Täysistunnon pöytäkirja 20/2013 vp

PTK 20/2013 vp

20. TORSTAINA 7. MAALISKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Nuorten työpajatoiminta

Aila  Paloniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuun eteneminen on pahoissa vaikeuksissa kolmen vuodenvaihteessa voimaan tulleen lain ristiriitaisten soveltamisohjeiden takia. Erityisesti työkokeilua tulkitaan nyt niin tiukasti, ettei nuoria voida sijoittaa työpajoihin entiseen malliin, ja tämä näkyy ympäri maata työpajoilla jo nyt. Samalla etsivän työn asiakkaat, nuoret, ovat monin paikoin jääneet tyhjän päälle, koska heitä ei ole voitu ohjata löytymisensä jälkeen tämän epäselvän tilanteen vuoksi oikein mihinkään. Tässä ei voi olla mitään järkeä. Nuoret tarvitsevat apua, tukea, opiskelu- ja työpaikkoja heti.

Ministeri Ihalainen, miten on mahdollista, että lakien soveltamisohjeiden on annettu mennä niin ristiin, että koko tärkeän työpajatoiminnan toteutuminen ja eteenpäinmeno vaikeutuu ja on jopa vaarantumassa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö saa vuosittain yli 8 miljoonaa euroa lisärahoitusta, jotta työpajatoimintaa voidaan laajentaa, etsivää nuorisotyötä laadullisesti parantaa. Ja näistä ohjeista puheen ollen: olemme kiinnittäneet tähän asiaan huomiota, ja minä luulen, että nyt suhteessa työpajatoimintaan ja työkokeiluun näitä pelisääntöjä tullaan selkeyttämään. Tuli ongelmia, se on myönnettävä, ja nyt on ajatus se, että työpajatoiminta saa väkeä ja koetetaan näitä pulmia hoitaa.

Laajemminkin tässä kovaa työtä tehdään sen eteen, että tämä nuorisotakuu saadaan toimimaan. Me seuraamme erityisen tarkasti sitä, että kun nyt 20 prosenttia alle 25-vuotiaista nuorista valuu yli kolmen kuukauden työttömyyteen, niin meillä on asetettu sellaisia tulostavoitteita tälle vuodelle, että me saisimme puolitettua sen prosentin eri alueilla, ja se on erittäin kova tavoite, siis käänne siitä, että nuoret eivät valu yli kolmen kuukauden työttömyyteen. Toisaalta me olemme nyt vetoamassa kovasti elinkeinoelämään sen puolesta, että palkatkaa nuoria sillä, että te saatte 700 euroa kuukaudessa Sanssi-rahaa yhdeksän kuukauden ajan ottaessanne nuoren palkkalistoillenne, (Puhemies koputtaa) ja oppisopimuskoulutuksessa nämä tuet ovat vieläkin merkittävämpiä, niin kuin kaikki tiedämme. Hanke on erittäin...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt, arvoisa ministeri, minuutti taitaa olla täynnä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ministeri tunnistaa tämän ongelman ja myöntää sen, ja varmaan aikoo sille sitten tehdäkin jotakin.

Jos nuorisotakuulla aiotaan tulpata pelkästään nyt peruskoulusta valmistuneiden syrjäytyminen, se uhkaa muuttaa jo aiemmin syrjäytyneiden aseman entistäkin tukalammaksi. On vaikea nimittäin uskoa tähän aikuisten osaamisohjelmaan, koska aikuiskoulutuksesta leikataan koko ajan. Nämä nuoret ovat niin huonossa psyykkisessä kunnossa, heillä on monenlaisia ongelmia ja sairauksia, että he eivät pysty selviämään esimerkiksi vaativasta oppisopimuskoulutuksesta ja siihen liittyvästä palkkatyöstä. Eli tälle asialle pitää tehdä jotakin. Nämä nuoret uhkaavat siis jäädä jälleen kerran kokonaan koulutuksen ulkopuolelle. Mitä te aiotte tehdä tälle tilanteelle?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Edustaja on siinä oikeassa, että meillä on se nelisenkymmentätuhatta sellaista nuorta, jotka eivät ole koulutuksessa, eivät ole töissä, ja osa näistä nuorista on sellaisessa elämäntilanteessa, että se koulutuskaan ei aina ole se, mistä aloitetaan, vaan elämän perushallintataitojen opettelusta, itseluottamuksen rippeitten kokoamisesta, ja tämä vaatii erittäin paljon työtä eri viranomaisilla. Nämä ongelmat alkavat monesti jo ennen kuin tullaan toiselle asteelle, siellä peruskouluvaiheessa. Eihän meidän pidä unohtaa näitä nuoria, ja meidän pitää tarjota heillekin mahdollisuus. Ne polut ovat paljon vaativampia, ja ensimmäinen paikka ei ole se oppisopimuskoulutus tai koulutuspaikka tai työpaikka, mutta näitä nuoria ei tässä hankkeessa haluta unohtaa. Mutta sen kokonaisuuden kannalta meidän pitää panostaa siihen, että se koulutuspaikka järjestyy ja että avautuu se ensimmäinen työpaikka näille nuorille, ja siihen me nyt keskitämme tässä hankkeessa erittäin paljon voimavaroja.

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Työpajojen vahvuus on ehdottomasti niiden vahva osallistaminen, ja sitä kannattaa tietysti edelleen kehittää. Yrityssektorin ja työelämän on oltava työpajatoiminnan lähimpiä kumppaneita, ja työpajojen toimintaa ei pidä viedä enää lähemmäs koulumaista toimintatapaa. Työpajoilla on suuri merkitys myöskin osatyökykyisille. Heilläkin olisi paljon annettavaa: lisää työtunteja tähän kansantalouteen.

Arvoisa ministeri Ihalainen, miksi työpajatoimintaa ollaan viemässä ja rinnastamassa liikaa oppilaitoksiin? Näin menetetään niiden toiminnallinen ja ohjauksellinen luonne.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Niin kuin kerroin, meillä on yli 200 työpajaa Suomessa. Työpajat on erittäin arvokas tapa niille nuorille, jotka hakevat sitä reittiä, mitä tässä isona haluaisi tehdä ja miksi tulla. Yli 70 prosenttia työpajassa olleista on saanut joko sen koulutuspolun tai työpaikan. Se on erittäin merkittävä toimenpide. Molempia tarvitaan: työpajassa tarvitaan sekä polun rakentamista koulutukseen että polun rakentamista työelämään.

Mutta sitten tämän rinnalla me tarvitsemme semmoisia joustavampia työn ja opiskelun yhdistelmiä, joissa tavallaan tämän oppisopimuskoulutuksen kehittäminen tähän suuntaan on yksi reitti, mutta me tarvitsemme myös tämän työpajatoiminnan, ehkä oppisopimuskoulutuksenkin, yhteistyön lisäämistä, uusia ideoita työpajatoiminnan rinnalle. Mutta se on erittäin arvokasta työtä, jota siellä tehdään, ja sitä meidän pitää tukea. Hallituksen tavoite on laajentaa työpajatoimintaa koko maahan vielä kattavammin kuin nyt.

Tuomo Puumala /kesk:

Herra puhemies! Opettajien ammattijärjestö OAJ käytti tässä joitakin viikkoja sitten erittäin vakavan puheenvuoron, joka koski juurikin yhteiskuntatakuuta. Se puheenvuoro oli ennen kaikkea suunnattu opetusministeri Gustafssonille. Mehän olemmekin tästä aiheesta jo täällä salissa keskustelleet aika monta kertaa. Siinä samassa yhteydessä OAJ vetosi siihen, että nyt peruttaisiin niitä koulutuspaikkaleikkauksia, jotta yhteiskuntatakuu todella voisi toteutua koko maassa. Me annamme sille tavoitteelle kaiken voiman ja tuen täältä salista, jotta kaikkialla Suomessa todella voitaisiin yhteiskuntatakuuta toteuttaa. Te olette jo antanut vähän lupauksiakin tähän suuntaan. Oletan, että nyt toteutatte niitä, kun kehysriihi lähestyy ja on ihan kohta korvalla.

Eli siis onhan nyt niin, voimmehan luottaa siihen, että esimerkiksi oppisopimuskoulutusleikkaukset perutaan, kuten te olette julkisuudessakin todennut, ja noin 30 miljoonaa euroa tulee lisää rahaa ja sen lisäksi järjestelmää kehitetään ja parannetaan? Voimmehan luottaa siihen, että nyt kun annatte vastineenne alueen lausuntoihin, (Puhemies koputtaa) jotka perustuvat elinkeinoelämän tarpeisiin, te otatte ne huomioon?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Aloitetaan täältä loppupäästä. Hallitukselle ja minulle kaikkein tärkein asia näitten aloituspaikkojen suhteen on se, että turvataan työvoima, ammattitaitoinen työvoima, eri puolille Suomea. Sen vuoksi olen myöskin itse nyt viime viikkoina perehtynyt myöskin paikallisesti tilanteeseen. Muun muassa olin toissa viikolla Lapissa kolme työpäivää. Pidin niin tärkeänä perehtyä Lapin työvoimatilanteeseen, kasvunäkymiin matkailun, kaivosteollisuuden osalta ja olen nyt sillä tavalla kartalla, että rohkenin siellä paikallisesti luvata, että näitä aloituspaikkaleikkauksia tullaan kohtuullistamaan. Kyllä tämä on hallituksen linja, että nimenomaan lähdetään siitä, mikä se alueellinen, paikallinen työvoimatarve on, ja suhteutamme nuorisoikäluokan koulutuksen siihen.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hoitoala kärsii työvoimapulasta, ja nuorisotakuu lisää varmasti myös paineita avata lisää koulutuspaikkoja esimerkiksi lähihoitajakouluun. Työvoimapulaan ensisijainen ratkaisuhan on kouluttaa lisää alan osaajia. Mutta hoitoala ja varsinkin lähihoitajakoulutus on sellainen, että kyllä valittavien osalta on myös varmistettava soveltuvuus alalle. Näettekö, hyvä hallitus, minkäänlaista huolta siitä, että nuorisotakuu mahdollisesti puskisi sinne lähihoitajakouluun opiskelijoita, jotka eivät välttämättä sovellu alalle tai eivät edes halua opiskella hoitoalaa? Kuinka me voimme taata, että kenenkään ei tarvitse mennä semmoiseen kouluun, mikä ei kiinnosta tai mikä ei ole sellainen itselle sopiva ala?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomautan arvoisia edustajia, että kyselytunnin aikana ei ole tapana pitää neuvonpitoa vaan osallistutaan keskusteluun.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Me olemme lisäämässä koulutuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti aloituspaikkoja hoito- ja hoiva-alaan. Totta kai oppilaitoksissa on tärkeää se, että valittavat nuoret ovat motivoituneita ja päteviä niihin vaativiin hoito- ja hoiva-alan tehtäviin, joihin he tutkintoa tulevat suorittamaan. Tässä tietysti päävastuu on oppilaitoksissa, jotta voidaan tämä valinta oikealla tavalla tehdä.

Sitten edustaja Puumalalle tästä oppisopimuskoulutuksesta, jäi vastaamatta tosiaan siihen kysymykseen. Olen tullut myöskin julkisuuteen esityksellä, että näissä kehysriihineuvotteluissa me välttämättä tarvitsemme niin nuorten kuin aikuistenkin oppisopimuskoulutukseen lisää voimavaroja (Puhemies koputtaa) pääosin johtuen tästä vaikeutuneesta talous- ja työllisyystilanteesta. Pitää olla tarjolla (Puhemies: Minuutti, arvoisa ministeri, on nyt täynnä!) koulutusta.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä jäi vastaamatta siihen tärkeään kysymykseen, mitä tapahtuu nuorten aikuisten osaamisen ohjelmalle. Tämä koskee siis sitä ongelmaa, että meillä on 110 000 sellaista 20—29-vuotiasta nuorta, joilla ei ole toisen asteen koulutusta ja tutkintoa Suomessa. Se on iso määrä, vuosien saatossa tapahtunut tämmöinen osaamisen ongelma. Tämä osaamisen toimenpideohjelma tarkoittaa sitä, että tämän vaalikauden aikana 36 000 nuorta, joilta puuttuu toisen asteen koulutus ja tutkinto, saadaan sen koulutuksen ja tutkinnon piiriin. Tämän merkitys on siinä, että peruskoulun varassa ei pötkitä työelämässä kovin pitkälle. Jos sinä käyt sen toisen asteen koulutuksen ja tutkinnon, sinun henkilökohtainen työurasi nousee 6—10 vuodella. Sen takia me panostamme tähän osana nuorten yhteiskuntatakuuta.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Turun Sanomat uutisoi helmikuussa, että nuorisotakuu on lähtenyt liikkeelle takellellen, eikä monissa kunnissa tämän uutisen perusteella edes tiedetä, mitä nuorisotakuu ylipäätään tarkoittaa. Esimerkiksi Ypäjällä ei ole kuulemma tehty asian eteen yhtään mitään ja Salossa myönnetään suoraan, että rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Mikäli oikein olen ymmärtänyt, työ- ja elinkei-noministeriössä valmistellaan parhaillaan paimenkirjettä kuntiin tähän asiaan liittyen. Pitääkö todella paikkansa, ettei kunnille ole luvassa minkään sortin sanktiota, mikäli kunnat eivät nuorisotakuuta pysty toteuttamaan?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! On totta, että tässä vuoden alussa on ollut te-toimistoilla ja paikallisesti erittäin paljon monenlaisia tehtäviä. On uudistettu tätä järjestelmää, lainsäädäntöä, ja siinä suhteessa tämän käynnistyksen osalta meillä on ollut monia haasteita. Ja sekin on totta, että meillä on paljon kuntia, jotka ovat innostuneet tästä asiasta, sitoutuneet erittäin hyvin, ja siellä paikallisesti laajalla yhteistyöllä yrittäjät, kunta, te-toimisto, eri toimijat, nuoret ovat lähteneet ja jalkautuneet tekemään tätä työtä, mutta sitten meillä on kuntia, missä ei ole oikein vielä tähän herätty. Tämän takia meidän pitäisi huolehtia siitä, että kaikissa kunnissa on nuorten yhteiskuntatakuun jalkauttamisen työryhmä, jossa ovat kaikki nämä toimijat ja tehdään semmoista kansallista talkoota: mennään avaamaan yrityksien ovia, sanomaan, että meillä on nuoria täällä, voitteko te ottaa kesätöihin tai pysyvämpään työsuhteeseen hyvää porukkaa, eikö tehtäisi joku diili, te saatte 700 euroa kuussa, kun palkkaatte nuoren lähes vuoden ajan.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Olen tyytyväinen siihen, että hallitus on ottanut todellakin tosissaan tämän nuorisotyöttömyyden. Aktiivitoimet näyttävät suojaavan nuorta rikollisuudelta mutta jopa rikollisuuden uhriksi joutumiselta. Kyse on siis asiasta, josta todellakin meidän kaikkien on pidettävä huolta.

Ministeri Ihalainen osoittaa puheessaan ymmärtävänsä todella nuorisotyöttömyyden monimuotoisuuden. Kaikkia nuoria ei voida suoraan kopata osoittamalla työharjoittelupaikkaa, vaan erilaisia toimenpiteitä tarvitaan.

Haluaisin kysyä — tässä puhuttiin jo kuntien roolista ja mahdollisista sanktioista kunnille — kuntaministeri Virkkuselta: voisiko kuntia kannustaa jollain tavalla järjestämään tätä nuorisotyöttömyyttä esimerkiksi niin, että Sanssi-rahan lisäksi kunnat laittaisivat jonkin oman osuuden vielä lisäksi saadakseen nuorille kokonaisen palkan, sellaisen palkan, jolla sitten nuoret haluaisivat tämmöisen työharjoittelun aloittaa?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tämä työllistämisen tukiin liittyvä lainsäädäntö luonnollisesti kuuluu työministerin vastuulle, mutta kyllähän ylipäätään kuntien intresseissä ilman muuta hyvin vahvasti on se, että siellä asukkaat olisivat mahdollisimman hyvinvoivia, ja se, että nuoria voitaisiin koulutuksesta ohjata mahdollisimman hyvin heille soveltuviin jatko-opintoihin ja niistä harjoittelun kautta työelämään. Tiedämme, että kaikkien syrjäytyneiden nuorten osalta ne kustannukset tulevat jatkossa joka tapauksessa hyvin vahvasti kuntien kustannettaviksi. Ja siihen perustuu koko suomalainen hyvinvointimalli, nimenomaan siihen, että silloin, kun kunnilla on rahoitus- ja järjestämisvastuu keskeisesti kaikista asukkaiden peruspalveluista, kuntien kannattaa toimia mahdollisimman ennalta ehkäisevästi ja niin, että kaikki lapset ja nuoret saisivat tukea riittävän ajoissa, heitä voitaisiin kouluttaa ja valmentaa työelämän tehtäviin ja aikoinaan jokainen voisi sitten ansaita työllä oman toimeentulonsa ja näin kerryttää verotuloja kunnan kassaan.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vapaaehtoisjärjestöt, kolmannen sektorin järjestöt, tekevät myös erinomaista työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Esimerkiksi 4H toimii pienillä, pienillä resursseilla järjestäen tärkeätä toimintaa, kuten yrittäjyyskasvatusta, missä pystytään opettamaan itsestään huolehtimista, sekä kerhotoimintaa jne. Tiedän, että hallitus nyt tarkastelee puolivälitarkastelussa loppukauden talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Kysyisinkin vastaavalta ministeriltä: kuinka aiotte näihin tärkeisiin kolmannen sektorin valtionavustuksiin suhtautua jatkossa esimerkiksi 4H:n osalta? Ja kysyisin valtiovarainministeri Urpilaiselta: voitteko varmistaa, ettei ainakaan teidän punakynänne jatkossa viuhu 4H:n avustusten osalta?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on Raha-automaattiyhdistys, joka hyvin paljon tukee tällaista järjestötyötä nimenomaan nuorten syrjäytymisen estämiseksi, ja nyt me olemme vielä käynnistämässä kaiken lisäksi sitä, että me saisimme synergiaa näihin yksittäisten hankkeitten tuottamiin tekoihin, nimenomaan entistä enemmän vahvuutta sillä tavalla, että luodaan ihan ohjelma näille nuorten syrjäytymistä estäville hankkeille, ja sillä tavalla saataisiin enemmän sitten tukea. Järjestöt tekevät todella paljon työtä, niin että pelkillä viranomaistoimilla, näillä julkisen sektorin toimilla, me emme pysty nuorisotakuuta täysin tuottamaan, vaan järjestöt mukana.

Ja viitaten kaiken kaikkiaan näihin järjestöjen tukiin meillähän ei ole tarvinnut vähentää järjestöjen tukea Raha-automaattiyhdistyksessä, ja tavoite on, ettei tarvitsisikaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.

​​​​