Täysistunnon pöytäkirja 192/2002 vp

PTK 192/2002 vp

192. TORSTAINA 30. TAMMIKUUTA 2003 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki kansaneläkelain 22 c §:n muuttamisesta

 

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Rouva puhemies! Olen kateudesta vihreä ed. Lämsälle ja kaikille muillekin edellisille lakialoitteen tekijöille. Omaan aloitteeseeni ei ollut kukaan muu kuin minä, ensimmäinen allekirjoittaja, pyytänyt puheenvuoroa. Toivoisin, että tämä asia herättäisi yhtä paljon mielenkiintoa ja saisi yhtä paljon kannatusta salissa olevilta edustajilta kuin ed. Lämsän aloite ja edes joku kuuntelisi tarkkaan. Kiitän niitä edustajia, jotka ovat paikalla.

Lakialoitteessani ehdotan, että työttömyyseläke säilytettäisiin kansaneläkelaissa. Miksi tällaista ehdotan? Siksi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsittelyssä suuri eläkepaketti, jossa työttömyyseläke esitetään poistettavaksi. Siellä on myöskin aloitteita, joissa työttömyyseläke esitetään säilytettäväksi nykyisellään. Mutta tämä oma aloitteeni on väliinputoajien pelastusyritys, kolmas sellainen. Siis perusteiltaan laajempi oikeus työttömyyseläkkeeseen kansaneläkelain mukaan tulisi, jos tämä aloitteeni hyväksyttäisiin valiokunnassa tämän eläkepaketin yhteydessä. Toivon, että ed. Ihamäki kannattaisi myöskin tätä aloitetta yhtä innokkaasti kuin edellistä aloitetta. Luotan siihen.

Keitä ovat työttömyyseläkkeen väliinputoajat taikka ylipäänsä väliinputoajat? Pitkäaikaistyöttömät. On paljon myöskin nuoria väliinputoajia, mutta eräs erittäin hankalassa asemassa oleva ryhmä ovat ikääntyneet pitkäaikaistyöttömät, ja monet laman uhreista ovat edelleen työttöminä. Meillä viimeinen korjaus, pelastusrengas, annettiin elokuun 1. päivänä noin 1 700 väliinputoajalle, mutta he ovat ennen vuotta 45 syntyneitä. Vuonna 45 syntyneet täyttävät tänä vuonna 58 vuotta, ja monella sellaisella työttömällä on takanaan kymmenen vuoden työttömyyshistoria, lähes ainakin. Jokainen tämän päivän työmarkkinat tunteva tietää, että tosi vaikeaa on heidän työtä saada, ainakaan sellaista työtä, jolla he saisivat työssäoloehdon täytetyksi niin, että voisivat päästä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin ja työttömyyseläkeputkeen. Monen työkyky on myöskin huomattavasti alentunut, ja useat heistä ovat lähes tämän kymmenen vuoden ajan tai pari, kolme, neljä, viisi vuotta taistelleet oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen, mutta eläkkeet on hylätty kerta toisensa jälkeen.

Mikä on näiden ihmisten kohtalo nyt sitten? Voisin kertoa hyvin yksityiskohtaisesti ihan elävien ihmisten tarinan, mutta sitä en tässä yhteydessä halua tehdä vaan yleisesti kertoa, että tilannehan on heillä se, että he ovat saattaneet saada työttömyyspäivärahan ansiopäivärahaa 500 päivää elikkä kaksi vuotta työttömyyden alkamisen jälkeen. Sen jälkeen he ovat puoli vuotta saaneet työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa, ja sen jälkeen työmarkkinatukikin on loppunut, jos heillä on puoliso ja puolison tulot ovat estäneet sitten tämän työmarkkinatuen saannin. Jos he ovat olleet yksinäisiä, niin työmarkkinatuki on ollut ainoa toimeentulo, 23 euroa miinus verot 21,5 päivänä kuukaudessa laskennallisesti. Tällä työmarkkinatuella täytyy sitten elää 65-vuotiaaksi saakka. Tämä mielestäni ei täytä perustuslain takaamaa perustoimeentulon turvaa työttömyyden aikana.

Vaikka pelkkä kansaneläke ei kovin paljon parempaa turvaa anna kuin työmarkkinatuki, niin antaa se kuitenkin vähän suuremman tuen ilman veroja. Sen vuoksi vähimmäistoimena näiden pitkäaikaistyöttömien tilanteen parantamiseksi edes vähän olen nyt ehdottamassa työttömyyseläkkeen säilyttämistä ja sen ehtojen lieventämistä kansaneläkelaissa.

Elikkä ehdotukseni on se, työttömyyseläkkeen alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti kuitenkin, että edellytetään 15 vuoden työssäoloa, niin kuin työttömyyseläkkeessä yleensäkin, ja toiseksi 5 vuotta työtä viimeisten 20 vuoden aikana ennen työttömäksi joutumista. Ed. Ihamäelle voin jo kertoa, että tästä sitten, laitetaanko siihen "ennen työttömäksi joutumista" tai jotain muuta, olen valmis keskustelemaan. Viimeisenä ehtona on se, että tämä henkilö on saanut vähintään 500 päivää työmarkkinatukea.

Elikkä tämä ei anna mitään mahdollisuutta työnantajille keinotella sillä, että irtisanotaan ihmisiä; kukaan ei suostu työpaikalla siihen, että hän joutuisi olemaan ensin 500 päivää ja sitten 200 päivää työmarkkinatuella ja sitten saisi kansaneläkkeen. Tämä on kyllä todella viimeinen perusturva, joka tällä esityksellä taattaisiin, mutta se mielestäni on vähintä, mitä nyt pitäisi tehdä tämän suuren eläkepaketin yhteydessä. Tietysti nykyinen työttömyyseläkekin olisi perusteltua säilyttää myöskin 50 ja sen jälkeen syntyneillä. Monelle 45 ja sen jälkeen syntyneelle tämä kansaneläke antaisi edes jonkinlaisen kohtuullisen toimeentulon.

Työmarkkinatuestakin moni on iloinen. Me teimme työttömyysturvalakiin uuden 12 momentin voimaantulosäännökseen. Erään henkilön papereiden perusteella tämä onnistui, kun valiokunnassa ja virkamiesten keskuudessa ymmärrettiin, miten monesta kohdasta ihminen voi pudota väliin ja jäädä ilman kaikkia tukia. Pelkästä työmarkkinatuestakin voi ihminen olla todella iloinen. Meillähän on ollut tilanne nimenomaan yrittäjien kohdalla, että jos heillä työssäoloehto ei ole täyttynyt ennen vuotta 96, he eivät ole voineet saada edes 55 vuotta täytettyään työmarkkinatukea ilman tarveharkintaa. Tämä siis voimaantulosäännöksellä korjattiin.

Mielestäni oli kyllä todella liikuttavaa, kun perjantaina eräs tällainen henkilö soitti ja kertoi, että rahat olivat tulleet tilille, siis 23 euroa miinus verot päivässä, ja sanoi, että "Marjatta, nyt meidän pitäisi juhlia". Tämän kiitoksen haluan tänne eduskuntaankin tuoda, mutta sanon, että kyllä meidän pitäisi kaiken kaikkiaan hävetä, että me ajamme ihmisiä siihen tilanteeseen, että heillä ei vuosikausiin ole minkäänlaista omaa toimeentuloa ja sitten se, mitä annetaan, on niin vähän, että sitä ei voi pitää kohtuullisena. Työmarkkinatuki, jos ihminen on yksinäinen, ei riitä perustoimeentulon turvaan, vaan silloin aina joutuu käytännössä myöskin toimeentulotukeen turvautumaan.

Toivon todella, että tämä voitaisiin valiokunnassa hyväksyä, kun tämä suuri eläkepaketti käsitellään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen toivoi keskustelua tästä aloitteesta, ja ilmoitan, että ed. Stenius-Kaukonen on tehnyt erinomaisen kannatettavan aloitteen, jolla halutaan parantaa eläketurvaa. Nimenomaan työttömyyseläkkeen poistaminen, jos tämä tapahtuisi, olisi suuri vahinko nimenomaan kaikkein pienimpiä eläkkeitä saavien osalta, jotenka toivon, että aloite saa myönteisen jatkokäsittelyn ja muutoinkin kansaneläkkeeseen, aivan kuten täällä perusteluissa mainitaan, saataisiin tasokorotusta. Toivon, että se voisi olla tuntuva ja että meillä yhteiskunnassa kansaneläke säilytettäisiin siinä tarkoituksessa, mitä varten se on alun perin ollut ihmisten toimeentulon takaamisessa.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen puheenvuoronsa alussa totesi, että on kateellinen siitä, että kukaan aloitteen allekirjoittajista ei ole pyytänyt puheenvuoroa, ja viittasi samalla (Ed. Stenius-Kaukonen: Salissa olevia tarkoitin!) olevansa kateellinen siitä, että edellisen asiakohdan osalta käytiin niin pitkä ja perusteellinen keskustelu. Minulla oli tilaisuus kuunnella pääosa tuosta keskustelusta työhuoneessa ja osittain loppua myös tässä salissa. Ehkä näitä aloitteita verrattaessa voi todeta sen, että ehkä turvallista on, että paikalla eivät ole kaikki allekirjoittajat, jotka mahdollisesti puheenvuorossaan peruvat allekirjoittamansa aloitteen, niin kuin edellisen asian kohdalla näytti käyvän.

Kun ed. Stenius-Kaukonen verrattain perusteellisesti esitteli tämän aloitteen, sen merkityksen ja vaikutukset, totean pelkästään lyhyesti kannattavani näitä ajatuksia. Toivottavasti tämä johtaa valiokunnassa myönteiseen lopputulokseen.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Meillähän on suuri eläkeremontti käynnissä paraikaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on käsitteillä eläkepaketti. Työttömyyseläke ja yksilöllinen varhaiseläke on jo aikaisemmin poistettu työttömyysturvalaissa ja ne nyt säädetään myöskin poistettavaksi käsitteillä olevissa laeissa. Olemme tämän asian jo hyväksyneet muun muassa valtion eläkelaeissa. Työttömyysturvalaki, joka astui voimaan 1.1.2003, on valmis, ja siinä tehdyt päätökset pitäisi johdonmukaisesti tietysti viedä myöskin muihin lakeihin. Tarkoitushan on varmistaa, että eläkkeet voidaan myös jatkossa maksaa, ja jotta näin on, on pidennettävä työssäoloaikaa ja nostettava eläkeikää.

Totean, että Puron paketti, jonka pohjalta nämä uudistukset tehdään, on kokonaisuus. Siinä on hyvää ja huonoa, mutta se on kokonaisuus ja sillä varmistetaan, että eläkkeet voidaan maksaa ja että myöskin työnantajat ja työntekijät jaksavat ne maksaa. Muun lainsäädännön avulla on sitten hoidettava nämä pulmat, mitkä on tässäkin aloitteessa esitetty.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen ikään kuin haastoi tähän keskusteluun mukaan, ja siihen mielelläni osallistunkin toteamalla sen, että jos otetaan tältä kohta 16 vuotta kestäneeltä kansanedustajana toimimisen ajalta semmoinen top ten -lista, kooste, eteen, niin siinä pitkäaikaistyöttömien asia ja väliinputoamistapaukset ovat ehdottomasti mukana, ja vaikka kuinka paljon ed. Stenius-Kaukonen ja kulloisetkin sosiaali- ja työministerit ovat tehneet asioiden hyväksi työtä, siitä huolimatta näitä muutostarpeita on vaikka kuinka paljon. Itse asiassa järjestelmä synnyttää koko ajan uusia tapauksia, kun aikaisempia korjataan tai järjestelmää muuten rukataan.

Kun edustaja kysyi, voidaanko kannattaa, niin minä ilmoitan, että minä kannatan tätä, kerrankin ilman sarvia ja hampaita tänä päivänä.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Minä lämpimästi kiitän tästä kannatuksesta, jota olen saanut ed. Polvelta ja ed. Pulliaiselta.

Ed. Ihamäelle toteaisin, että kansaneläkelaki ei kuulunut Puron pakettiin ja valtion eläkelaissa tätä ei ole vielä poistettu, vaan se on tulossa vasta seuraavaan eduskuntaan, joten mitään estettä ei tämän toteuttamiselle ole, varsinkaan kun tässä nimenomaan todella vaikeimpia väliinputoajia halutaan auttaa.

Nämä henkilöt, joista puhun, ovat sellaisia, että heillä on työelämää, työuraa, takana. He ovat menneet 15-vuotiaana työhön, ja 50-vuotiaana heillä on 35 työvuotta takana, ja 55-vuotiaana heillä on 40 työvuotta takana. Ed. Ihamäki, tällaisista henkilöistä on usein kysymys näissä, jotka kuitenkin onnettomien olosuhteiden seurauksena putoavat väliin.

Mainitsin henkilön, joka iloitsi siitä, että sai työmarkkinatuen, kun oli 10 vuotta ollut ilman mitään. Esimerkiksi tämä henkilö, vaikka hän on 44 syntynyt, ei voi saada työttömyyseläkettä nykysäännöillä juuri sen takia, että hän oli yrittäjä, ja sen takia katsotaan, että hän ei ole koskaan tehnyt työtä työsuhteessa, eikä hän olekaan tehnyt työsuhteessa. Mutta hän on tehnyt koko elämänsä työtä, ennen kuin sairauden takia joutui siitä luopumaan.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä ed. Stenius-Kaukoselle ilmoittaa, että Puron paketti loi ne linjaukset, joiden pohjalta tätä eläkeremonttia tehdään. Puron paketti perustuu kolmikantaan, ja kolmikanta on tänä päivänä se tabu, jonka ylitse ei näemmä voi kävellä.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä totean, että kansaneläkelaki ei ollut Puron paketin osa. Se on tehty hallituksessa, ja sen vuoksi juuri tältä osin olen tarkkaan miettinyt, ed. Ihamäki, mitä lähden ehdottamaan.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta ed. Stenius-Kaukoselle, että myöskin kansaneläkelaki noudattaa tätä linjausta, joka on Puron paketissa tehty.

Keskustelu päättyy.