Täysistunnon pöytäkirja 20/2013 vp

PTK 20/2013 vp

20. TORSTAINA 7. MAALISKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Kyproksen lainaohjelma

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin valtiovarainministerit ovat tällä viikolla käsitelleet Kyproksen pankkien tukemista. Ongelmien tausta on selvä. Venäläiset multimiljonäärit sijoittivat kirjopyykkinsä Kyproksen pankkeihin, jotka edelleen lainoittivat Kreikkaa. Kreikka upposi, ja Kyproksen pankeissa hiki kohosi otsalle.

Nyt venäläiset ovat matkalla hakemaan saataviaan. Kypros katsoo Suomeen, josko täältä löytyisi veronmaksajia turvaamaan rikkaiden rahat veroilla, jotka oikeastaan kuuluisivat suomalaisen yhteiskunnan ylläpitoon. Ministeri Urpilainen ilmaisi olevansa halukas turvaamaan Kyproksella harjoitettavaa veronkiertoa ja yritysten nollaverotusbisnestä.

Kysynkin ministeri Urpilaiselta: miten perustelette suomalaisille sen, että heidän on tuettava Kyproksen pankkeja, edistettävä veronkiertoa ja rahoitettava veroparatiiseja?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Eerola on siinä oikeassa, että olin alkuviikon, maanantain ja tiistain, Brysselissä, ja täytyy kyllä kertoa, että tunnelma Euroopassa on nyt muuttunut. Jos vielä kaksi kuukautta sitten ajateltiin, että Euroopan talouskriisissä pahin vaihe on ohi ja eurokriisi on vakiintunut, niin Italian vaalien jälkeen henkinen ilmapiiri ja myöskin epävarmuus Euroopassa on muuttunut. Epävarmuus on huomattavasti suurempaa tällä hetkellä sen osalta, mitä eurokriisille tulee tapahtumaan: eskaloituuko se uudestaan, vai onko edessä kaikkien meidän toivoma vakaampi tie.

Kyproksen osalta: Kyproksen taloustilanne on erittäin vaikea. Se, että Kypros on ajautunut vaikeuksiin, johtuu osittain nimenomaan Kreikan pankkisektorin limittymisestä Kyproksen pankkisektoriin, ja Kreikan vaikeudet nyt heijastuvat myöskin Kyproksen vaikeuksiksi. Me käymme tällä hetkellä neuvotteluja Kyproksen kanssa, mutta kaikki yksityiskohdat noiden neuvotteluiden sisällöistä ovat auki, ja niihin tullaan palaamaan varmasti lähitulevaisuudessa.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on iso asia, jota mielestäni hallitus on vähätellyt. Taloudellisessa mielessä Kypros on kevyempi pelastettava kuin Espanja. Periaatteellisella tasolla Kyproksen tukeminen on kuitenkin valtava loikka sivuun suomalaisesta oikeudenmukaisuudesta ja yleisestä moraalikäsityksestä. SDP puhuu täällä kovaan ääneen veroparatiiseja ja veronkiertoa vastaan. Nyt puheenjohtajanne johdolla olette kuitenkin veronmaksajien kukkarolla ja viette rahaa aivan vikasuuntaan Suomesta.

Hallitus hiippailee jälleen salailun teillä. Kyproksen tukipaketti aiotaan käsitellä vain ja ainoastaan eduskunnan EU-valiokunnassa eli suuressa valiokunnassa. Tämä ei perussuomalaisille sovi. Kypros on ehdottomasti saatava tähän täysistuntosaliin käsiteltäväksi, minkä päätteeksi asiasta äänestetään. Jos tämä ei teille sovi, tuomme asian eteenne välikysymyksenä. Ministeri Urpilainen, (Puhemies koputtaa) käsitelläänkö Kyproksen tukeminen tässä salissa hallituksen vai perussuomalaisten toimesta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomella on ollut eurokriisin hoidossa Euroopan tiukin linja. Ei ole varmaan liioiteltua sanoa, että minut tunnetaan Euroopassa Täti Tiukkana. Olen saanut siitä kuulla aika paljon niin kollegoilta kuin myöskin kansainvälisessä mediassa. Tämä koskee myöskin Kyproksen tukipakettia tai Kyproksen lainaohjelmaa. Suomen linja on myös siinä Euroopan tiukin. Sen takia meidän on nyt syytä käydä nuo neuvottelut Kyproksen kanssa. Kyproksella valittiin uusi presidentti puolitoista viikkoa sitten, ja se oli yksi syy siihen, miksi neuvottelut Kyproksen kanssa ovat olleet telakalla pidemmän aikaa. Sen jälkeen, kun nuo neuvottelut ovat päätöksessä, voidaan myöskin nähdä, minkälainen on lopputulos ja miten se tullaan käsittelemään.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Kypros on maa, jossa pestään venäläistä rahaa. Kypros on euroalueella toimiva veroparatiisi. Hämärää rahaa on virrannut Kyproksen pankkeihin valtavat määrät. Pankeissa on rahaa lähes neljä kertaa bruttokansantuotteen verran. Kyproksella yritysverotus on jopa yli puolet pienempi kuin Suomessa. Laivayhtiöiden veroaste on nolla. Tytäryhtiöiden myyntivoitoista ei peritä veroa, kuten ei osinkotuotoistakaan. Suomen veronmaksajien vastuut olisivat pienen Kyproksen pelastamiseksi valtavat, yli 300 miljoonaa euroa. Onko tämä politiikka, arvoisa valtiovarainministeri, oikea?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Mitä tulee rahanpesuun, niin minusta on selvä asia, että Suomi ei missään olosuhteissa hyväksy rahanpesua eikä laittomuuksia. Se on täysin selvä asia. Tällä hetkellä euroryhmä on tilannut ulkopuoliselta toimijalta, tilintarkastusyhtiöltä, selvityksen, joka läpikäy Kyproksen rahanpesun vastaisen lainsäädännön ja käy läpi ennen kaikkea sen, miten tuota lainsäädäntöä maassa noudatetaan, koska paperilla lainsäädännöllä asiat Kyproksella ovat kunnossa, mutta kysymys kuuluu, noudatetaanko lakeja ja mikä on maan tapa eli ovatko asiat tältä osin myöskin Kyproksella niin kuin niiden pitäisi olla. Tätä selvitystä euroryhmä nyt odottaa, ja tämä selvitys on myöskin euromaille muun muassa Suomen vaatimuksesta luvattu toimittaa, ja mitään päätöksiä Kyproksen lainaohjelmasta ei ole näköpiirissä ennen kuin tuo selvitys on myöskin saatu.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Kyproksen taloustilanne on hyvin vakava, ja he tuskin tulevat selviytymään ilman muiden euromaiden tukea. Tukipaketin suuruus on noin 17 miljardia, minkä Kypros tarvitsisi. Tästä Suomen osuus olisi 300 miljoonaa euroa.

Arvoisa ministeri, mitä mieltä olette, kun kuulette, missä ahdingossa elävät Suomessa omais-hoitajat, eläkeläiset, työttömät, joilla ei ole aina rahaa edes ruokaan taikka tarvittaviin lääkkeisiin? Olisiko tämä 300 miljoonaa tarpeen näille hädänalaisille kansalaisillemme?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kaikki nämä yksityiskohdat, joihin edustaja puheenvuorossaan viittaa, ovat täysin auki, koska tällä hetkellä me emme tiedä, mikä tuo tukipaketin suuruus tulee lopulta olemaan tai mikä tuo lainan suuruus tulee olemaan. Näistä ehdoista neuvotellaan kuten myöskin koko tästä ohjelmasta.

Mutta haluan kyllä sanoa myös sen, että tämä hallitus riippumatta siitä, että me elämme hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa myöskin Suomessa, on myöskin edistänyt omalla politiikallaan pienituloisten ihmisten aseman parantamista. Perusturvan korotus 120 eurolla kuukaudessa, verotuksen oikeudenmukaistaminen niin, että pienituloisten verotusta ollaan voitu keventää, puolison tarveharkinnan poisto työmarkkinatuessa ovat kaikki niitä esimerkkejä, että vaikka me olemme joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä velkaantumisen taittamiseksi Suomessa, olemme kuitenkin edistäneet myöskin oikeudenmukaisuutta ja parantaneet pienituloisten asemaa.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pidän kyllä perusteltuna, että tuo Kyproksen paketti tuodaan tänne istuntosalin käsittelyyn. Kysymys on uudesta tukivaltiosta, uudesta tukipaketista, ja on olemassa voimakkaita rahanpesu-epäilyjä. En pidä kyllä suuren valiokunnan käsittelyä poliittisesti riittävänä käsittelytapana.

Mutta, arvoisa puhemies, pidättekö Kyproksen pelastamista ylipäätään välttämättömänä? Mietin nimittäin sitä, että jos näissä Kyproksen pankeissa ei toteuteta tervehdyttämistoimia ja tarvittavaa saneerausta, niin missäs sitten. Eikö käy niin, että syntyy ajatus, että pankit pelastetaan kaikkialla Euroopassa joka tapauksessa, jos jossakin ei laiteta sijoittajia vastuuseen?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Pidän selvänä sitä, että sen, joka tämän sopan on keittänyt, tulee myös tätä soppaa syödä. Tämä on ollut Suomen linja eri maiden lainaohjelmia käsiteltäessä, ja se on myöskin Suomen linja Kyproksen tapauksessa. Mutta me tiedämme, että Kyproksen taloustilanne on hyvin vaikea, ja mikäli Kypros ei saa lainaa ulkopuolelta, niin maa tulee ajautumaan maksukyvyttömyyteen, ja me tiedämme, että sillä tulisi olemaan vaikutusta ei pelkästään oman maan kansalaisiin vaan koko euroalueen vakauteen. Tästä syystä lainaohjelmasta Kyproksen kanssa neuvotellaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanjan pankit ja nyt Kyproksen sekä yhteiskunta että pankit. Kuinka kerta kaikkiaan on mahdollista, että tähän jatkuvaan toimimattomaan, valheelliseen systeemiin vielä uskotaan, joka on EU:n omien sopimusten ja säädösten vastainen? SDP:n kannan me kuulimme, vasemmistoliitto ei ole vastaamassa mutta vihreät sen sijaan ovat. Te puhutte veroparatiiseja vastaan, te puhutte Tobinin veron puolesta. Kuinka te voitte olla hyväksymässä nyt veroparatiisien pelastamista? Tässä ei auta se, että teillä on kokemusta myös edellisestä hallituksesta, jossa kokoomuksen ja keskustan johdolla tämä koko homma aloitettiin. Kysynkin ministeri Niinistöltä, miten tämä vihreiden pirtaan sopii.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Koko hallitus on yhdessä tukenut ministeri Urpilaista tässä työssä, jossa Suomi pyrkii todellakin varmistamaan ensinnäkin näitten selvitysten pohjalta sen tiedon, miten Kyproksella noudatetaan lainsäädäntöä, mikä koskee veroparatiisitoiminnan ja rahanpesun kieltoa. Me olemme siitä hyvin tarkkoja, että Suomi koko kansainvälisessä työssään pyrkii edistämään rahanpesun vastaista työtä. Me olemme tiukkoja sen suhteen, että me varmistamme, että nämä paketit ovat sellaisia, joissa eri toimijat joutuvat vastuuseen omista riskeistään, ja että me edistämme oikeudenmukaisempaa kansainvälistä rahaliikennettä, ja tämän takana myös itse seison ministerinä.

Pertti Salolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tiedetään, että Kypros on aika paljon ollut venäläisen rahan lanseerauspaikka, niin kysymys kuuluu: ovatko kansainväliset instituutiot tai komissio käyneet minkäänlaisia keskusteluja siitä, että Venäjä osallistuisi myöskin näihin talkoisiin ja kantaisi jonkun osuuden tästä taakasta?

Ja toinen kysymys on sitten se, nyt kun siellä ovat nämä tilintarkastajat: mitä tapahtuu siinä tapauksessa, jos todetaan, että massiivisesti erittäin, erittäin suuri määrä Kyproksen pankeista onkin itse asiassa osallistunut rahanpesuun?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Venäjähän on myöntänyt Kyprokselle jo aikaisemmin kahdenvälistä lainaa, ja olen itse käynyt kollegani Siluanovin kanssa keskustelua, siis Venäjän valtiovarainministerin kanssa, siitä mahdollisuudesta, että he olisivat mukana jollain lailla nyt tässä uudessakin Kyproksen lainaohjelmassa. Tiedän, että myöskin instituutioiden taholla on oltu yhteydessä Venäjään ja myöskin muut eurooppalaiset kollegani ovat venäläisten kanssa olleet keskustelussa. Eli muun muassa Suomi on korostanut sitä, että koska me tiedämme, että Venäjä on aikaisemminkin ollut lainoittamassa Kyprosta, niin olisi tärkeää, että he olisivat myöskin tässä uudessa lainaohjelmassa mukana, mutta mitään lopullisia vastauksia emme ole heiltä vielä saaneet.

Mikäli käy ilmi selvitysten kautta ja näiden tehtyjen selvitysten myötä, että Kyproksella ei noudateta lainsäädäntöä niin kuin asiat paperilla näyttävät ja niin kuin edellytetään, niin silloin niitä vaaditaan korjattavaksi. Se on tietenkin selvä asia, että me emme tule hyväksymään sitä, että maassa toimitaan laittomasti tai lakeja ei noudateta.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Julkisuudessa oli tietoa siitä, että perussuomalaisetkin ovat käynnistäneet puoluetuella ajatuspajan ja sieltä on tullut tutkimus siitä, mitä nyt tämä Euroopan rahoituskriisi aiheuttaa Suomelle. Olin aika hämmästynyt, kun huomasin, että lopputulemana oli se, että Suomen taloudelle on kaikkein parasta ja kaikille ihmisille Suomessa on parasta se, että säilytään mukana euroalueessa, taataan sillä tavalla työpaikkoja Suomessa ja kerätään myös niitä veroja, joilla voidaan sitten maksaa työttömien ja sairaiden ja vähävaraisten tukia. Ja samalla tavalla tässä tutkimuksessa ilmeisesti kävi ilmi, kuten perussuomalaiset ovat väittäneet, että jos Kreikka heitetään ulos euroalueesta, niin siitäkin seuraa Suomelle lisää työttömyyttä. Tämä oli hyvin huojentava tieto, että perussuomalaisetkin ovat tällaiseen lopputulokseen päätyneet.

Ministeriltä kysyisin: onko nyt varmaa, että sijoittajavastuu toteutuu, harmaa talous kitketään ja veroparatiisit suljetaan, (Puhemies koputtaa) mikäli tällaiseen lähdetään?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minä olen ratkaisemassa eurokriisiä muiden kollegojen kanssa vain sen takia, että haluan puolustaa Suomea ja suomalaisia veronmaksajia. Se on yksin ja ainoastaan minun intressini olla tässä eurokriisin ratkaisutyössä mukana. Ja kuten olen aikaisemmin täällä todennut, niin edustamani linja, Suomen linja, on Euroopan tiukin linja. Me olemme osoittaneet sen tiukkuuden saamalla vakuudet niin Kreikalta kuin Espanjalta, mutta sen ohessa me olemme myöskin edistäneet sijoittajavastuuta, joka on moraalisesti tärkeä periaate, koska on välttämätöntä, että ne tahot, jotka ovat olleet synnyttämässä tätä kriisiä, osallistuvat myöskin tämän kriisin torjumiseen ja hoitamiseen. Ja tätä periaatetta noudatan myöskin jatkossa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Urpilainen, te totesitte, että ette hyväksy veronkiertoa, ja eräs hallituksen kärkihankkeista onkin ollut harmaan talouden torjunta. Kuitenkin se on lisännyt valtion verotuloja todella vaatimattomasti toistaiseksi, vain 61 miljoonaa euroa, (Matti Saarinen: Paljon enemmän kuin viime vaalikaudella!) vaikka menetyksien harmaasta taloudesta on arvioitu olevan 4—6 miljardia euroa. Ministeri Urpilainen, oletteko te tyytyväinen aikaansaannoksiinne?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalmari on siinä oikeassa, että yksi tämän hallituksen kärkihankkeista on harmaan talouden torjuminen. Me tiedämme, että valitettavasti Suomessakin harmaa talous on ongelma, se on erityisesti ongelma rakennusalalla, jonkin verran matkailu-, palvelualoilla, mutta me olemme tehneet hyvin määrätietoisesti työtä tuon harmaan talouden torjumiseksi. Itse asiassa vuosittain 20 miljoonaa euroa käytetään eri hallinnonaloilla harmaan talouden vastaisiin toimenpiteisiin.

Minä itse asiassa tilasin toissa viikolla Verohallinnosta harmaan talouden torjuntayksiköstä selvityksen itselleni siitä, kuinka paljon valtio on lisännyt verotuloja harmaan talouden torjuntaan osoitettujen ikään kuin lisäpanosten kautta, ja sitä ei ihan euromääräisesti pystytä sanomaan, mutta kyllä se summa oli suurempi kuin tuo edustajan mainitsema summa. Ja voin myöskin eduskunnalle toimittaa tuon saamani raportin, koska uskon, että se myöskin kansanedustajia kiinnostaa.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen tehtävä ei ole helppo eurokriisin hoitamisessa. Toisin kuin edeltäjänsä tämä hallitus vetää tiukinta eurooppalaista linjaa niissä tukiehdoissa, joita asetetaan kriisimaille. Tehtävä ei ole erityisen helppo varsinkaan valtiovarainministerille, joka jää liian usein yksin hoitamaan tätä vaikeaa tehtävää. Muistan itse ne useat edustajat, nimeltä mainitsematta — tarvittaessa voin mainita nimiäkin — jotka esimerkiksi vakuusasiassa ilmoittivat, että sitä ei kannata tehdä, koska Suomi menettää omaa puheoikeuttaan esimerkiksi maataloustukiratkaisuissa. Näin ei tietenkään tapahtunut. Nyt tarvitaan tukea valtiovarainministerille Suomen neuvottelutavoitteiden osalta, sitä tarvitaan koko tästä salista.

Haluan kysyä ministeriltä: kun tässä on nyt kaksi vaihtoehtoa, kaksi vaihtoehtoa tässä vaiheessa — Suomi katsoo sivusta, minkälainen ratkaisu syntyy, tai Suomi itse pyrkii vaikuttamaan sen ratkaisun sisältöön siten, että sinne tulee ne tiukat ehdot — onko ministeri Urpilainen sitä mieltä, että Suomi pystyy vaikuttamaan näihin ehtoihin?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Uskon siihen, että pystymme vaikuttamaan, ja sen voimalla teen myöskin hartiavoimin töitä. Me olemme käsitelleet Kyproksen neuvotteluiden yksityiskohtia ja eri vaiheita totta kai hallituksessa, viimeksi perjantaina EU-ministerivaliokunnassa, ja hallituksen linja on yhteinen. Olen myöskin iloinen siitä, että olen saanut suuren valiokunnan kanssa käydä hyvin avointa, luottamuksellista keskustelua, viimeksi perjantaina, neuvotteluiden tilanteesta, ja koen, että myöskin suuresta valiokunnasta Suomen tiukalle linjalle ja vaatimukselle on tullut tukea. Ja juuri näin sen pitää olla, meillä pitää olla yhteinen kansallinen tahtotila, jota me myöskin näissä neuvotteluissa edistämme, ja se tahtotila on turvata Suomen ja suomalaisten veronmaksajien asemaa mahdollisimman tiukalla linjalla.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Ministeri Urpilainen, te puheenvuoronne alussa sanoitte, että tunnelma on muuttunut tuolla valtiovarainministerien kokouksissa. Italian vaalit varmasti huolestuttivat, Kyproksen tilanne, ja me kaikki tiedämme, että Eurooppa ei elä pelkillä tilintarkastuksilla, vaikka ne ovat hyvin tärkeitä. Euroopassa tarvitaan uutta työtä, tuottavuutta, uusia markkinoita. Nuorisotyöttömyys eteläisen Euroopan maissa uhkaa meitä kaikkia, uhkaa koko Euroopan sosiaalista kehitystä ja tasapainoa.

Olisin kysynyt teiltä vähän siitä, mikä on tunnelma tämän uuden työn, tuottavuuden, uusien markkinoiden löytämisen suhteen valtiovarainministerien keskuudessa. Kun katsoo Saksaa, jossa on tavallaan onnistuttu sitten löytämään Aasiasta ja uusista talouksista markkinoita, saatu nuorisotyöttömyys alas, eikö ole niin, että Euroopassa on myös myönteisiä malleja, joita voitaisiin lähteä seuraamaan ja etsimään sitä uutta työtä ja tuottavuutta Euroopalle, että ei voi jäädä vain makaamaan tässä tilanteessa, vaan tulisi löytää tähän talouteen uutta dynamiikkaa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! En voisi olla enempää samaa mieltä edustaja Haaviston kanssa. Te osuitte täysin naulan kantaan. Olen jo pidempään kantanut huolta siitä, että itse asiassa me olemme nyt reaalitalouden velkakriisin keskeltä siirtymässä entistä enemmän kohti sosiaalista kriisiä. Olen todella huolestunut siitä tilanteesta, joka erityisesti Etelä-Euroopassa on nuorisotyöttömyyden osalta. Kreikassa nuorisotyöttömyys on 60 prosenttia, Espanjassa 55 prosenttia, ja sain uuden tilaston toissa päivänä: Italiassakin nuorisotyöttömyys on jo 38 prosenttia. Se osaltaan selittää myös Italian poliittista tilannetta tällä hetkellä. Sen takia keskeistä on, että meidän pitää pystyä Euroopassa yhdistämään terve taloudenpito ja samaan aikaan myöskin sosiaaliset turvaverkot ja sosiaalinen malli. Mielestäni tässä Pohjoismailla on paljon annettavaa tähän keskusteluun, koska Pohjoismaat ovat onnistuneet yhdistämään nämä kaksi tärkeää asiaa. Meillä on terve talous, vaikka meilläkin on omia taloushaasteita tällä hetkellä, mutta samaan aikaan meillä on myöskin turvaverkot. Ja meidän pitää yhdessä löytää vastauksia, joilla Eurooppaan saadaan talouskasvua, saadaan (Puhemies koputtaa) uusia työpaikkoja ja sitä kautta myöskin ihmisille turvaa.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Suomalaisista noin 98 prosenttia vastustaa venäläisten mafiosojen rahojen kuivatusta.

Kysyn kokoomuksen ministereiltä: Puolueenne korostaa politiikassaan vastuunkantoa. Voitteko rehellisesti suomalaisten edessä jotenkin todistaa, että mafiosojen miljardien pelastaminen on paras tapa kantaa vastuuta suomalaisen työn ja hyvinvoinnin puolesta?

Sitten kysymys demariministereille: Puolueenne korostaa politiikassaan solidaarisuutta eli yhteisvastuuta. Voitteko rehellisesti suomalaisten edessä jotenkin todistaa, että venäläisten mafiosojen miljardien pelastaminen on oikeudenmukaista yhteisvastuuta?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Meillähän on vanha tapa, että tämä ei ole puolueiden kyselytunti vaan otsikon mukaisesti hallituksen kyselytunti ja hallitus vastaa omasta politiikastaan. — Onko joku ministeri, joka löytää tähän kysymykseen vastauksen? Aloitetaan kuitenkin ministeri Vapaavuoresta, jos tulisi uutta tietoa.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Taidan tuottaa pettymyksen: ei tule. Kuten puhemieskin totesi, täällä ministerit vastaavat omalla vastuualueellaan oleviin asioihin, ja kokoomuksen osalta on helppo vain todeta, että valtiovarainministeri Urpilainen nauttii meidän täydellistä, sataprosenttista, luottamustamme tämän asian hoitamisessa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olisin todennut sen saman asian, jonka puhemies totesi, että niin mukavaa kuin tätä poliittista keskustelua olisikin käydä, niin kuitenkin tämä kyselytunti on tarkoitettu nimenomaan hallitusta ja hallituksen linjaa tarkoittavaksi kyselytunniksi. Sen takia poliittiset vastaukset sitten jätetään myöhemmäksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän kysymyksen käsittely on tällä erää päättynyt.

​​​​