Täysistunnon pöytäkirja 192/2002 vp

PTK 192/2002 vp

192. TORSTAINA 30. TAMMIKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki pelastustoimilain 56 §:n muuttamisesta

 

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voimassa oleva pelastustoimilaki uudistettiin vuonna 1999. Nyt on hallintovaliokunnan käsittelyssä tämän lain muutos muutamien pykälien osalta. Muutokset liittyvät viime vuoden alussa voimaan tulleeseen pelastusalueiden muodostamiseen. Nimi pelastustoimilaki ehdotetaan myös muutettavaksi pelastuslaiksi.

Tekemäni ja monien edustajien allekirjoittama lakialoite koskee yhteisen väestösuojan rakentamista ja sen etäisyyttä esimerkiksi kunnan teollisuusalueesta. Kun pelastustoimilaki on nyt muutenkin täällä valiokuntakäsittelyssä, katsoimme, että on hyvä aika nostaa esille myös väestönsuojapykälä. Vuoden 99 laissa nimittäin väestönsuojelun osalta nämä säädökset jätettiin entiselleen, eli yli 600 neliömetrin rakennusta varten, jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi, on tehtävä väestönsuoja. Yhteinen väestönsuoja on myös mahdollinen, mutta se saa olla enintään 500 metrin etäisyydellä tästä rakennuksesta tai rakennusryhmästä. Erityistapauksissa viranomainen voi tämän etäisyyden pidentää enintään 1 kilometriin.

Tämän säädöstön seurauksena, joka on jo aika pitkään ollut tämän kaltainen, on ajauduttu siihen, että Suomen kunnissa on hyvin paljon pk-yrityksillä teollisuustiloja, jotka ovat 599 neliömetrin suuruisia, eli halutaan välttää ne kustannukset, mitkä väestönsuojan rakentamisesta aiheutuvat. Yhteisen väestönsuojan maksimietäisyyden pidentäminen 1 kilometristä esimerkiksi muutamaan kilometriin oli muutama vuosi sitten esillä, mutta sitä koskeva lausumaesitys ei mennyt täällä suuressa salissa läpi. Lausuma olisi ollut ohje asetusta varten, jolla yhteisen väestönsuojan etäisyys nykyisin säädetään.

Tässä lakialoitteessa esitämme, että yhteinen väestönsuoja voidaan rakentaa etäisyydelle, joka on kohtuullisessa ajassa saavutettavissa. Voimassa oleva, koko maassa noudatettava yhteisen väestönsuojan etäisyysvaatimus soveltuu huonosti moniin käytännön tilanteisiin. Haja-asutusalueilla olevat teollisuushallit ovat usein sen verran erillään toisistaan, ettei yhteisen suojan teko ole nykysäännöksin mahdollista, vaikka monessa tapauksessa yrittäjillä olisi siihen halua ja myös kunnat katsovat, että se olisi järkevintä. Näissä tapauksissa saattaa muutaman kilometrin päässä teollisuusalueesta olla hyvä paikka, esimerkiksi kallio, yhteistä väestönsuojaa varten.

Myös ymmärtääkseni väestönsuojelun kannalta olisi paljon järkevämpää tehdä suuria halleja, joissa on kunnon ilmastointi. Niitä voitaisiin käyttää sitten muuna aikana esimerkiksi urheilutiloina. Tietääkseni joissakin kaupungeissa näitä onkin, jotka ovat kilometrin etäisyydellä näistä yrityksistä. Normi koskee koko maata, vaikka on aivan eri asia Helsingissä kulkea tämä puolen kilometrin tai kilometrin matka ajallisesti kuin haja-asutusalueella.

Toivon, että hallintovaliokunta käsitellessään pelastuslakiehdotusta ottaa tämän esityksen huomioon. Kunnissa ja yrittäjien piirissä tällä on todella laajaa kannatusta. Myös useimmat paloviranomaiset ovat samalla kannalla. Viimeksi tänään, kun hallintovaliokunnassa asiantuntijoita kuultiin, nousi tämäkin asia erään palopäällikön esittämänä esille.

Tässä puhutaan nyt vain yhteisestä väestönsuojasta, mutta olen kyllä sitä mieltä, että 600 neliömetrin raja tulisi seuraavassa eduskunnassa tarkistaa. Raja on ollut jo niin pitkään sama, että se on todella jäänyt kehityksestä jälkeen, ja turhan takia sitten tehdään näitä liian pieniä halleja, mutta se on seuraavan eduskunnan asia. Tehdään muutos nyt tähän yhteisen väestönsuojan etäisyyteen.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ellen tuntisi ed. Ranta-Muotiota tällaisena yrittäjäystävällisenä, oikean asian pohjalaisena puolustajana, rohkenisin epäillä, onko ed. Ranta-Muotio siirtymässä enempi tuonne siviilikriisinhallintalinjoille, mutta kun tunnen ja tiedän, että ed. Ranta-Muotiossa ei tällaisia oireita ole olemassa, voin olla varma, että ed. Ranta-Muotio on oikealla asialla.

Ed. Ranta-Muotion aloite pelastustoimilain korjaamiseksi tältä osin on selvästi yrittäjämyönteinen, oikeudenmukainen ja oikealla tavoitteella nähtävissä, kunhan siihen löytyy vain eväät, että se voidaan toteuttaa ja tehdä. Aloitteessa mainittu 600 neliön raja, jota keinotekoisesti alitetaan ja jonka alle rakennetaan, ei voi olla oikein maan tasapuolisen ja oikean väestönsuojelun kehittämiseksi.

Kun katsotaan, mihin väestönsuojia tarvitaan, niin niitä tarvitaan tulevien kriisien varalta, sellaisten kriisien, mitä kukaan ei tänä päivänä osaa toivoa, ei ajatella eikä edes nähdä, että voisi toteutua, että niitä koskaan käyttöön tarvittaisiin. Mutta kun tätä ilmapiiriä ja tunnelmaa tässä nyt mietitään, niin alkava Irakin sota tuo varmaan nämäkin lähelle tätä suomalaista ilmapiiriä ja mentaliteettia, ja silloin asia tältä osin on jokaisen kansalaisen lähellä mietittävissä, että pahimmoillaan Suomessakin näin voisi olla olemassa.

Se, että jokaiseen teollisuushalliin vaaditaan väestönsuoja erillisenä, on varmasti tätä vanhaa jäykkyyttä, sellaista vanhaa jäykkyyttä, missä ei ole katsottu yrittäjän eikä yrityksen menestymisen mahdollisuuksia, kun suoja vaaditaan jokaiseen mukaan. Jos tämä, niin kuin aloitteessa mainitaan, voisi toteutua, niin kuin uskon, että tässä tulee toteutumaan nyt, että väestönsuoja voitaisiin yhteisesti rakentaa, niin tulisi merkittäviä kustannussäästöjä, tulisi merkittävää joustavuutta tähän rakentamiseen, ja myöskin kun nämä väestönsuojat toimisivat mitä ilmeisimmin puhtaammin ja valmiimpina sitä todellista käyttöä varten, se toimintavalmiuskin olisi niissä parempi. Vaikka täytyy sanoa, että isojakin suojia käytetään kyllä sellaisiin tarkoituksiin, että niiden käyttöönotto kestää vähän enemmän kuin 24 tuntia. Mutta tämän pohjalta uskon, että hallintovaliokunta tätä asiaa käsitellessään pystyy ottamaan sellaisen näköalan huomioon, että tämän asian pohjalta voi löytyä joustavuutta ja oikeudenmukaisuutta tässä asiassa.

Rouva puhemies! Käytännön esimerkkinä toisin tähän näköalan, miten viranomaiset tiukasti ja tarkasti tätä asiaa tutkivat ja soveltavat. Olin viime lauantaina Virolahdella Harjun oppimiskeskuksen ratsastusmaneesin vihkiäistilaisuudessa. Siellä kuulin, että kynnyskysymys oikeastaan rakentamiseen oli se, että viranomaiset vaativat ratsastusmaneesiin, missä ei ollut mitään katsomotiloja olemassa, myöskin siinä rakentamisvaiheessa väestönsuojan. Kun sen maneesin vieressä oli kuitenkin näitä Salpa-aseman bunkkereita tyhjinä ja jonkin näköisillä muutoksilla varmaan parempina väestönsuojina käyttöön otettavissa kuin tämä rakennettava suoja olisi ollut, niin siinä mielestäni viranomaiset käyttivät kuitenkin jonkin näköistä soveltamisen mahdollisuutta jättäessään sen vaatimuksen pois eikä niille ratsastajille väestönsuojatiloja tarvinnut rakentaa, koska mielestäni kuitenkin, vähän näin eläinsuojelunäkökulmasta katsottuna, hevosille niitä tiloja ei ollut edes mietittykään.

Tämän pohjalta toivoisin, että tämäkin näköala voisi tulla huomioon otetuksi tätä käsiteltäessä, että jos löytyy jotakin muuta korvaavaa tilaa, missä tätä voidaan rakentaa ja käyttöön ottaa, niin miksi ei tätä voitaisi huomioida. Mutta kyllä pienyrittäjän kannalta katsottuna yhteiset tilat ovat varmasti kustannustehokkain ja taloudellisin vaihtoehto tämän rakentamisen ja pystyynsaattamisen kannalta.

Mutta, rouva puhemies, yksi semmoinen tärkeä näkökohta tähän asiaan on olemassa myöskin, minkä viikonvaihteen aikana kuulin kentällä liikkuessani, että nyt, kun ed. Ranta-Muotion mainitsemia pelastusalueita järjestetään ja pystyyn pannaan, näiden yhteyteen näitä johtokeskuksia rakennettaisiin maan päälle kevytrakenteisina. Kuinka voi olla niin, että tämän tyyppistä kriisivalmiutta käsittävää toimintaa tehdään kevyisiin rakenteisiin, kun on vanhastaan opittu tuntemaan, että ne ovat tuolla syvällä kallion sisällä? Toivon, että valiokuntakäsittelyssä myöskin tämä näköala otetaan esille, ja jos se vaatii joitakin erityisiä muutoksia, ne muutokset pitää esityksinä saattaa myöskin eduskunnan käsittelyyn.

Mutta ei voida katsoa sellaista näköalaa ainakaan suopein silmin, että tähän pelastamiseen liittyvä johtamispaikka sijoitetaan johonkin kevyesti rakennettuun tilaan, koska niiden paikkojen pitää toimia myöskin syvän kriisin aikana. Silloin, kun oikeastaan koko maa on jo mustalla mullalla, niiden pitää olla toimintakunnossa, ja myöskään niitä minkään tilapäisen, nopean siirtymisen kautta ei voida koskaan näin toteuttaa eikä siirtää, vaan niiden pitää olla valmiina.

Rouva puhemies! Olen kuitenkin varma, että Suomea ei tällä kertaa mikään uhkaa, mutta meidän pitää varautua pahimman varalle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Aulis Ranta-Muotio on lakialoitteellaan pelastustoimilain 56 §:n muuttamisesta löytänyt todella tärkeän teeman. Ensinnäkin olen sitä mieltä, että meillä pitää olla hyvä väestönsuojelun valmius, joka pitää luoda normaalioloissa mahdollisimman hyväksi. Mutta sitten kun käyn ajattelemaan, että meillä yrityksiin sijoitetaan lakimääräisellä velvoitteella väestönsuojat, niin käyn oikeastaan ajattelemaan, onko tässä mitään järkeä. Ensinnäkään normaalioloissa ydinkatastrofi ei välttämättä uhkaa niin nopeasti, että pitäisi jokaisella tietyn kokoisella työpaikalla, tässä tapauksessa neliömetreillä mitatulla, olla oma väestönsuoja. Kyllä siinä menee aikaa, vaikka sattuisi tuossa likelläkin ydinkatastrofi, niin siinäkin menee aikaa jonkin verran, ennen kuin säteily ja laskeuma osuvat kohdalle. Jos sitten käydään ydinsotaa, siinähän voivat sitten painevaikutukset ja lämpövaikutukset osua missä tahansa, hyvinkin lähellä, jos ydinlataus räjähtää vieressä, mutta jos se räjähtää jonkunkaan verran kauempana, niin jälleen on sitä aikaa.

Tämän vuoksi minusta ei ole mitään järkeä edes siinä ajattelussa, että työpaikoilla pitää olla pommisuojat — pommisuoja on vähän eri juttu vielä tietysti kuin tämmöiset ydinsäteilyn suojat — koska aikaa on, ja minä näkisin, että olisi mielekästä koko ajatustapa muuttaa sellaiseksi, että kunnat valtion ylläpitämin varoin tietyllä tavalla kunnan olosuhteet huomioon ottaen asutuksen pinta-alan mukaan hankkisivat yleiset väestönsuojat, jonneka tulevat ihmiset työpaikoilta väestönsuojaan, ketkä suojaa tarvitsevat, ketkä eivät ole niissä tehtävissä, missä määrätään silloin olemaan — joidenkin pitää olla kokoamassa ihmisiä jne. — että olisi yleiset, yhteiskunnan ylläpitämät väestönsuojat, jonne sitten on mahdollisuus tulla ja jonne ihmisiä tuodaan riippumatta siitä, missä työssä on.

Tämä ajatus on minusta hyvin outo, että työpaikalla pitää olla väestönsuoja. Minä ajattelen, että perheelliset työntekijät eivät varmaan sinne työpaikan pommisuojaan menisi kuin siinä äärimmäisessä hätätilassa, vaan kyllä siinä on huoli perheenjäsenistä, kotiväestä. Kyllä tämä koko ajattelu kaipaisi ihan täydellisen uudistuksen. Minusta tämä ajatus tuntuu hyvin keinotekoiselta, että juuri tietyn kokoisilla työpaikoilla tämä pitää olla. Kun olen tutustunut näihin väestönsuojiin työpaikoilla, niin ne ovat monta kertaa se kaikkein kallein rakennelma ja investointi. Välttämättä eivät edes työkoneet ole niin kalliita kuin väestönsuoja. Yleensä tiedetään, että se on tyhjän pantiksi — tietysti toivotaankin, ettei sitä koskaan tarvitsisi siinä käytössä käyttää, mitä varten se on — mutta minusta tämä ajattelutapa pitäisi kerta kaikkiaan uudistaa ja muuttaa tässä, jotta tämä olisi tarkoituksenmukainen ja tehokas ja palvelisi kaikkia kansalaisia silloin, kun apua tarvitaan ja tarvetta on.

Minusta joutaisi kokonaan muuttaa tämä ajattelutapa, tarvitaanko työpaikoilla väestönsuojia. Ne olisivat asuma-alueella, pitäjissä, kylillä, kaupunginosissa, ja sinne mennään ja siellä olisi keskitetty huolenpito ja tarkoituksenmukainen vastuu tärkeästä, erittäin tärkeästä, väestönsuojelutehtävästä.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Ranta-Muotion ym. lakialoite on ajankohtainen. Hallintovaliokunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys pelastuslaiksi. Olemme kuulleet tästä, kuten ed. Ranta-Muotio puheenvuorossaan totesi, asiantuntijoita. Nykyisen, voimassa olevan pelastustoimilain käsittelyn yhteydessä nyt esillä oleva asia oli myös käsittelyssä. Tuolloin vuoden 1999 valtiopäivillä salissa äänestimme tätä koskevasta perustelulausumasta, mutta kuten ed. Ranta-Muotio totesi, asia ei tuolloin edennyt.

Mielestäni tämä lakialoitteen tarkoittama tavoite yhteisten väestönsuojelutilojen rakentamisesta etäisyydelle, joka on kohtuullisessa ajassa saavutettavissa, olisi parannus nykytilanteeseen. Mehän tiedämme, että monet yritykset todella joutuvat kohtuuttomasti sijoittamaan toimitilojensa rakentamiseen, ja etenkin kun pinta-alavaatimus on nyt niinkin alhaalla kuin 600 neliömetrin tasolla, tuntuu siltä, että olisi luontevaa edetä siihen suuntaan kuin tässä lakialoitteessa tarkoitetaan, ja myös tämä hallien kokokysymys tulisi ottaa jatkossa tarkasteluun.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Oinosen äskeisen puheenvuoron johdosta palautui mieleen toukokuinen ydinvoimaäänestys. Kun muistaa, mitenkä hän käyttäytyi siinä, niin ymmärrän, että hän on erinomaisen huolissaan ydinkatastrofitilanteessa suojautumisesta.

Mikä koskettaa itse lakialoitetta, niin minusta tätä voisi luonnehtia terveen järjen käytön mahdollisuus -laiksi, toisin sanoen päätetään paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kokonaisvaltaisella arvioinnilla, kuinka tämä väestönsuojelu-asia ratkaistaan, millä rakenteilla se ratkaistaan, koska olosuhteet vaihtelevat todella paljon. Mikä koskee taas tätä väestönsuojelua, niin tänä päivänä ei todellakaan ole mitään pelkoa siitä, että ed. Oinosen kanssa olisimme samaa mieltä. Edellisessä asiassa osoittautui, että olimme täysin eri mieltä loppujen lopuksi, vaikka välillä näytti vähän muulta, ja tässä olemme täysin eri mieltä myöskin.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Voin yhtyä ed. Ranta-Muotion lakialoitteeseen todeten, että asetuksella voidaan säätää tämän kaltaisten väestönsuojien etäisyydestä. Asetuksen muutoshan käy helpommin kuin lainmuutos, vaikka nyt hallintovaliokunta onkin käsittelemässä pelastustoimilakia.

Totean kuitenkin, että väestönsuojien rakentaminen on lakisääteinen toimenpide ja velvollisuus, mutta nämä lain ehdot ovat kovin joustamattomat monta kertaa. Väestönsuoja on tarpeellinen rakentaa kaiken varalta, mutta sen rakentaminen aiheuttaa melkoisesti rakentamiskustannusten kohoamista. Yhteisien suojien rakentaminen on suositeltavaa. Nykyaikana on 500—1 000 metrin etäisyyttä pidettävä aika lyhyenä. Etäisyyttä voidaan toki muuttaa, ja muutenkin väestönsuojien rakentamisen suhteen voidaan lakia ja lainsäädäntöä tehdä joustavammaksi.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kuunneltuani tätä keskustelua olen tullut siihen tulokseen, että meikäläinen järjestelmä ei ole kovin huono. Meillä on, ed. Oinonen, siellä kylillä ja pitäjillä näitä väestönsuojia. Sitten meillä on pienempiä ratkaisuja.

Ihan teknisluontoisena seikkana: Emmehän me tiedä, mikä on se kriisi, joka meitä uhkaa, mutta minua hiukan pelottaisi sellainen, että näitä vietäisiin, olkoonkin, että ne olisivat erinomaisen hyviä, hyvin rakennettuja, suurella rahallakin tehtyjä, hiukan minua pelottaisi se seikka, että ne menisivät kovin kauas sieltä, missä ihmiset ovat. Meillä on, vaikka tässä nyt ei pidä manata sellaisia kriisejä kuin oli runsas 50 vuotta sitten Suomessa, opiksi otettavaa niiltä ajoilta varsin paljon. Meidän väestönsuojelujärjestelmämme toimi sittenkin aika hyvin verrattuna milteipä mihin muuhun maailman maahan tahansa.

Mutta toistan, arvoisa rouva puhemies, juuri tässä yhteydessä sitä, että ei pidä olla kovin ortodoksi näissä asioissa. Henkilökohtaisesti minua hiukan hirvittää se, että nämä suojat viedään kauemmas kuin missä ne luontevasti, vaikkapa teollisuushallissakin, voivat olla.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin, mitä tulee ydinkatastrofien uhkaan, edelleen luotan suomalaisten ydinvoimaloitten turvallisuuteen. Luotan edelleen, että siellä on äärimmäisen teoreettinen riski onnettomuuksille, mutta tietysti jos riskiä on olemassa vaikka promillen tuhannesosa, niin sekin on noteerattava vakavasti. Se tästä.

Mutta toisaalta minä pelkään, että tässä maailmassa ja lähietäisyydelläkin on ydinvoimaloita, joittenka turvallisuutta emme voi aivan sillä tavalla kontrolloida kuin omiamme voimme, elikkä ydinonnettomuuden riski on sisällytettävä lukuun. Sitä voivat aiheuttaa terrorismi ja monet muut tekijät, mutta sitten on tietysti ydinsodan riski, joka voi ulottua aivan minne tahansa. Ydinkärjellä varustettu ohjus voidaan ampua torjuntaohjuksella paikkaan x, joka voi olla ihan missä tahansa. Elikkä kyllä tämä ydinriski on yksi niitä vakavammin huomioon otettavia, mutta sitten tietystihän on sodan riski, jossa pommikone pommittaa, hävittäjä tulittaa, ja tämä riski voi myös tietysti ulottua minne tahansa.

Tämä ulottuvuus on tietysti näillä työpaikkakohtaisilla väestönsuojilla olemassa, mutta näkisin, että tässä pitäisi myöskin löytää aivan uutta ajattelutapaa, joka olisi kokonaisvaltainen, jossa voitaisiin terveellä järjellä katsoa asiaa myös niiden ihmisten kannalta, jotka asuvat, ne siviili-ihmiset, lapset ja vanhukset, kotiäidit, siellä kodeissa, että meillä olisi tämmöinen yhteiskunnan kokonaisvaltainen ajattelu nykyistä paremmin käytännössä myös väestönsuojelun osalta. Silloin voitaisiin kyllä aivan täydellä kohtuudella katsoa tuommoinen 10 minuutin siirtymäaika, jopa 20 minuutin siirtymäaika. Me kunnissa katsomme, että jos ambulanssi ja paloauto tulevat 20 minuutissa paikalle, niin se on vielä kohtuullinen aika. Tätä voi aivan hyvin ydinkatastrofin sattuessa pitää enemmän kuin kohtuullisena. Siinä on yleensä aikaa tunteja, useita tunteja.

Sotatilanne on tietysti sitten semmoinen, että jos on teollisuuslaitos, joka jollakin tavalla houkuttaa pommitukseen tai tulitukseen, niin sen kohdallahan tilanne on tietysti välittömästi suojaa tarvitseva. Näissä voisi aivan hyvin kuntakohtaisesti tehdä niitä suunnitelmia, jotka soveltuvat eri kuntiin. Meillähän aiemmin oli nämä niin sanotut kohdekunnat ja sitten tavalliset kunnat. Oma kotikuntani oli tällainen kohdekunta. Nyt se on sitten tavallisten joukossa. Silloin muun muassa perehdyin näihin kysymyksiin, joita eri tilanteet tuovat. Voitaisiin hyväksyä myös tämä kuntien riskin erilaisuus, jota eri näkökohdat tällekin suojatarpeelle asettavat.

Aulis Ranta-Muotio /kesk:

Rouva puhemies! Ed. Kekkoselle toteaisin, että kyllä tällä esityksellä tähtään siihen, että se olisi muutaman kilometrin päässä enintään, sanotaan joku viisi kilometriä, käytännössä ehkä sitäkin lähempänä. Paikalliset viranomaiset, väestönsuojelusta vastaavat viranomaisetkin, ovat tätä mieltä. Kyllä he osaavat harkita sen asutustiheyden ja muun mukaan, mutta nyt se on kyllä aivan liian joustamaton. Tämä olisi tämmöinen lyhyt askel parempaan suuntaan, terveen järjen käyttöön, kuten ed. Pulliainen totesi.

Muuten olen kyllä aika pitkälti samaa mieltä kuin ed. Oinonen, että kyllä tässä voisi ajatella vähän syvällisemminkin, jäävätkö ihmiset tällaisessa tilanteessa todella sinne työpaikalle. Kun se on käytännössä jonain varastotilana ja säännökset sanovat, että se on 24 tunnissa tyhjättävä, niin voi sanoa, että jokaisessa tapauksessa on se tilanne, että se ei ole heti käytettävissä se huonekaluverstaan nurkassakaan oleva tila, eli siinä ajassa hyvin ehtii mennä parempaan paikkaan. Meillä ovat aiemmin toimineet, edellisissä kriiseissä, väestönsuojat. Täytyy tässäkin muistaa, että se oli hevosaikaa. Hevosella kesti mennä aika kauan tällaiseen suojaan.

Keskustelu päättyy.