Täysistunnon pöytäkirja 19/2009 vp

PTK 19/2009 vp

19. TORSTAINA 5. MAALISKUUTA 2009 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Hallituksen esitys valtion erityisrahoitusyhtiön eli Finnveran luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain muuttamisesta on oikea, perusteltu ja hyvä. Tällä lisätään tässä kriittisessä tilanteessa Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa kriisissä olevia yrityksiä, tervepohjaisia yrityksiä, joitten toiminta on pysähtymässä tai pysähtynyt ja on jopa konkurssiuhka päällä sen tähden, että kansainvälinen taantuma, joka lamaksi on jo kääntynyt, painaa päälle ja tilauksia ei ole. Eli perustaltaan tämän valtuuden lisääminen tällä miljardilla eurolla on aivan perusteltua, mutta suuri ongelma tässä tuntuu olevan, ja nyt, kun ministeri Pekkarinen tuli paikalle, on hyvä kysyäkin: Miksi nämä Finnveran suhdannelainojen ehdot tuntuvat yrittäjistä niin kireiltä, että he eivät niitä voi ottaa, ja sen tähden saattaa olla, että yrityksiä kaatuu? Varoja tässä on runsaasti käytettävissä, mutta ehdot eivät saisi olla niin tiukat, että yrittäjä ei niitä pysty ottamaan. Yritykset ovat suuressa hädässä ja työpaikkoja menee, elleivät nämä ole todella myös käytettävissä kiireesti, nopeasti ja sitten sellaisilla ehdoilla, että konkursseja ja työttömyyden kasvua ei pääse tapahtumaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin ed. Kankaanniemikin, Finnverasta olen saanut kyllä paljon palautetta ja on väitetty, että toiminta on hidasta, mutta viime aikoina kylläkin on nopeutunut paljon. Jos tähän suuntaan menee, niin näyttää hyvältä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Juoksin tuolta alakerrasta. Olin työhuoneessani katsomassa televisiota, sanotaan se ääneen. Seurasin kyllä täällä äsken käytyä keskustelua, johonka olisi toisaalta tehnyt mieli osallistua, mutta siihen on tilaisuus myöhemminkin aikaisempien asioitten kohdalta.

Mitä tähän asiaan tulee, Finnveran nyt tässä esitettyihin ja lisäesitettyihin valtuuksiin, haluan ensinnäkin alleviivata sitä, että jatkuvasti kuulen julkisessa keskustelussa väitteitä, että nyt nimenomaan viennin rahoituksen tai kotimaan rahoituksen osalta, joita Finnvera molempia, sekä rahoitusta että takauksia, myöntää, on kiire saada nämä esitykset eduskuntaan, uudet esitykset, ne, joista hallitus päätti tässä vuoden alkupuolella ja jotka nyt sitten ovat täällä tänään tässä lähetekeskustelussa. On tullut sellainen kuva ja käsitys monille kansalaisille ja myöskin yrittäjille, että Finnveralla ei olisi esimerkiksi kotimaan toimintaa varten tätä rahoitusta taikka takausvaltuuksia käytettävissä. Tämähän ei pidä lainkaan paikkaansa.

Jo viime vuoden puolella Finnveralle myönnettiin valtuuksia lisää kotimaan toimintaan niin, että valtuuksia nostettiin 2,6 miljardista eurosta 3,2 miljardiin. Vieläkään tällä hetkellä ei ole näistä valtuuksista käytetty kuin noin 2,6 miljardia euroa. Monta sataa miljoonaa on kotimaan toiminnan osalta edelleenkin käyttämättä. Nyt näillä esityksillä esitetään, että kotimaan toiminnan valtuuksia nostetaan vielä miljardilla eurolla 4,2 miljardiin euroon ja että tämän valtuuden puitteissa otetaan käyttöön uusi vanha instrumentti elikkä suhdannelaina ja suhdannetakausmenettely.

Minä hivenen ihmettelen, että ed. Kankaanniemi tietää nyt jo täällä, että nämä lainat eivät kelpaa. Mistä ed. Kankaanniemi sen tietää, (Ed. Kankaanniemi: Yrittäjiltä!) koska tällaisia lainoja ei ole tällä hetkellä vielä olemassa? Näihin lainoihin liittyy se ensinnäkin, että ne ovat huomattavasti riskipitoisempia. Kun Finnvera myöntää luoton, se myöntäessään ottaa paljon enemmän riskiä kuin normaalia lainaa myöntäessään. Finnveran asiakkaaksi näiden suhdannelainojen suhteen juoksevat sellaiset yritykset, niin kuin pitääkin ja niitä varten tämä on ajateltukin, joilla on vaikeuksia päästä eteenpäin, mutta tässä Finnvera ottaa rankan vastuun, rankan riskin, ja on valmis luotottamaan ja myöntämään vapaavuodet niitten edessä olevien vuosien ajoiksi, joiden vuosien aikana tuolla yrityksellä on erityisen suuria vaikeuksia.

Edelleen tässä on mahdollista se, että kun normaalisti Finnvera luotottaa niin, että on noin puolet sitten normaalia pankkirahaa, niin tässä Finnvera voi ottaa yksin huomattavasti suuremman vastuun sen yrityksen rahoitustarpeesta.

Pitäisikö tämän jälkeen vielä ehtojen olla sellaisia, että korko esimerkiksi olisi korkotuettu taikka olisi suurempi korkotuki siellä sisällä kuin normaalisti, se on asia, jota tässä ei olla esittämässä. Nämä äsken sanotut ehdot merkitsevät jo sitä, että tämän 900 miljoonan euron osalta, mikä on ajateltu suhdannelainoihin, korko- ja luottotappioiden arvioidaan olevan koko maturiteetille useampia kymmeniä miljoonia euroja. Se on se riskilisä, minkä arvioidaan syntyvän siitä, että on tämän tyyppinen suhdannelaina, joka poikkeaa normaalista Finnveran kotimaan toiminnan luototuksesta. Tämä näiden suhdannelainojen osalta.

Mitä tulee sitten Finnveran viennin rahoitukseen ja sen valtuuksiin ja vientitoiminnan takauksiin, niin ensinnäkin myös sen suhteen pitää paikkansa se, mitä äsken sanoin kotimaan rahoituksen osalta. Valtuuksia on. Nyt on 10 miljardin euron katto. Ollaan monen miljardin euron päässä siitä takauskatosta tällä hetkellä, ja tässä tulee 2,5 miljardia näihin takausvaltuuksiin lisää valtuutta. Nyt otetaan käyttöön myöskin viennin rahoitus. Kun Finnvera voi olla rahoittamassa sen suomalaisen viejän ulkolaista asiakasta, joka ostaa siltä suomalaiselta viejältä tuotteita, tällä Finnvera lähtee kompensoimaan tai korvaamaan sitä kansainvälistä rahoitusyhteisöä, joka on rahoittanut vaikkapa vietnamilaista ostajaa. Se amerikkalainen rahoitusfirma on häipännyt pois maisemista. Nyt Finnvera lähtee liikkeelle tällä runsaalla 3 miljardilla. Se on se limiitti, jolla se voi olla rahoittamassa sitä vietnamilaista ostajaa, että se voi vaikkapa suomalaiselta paperikoneyhtiöltä ostaa paperikoneita. Tämähän on se viennin rahoituksen idea, johonka tässä tullaan erittäin rankasti (Puhemies: 5 minuuttia!) ja vankasti vastaan.

Arvoisa puhemies! Nämä pari esimerkkiä kertokoot nyt siitä, että todellakin valtio ottaa vahvan vastuun siitä, että suomalaisten yritysten, olivat ne kotimarkkinoilla toimivia tai kansainvälisillä markkinoilla toimivia, ei tarvitsisi menettää sen takia markkinasaumaa, että ne yritykset eivät saa markkinoilta normaaliin tapaan rahaa kotimarkkinoita tai maailmalle tapahtuvaa vientitoimintaa varten. Finnvera ottaa riskin sekä takaus- että varsinaisen rahoitustoiminnan osalta, ja se on se valtion vastaantulo tässä tilanteessa, mihin nämä jo viime vuoden puolella aloitetut toimet ja nyt tässä jatketut toimet tähtäävät. Yksikään suomalainen yritys ei saisi sen takia menettää markkinoitaan, että kansainvälinen finanssikriisi tavallaan kuristaa rahoituksen saatavuutta. Näillä helpotetaan sitä.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Finnveran hallintoneuvoston puheenjohtajana täytyy kiittää, että hallitukselta on lopultakin tullut tämä ehdotus. Tokihan sitä olisi kaivattu joissakin yrityksissä jo hiukan aikaisemminkin, mutta toisaalta on ymmärrettävää, että se pitää huolella valmistella, jotta samoilla periaatteilla toimitaan koko maassa ja kaikilla aloilla. Finnverallahan on nyt sitten tämä ikään kuin paletti näistä uusista rahoitustuotteista lanseerattu, ja se täytyy pelata ohjatusti ja tavallaan koulutettuna koko maassa sitten saman tien, kun näitä yrittäjiä tulee luukulle.

Yrittäjien puolelta on valiteltu, että käsittelyajat ovat pitkiä, mutta ne eivät ole tähän saakka ainakaan mitenkään huolestuttavan pitkiä olleet. On luonnollistakin, että kun annetaan veronmaksajien tukemaa rahoitusta, niin pitää kuitenkin huolella tutustua siihen, minkälainen on yrityksen tilanne, onko edellytykset selvitä yli synkän virran. Siinä mielessä erityisesti myös näissä suhdanneluotoissa ei voida tinkiä siitä huolellisuudesta, joka muussa erityisrahoituksessa on sovellettavana, ja jota myöskin me täällä eduskunnassa olemme vaatineet, eli sitä, että silloin, kun on yhteiskunnan tukemasta rahoituksesta kysymys, pitää huolella tutustua yrityksiin, joihinka tätä rahoitusta myönnetään, ja joissa myös riskiä otetaan.

Tietysti tässä vaiheessa on hyvin vaikeata tehdä arviota siitä, kuinka suurista miljoonamääristä on kyse, minkälaisille määrille on kysyntää, sellaiselle, että nämä ehdot täyttäen voidaan luottoja myöntää. Mutta tärkeätä on, että nyt on tämä pää saatu auki ja myöskin monella tapaa on pystytty kuitenkin poikkeuksellisessa ja ainutlaatuisessa tilanteessa hakemaan lääkekaappiin varustelua. Toivottavasti niistä pystytään saamaan apua työpaikkojen turvaamiseen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Niin kuin äsken puheenvuoroni alussa totesin, niin uudelleen kiittelen tätä esitystä, näitä molempiakin esityksiä, mitkä tässä ovat, tuo vientipuolen kysymys myös. Nämä ovat hyviä ja tarpeen, enkä ole moittinut sitä erityisemmin, että nämä olisivat pahasti myöhässä, koska alkuvuonna aina on budjetin ja ne normaalit menettelyt käytössä, mutta tämä suhdannelainakysymys niiden yritysten osalta, joilta tilaukset ovat loppuneet, jotka yritykset sinänsä ovat terveitä, toimintakykyisiä, mutta ei vain ole töitä, tilauksia, niin niiden osalta tilanne koko ajan vaikeutuu. Olen yrittäjien kanssa keskustellut ja kysynyt, miten on suhdannelainojen suhteen. He sanovat, että kun he ovat keskustelleet te-keskuksen kanssa, tai Finnveran kanssa tietysti näistä, niin ehdot on ilmoitettu sen verran tiukoiksi, että yrittäjällä ei ole mahdollisuutta niitä käyttää. En tiedä sitten ennakoivatko ne nyt näitä tulevia vai sitä, mitä nyt olisi Finnveran mahdollisuuksia osallistua tämän taakan kantamiseen.

Mutta ministerille kiitos, että selvititte tätä asiaa, ja pyydän, että vielä käytte sitten Finnveran kanssa tarkoin läpi sen, että kaikki ne toimintakykyiset yritykset, jotka ovat vain nyt tämän tilanteen dramaattisuuden tähden vaikeuksissa, voisivat saada tätä suhdannelainaa, jotta pääsisivät yli tämän synkän virran hukkumatta siihen. Tämä on tärkeää, koska monilla paikkakunnilla on sellaisista työnantajista kysymys, joille ei vastaavaa löydy, ja jos ne kaatuvat, niin siinä menee yrittäjä, yritys ja työpaikat kerralla ja niiden uudelleen nostaminen on yhteiskunnalle tavattoman kallista, ja tietysti voi käydä niin, että sitä yrittäjää ei sitten enää ole. Eli nämä ehdot, (Puhemies: 2 minuuttia!) ministeri Pekkarinen, on syytä käydä hyvin tarkkaan läpi, että ne toimivat myös käytännössä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Minäkin kiitän ministeriä tästä, koska tämä nyt on tähän tilanteeseen varmasti parasta lääkettä ja kaiken lisäksi se on erittäin tuntuvaa, joten sillä on joku merkityskin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Ensinnäkin juuri näin kuin ed. Kankaanniemi tässä sanoi, nämähän ovat ne tarpeet, niitten anatomia tai tausta on tässä, mitä tässä totesitte. Onko suhdannelainoihin nyt varauduttu riittävästi: Tässä on 300, 300 ja 300 miljoonaa ohjeellisesti, 900 miljoonaa tultaisiin yhteensä tähän käyttämään. Jos tarve siinä suhteessa näyttää olevan suurempi, niin hallituksella on periaatteellinen valmius toki lisätä tätä suhdannelainalimiittiä tästä edelleenkin. Suhdannelainan luonne, sen ehdot, ovat vielä kertaalleen erilaiset kuin Finnveran normaalin kotimaan luototuksen eli niin sanotut vapaavuodet ja sitten huomattavan suuri riskinotto. Pitäisikö olla vapaavuodet, huomattavasti suurempi riskinotto ja vielä alempi korko, niin siihen nyt ei ole ainakaan tässä vaiheessa katsottu aiheelliseksi mennä, vaan kutakuinkin normaalit ehdot muutoin koron osalta, mutta sitten nämä vapaavuodet ja vahvempi riskinotto ovat se aika mittavakin vastaantulo, mitä valtio osoittaa nyt sitten yrityksiä kohtaan tässä.

Varapuhemies Koskisen suhteen minä en ihan oikein nyt ymmärtänyt, mitä hän tarkoitti sillä, kun hän puhui, että nämä ovat myöhässä. Vielä kertaalleen: Ei ole kertaakaan minkään Finnveran luotto- tai takausinstrumentin osalta käyty ymmärtääkseni edes muutaman sadan miljoonan euron päässä siitä katosta, mikä on valtuuskatto. (Ed. Johannes Koskinen: Suhdannelaina!) — No, suhdannelaina on tässä uusi instrumentti, ja ymmärtääkseni taisi olla niin, että edes Finnveran hallintoneuvostokaan ei keksinyt siinä vaiheessa vielä esittää suhdannelainaa, kun itse otin tämän asian esille. Voin ihan nyt tämän sanoa, ja sattuneesta syystä muistan, koska 1993 olin silloin ensimmäisen kerran Suomessa tämän tyyppisen järjestelmän käyttöön otossa. Silloinen ministeri Kääriäinen ja ministeri Kankaanniemi olivat siinä ministeriryhmässä, jotka silloin valmistelivat ensimmäisen kerran käyttöön otetun suhdannelainan instrumentit.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tähän aikaan illasta torven törähdykset voivat johtua vain ministeri Pekkarisesta, joka on hallituksen todellinen superministeri ja pelastaa hallitusta aina kyselytunneilla ja sitten muuten on esiintymässä näinkin myöhään kuin kello 22. Mutta itse tähän asiaan.

Kun nyt ollaan joka tapauksessa sukeltamassa lamaan, niin toivoisin todella, että vastuulliset ministerit näitä rahoitusinstrumentteja, välineitä, käyttäessään toimisivat niin, että mahdollisimman kestävällä tavalla tultaisiin ulos lamasta, toisin sanoen sijoitettaisiin, investoitaisiin ympäristöllisesti, ympäristön kannalta ja ennen muuta ilmastonmuutoksen kannalta kestävällä ja efektiivisellä tavalla.

Aina tähänkään saakka ei ole tämä oikein onnistunut, niin kuin esimerkiksi tässä hallituksen esityksessä 2/2009 vp, jossa kysymys oli tästä peruskorjauksen ja yleensäkin rakentamisen rahoituksesta ja siitä 10 prosentista, joka annetaan siitä valtion toimesta takaisin. Siinä tuo energiatehokkuus on mielestäni hiukan liian köykäisesti huomioitu. Mutta se ei ole ministeri Pekkarisen toimialaa, se on ministeri Vapaavuoren toimialaa.

Mutta joka tapauksessa tämä ajatus: Kestävällä tavalla ylös lamasta, nimenomaan ympäristöekologinen kestävyys ja ilmastokestävyys olisi tärkeää.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä poikkeaa pikkasen illan teemasta, mutta kysyisin ministeriltä: Miten kauan Finnvera on luotottanut muita kuin tuotantolaitoksia?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt en ihan varma ole, kuulinko oikein, että rahoittaako Finnvera muitakin kuin ...

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Tiedän, että on luotottanut muita kuin alkujaan pelkkiä tuotantolaitoksia, mutta sen jälkeen laajennettiin.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jo useiden vuosien ajan Finnvera on luotottanut myöskin palvelusektorin yrityksiä, ja yhä laajenevasti yhä suurempi siivu Finnveran koko luottokannasta kohdentuu tänä päivänä nimenomaan palvelusektorille. Tämä on suunta, joka varmaan jatkuu.

Keskustelu päättyi.

​​​​