla on edistettävä kehitystä ja ihmisoikeuksia ja tätä poliittista dialogia.

Halusin vain siitä muistuttaa, että tämä investointisuojasopimus ei suinkaan ole ihanteellinen kaikella tavalla, koska siihen ei saatu mallisopimuksen mukaisia viittauksia, ei Ilon periaatteita eikä ympäristönsuojeluperiaatteita, mutta se on hyväksyttävä juuri sillä tavalla, että sekin osaltaan todennäköisesti vie asioita eteenpäin, tukee tätä dialogia ja tukee sitä reformiliikettä, joka on hyvällä alulla Iranissa. Tätä tukea tarvitaan, kauppapolitiikan avautuminen on mukana, se on yksi askel tässä toiminnassa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todellakin sosiaaliset oikeudet ja ympäristönsuojelu pitäisi saada myös lisäksi mukaan näihin kauppasopimuksiin, niin kuin myös ed. Ryynänen totesi.

Tuohon, mitä ed. Kuosmanen totesi, ettei hän ota kantaa naisten ympärileikkaukseen, toteaisin, että käytännössä Suomen valtio samoin kuin Suomen Lääkäriliitto, Kirurgiyhdistys jne. ovat ottaneet kantaa naisten silpomiseen.

Yleiskeskustelu päättyy.