Täysistunnon pöytäkirja 20/2006 vp

PTK 20/2006 vp

20. KESKIVIIKKONA 8. MAALISKUUTA 2006 kello 15 (15.07)

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laiksi opintotukilain muuttamisesta

 

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! On erittäin kannatettavaa, että opintotukeen on tulossa pientä parannusta, ja kyllä tätä kieltämättä on odotettukin.

Tällä uudistuksella helpotetaan hieman toisen asteen opiskelijoiden tilannetta. Valitettavasti, kuten hallitus varsin hyvin tietää, tämä uudistus ei todellakaan ole riittävä. Opiskelijoiden opintososiaaliset tuet ovat täysin jälkeen jääneitä yleisestä kehityksestä. Pienillä kosmeettisilla muutoksilla ei peitetä sitä tosiseikkaa, että opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen. Opintotuen taso ei ole seurannut kustannustason nousua, jolloin tukien reaaliarvo on laskenut huomattavasti 90-luvun alusta. Mitään muuta perustoimeentuloa turvaavaa etuutta ei ole näin pitkään pidetty lähes samalla tasolla.

Arvoisa puhemies! Kaikki tietävät, että nykyisellä tuen tasolla opiskelija ei pysty elämään, vaikka hallituksen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu. Opiskelijoiden on pakko käydä töissä opintojensa aikana maksaakseen vuokransa ja jokapäiväisen leipänsä.

Opintotuen nostoa on lupailtu jo useampana vuonna ja muun muassa ministeri Karpelan toimesta, mutta tuloksia tällä sektorilla ei juurikaan ole saatu. Kehysneuvotteluista ei ole tihkunut vieläkään tietoja, joten olisinkin halunnut tänä iltana, jos vain ministeri Karpela olisi täällä itse ollut paikalla, kysyä häneltä, onko hän itse asiassa ottamassa opintotuen korotuksen esille ensi vuoden budjettiin.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä tässä yhteydessä ottaa esille myös opiskelijoiden vapaan tulon rajan nostamisen. Tämä olisi hallitukselle erittäin helppo ja myöskin halpa toimi, jolla työssäkäyvien opiskelijoiden asemaa konkreettisesti parannettaisiin ja ihmisten annettaisiin ottaa enemmän vastuuta omasta toimeentulostaan.

Nykyisessä opintotukijärjestelmässä jokaiselle opiskelijalle lasketaan vapaa tulo eli vuosituloraja kalenterivuodenaikaisten tukikuukausien ja tuettomien kuukausien lukumäärän perusteella. Jos tulot ovat yhtä suuret tai pienemmät kuin vapaan tulon määrä, tulot eivät vaikuta opintorahaan tai asumislisään. Nykyinen opintotuen taso ei riitä kattamaan opiskelijoiden toimeentuloa, joten opiskeluaikainen työssäkäynti on hyvin yleistä, ja se on opiskelijoille tänä päivänä lähes pakollista. Arvioiden mukaan yli puolet opiskelijoista rahoittaa opintojaan työnteolla, toisin sanoen opiskelijat käyvät mieluummin töissä kuin nostavat lainaa, sillä nykymaailmassa ei ole mitenkään varmaa, että valmistumisen jälkeen olisi tänä päivänä hyväpalkkainen työ edes odottamassa.

Koska vapaan tulon raja on varsin alhainen ja opiskelijat tekevät usein epäsäännöllistä työaikaa, on tulojen täsmällinen ennakointi ja laskeminen erittäin hankalaa. Opintotuen takaisinperintä onkin todella yleistä ja vaatii runsaasti aikaa opintotukiviranomaisilta ja myöskin opiskelijalta itseltään näiden asioiden seuraamiseksi. Nostamalla tulorajaa voitaisiin helpottaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia sekä välttää ainakin osa näistä takaisinperintätapauksista.

Muun muassa Akavan puheenjohtaja Risto Piekka on ottanut tähän tilanteeseen kantaa 16.2., kun yli 35 000 opiskelijaa oli saanut Kelalta opintotuen takaisinmaksupyynnön. Hänen mukaansa tukia takaisin maksamaan joutuvien opiskelijoiden kasvava määrä kertoo ennen kaikkea siitä, että opintotuen vapaan vuositulon rajat ovat eittämättä jälkeenjääneet.

Arvoisa puhemies! Opiskelijan tilanne on hyvin vaikea. Töitä olisi tehtävä, mutta liiallinen työnteko voi tulla kalliiksi. Opintojenaikainen työnteko helpottaa huomattavasti työnsaantia valmistumisen jälkeen ja antaa realistisen kuvan työelämästä. Tulorajojen korottamisen puolesta puhuu myös se, että suurin osa opiskelijoista työskentelee jossakin vaiheessa opintojensa aikana. Akavan Piekka huomauttaa myös, että Kelan tulisi suhtautua erittäin joustavasti opiskelijoiden opintotuen palauttamiseen. Moni joutuu tekemään entistä enemmän töitä, jotta saa maksettua opintotuet takaisin.

Lopuksi, arvoisa puhemies. Kokoomus on jo pitkään ehdottanut vapaan tulon rajan nostoa 10 prosentilla. Ei ole oikein, että työssäkäynnistä rangaistaan. Opintotuki on vastikkeellinen etuus. Jos joku pystyy tekemään töitä samalla, kun hänen opintonsa etenevät jouhevasti, se hänelle sallittakoon.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rohkenisin olla hieman eri mieltä ed. Tiuran kanssa siitä, etteivätkö opiskelijat välttämättä tiedä sitä, paljonko ovat edellisenä vuonna ansainneet. Tänä päivänä, ennen kuin verotus uudistuu, lähes jokainen opiskelija tekee veroilmoituksen ja näin ollen maaliskuuhun mennessä, jolloin edellisen vuoden tilit täytyy Kelan kanssa tehdä selväksi, kyllä opiskelijat tietävät, mitä ovat edellisenä vuonna ansainneet. Eri kysymys on sitten se, löytyykö sillä hetkellä niitä resursseja maksaa liikaa nostetut opintotuet, mutta opiskelijat eivät varmastikaan tietämättömiä ole siitä, mitä ovat ansainneet edellisenä vuonna.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyse on siitä, että opiskelijat tekevät pätkätöitä erilaisissa pätkissä, ja kun se pitää joka tapauksessa jaksottaa tälle aikajanalle, niin todellisuudessa, ed. Lindén, opiskelijoiden on hyvin vaikea laskea näitä rajoja, ja se on tullut hyvin monesti esille.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tässäkin on kysymys siitä kokonaisuudesta, mikä on se summa, jonka on edellisen vuoden aikana tienannut, ja sitä verrataan sitten nostettuun opintotukeen ja sillä perusteella arvioidaan, onko sitten ikään kuin nostettu liikaa opintotukea, ja perintä lähtee liikkeelle. Kysymys ei ole ollenkaan siitä, onko pätkätöitä vai säännöllinen työ, vaan siitä kokonaisuudesta, mikä on edellisen vuoden ansio.

Kaarina Dromberg /kok:

Herra puhemies! Ed. Lindén selvitti kyllä tämän asian ihan niin kuin se myös lainsäädäntöpuolella on aikanaan tehty: Miten todellisuudessa heillä on se tieto kyllä olemassa, ja heidän pitäisi myöskin reagoida siihen siinä vaiheessa.

Olen iloinen, että tämä hallituksen esitys opintotukilain muuttamisesta on nyt viimein saatu tänne eduskuntaan, vaikka hallituspuolueet eivät budjettikäsittelyn yhteydessä meinanneet päästä sopuun lainkaan. Kuten esityksessäkin todetaan, vanhempien tulorajojen tarkistaminen tulee parantamaan noin 33 300 opiskelijan asemaa. Kyseessä on siis huomattava joukko. Tällä hetkellä vanhempien yhteinen tuloraja on 27 300 euroa vuodessa, jonka ylittävät tulot vähentävät tukea siten, että opintorahaa ja asumislisää ei jää maksettavaksi lainkaan, kun tulot ovat 40 900 euroa tai enemmän. Vuonna 2003 palkansaajatalouksien bruttotulo oli keskimäärin 50 321 euroa. Opintotuen tarveharkinta ulottuu siis jo alle keskituloisiin perheisiin. Tiukoista tulorajoista johtuen moni opiskelija jääkin opintorahaetuuden ulkopuolelle. Tulorajojen tarkistaminen tapahtuneen ansiotaso- ja kustannuskehityksen pohjalta on perusteltua, koska tarkoituksena ei tule olla opintotuen saantiperusteiden tiukentaminen. Olen itse myöskin tästä asiasta tehnyt aloitteita, ja nyt se todella on tuolta osin toteutumassa.

Vaikka monen opiskelijan tilanne nyt koheneekin, lakiin jää silti epäkohtia. Opintotukilain 19 §:n mukaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Tämä tekee nämä opiskelijat eriarvoisiksi, sillä muilla opiskelijoilla ei ole vastaavaa tuloriippuvuutta. Esimerkiksi yli 60 prosenttia Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliiton Sakki ry:n elinoloselvitykseen keväällä 2004 osallistuneista opiskelijoista kertoo olevansa melko tai hyvin riippuvaisia vanhemmistaan.

Herra puhemies! Haluan tässä yhteydessä tuoda esille myös toisenlaisen tulorajaproblematiikan. Kyseessä on nimittäin opiskelijoiden omat tulorajat, joista tässä äsken jo kuulimme. Tänä vuonna yli 35 000 opiskelijaa on saanut Kelalta opintotuen takaisinmaksupyynnön. Takaisinmaksupyynnön saaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut entisestään, viime vuodesta yli 10 prosenttia. Tämä on osoitus nimenomaan siitä, että opintotuen vapaan vuositulon rajat ovat jälkeenjääneet. Keskeinen syy tulorajojen ylittämiseen on elinkustannusten nousu.

Nykyinen opintotuen taso ei riitä kattamaan opiskelijoiden toimeentuloa, joten opiskeluaikainen työssäkäynti on hyvin yleistä. Koska vapaan tulon raja on alhainen ja opiskelijat tekevät usein epäsäännöllistä työaikaa, on tulojen täsmällinen ennakointi ollut heidän kannaltaan vaikeaa. Opintotuen takaisinperintä vaatii runsaasti aikaa opintotukiviranomaisilta ja opiskelijalta itseltäänkin. Nostamalla tulorajaa voitaisiin helpottaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia sekä välttää ainakin osa takaisinperintätapauksista.

Nykyiset vapaan tulon rajat ovat tulleet voimaan vuonna 1998 ja ovat vuosien kuluessa jääneet jälkeen elinkustannusten ja palkkojen kehityksestä. Nykytilanne rankaisee niitä opiskelijoita, jotka opiskelujen ohessa tekevät työtä ja hankkivat arvokasta työkokemusta, useat myöskin opiskelualaltaan.

Olikin ilahduttavaa lukea maanantain Keskisuomalaisesta, että sekä opetusministeriön kansliapäällikkö Linna että ministeri Karpela kannattavat tulorajojen korotusta. Haluaisinkin kysyä ministeriltä, joka nyt ei todellakaan ole tällä hetkellä paikalla — olisi saanut olla — miten tässä asiassa aiotaan edetä. Toivottavasti tämä kysymys sitten menee eri teitä hänelle. Samaisessa uutisessa ministeri lupasi myös selvittää, onko opintorahan nostamiselle taloudellisia edellytyksiä. Milloin tämä tulee tapahtumaan? Tässä on myöskin semmoinen kysymys, johon olisin halunnut saada häneltä tänään vastauksen.

Edelleen kysymyksiä: Viime vuonna toteutettua opintotukiuudistusta, toisin sanoen opintolainavähennystä ja tasokorotusta, mainostettiin opiskelijoille hyvin houkuttelevina. Haluaisin myös tietää, onko uudistus ollut todellisuudessa yhtä houkutteleva eli onko opintolainan ottajien määrä lisääntynyt. Minun tietojeni mukaan kiinnostus tähän lainaan on ollut erittäin vähäinen.

Näihin kaikkiin haluaisin kyllä saada ministeriltä vastauksen. Toivottavasti jossakin muussa yhteydessä saan tämän vastauksen.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä ed. Dromberg vaan mainitsi takaisinmaksupyynnöistä. Minun mielestäni se on tietysti äärimmäisen huono muotona, koska siitä tulee aika paljon kuluja lisää sitten taas asianomaisille, keille sitä velkaa jää sinne, ja jos se vielä sitten kohtuullistakin osuutta edustaa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tällä hallituksen esityksellä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien tulorajoja korotetaan 15 prosentilla sekä kansanopiston ja liikunnan koulutuksen maksullisella linjalla opiskelevien sekä oppilaitoksen asuntolassa asuvien opiskelijoiden asumislisää korotettaisiin 30 eurolla kuukaudessa marraskuusta 2006 lähtien.

Vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on alle 18-vuotias. Vanhempien tuloja ei oteta huomioon, jos opiskelija on avioliitossa tai elatusvelvollinen. Opintotuen tarveharkinta ulottuu tätä nykyä jo keskituloisten alarajoilla oleviin perheisiin, koska tuki alkaa leikkaantua vanhempien yhteenlaskettujen veronalaisten tulojen ylittäessä 27 300 euroa. Vanhempien pienituloisuuteen perustuvan opintorahan korotuksen saa täysimääräisenä, kun vanhempien yhteenlasketut veronalaiset tulot ovat enintään 15 179 euroa vuodessa, ja korotusta ei saa lainkaan, kun vanhempien yhteenlasketut veronalaiset tulot ovat yhteensä 26 100 euroa vuodessa.

Nämä esitetyt vaikutukset ovat sellaiset, että vanhempien tulorajojen tarkistaminen parantaa opintotukea noin 33 300:lla pienituloisesta perheestä tulevalla opiskelijalla, jotka ovat opintotuen saajien joukossa kaikkein heikoimmassa asemassa. He saavat leikattua opintotukea. Korotus parantaa siihen oikeutettujen opiskelijoiden opintotukea keskimäärin 15 eurolla kuukaudessa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on määrätietoinen jatko tämän hallituksen toimille kehittää opiskelijoiden opintososiaalista asemaa. Näitä toimia ovat olleet tällä vaalikaudella kursorisesti luetellen ateriatuen korotus; asumistuen vuokrakaton korotus; opintorahan täydentäminen opintolainalla, josta on mahdollisuus saada verosubventiota määräaikaan mennessä opiskelevien osalta; ja nyt tämä toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajan nosto. Tässä listassa ei ole mitään hävettävää verrattaessa sitä edellisten hallitusten vastaaviin listoihin.

Opiskelijoilta tulee näistä toimista hyvä palaute. Tällä vaalikaudella kehyksissä oli 20 miljoonan euron kasvu, mutta me olemme saaneet tuon kasvun nostettua lähes 60 miljoonaan euroon. Tästä opiskelijoiden aseman kattavasta kehittämisestä olen aidosti tyytyväinen, ja uusia toimia valmistellaan koko ajan.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä ed. Hännisen tässä esittämiin näkökulmiin siitä, mitä positiivista tämä lakiehdotus saa aikaan. Pari huomiota vielä.

Opiskelijoitten vapaan vuositulon rajan kohdalla kyllä voisi olla joustavampaa käytäntöä. Monet ahkerat opiskelijat ehtivät olla vielä töissäkin, ja ei siitä pitäisi niin helposti rangaista kuin nyt tehdään.

Toiseksi, on erittäin merkittävä asia kansanopistoissa ja liikunnan koulutuskeskuksissa opiskeleville tuleva 30 euron asumislisän korotus. Se näyttää pieneltä asialta, kun se koskee vain 1 400:aa opiskelijaa, mutta tällä on erittäin suuri merkitys näille kansanopistoille ja liikuntakeskuksille, joihinka on investoitu myöskin näitä asuntoloita. Nyt tilanne on ollut johtamassa siihen, että opiskelijat eivät näissä asuntoloissa asu, vaan hakeutuvat vapaille markkinoille. Tällä pienellä korotuksella, joka sivumennen sanottuna on juuri saman sisältöinen esitys, kun mikä oli allekirjoittaneen ja ed. Gustafssonin aloite viime syksynä, kyllä ratkaisevasti autetaan kansanopistojen ja liikunnan koulutuskeskuksien tilannetta. Täytyy siten todeta, että hallitus on tehnyt järkevän, todella järkevän, esityksen näiltä osin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että hallitus haluaa parantaa opiskelijoitten opintososiaalista asemaa. Tästä on annettava täysi tunnustus aivan samoin kuin siitä, niin kuin täällä ed. Dromberg viittasi sanomalehti Keskisuomalaisessa varsin näyttävästi olleeseen uutisartikkeliin, että opetusministeriön nykyinen kansliapäällikkö Markku Linna ehdotti näitä opiskelijan ansaitseman vapaan tulon rajoja nostettavaksi. Tämäkin on varsin hyvä asia.

Kysymys opiskelijoitten toimeentulosta on varsin tärkeä asia. Itsekin opiskelijan isänä tuota kysymystä hyvin omakohtaisesti olen myös läheltä seurannut ja oppinut tuntemaan, jotenka tiedän, että opiskelijoitten tuloihin tulee voida kiinnittää jatkuvastikin huomiota. Korotusten jälkeenkin ja näiden parannustenkin jälkeen opiskelijoitten taloudellinen elämisen mahdollisuus on melko niukkaa ja tiukkaa. Siksi on tarpeen, että opiskelijat voivat halutessaan myös ansaita. Tämä ei suinkaan ole kielteinen, vaan ehdottomasti myönteinen asia, että opiskelijat voivat halutessaan olla myöskin saamassa työkokemusta ja elämänkokemusta työpaikoilla. Sitäkin tulisi voida myönteisellä tavalla kannustaa. Sen takia, jos nämä takaisinperinnät tulevat monillekin yllätyksenä ja melko pienestäkin ansiotulosta, niin tämä on kyllä osaltansa seikka, joka ei ole kannustamassa työntekoon ja sitä kautta omien elämän olosuhteitten parantamiseen.

Ymmärrän hyvin, että opintolainaa halutaan välttää mahdollisimman paljon. Monet opiskelijat ovat sen minullekin sanoneet, kun olen kysynyt taloudellista tilannetta ja asiasta on keskusteltu. Suinkaan aina ei ole selvää, että opiskelun jälkeen on työpaikka odottamassa. Meillä aivan tänä iltapäivänä keskustan sivistysvaliokuntaryhmä kävi Insinööriliiton asiantuntijoita kuulemassa, ja aivan selvä työttömyyden piikki on vastavalmistuneitten nuorten insinöörien kohdalla. Se on eräs esimerkki siitä, että kun valmistuu vaativien opintojen jälkeen ja saa arvostetun tutkinnon, niin edessä saattaakin, yllätys yllätys, olla työttömyys tai, niin kun tämän päivän uutiset ovat kertoneet, saadun työpaikan menetys kovinkin monien ihmisten kohdalla. Siksi on hyvin ymmärrettävää, että opiskelijat haluavat selvitä opinnoistaan mahdollisimman vähillä veloilla tai mieluummin niin, ettei tulisi velkaa ollenkaan. Tämän vuoksi terveellä tavalla tulisi myöskin edesauttaa ja kannustaa sitä, että opiskelijat voivat halutessaan, alleviivaan sanaa halutessaan, hankkia myös työkokemusta. Usein tämä on hyvin tärkeää sitten valmistuttua myös työpaikan saamisen kannalta.

Toisaalta on pidettävä huolta siitä, että opinnot eivät myös tarpeettomasti pitkity. Tämähän on ollut etenkin menneitten vuosien aikana hyvin keskeinen asia, että autetaan tilannetta siten, että opiskelijat voisivat myös keskittyä päätoimisesti ja riittävästi ja nimenomaan silloin, kun näin haluavat, opiskeluun. Sille tulisi luoda mahdollisimman hyvät edellytykset.

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla, että hallitus on tämän antamansa esityksen kautta halunnut parantaa näillä puitteilla opiskelijoitten opintososiaalista asemaa, ja toivon, että samalla kiinnitetään jatkossa huomiota siihen, kuinka edelleen voitaisiin tällä myönteisellä kehityksen tiellä mennä eteenpäin.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on pieni mutta tärkeä kehitysaskel opintotuen kehittämisessä, mutta hyvin kaukana siitä, mitä ministeri Karpelan puolue Suomen keskusta on esimerkiksi vaalilupauksissaan luvannut. Ensimmäisenä oli lupauksissa muuttaa asumistuki ympärivuotiseksi, ja opintorahaa on luvattu korottaa. Se, mitä nyt on tehty, asumislisän nosto ja nyt tämä vanhempien tulorajojen korottaminen, on kovin kaukana siitä, mitä luvattiin ennen vaaleja, mutta tietysti hyvin tärkeitä askelia sinällään.

Täällä on keskusteltu opintotuesta muutenkin, ja lämpimästi haluaisin olla kannattamassa sitä, että kun tätä opintotukea nyt pienin askelin kehitetään, niin tämä opiskelijoitten tulorajojen korottaminen 10 prosentilla olisi mahdollisuus toteuttaa ensi vuoden budjetissa. Tämä on yksi osa kokoomuksen lanseeraaman opintotukimallin ja budjettivastalauseemme esityksiä, ja sen kustannukset olisivat noin 2 miljoonaa euroa, kun näitä tulorajoja 10 prosenttia korotettaisiin. Kun niitä ei ole itse asiassa sen jälkeen korotettu, kun tämä järjestelmä luotiin, niin varmastikin olisi syytä arvioida se tulotaso uudestaan.

Mutta haluaisin nyt kiinnittää huomiota toiseen asiaan, elikkä nyt elämme juuri sitä aikaa, kun moni opiskelija on saanut Kelalta perintäkirjeen, joka liittyy siihen, että vuonna 2004 on liikaa nostettu opintotukea.

Arvoisa puhemies! Osa opiskelijoista tietämättään on perinnän kohteena ja osa opiskelijoista tietoisesti. Opintotuen perintäjärjestelmää muutettiin viime hallituskaudella, ja kun aikaisemmin tähän takaisinperintään ei liittynyt minkäänlaista korkoa, niin siinä nyt on korko, jonka tavoitteena tietyllä tavalla oli estää tämän opintotuen käyttö tällaisena halpana lainana valtiolta. Edelleenkin näin moni opiskelija tekee, että nostaa täyden opintotuen ja arvioi sitten, että parin kolmen vuoden päästä, kun se tulee perintään, siinä vaiheessa sitten mieluummin hoitaa sen kuin silloin, kun olisi mahdollisuus palauttaa. Eli tässä perintäjärjestelmässähän tällä hetkellä on lähtökohta se, että maaliskuuhun mennessä vuonna 2006 voi palauttaa vuoden 2005 liikaa nostettuja opintotukia.

Täällä ed. Tiura omassa puheenvuorossaan hieman erheellisesti sanoi, että opiskelijat eivät tietäisi maaliskuussa, mitä ovat edellisenä vuonna tienanneet. Näinhän se ei ole ollut tähän päivään saakka, koska meillä verottaja vaatii jokaiselta sen veroilmoituksen, ja kun se on tammikuun loppuun mennessä opiskelijoittenkin pitänyt jättää, niin viimeistään silloin on voinut katsoa sen, mikä on se edellisen vuoden verotettava ansio, ja verrata sitten siihen, mitä on edellisenä vuonna nostanut opintotukea. Maaliskuun loppuun asti on ollut mahdollisuus sitten palauttaa, jolloin ei joudu perinnän kohteeksi.

Mutta nyt on tilanne toinen, kun on muutettu säädöksiä. Kuten me kaikki tiedämme, verotuslainsäädäntöä on muutettu siltä osin, että verotusmenettely on uudistunut ja enää ei tehdäkään veroilmoituksia tammikuussa. Tämä on sellainen mielenkiintoinen tilanne takaisinperintää koskevan lain osalta, kun nyt opiskelijatkaan eivät saa työnantajaltaan välttämättä tietoa siitä, mitä ovat edellisenä vuonna tienanneet. Kun tämä veroehdotelma sitten joillekin tulee, sehän tulee silloin huhtikuussa, ja nyt jos ajatellaan, että tämä takaisinperintälaki lähtee siitä, että maaliskuun loppuun mennessä pitää sitten palauttaa liikaa nostettu opintotuki, niin nyt olemme siinä dilemmassa, että kun tämä uusi verotusmenettely ei edellytä työnantajaa toimittamaan välttämättä tietoja työntekijöille, mikä on se edellisen vuoden ansio, vaan tämä tieto lähetetään sähköisesti suoraan verottajalle ja verottaja sitten huhtikuussa tämän veroehdotuksen kautta lähestyy verotettavaa, niin nyt varmastikin on tulossa se tilanne, että meillä on suuri joukko opiskelijoita, jotka eivät ihan aidostikaan tiedä silloin maaliskuussa, mikä on se edellisen vuoden lopputienesti, varsinkaan jos näitä työnantajia on useita.

Tämä on varmasti semmoinen asia, johon olisi syytä nyt opetusministeriössä puuttua ja riittävän ajoissa katsoa, millä tavalla nämä kaksi lainsäädäntöä saadaan siten synkroniin, ettei todellakaan ole sitten sitä tilannetta, että meillä on aidosti tietämättömiä opiskelijoita kymmeniätuhansia, jotka sitten myöhemmässä vaiheessa koron kera palauttavat liikaa maksettua opintotukea. Nyt olisi syytä joko avata tämä takaisinperintää koskeva lainsäädäntö ja lisätä siihen pari kuukautta niin, että huhtikuu ehtii mennä ohitse ja opiskelija tietää sitten veroehdotuksen kautta edellisen vuoden tienestit, tai sitten jollakin muulla tavalla katsoa, mikä on se opiskelijan oikeus saada työnantajalta tietoonsa edellisen vuoden tulot.

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, jonka toivottavasti opintotuesta vastaava ministeri Karpela ottaa vakavissaan ja lähtee valmistelemaan tätä kokonaisuutta niin, että opiskelijat eivät tässä suhteessa sitten ole huonommassa asemassa johtuen siitä, että tämä uusi verotusmenettely ei velvoita työnantajia lähettämään näitä tietoja työntekijöilleen.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä keskusteltiin alkuillasta aika paljon eläkeläisten asemasta. Samalla tavalla kuin eläkeläiset, opiskelijat ovat jääneet lapsipuolen asemaan.

Tämän hallituskauden aikana tehtiin Karpelan kuuluisa opintotukiuudistus, joka meni siinä mielessä pannukakuksi, että se lainajärjestelmä ja siihen liittyvä verovähennysporkkana on niin pieni ja omavastuuosuus niin suuri, huomattavasti vähemmän kuin tässä ed. Lindénin johdolla tehdyssä kokoomuksen vaihtoehtoisessa mallissa, että siinä on käynyt kuten opiskelijajärjestöt jo etukäteen ennakoivat eli on tultu tilanteeseen, jossa lainaa ei uskalleta ottaa eivätkä ne ehdot ole riittävän houkuttelevat. Ainoa hyvä puoli siinä on se, että kun ei sitä lainaa oteta, ei se myöskään valtiolle maksa.

Silloin meillä on mahdollisuus tehdä jotain muuta opiskelijoiden hyväksi, ja aivan samalla tavalla kuin eläkeläistenkin osalta näitä asioita on pistettävä tärkeysjärjestykseen. Kyllä tässä työllisyystilanteessa, jossa kuitenkin tämmöisiin lyhytaikaisiin työtehtäviin on monilla mahdollisuuksia, vapaan tulorajan nostaminen, joka raja tosiaan on sama kuin se oli vuonna 98 ja täysin jäänyt jälkeen kehityksestä, on ilman muuta ensisijainen ja paras keino auttaa opiskelijoita siihen, että he voivat sitten myöskin opiskella nopeasti, kun he pystyvät tehokkaasti olemaan kesällä töissä ja jonkin verran siinä opiskelun ohessa.

Tämä on se, mikä minun mielestäni on nostettava ensimmäiseksi kärkeen. Toki opintotukeenkin pitää saada korotuksia, jos siihen varaa on seuraavassa vaiheessa, mutta tästä pitää lähteä liikkeelle.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että opintotukiasioissa hallitus painiskelee toisarvoisten asioiden kimpussa, kun rohkeus nostaa ammattiin opiskelevien opintotukea puuttuu. Ammattiin opiskelevat ovat jo riittävän kauan odottaneet opintososiaalisten etujensa nostamista. Mielestäni ammattiin opiskelevien opintotuki on nostettava korkeakouluopiskelijoiden tasolle opintorahan osalta. Lisäksi ammattiin opiskeleville tulee säätää myös samanlainen opintolainan vähennys kuin korkeakouluopiskelijoillekin. Ammatillisen koulutuksen arvostamisen pitää näkyä hallituksen teoissa eikä vain julistuksissa. Odotan, että hallitus tuo vielä tämän kevään aikana lakiesityksen ammattiin opiskelevien opintotuen korottamisesta.

Arvoisa herra puhemies! Lakiesityksen 11 §:n mukaan, kun opiskelijan vanhempien yhteinen puhdas tulo on enintään 19 500 euroa, on mahdollisuus saada korotuksia pieniin opintorahoihin. 19 500 euron vuositulo tarkoittaa pienituloisia vanhempia. Se tarkoittaa, että kumpikin vanhempi saa puhdasta tuloa hieman alle 8 000 euroa vuodessa. Mielestäni tulorajaa pitäisi nostaa ainakin 20 000 euroon yhteensä. Kun tulorajaa nostetaan esimerkiksi 20 000 euroon, voitaisiin puhua realistisesta otteesta pienituloisuuteen.

Arvoisa puhemies! Samoin hallituksen pitäisi nostaa opiskelijoiden omien tulojen rajoja 15 000 euroon vuodessa. Nyt tulorajat ovat niin alhaalla, että tuhannet opiskelijat joutuvat maksamaan opintotukeaan takaisin.

Myös opintorahan määrään tarvitaan merkittäviä korotuksia, joilla estetään opintotuen lainapainotteisuuden lisääntyminen. Tosiasia on se, että yhä harvempi opiskelija uskaltaa ottaa opintolainaa, koska varmuutta opiskelun jälkeisestä työpaikasta ei ole olemassa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Opintoraha on kieltämättä suosituin opintotuen muoto. Opintolaina verohelpotuksineen on määräaikaiseen opiskeluun kannustava tukimuoto. Kun käsittelimme asuntolainojen laina-aikaa ja lainan määrää ympäristövaliokunnassa, niin valkeni taas tämän opintolainan opetuksellinen ja asenteellinen puoli. Siinä opitaan hoitamaan asioita ja kantamaan vastuuta, ja tämä tämän päivän nuorille ei ole itsestäänselvä asia.

Kokoomuksen edustajille totean vielä, että tällä vaalikaudella tehdyt opintososiaalisten asioiden parannukset ovat huomattavasti konkreettisempia toimia kuin Lipposen hallituksen vastaavat toimet.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tästä on noin vuosi aikaa, kun tässä samassa salissa tapeltiin opintoaikojen pituudesta. Silloin vielä opetusministerinä oli opetusministeri Haatainen. Siinä mielessä tämä hallituksen esitys toki on tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen, että kaikki keinot, joilla opiskelijat voisivat opiskella joutumatta tekemään töitä, ovat aina parhaita. Mutta tämä ei suinkaan ole riittävä siihen suuntaan.

Sen verran noista tuloraja-asioista: Minä olen ollut ensimmäisiä Suomessa, siinä ensimmäisten joukossa, jotka ovat olleet tuon veroehdotuksen piirissä, joten kyllä on äärettömän hankalaa. Olen ollut jo varmaan toistakymmentä vuotta semmoisessa kuviossa mukana. Se on todellakin hankalaa, kun on tehnyt monenlaisia töitä samalla tavalla kuin opiskelijat tekivät kaikennäköisiä: päivän siellä, toisen täällä tai tunnin siellä, toisen täällä. Itse olen tehnyt saman tyyppisesti. On äärettömän hankala tietää omia tulojaan ja hankaloituu edelleen, kun tämä verotuskäytäntö koskee kaikkia.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys opintotukilain muuttamiseksi on kannatettava ja on suoraa jatkumoa hallituksen ja erityisesti keskustan ajamalle opiskelijamyönteiselle politiikalle. Ministeri Karpela on ajanut asiaa ansiokkaasti ja suuri kiitos siitä hänelle. Esityksen kokonaisvaikutukset ovat sangen kattavat.

Vanhempien tulorajojen tarkistaminen parantaa opintotukea noin 33 300:lla pienituloisesta perheestä tulevalla opiskelijalla. Menolisäys olisi vuodessa yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Se ei ole suuri summa, jos otetaan huomioon, että uudistus koskettaa isoa määrää opiskelijoita. Opiskelijat ovat yksi ryhmä tässä maassa, joka kärsii köyhyydestä. Uudistuksella parannetaan opiskelijoiden asemaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on oikean suuntainen ja kannatettava, koska uudistuksesta hyötyvät pienituloisten vanhempien opiskelevat lapset.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt hieman oikaista kuitenkin ed. Kettusta tässä asiassa: Lainahan oli ministeri Karpelan tuoma tänne, mutta asumistuki tehtiin kyllä eduskunnassa, elikkä se oli eduskunnan yhteinen tahtotila, ja sitä kautta saatiin tämä parannus aikaan.

Jos nyt lähdetään siitä, mikä opiskelijoiden ensisijainen tavoite on ollut, niin se on opintorahan nostaminen, koska se on yli kymmenen vuotta ollut jälkeenjäänyt ja siihen ei ole tehty edes indeksikorotuksia, ja se olisi juuri se apu, mitä nyt tällä hetkellä opiskelemassa olevat nuoret tarvitsisivat. Nämä ovat pieniä uudistuksia, mitä on saatu eteenpäin. Sekin tietenkin hyvä asia, mutta siinä on ollut eduskunta myöskin erittäin vahvasti mukana, että näitä uudistuksia on saatu viedyiksi eteenpäin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan totta, kuten edellisessä puheenvuorossa sanottiin, opintoraha on tärkeä. Minä toivon, että sen korottamista voidaan mahdollisimman pian harkita ja myös se toteuttaa. Se on kaikkein tärkein näistä opiskelijoitten opintososiaalisista etuuksista mukaan lukien tietysti ateriatuki. Erittäin tärkeänä pidän, että opiskelijat saavat myös joukkoliikenteessä alennukset. Pidän hyvin valitettavana sitä, että joukkoliikennettä on supistettu ja uhkaa supistukset tässä maassa. Elikkä tämä on eräs semmoinen opiskelijoitten olemassa olevan etuuden menetys, johon haluan tässä yhteydessä kiinnittää myös huomiota, ja se tapahtuu ihan muun sektorin puitteissa. Tämä on ihan hyvä askel, mitä nyt tällä hallituksen esityksellä tehdään, ja toivon, että tällä tiellä jatketaan.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! En kauheasti lähtisi kehumaan tämän hallituksen opiskelija-, opintotukipolitiikkaa. Hallitusohjelmassa kyllä luvattiin suuri opintotukiuudistus, mutta me kaikki tiedämme, mikä se sitten loppujen lopuksi oli. Lainapainotteisuutta lisättiin. Se oli ainoa, mitä ministeri Karpela tähän saliin toi.

Hallituksen esityksenä ei tullut asumislisän korottaminen, vaan se syntyi tässä salissa, tietysti hallituspuolueitten kansanedustajien johdolla, mutta koko eduskunnan painostamana. Se ei ollut hallituksen esityksessä.

Kun muistellaan sitä, millä kehyksillä tämä hallitus lähti liikkeelle kolmisen vuotta sitten — kehyksissä ei ollut varattu yhtään ainutta euroa opintotuen kehittämiseen — niin se on kyllä näkynytkin sitten tässä lopputuloksessa. Ymmärrämme sen tietysti, että pienillä askelillakin voidaan mennä eteenpäin, mutta ei pidä kehua sitten, kun ei kuitenkaan niitä isoja askelia ole ottanut.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pitää kiittää tietysti ed. Drombergia ponnekkaista puheista. Ainakin puheissa erittäin hyvin olette tuonut esille opiskelijoiden asioita, mutta valitettavasti näytöt kokoomuksen ollessa hallituksessa ovat äärimmäisen vaatimattomia. Niinpä on todella hyvä nyt, että keskustan ollessa hallituksessa saadaan todellisia parannuksia tänne opiskelijoiden asemaan eikä pelkästään puheita. Mutta sinänsä mallikkaasti olette kyllä käyttäytynyt puheissanne, samoin ed. Suvi Lindén. Hyvin ponnekasta puhetta, mutta vähän tekoja.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä täytyy vielä jos ei muualle niin arkistoihin saada. Tällä hetkellä kyllä täytyy sanoa, että edellisten, Lipposen hallitusten, opintotukiteot ovat suuremmat kuin tämän hallituksen teot. En viitsi ruveta niitä luettelemaan, olen niin monta kertaa tässä salissa luetellut, mitä kaikkea tehtiin. Lukuun ottamatta yhtä vuotta kahdeksan vuoden aikana opintotukea pienin askelin kehitettiin, mutta kokonaisuutena verrattuna tähän Karpelan "isoon pamaukseen" huomattavasti enemmän. Ei pidä puhua tässä salissa väärää totuutta menneisyydestäkään.

Keskustelu päättyy.