Täysistunnon pöytäkirja 204/2002 vp

PTK 204/2002 vp

204. TORSTAINA 13. HELMIKUUTA 2003 kello 18.10

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys laiksi autoverolain muuttamisesta

 

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä valtiovarainvaliokunnan mietintö autoverolaista. Muutama asia tämän asian taustaksi, joka osoittaa sen, minkälaiset haasteet valiokunnan verojaostolla erityisesti oli edessään, kun se alkoi tätä asiaa käsitellä. Koko tämä autoverolain muutoshan perustuu EY-tuomioistuimen päätökseen käytettyjen tuontiautojen verotuksesta ja siitä, että se vanha lainsäädäntö oli käytettyjä tuontiautoja syrjivä.

Tämä EY-tuomioistuimen päätöshän tuli viime vuoden syyskuussa eli 19.9. Siitä lähtien sitten valiokunta ja erityisesti sen verojaosto odotti hallituksen esitystä, jolla autoverotus järjestettäisiin EU-oikeuden mukaiseksi, mutta esitys tulikin vasta 30.12. eli ihan vuodenvaihteessa. Se tuli silloin ilman yksityiskohtaisia perusteluja, ja laki oli valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriön vero-osastolla ilman laajempaa yhteistyötä alan toimijoiden kanssa. Yksityiskohtaiset perustelut tulivat valiokuntaan 5.2. eli noin viikkoa aikaisemmin kuin tämän mietinnön tuli olla valmis. Tuossa vaiheessa valiokunta tosin oli jo tehnyt uusia linjauksia koko lain rakenteesta ja kirjoitustavasta, jolloin loppujen lopuksi ne yksityiskohtaiset perustelut, jotka tässä mietinnössä on, ovat valiokunnan kirjoittamat. Ne eivät ole ne hallituksen tänne toimittamat, koska tosiaan lain pykälärakenne oli jo päätetty siinä vaiheessa muuttaa.

Haastetta osoitti myös se, että — varmasti hyvin muistamme — kritiikki hallituksen alkuperäistä autoverolakiesitystä kohtaan oli varsin voimakasta täällä istuntosalissa ja laajemminkin julkisuudessa. Hyvin arvovaltaisiltakin tahoilta sitä arvosteltiin monimutkaisuudesta ja vaikeaselkoisuudesta. Monimutkaisuus erityisesti kilpistyi 6 §:ään ja myös 11 §:ään, johon sisältyi tilastolliseen regressioanalyysiin perustuva kaava, jolla autojen arvoja olisi mallinnettu. Valtiovarainministeriö perusteli puolestaan monimutkaisuutta aikoinaan sillä, että on tärkeää, että hallinnolle saadaan mahdollisimman tarkat toimintaohjeet käytettyjen autojen verotuksesta ja erityisesti niiden käyvän arvon määrittelystä.

Kolmas haaste oli vielä se, että hallituksen esitys, joka eduskuntaan tuli, oli ajateltu takautuvasti voimaan tulevaksi eli 1.1.2003. Siihen sisältyi uusien autojen noin yhden kuudesosan veronalennus, jolloin oli verojaoston näkökulmasta tietysti myös se haaste, että autokaupan häiriötön toiminta turvataan, jolloin oli tietysti hyvin tärkeää, että kaikista näistä ongelmista huolimatta laki saadaan säädettyä, että se ei täällä eduskunnassa jää käsittelemättä ja raukeaisi.

Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on tehnyt todella perusteellisen ja hyvän työn, josta voi kiittää tietysti koko jaostoa, mutta erityisesti sen puheenjohtajaa ed. Kantalaista ja myöskin valiokuntaneuvosta. Verojaosto on istunut lähes päivittäin Tullin, valtiovarainministeriön vero-osaston, myöskin EU-oikeuden ja kilpailuoikeuden asiantuntijoiden kanssa ja pyrkinyt löytämään sellaisen lopputuloksen, joka on ensinnäkin kuluttajaystävällinen eli ymmärrettävä auton ostajille ja myös mahdollisille tuojille, mutta samalla antaa hallinnolle riittävät puitteet lain soveltamiseen ja auton hinnan määrittelemiseen niin, että se on syrjimätön. Toiseksi on ollut tietysti tärkeää myöskin, että tämä on EU-oikeuden mukainen ja niiden osviittojen mukainen, mitä EY-tuomioistuimelta ja myös korkeimmalta hallinto-oikeudelta on tullut. Kolmas tärkeä periaate oli tietenkin se, että autokaupan sujuvuus taataan.

Aikatauluhaaste johti myös siihen, että valiokunta ja verojaosto pystyivät tekemään vain ne muutokset, jotka ovat välttämättömiä sille, että laki saadaan voimaan. On hyvin paljon monia teknisluonteisiakin asioita, joista oli muutosvaatimuksia, paineita, esimerkiksi suurimpana yksittäisenä asiana tietysti se, että pakettiautot edelleenkin jäävät tuontihinta- eli cif-hintapohjaiseen verotukseen, kun muut ajoneuvot siirtyvät nyt kuluttajahintapohjaiseen verotukseen. Sen lisäksi oli muitakin, kuten muuttoautojen, museoautojen, invalidiautojen ja tilataksien verotukseen liittyviä, kysymyksiä. Näiden jatkovalmistelua valiokunta on ohjastanut ponsien kautta. Valiokunta odottaa, että vielä tämän vuoden aikana näitä muita yksityiskohtia sitten määritellään ja korjataan lainsäädäntöä tältä osin.

Sitten ovat tietysti vielä ne hyvin periaatteelliset ja isot näkökohdat, jotka liittyvät autoverotuksen rakenteeseen noin ylipäätään ajatellen etenkin ympäristöohjaavuutta, eli se, mikä osuus auton hintaan perustuvalla verolla pitäisi tulevaisuudessa olla ja mikä sitten mahdollisesti käyttömaksuilla. Tästähän on EU:n komissiokin antanut omat suuntaviittansa ja näkemyksensä. Myöskin tämän laajan kokonaisuuden pohtiminen jää tietysti seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Myöskin tästä, erityisesti ympäristönäkökohtien huomioimisesta jatkossa, valiokunta on esittänyt lausuman. Samoin on lausumassa korostettu sitä, että jatkovalmistelu tulee välttämättä ehdottomasti tehdä laajapohjaisesti niin, että jo valmisteluvaiheessa nämä eri tahojen näkemykset yhteensovitetaan eikä sitä työtä tarvitse tehdä täällä eduskunnassa, koska tämän lain osalta nyt kyllä täällä on tehty juuri sitä lainvalmistelutyötä, joka olisi kuulunut esimerkiksi komiteatyyppisesti tehtäväksi. Tästä hallituksen esityksestähän jäi esityksen mukaisina tähän mietintöön kaksi pykälää ja yli 20 pykälää tästä sitten poistettiin, kun tehtiin näitä rakenteellisia muutoksia. Myöskin Tullin voimavaroja haluttiin tässä lausumalla korostaa, että Tullilla on riittävät voimavarat sitten jatkossa tämän lain soveltamiseen.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa tosiaan pohdittiin tätä asiaa myöskin siitä perustuslakinäkökulmasta, että edellytetään, että lainsäädännön pitää olla ymmärrettävää ja läpinäkyvää lukijalle, ja toisaalta sanotaan, että verosta on säädettävä lailla, elikkä lain pitää olla myös siinä määrin yksityiskohtainen, että veron perusteet sieltä selvenevät. Valiokunta painotti tässä tätä ymmärrettävyyttä ja läpinäkyvyyttä eikä halunnut kaikkia mahdollisia käytetyn auton, tai yleensä auton, hinnan määritykseen liittyviä yksityiskohtia sisällyttää näihin lakipykäliin, ja sen takia juuri sieltä poistui 11 §:stä suuri joukko niitä alakohtia.

Ottaen huomioon sen, että auto on kuitenkin aika tavallinen kulutushyödyke, niin tuntuu, että sen verotuksen nyt pitäisi olla suhtkoht yksinkertaista tai ymmärrettävää. Toisaalta pitää kyllä sekin ottaa huomioon, että on meillä monimutkaisiakin asioita, joita verotetaan, joista se verolainsäädäntö ei välttämättä ole kaikille ymmärrettävä, esimerkiksi rahamarkkinainstrumentit, optioiden verotus, mitä täällä on käsitelty, ynnä muut. Mutta se on toinen asia, koska niitä pykäliä sitten lukevatkin enemmän asiantuntijat ja ekspertit.

Samoin näillä muutoksilla on koetettu varmistaa sitä, että tämä pykälärakenne, tämä laki, mikä säädetään, on EU-oikeuden mukainen elikkä siihen ei pykäliin sisälly mitään syrjivää elementtiä. EY-tuomioistuimen päätöshän lähti siitä, että kun tuodaan käytettyjä autoja, siihen veroon ei voi sisältyä veroa enempää kuin on vastaavassa ajoneuvossa Suomen markkinoilla. Tämä ei varmastikaan sitä estä taikka vältä, etteikö jatkossakin erimielisyyksiä tule asiakkaitten, autontuojien ja vaikka Tullin välillä siitä, mikä se oikea arvo on, koska tähän liittyy tietysti monenlaisia harkintakysymyksiäkin ja ei ole aina sitä vastaavaa autoa ja sitä yleistä hintatasoa niin helppo selvittää. Mutta niitä asioita sitten täytyy ratkoa hallinnon sisäisesti, valituksilla ynnä muilla, mutta on syytä sitä välttää, että näiden pykälien perusteella tarvitsisi EY-tuomioistuimeen lähteä valittamaan. Elikkä siinä mielessä valiokunta on siinä käsityksessä, että tämä laki on varsin hyvä.

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että näitä pykäliä on paljon kirjoitettu toiseen muotoon ja tosiaan karsittu ja tiivistetty, tämän hallituksen esityksen pohjana olleet perusperiaatteet kyllä ovat tässä säilyneet elikkä se, että siirrytään tuontihintapohjaisesta verotuksesta kuluttajahintapohjaiseen verotukseen, ja valiokunta ja verojaosto ovat määritelleet sen yleiseen vähittäismyyntihintaan perustuvaksi verotukseksi. Ne muutokset ovat sitten koskeneet sitä, millä tavalla se yleinen vähittäismyyntihinta täällä laissa määritellään, mitenkä tarkasti. Tähän vähittäismyyntihinnan määrittelyyn liittyi se niin sanottu mallinnettu arvonmäärittely, joka sai paljon kritiikkiä ja joka perustui myös siihen, että käytetään näitä Autodata Oy:n kokoamia hintoja, jotka perustuvat taas sitten pääosin kuitenkin autoliikkeiden niin sanottuihin pyyntihintoihin, ei täysin, mutta pääosin.

Koska näissä oli tosiaan näitä EU-oikeudellisia kysymysmerkkejä ja myöskin kuluttajien kannalta se oli vaikeasti ymmärrettävää ja tähän Autodatan kirjaamiseen tänne lainsäädäntöön liittyi perustuslaillisia ongelmia, epäilyksiä, niin valiokunta sitten ehdottaa, että tätä niin sanottua mallinnettua arvonmääritystä koskevia säännöksiä ei oteta lakiin, vaan että niitä käytetään apuna hallinnollisessa työssä. Tulli voi niitä sitten soveltaa ja ylipäätään hakea parhaimman mahdollisen tiedon siitä yleisestä vähittäismyyntihinnasta, yleisestä hintatasosta, jolla sitten se tuontiauton vero kyettäisiin määrittelemään.

Tässä valiokunta on tehnyt myös muutamia muita muutosehdotuksia, jotka koskevat yksittäisiä säännöksiä, ja jaoston puheenjohtaja Kantalainen tulee varmasti myöhemmin niitä sitten tarkemmin käsittelemään. Varmaan tämän verotasojen kohdalta merkittävin muutos, mutta pieni sellainen, on se, että moottoripyörät otetaan mukaan tähän kuluttajahintapohjaiseen verotukseen. Tulli arvioi, että niistä on näitä hintatietoja siinä määrin saatavissa, että se on mahdollista, jolloin tietysti sitten moottoripyöriäkin myös koskee tämä noin yhden kuudesosan veronalennus.

Kun tuosta mallinnetusta arvonmäärittelystä luovuttiin, niin poistuu tämä niin sanottu 0,85-kerroin, joka koski käytettynä verotettavia ajoneuvoja, ajoneuvojen tämmöistä erillistä veronalennusta.Vaikuttaako tämä sitten suhteessa hallituksen esitykseen käytettyjen autojen verotusta kiristävästi vai pitääkö se sen samalla tasolla, on tietenkin vähän vaikea ihan yksiselitteisesti määritellä. Ehkä jossain määrin se voi kiristää sitä, mutta kun toisaalta tämä hinnan määrittely ei perustu niin painokkaasti tämän Autodatan tietoihin ja niihin pyyntihintoihin, niin voi olla, että hinnan peruslähtötaso saattaa olla pikkuisen matalampi, jolloin tämmöistä varmistuskerrointa tässä ei tarvita. Mutta kyllä tässä tietysti valiokunnalla ja verojaostolla oli myös se ajatus, että on hyvä suosia autokannan uudistumista kaiken kaikkiaan.

Tosiaan, tässä on muitakin yksityiskohtia, joita valiokunta on muuttanut ja uudistanut, mutta varmasti ne keskeisimmät periaatteet kuitenkin tästä asiasta tulivat esille.

Tosiaankin vielä on syytä lopuksi kiittää verojaostoa kaiken kaikkiaan ja valiokuntaneuvosta arvokkaasta ja hyvästä lainsäädäntötyöstä, minkä eduskunta pääsee nyt tässä säätämään laiksi.

Klaus Bremer /r:

Värderade fru talman! Autoverolain historia on kyllä häpeän historiaa meidän suomalaisessa yhteiskunnassamme, ja tässä tapauksessa sanoisin valitettavasti, että hallituksen, ei niinkään eduskunnan. Tiedettiin jo EU:n periaatteiden vastaiseksi ja syrjiväksi se autoverolaki, joka on yhä voimassa, joka säädettiin 18. päivä joulukuuta 98. Hallitus jätti kaiken kukkuraksi siihen liitetyt eduskunnan vaatimukset kahden ponsilausuman muodossa koskien museoautoja ja veron lähtökohtaa täysin toteuttamatta huolimatta siitä, että kyselytunneilla ja kirjallisilla kyselyillä useaan otteeseen kehotettiin hallitusta noudattamaan eduskunnan tahtoa.

Tiedettiin myöskin, että EU tulee tuomitsemaan vuonna 98 säädetyn autoverolain. Sitä on viisi vuotta ollut aikaa uudistaa ja sorvata se EU:n vaatimusten mukaiseksi. Todetaan nyt tässä, että EU puhuu moottoriajoneuvoveroista, ei suinkaan henkilöautoveroista. Sitten 20.10.2002 eli viime vuonna oli takaraja hallituksen esityksille tälle eduskunnalle. Samana päivänä kipattiin 54 lakia eduskunnan syliin kesken budjettikäsittelyjen ja äänestysten. Sanoisin sitä täysin siivottomaksi.

Vielä tästä takarajasta välittämättä 30.12. tuli hallituksen esitys henkilöautoverosta, siis ei moottoriajoneuvoverosta siten kuin EU käsittää asian ja antoi siitä tuomion Suomelle, vaan ainoastaan henkilöautoverosta annettiin hallituksen esitys. Ilman pykäläkohtaisia perusteluja, ilman mukaan liitettyä muuttoauto-, leasingauto-, erikoisautokäsittelyä — näistä ambulanssit, inva-autot, tilataksit kuuluvat tähän erikoisautoluokkaan — ilman pakettiautokäsittelyä, ilman museo- ja harrasteautokäsittelyä, lisäksi täysin sekavilla, mielivaltaisesti tulkittavilla kaavoilla, selkeästi syrjivillä elementeillä, ilman alkeellisinta läpinäkyvyyttä ja perustuslain hengenkin vastaisena. Puhemies Uosukainen, pääsihteeri Tiitinen, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Hallberg, oikeuskansleri Nikula ja monet muut lainoppineet eivät aiheetta arvostelleet poikkeuksellisella tavalla tätä kauan kaivattua henkilöautoveroesitystä.

Arvoisa puhemies! Mahdottomalta tuntuvaan tehtävään nähden valtiovarainvaliokunnan verojaos on tehnyt kerrassaan uskomattoman työsuorituksen viimeiseen saakka sabotoivasta, vastaan hangoittelevasta ja estelevästä valtiovarainministeriöstä huolimatta jättäessään meille melkein joka kohdastaan korjatun, siivotun ja selkeytetyn esityksen autoveron muuttamiseksi. Olen täynnä ihailua ja ehdotan yhteistä hatunnostoa upeasta suorituksesta verojaokselle. Se pelastaa tällä esityksellään monen hallituspuolueisiin kuuluvan kansanedustajaehdokkaan vaalimenestyksen. On upeaa, että verojaos otti omasta aloitteestaan käsittelyynsä myös city-pakettiautot, moottoripyörät, myöskin tämän kuuden kuukauden säännön muutoksen siitä huolimatta, että se edelleen tulee olemaan tämän vuoden loppuun saakka selkeästi syrjivä EU:n arvion mukaan, otti myöskin homeveron korjattavakseen sekä vaati verotuksen pohjaksi Autodatan taulukoidun markkinahintaluettelon sijaan huomattavasti laajemman yleisen vähittäismyyntiarvon, mikä se sitten lieneekään. — Tulli voi senkin uskottavuuden kyllä tuhota huonolla käsittelyllä.

Mutta sutta ja sekundaa ei paraskaan tekijä pelasta nyt annetussa ajassa. Tämä autoveroesitys on yhä sekundaa: vastaansanomattomasti syrjivä, tarjoaa verottajalle mielivaltaisia tulkintoja, läpinäkyvyys puuttuu yhä, ja esitys on räikeästi ristiriidassa muun muassa eduskunnan juuri yksimielisesti hyväksymän ajoneuvolain kanssa. Siksi nyt kaikista tärkeintä, ylitse kaikkien muiden vaatimusten, tulisi olla se, että seuraava eduskunta panee ajoneuvoverotuksemme lopultakin viimeistä piirtoa myöten EU:n vaatimusten mukaiseksi. Tässä mielessä ensimmäisen ja toisesta lausuman sanamuodosta minusta puuttuu selkeä takaraja. Mielestäni asia vaatisi moottoriajoneuvoveron muuttamista EU-perusteiden mukaiseksi viimeistään tämän vuoden loppuun mennessä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä nyt tehty esitys, tänne annettu esitys, on edelleen selkeästi syrjivä. Ulkoa tuodusta autosta EU-direktiivin artikla 11 sanoo: "- - asianomaisen jäsenvaltion on varmistettava, että määrätyn veron määrä ei ole suurempi kuin tuon jäsenvaltion kotimarkkinoilla olevan iältään, ominaisuuksiltaan ja kunnoltaan samanlaisen kulkuneuvon arvon sisältämän jäännösveron määrä."

EU siis vaatii, että asianomaisen jäsenvaltion "on varmistettava". Varmistusvaatimus puuttuu kokonaan tästä esityksestä. Totean samalla, että kyseisen EU-direktiivin 14 artiklan 3 kohta määrää, että "jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 1. päivään heinäkuuta 1998 mennessä". Me olemme nyt vuodessa 2003. Tässä tämä Suomen tapa hoitaa tätä asiaa.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tulen ihan esimerkillä ja yritän sanella sen pöytäkirjaan niin selkeästi kuin voin. Syrjivyys syntyy tästä:

Suomessa ostetaan auto, ennen vuotta 2003 valmistettu, jonka hinta on 24 400 euroa arvonlisäveroineen, ilman arvonlisäveroa 20 000 euroa. Arvonlisävero on siis 4 400 euroa. Kysytään, mikä on autovero siinä. Autovero on 6 832 miinus 650 eli 6 182 euroa. Jotta nyt ei syntyisi syrjintää, niin jos Saksasta ostetaan saman arvoinen auto, vero ei saa olla suurempi kuin 6 182 euroa. Jos ostamme Saksasta 20 000 eurolla auton, kun arvonlisävero on 16 prosenttia käsitykseni mukaan, sen ulosmyyntihinta siellä silloin on 23 200 euroa. Kuitenkin kun se tuodaan Suomeen, nyt tämän lakiesityksen perusteella kysytään, mikä vastaavan auton arvonlisävero on Suomessa. No, sehän oli tämä 4 400 euroa. Tulli panee sen päälle, ja maahan tuova henkilö tai yritys maksaa Uudenmaan lääninverovirastoon esimerkiksi tämän 4 400 euroa. Sen jälkeen tämän lain perusteella kysytään, mikä on Suomessa vastaavan auton sisältämä autovero. No, sehän oli tämä 6 182 euroa. Nyt kuitenkin Suomessa Tulli sanoo, että hei, pannaan siihen päälle vero. Se ei nyt käytä sanaa arvonlisävero. EU on nimittäin sallinut Suomelle tuplaverotuksen, ja se on 22 prosenttia. Siitä ei voi käyttää nimeä arvonlisävero, koska se nimi on kerran jo käytetty, mutta se on joku vero. Sen veron summaksi tulee 1 360 euroa, ja näin ollen Suomessa Saksasta ostetun auton vero yhteensä nousee 7 542 euroon, kun se vastaavassa suomalaisessa autossa oli 6 182 euroa. Tällä tavalla nykyisen autoveroesityksen perusteella syrjivyys riippuen hintaluokasta tulee olemaan 5,57—5,96 prosenttia, eli noin 6 prosenttia selkeää syrjivyyttä. (Eduskunnasta: Mitä EU sanoo?) — Tässä ei tarvitse kuin painaa nappia ja ilmoittaa se EU:lle, niin sieltä tulee bumerangina välittömästi tuomio syrjivästä autoverolaista.

Arvoisa rouva puhemies! Sitten tässä on lisätapauksia. Verojaos ilmoittaa iloisesti — anteeksi, ei niinkään iloisesti — että muuttoautoja ei ehditty käsitellä, huomaamatta, että nyt tänne annetun autoveroesityksen perusteella, kun vain ostaa muuttoauton, joka maksaa yli 50 000 euroa ulkomailla, se tulee periaatteessa ilmaiseksi nyt Suomeen. Kannattaa ostaa 400 000 euroa maksava auto. Kolmen vuoden kuluttua sen arvo on ilmeisesti 300 000 euroa, ja se tulee Suomeen ilmaiseksi tällä hetkellä. Laskekaapa vaan. Aika hienosti tehty näille muuttoautoille. Siitä huolimatta tänne jää vielä paljon muuttoautoihin liittyvää määrittelemätöntä, joka on aukkoa ja joka edelleen pitää saattaa loppuun.

Kolmas asia, korin vaihto: Liikennevaliokunta käsitteli ajoneuvolakia ja antoi mietintönsä ajoneuvolaista tänne eduskuntaan, ja eduskunta hyväksyi uuden ajoneuvolain 30.11. ja presidentti vahvisti sen 16.12. Tässä ajoneuvolaissa päätettiin, eduskunta yksimielisesti hyväksyi ajatuksen, että museoautot ja harrasteautot tiettyjen määräysten puitteissa — en luettele niitä tässä nyt — saavat verovapauden. Julkeassa ristiriidassa sitten on tämä autoveroesitys, joka määrää, että korin vaihdosta aina seuraa uuden autoveron maksaminen.

Liikennevaliokunta on lausunnossaan valtiovarainvaliokunnalle tämän autoveroesityksen kohdalla toistanut mielipiteensä, johon sisältyy se, että korin vaihto ei voi johtaa uuteen autoveroon. Minä ymmärrän, jos valtiovarainvaliokunnan verojaos ei edes huomannut tätä liikennevaliokunnan lausuntoa, vaikka sen pitäisi huomata — hyvin paljon pitää antaa anteeksi mahdottoman lyhyen käsittelyajan johdosta — mutta liikennevaliokunta toistaa eduskunnan yksimielisesti hyväksymän ajoneuvolain yhteydessä esittämänsä. Nyt tässä on ristiriita olemassa, ja asiaa ei tee yhtään hauskemmaksi se, että kun tätä samaa asiaa käsiteltiin vuonna 97, nykyinen liikenneministeri Sasi, silloin verojaoksen puheenjohtaja, puheessaan eduskunnassa totesi sananmukaisesti näin, kun puhui korin vaihdosta: "Tarkoitus oli panna kaikki autot, joissa tehdään korin vaihto, täysimääräisesti autoverolle. Tuosta on luovuttu, koska on muun muassa eräs yritys, jolle kauppa- ja teollisuusministeriö antaa kehittämistukea korien vaihtamiseen. Tietysti se, että toinen käsi ei tiedä, mitä toinen tekee, ei ole tarkoituksenmukaista". Valiokunta totesi tuolloin mietinnössään: "Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu muutos johtaisi kuitenkin siihen, että mahdollisten veronkiertotapausten lisäksi tosiasiassa estettäisiin myös aivan normaali ilman minkäänlaista veronkiertotarkoitusta tapahtuva autojen uudelleen muokkaus ja rakentelu. Tämä johtaisi alalla toimivan liiketoiminnan lakkaamiseen ja aiheuttaisi siten työttömyyttä. Myös kolaroidut autot kannattaisi tällöin purkaa osiin. Valiokunta ei hyväksy tätä, vaan ehdottaa, että 3 §:n 1 momentti säilytettäisiin nykyisellään. Mahdollinen veronkierto olisi ehkäistävä muutoin."

Se vedettiin pois silloin. Nyt se on tässä mukana, ja on jälleen todettava, että kun se jää nyt tähän määräyksenä, että korin vaihto aina johtaa uuden autoveron maksamiseen tai perimiseen täällä kymmeniltä ja kymmeniltä pieniltä yrityksiltä, joissa on paljon työpaikkoja ja menee nyt maa jalkojen alta pois, valitettavasti. Tässä on taas yksi asia, joka edellyttää sitä, että mahdollisimman nopeasti nyt tämä pitäisi ottaa uudelleen tarkasteluun. (Ed. Laitinen: Sitähän valiokunta edellytti!)

Nyt sitten, arvoisa rouva puhemies, museoautoja koskee ihan sama asia. Museoautot on jätetty ulkopuolelle. Ajoneuvolaissa aivan selkeästi eduskunta on hyväksynyt ajatuksen, että museoautoista ei peritä veroa ollenkaan. Tässä on nyt esitys, joka on ristiriidassa juuri hyväksytyn ajoneuvolain kanssa. Ei ihan hyvältä näytä.

Edelleen: Mikä on nyt sitten uuden auton hinta? Soittakaa kuka tahansa teistä maahantuojalle, mille tahansa maahantuojalle, ja kysykää nyt, kun teillä on käsissä tämä uusi autoveroesitys, mikä on uuden auton autoveron määrä, mikä on sen hinta. Tällä perusteella ette saa ainuttakaan vastausta, koska tämä yleinen kuluttajahinta ei ole kenenkään tiedossa, ja sitä ei kukaan tiedä, minkälaiseksi se muuttuu. (Ed. Kallis: Se muuttuu koko ajan, vähän niin kuin maidon hinta!)

Edelleen: Tästä esityksestä puuttuu kokonaan EU:n ehdottomasti vaatima rekisteröintiveron palautusjärjestelmä. Laista siis puuttuvat ohjeet autoveron palauttamiseksi, jos ajoneuvo viedään pois maasta. EU:n komissio tiedonannossaan KOM(2002)431, 6.9.2002, kohdassa 4 toteaa, että "rekisteröintiveroa perivien jäsenmaiden tulee viipymättä ottaa käyttöön rekisteröintiveron palautusjärjestelmä". Jos ei tätä tehdä, tämä meidän autoverojärjestelmämme johtaa siihen, että Suomesta tulee lopullisesti vanhojen autojen kaatopaikka. Autovero on sen verran korkea, että täältä ilman palautusjärjestelmää autoja ei myydä pois tästä maasta enää, vaan ne jäävät tänne. Se ei voi olla tarkoituksenmukaista.

Edelleen: Muuttoautoista ei ole mainintaa, niin kuin kerroin. Vahingossa on tullut huomattava helpotus niihin. Muuttoautoista kuitenkin peritään edelleen autoveroa tai yritetään periä. EU-direktiivin 83/183/EEC mukaan jäsenmaa ei saa periä kulutusveroja muuttotavaroista. Muuttotavaroita ovat kaikki muuttajan käytössä olleet tavarat. Tämä on vahvistettu EU:n ministerivaliokunnan kirjeillä, joiden numeroita en lue tässä.

Edelleen: Yleisen markkinahinnan läpinäkyvyys on määrittelemättä. Valtiovarainvaliokunta on poistanut käytettyjen ajoneuvojen lopullisen veron määräävästä kaavasta kertoimen 0,85, ja tiedän, että tästä lain tekijä herra Kuitunen on käynyt tiettävästi pääministeriä myöten, ainakin valtiovarainministerin puheilla, ja hälyttänyt, että nythän nämä ulkoa ostetut autot tulevat tosi halvoiksi. Tämä on täysin väärin. Todellisuudessa poistamalla nyt tämä 0,85 joudutaan tilanteeseen, jossa käytetyn auton veron määrä nousee 17,6 prosenttia. Voidaan sanoa, että veron nousua kompensoi valtiovarainvaliokunnan mietinnössä se, että pyritään käyttämään verotusarvona vastaavan ajoneuvon todellista arvoa. Mutta jälleen kerran: Mikä se todellinen arvo on, kuka sen määrittelee, milloin se tulee ja mikä on läpinäkyvyys? Täysin pimennossa tällä hetkellä.

Sitten: Mikä on tämä 29 prosenttia? Ensinnäkin mietinnössä todetaan, että mikäli todellista ensirekisteröinnin aikaista veroprosenttia ei ole käytössä, veron osuus on 29 prosenttia bensiinikäyttöisille ajoneuvoille. Mistä tulee luku 29? KHO on päätöksessään 2002:85 määrännyt, että veron määrä ei saa yksittäistapauksessakaan ylittää todellista, vastaavan auton arvoon sisältyvän veron määrää. Tästä aiheutuu, että mikäli Tulli ei pysty osoittamaan todellista ensirekisteröinnin aikaista autoveron osuutta, verotuksessa täytyy soveltaa pienintä tunnettua veron osuutta. Tiedetään, että pienin autoveron osuus on ollut 13—19 prosenttia. Esimerkiksi Volvo S60 -mallin hinnassa autoveron osuus on ollut 19 prosenttia. Mistä tulee 29 prosenttia? Se on syrjivää.

Edelleen lain voimaantulosta: Ajoneuvoa saadaan käyttää kolmen kuukauden ajan maahantuonnista, kun autoveroilmoitus on käsiteltävänä. Erityisesti EU:n alueelta tuodun ajoneuvon maahantuontihetken huomioon ottaminen on syrjivää, koska se kohtelee eri tavalla Suomessa ja muualla EU:n alueella varastoitavia ajoneuvoja.

Sitten ehkä viimeisenä arvostelukohtana: Vuoden 2003 ajan alle kuuden kuukauden ikäinen auto verotetaan edelleen uutena. Totesin jo, että se on räikeästi syrjivää ja tulee näin olemaan koko tämän vuoden. Minä en oikein ymmärrä sitä tarvetta ylimenokaudelle, mutta se on kuitenkin syrjivä 1.1.2004 asti, jolloin sen on tarkoitus poistua.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä on niin paljon sellaista, mikä ei ole läpinäkyvää ja tarjoaa verottajalle mielivallan paikkaa, että ei olisi lainkaan hullumpi ajatella pykäliin liitettäväksi tätä ajatusta, jota on tarjottu tämän talon ulkopuolelta, että Tulli on velvollinen ostamaan käytettynä tuodun ajoneuvon verovelvollisen vaatimuksesta kymmenen päivää veropäätöksen antamisen jälkeen. Kauppahintana käytetään veropäätöksen perustana käytettyä yleistä vähittäismyyntiarvoa vähennettynä 10 prosentilla, kuitenkin vähintään 500 eurolla. Tämä antaisi jonkinlaisen kuluttajansuojan, niin että jos Tulli arvioi hinnan täysin päin mäntyä, se velvoitetaan ostamaan ajoneuvo vähintään 500 euroa halvemmalla takaisin. Senhän pitäisi kaiken järjen mukaan silloin päästä siitä hyvin helposti eroon myymällä se, jos se on 500 euroa halvempi kuin yleinen markkinahinta. (Ed. Laitinen: Askel sosialismiin!)

Arvoisa rouva puhemies! Tulen esittämään toisessa käsittelyssä korin vaihdosta lausumaehdotuksen, joka myötäilee eduskunnan yksimielisesti hyväksymää ajoneuvolakia, niin että korin vaihto ei johda uuden autoveron perimiseen, ja sama museoautoista.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Yhdyn mielelläni niihin kiitoksiin, joita täällä jo on lausuttu valtiovarainvaliokunnan, erityisesti sen verojaoston ja verojaoston puheenjohtajan ed. Kantalaisen, (Ed. Ala-Nissilä: Pullakahvit!) — se kyllä sopii — plus myöskin verojaoston kaikkien jäsenten varsin poikkeuksellisesta aktiivisuudesta, jota, sen avoimesti myönnän, tarvittiin ja jota he joutuivat käyttämäänkin asian hyvin hankalan aikataulutuksen vuoksi. (Ed. Pekkarinen: Eli ministerin nimi meidän vaali-ilmoitukseemme!) — Mutta oliko ed. Pekkarinen siinä jaostossa, en ole ihan varma.

Tämän aikataulutuksen osalta erityisesti haluaisin myöskin kiittää verojaostoa siitä, että vaiheessa, jossa tiedettiin, että korkeimman hallinto-oikeuden päätös on suhtkoht pian tulossa, kykenimme myöskin itse asiassa keskustelemaan tästä aikataulutuksesta. Se ei tietenkään ollenkaan lisännyt kylläkään verojaoston käytettävissä olevaa aikaa, mutta joka tapauksessa kykenimme joustavasti toimimaan.

Hallitus on hyvin yleispiirteisesti keskustellut syntyneestä uudesta tilanteesta, uudesta esityksestä, ja hallituksen piirissä vallitsi täysi yksimielisyys siitä, että asiassa edetään niin kuin eduskunta nyt on säätämässä.

Joitakin dubioita kuitenkin väistämättä tähän kokonaisuuteen tulee, niin tuli äskeisessäkin puheenvuorossa ja niin varmasti tulee myöskin niin sanottujen intressitahojen osalta jatkossakin. Nämä dubiot ovat vain useasti varsin erisuuntaisia, tulevat aivan vastakkaisilta puolilta, ja silloin kun on voimakkaita intressejä ja erityisen hankala asia, se on tietysti ymmärrettävää.

Erityisen hankalaksihan ei sinänsä pelkkä autoveron säätäminen tätä asiaa tee, päinvastoin. Uusien autojen kohdalla ja niiden käytettyjen autojen kohdalla, jotka on otettu käyttöön tammikuun 1. päivän 2003 jälkeen ja tuodaan sittemmin käytettyinä, nämä lain periaatteethan ovat aivan selvät, enkä tiedä, onko niihin kovin merkittävästi erimielisyyttä edes kohdistunut. Eli ylivertaiseen pääosaan tapauksista ei ole sinänsä ollutkaan mitään eriäviä näkemyksiä, mutta ne vanhat autot, ne, jotka on otettu ulkomailla käyttöön ennen tämän vuoden alkua ja joita sitten Suomeen tuodaan, ovat olleet melkoinen ongelma osin johtuen siitä, että Suomen oma autoverolainsäädäntö on kehittynyt vuosien mittaan niin, että riippuen sitten käyttöönottovuodesta perusverolainsäädäntö Suomessa hiukan vaihtelee ja aika voimakkaastikin vaihtelee. Toisaalta sitten tietysti, niin kuin valiokunta ja jaostokin ovat joutuneet tekemään, on puntaroitava koko ajan myöskin sitä, että autokaupassa säilyy tietynlainen tasapainoisuus, ettei vanhoja autoja pelkästään maahan tuotaisi, niin kuin myöskin on pelätty.

Puuttuisin ihan pariin kohtaan, joissa näyttää siltä, että valtiovarainministeriön virkamiestasolta on tuotu epäilyjä jo julkisuuteenkin. Ensimmäinen on yleinen kysymys siitä, kuinka yksityiskohtaista lakia säädetään tai kuinka paljon yksityiskohtia, jotka kuitenkin vaikuttavat veron määrään, siirretään hallintoviranomaisen harkintaan. Tässä oli minusta varsin kuvaava puheenvuoro äsken, jossa toisaalta moitittiin, että hallitus pyrkii säätelemään aivan liian yksityiskohtaisesti ja on hyvä, että on säädetty yksityiskohtaiset säännökset, verottajan, tässä tapauksessa Tullin ikään kuin ohjeistukseksi, hallinnollisiksi ohjeiksi, mutta sitten toisaalta samassa puheenvuorossa todettiin, että kyllä tämä jättää mielivaltaa paljon verottajalle. Tämähän se tasapainoasetelma on. Mitä yleispiirteisempi laki, sitä enemmän tulkintamahdollisuuksia tulkitsevalla viranomaisella. Mitä yksityiskohtaisempi laki, sen hankalampi laki, se myönnettäköön, mutta sitä vähemmän tulkintamahdollisuuksia soveltavalla viranomaisella.

Toivon todella, että se (Ed. Saarinen: Ymmärtämisongelmia!) vaakakuppien paikka, mihin valiokunta ne nyt on asettanut, toimii, ja varmasti toimiikin, mutta pelkään pahoin, että tämmöisiä mielivaltaväitteitä tullaan tästä eteenpäin kuulemaan ehkä vielä enemmän. Tietysti moni verovelvollinen on tyytymätön verotuksen lopputulokseen ja voi sillä tavalla asiaa ajatella. Mutta sen ajatuksen kyllä torjun, että nyt voisi lakia lukemalla tietää paremmin kuin hallituksen esityksessä, mikä on veromäärä. Nyt pitää lukea paitsi laki tietysti myöskin tämä laaja soveltamisohjeisto, joka itse asiassa on identtinen niitten ohjeitten kanssa, jotka hallitus pani jo itse lakitekstiin. Jotenka se puoli ei ole kovin paljoa muuttunut, mutta ehkä käytännön järjestelyn kannalta voi olla hyvinkin, että tämä toimii huomattavasti joustavammin.

Mutta varsinainen huolenaihe ovat ennen vuotta 95 käyttöön otetut autot. Totta on, että valiokunta on tiukentanut tavallaan niitten verotusta poistamalla varmuusmarginaalin, sen 0,85:n kertoimen sen kaavan myötä. Mutta toisaalta täällä on jo pariinkin kertaan sanottu, että tämä valiokunnan esitys tasoittaisi tuon 15 prosentin ehkä sillä, että tämä auton todelliseen arvoon tähtäävä toiminta alentaa vastaavasti. Voi olla näin, mutta se, minkä epäilemme alentavan aika voimakkaastikin nimenomaan tämän ikäisen autoryhmän ja sitä vanhempien autojen verosisältöä, lopullisesti määrättävää veroa, on kiinteä 29 prosentin kannan soveltaminen niihin. Niillä monimutkaisilla kaavoilla haettiin jotain ja niillä löydettiin lähinnä tuosta cif-pohjaisesta ajattelusta johdetun verotusarvoprosentin kautta sellainen käyrä myöskin 95 ja sitä vanhempiin autoihin, joka osoitti, että eri hintaluokan autoissa on ollut kiistatta eri verosisältö. Se on paikka paikoin aika paljon alempi kuin tämä 29, huomattavassa osassa tapauksia tuntuvasti (Eduskunnasta: Ei sitä tarvitse ääneen sanoa!) korkeampi kylläkin. Nyt kun otetaan tämä kiinteä 29 prosenttia käyttöön, niin silloin tietysti niissä tapauksissa, joissa verosisältö on ollut tuntuvasti korkeampi, annetaan automaattisesti tämä alennus, mutta järjestelmän kestävyys tulee varmasti mitattua sitä kautta — enkä minä nyt tiedä, onko kovin vaarallista avata tätä kysymystä, kyllä se on jo avattu julkisuudessa — että kun siellä on sitten vain se kiinteä 29 prosentin kanta, jos kohta sitten joku löytää sellaisen tapauksen, että jokin autoryhmä tänne on tullut halvemmalla verotuksella silloin ennen vuotta 95, niin silloin on vaarassa, että joudutaan pohtimaan jossakin sitä, pitääkö se 29 tasaisesti laskea sinne alimpaan arvoon, alimpaan verosisältöön. Jos näin kävisi, silloin tietysti näitten, sanokaamme, jo arvokkaasti harmaantuneitten autojen tuonti muodostuisi aika edulliseksi verrattuna hallituksen esitykseen. Onko se oikein tai väärin, se on sitten toisen puntaroinnin kysymys.

Kaiken tämän sanoessani kuitenkin haluan todeta, että hyvin ymmärrän ne vaikeudet, joita jaostolla ja valiokunnalla tämän järjestelmän luomisessa on ollut. Se on monitahoinen ongelma ottaen ne vanhat autot huomioon. Silloin, pelkään pahoin, ei sellaista lainsäädäntöä saataisikaan aikaiseksi millään voimilla, johon ei aina jäisi joitain kysymysmerkkejä.

Erään seikan haluaisin tässä todeta ed. Bremerin puheenvuoron johdosta, kun hän varsin laajalla esimerkillä kertoi tämän arvonlisäveroasian. Aivan oikein luvut käsiteltiin. Se on siis niin sanottua arvonlisäveroa autoverolle, se ongelman ydin. Se ei ole ongelma, vaikka EY-tuomioistuimeen jouduttaisiinkin. Nimittäin EY-tuomioistuin on sen jo kertaalleen ratkaissut juuri tämän tapauksen kohdalla ja todennut, että tällainen vero on faktisesti autoveroa, vaikka sitä Suomessa kutsutaankin arvonlisäveroksi, joten tässä ei kyllä mitään tappion vaaraa ole.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että valtiovarainministeri ja hallitus ovat hyväksyneet tämän mietinnön keskeiset linjaukset. Kysyn yhtä ainutta asiaa arvoisalta ministeriltä, sitä, että kun tässä nyt esitetään aika paljon näitä jatkotoimenpiteitä, niin kuin aivan asiallista on, ja kun tämä hallitus nyt jatkaa toimitusministeristönä vaalien jälkeen siihen saakka, kunnes uusi hallitus asetetaan: Ryhtyyhän nyt tämä hallitus näihin jatkotoimenpiteisiin välittömästi, kun tämä hallitus on sitten, niin ymmärrän, ministerin suulla nyt ilmoittanut, että tämä paketti on nyt hyväksytty tässä jatkokäsittelyn ja valmistelun pohjaksi?

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Se olisi tietysti eräs mahdollisuus, mutta nyt, ed. Pulliainen, tässä on laaja-alaisempi kysymys, joka liittyy valiokunnan puheenjohtajan ed. Aulan jo vähän sivuamaan seikkaan, eli miten jatkossa — ja korostan väärinkäsitysten välttämiseksi, että tässä on pitkä jatkoprosessin aika ajallisesti väistämättä — niin sanotut ympäristötekijät otettaisiin huomioon. Silloinhan puhutaan tällaisista ikävistä asioista kuin käyttömaksusta, kuitenkin hyvin pitkän juoksutusajan puitteissa. Tämä on kyllä aika voimakas poliittinen linjaus, miten siinä suhteessa menetellään. Se on jo nähty. Se nähtiin tässäkin hallituksessa. Se on täälläkin keskustelussa nähty. Tuntuisi jotenkin viisaammalta kyllä, että kun siihen jatkovalmisteluun on syytä tällainen hyvin selkeä poliittinen linjaus ja— riippuen siitä, mikä se on — sen toimenpiteet ottaa mukaan, niin silloin kyllä edellisen hallituksen on aika vaikea tehdä sitä linjausta tavallaan uuden hallituksen puolesta vaan kaikki kohtuus olisi, että uusi hallitus määrittelee poliittisen linjansa.

Näihin muutamiin enemmän teknisluonteisiin kysymyksiin, joita on tässä mietinnössä esillä ollut, kyllä mielellään tehdään ainakin valmistelevaa pohjatyötä niin, että oltaisiin sitten valmiimpia toimimaan niitten osalta mahdollisesti pikaisemminkin, mutta tämä hallitushan ei tietenkään tänne enää pääse esityksiä tuomaan.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä lämmittää tämä ministerin lupaus pullakahveista. Ihan suomalainen pulla kelpaa, ei tarvitse australialaista pullaa olla.

Tosiasiahan on, että meillä laiminlyötiin autoveron laaja-alainen valmistelu ja toimijoiden, esimerkiksi Tullin, kuuleminen. Tässä oli todella vaikea tilanne ja oli myös katastrofin mahdollisuus autoverolainsäädännössä. Mielestäni hallituksen esityksestä ei olisi tullut lainsäädäntöä, joka olisi perustuslain hengen ja eurooppaoikeuden ja toimivuuden vaatimukset täyttänyt. Nyt kuitenkin tässä oltiin siinä tilanteessa, että verojaoston tekemästä esityksestä ei enää ollut mahdollista kuulla asiantuntijoita, niin kuin olisi pitänyt voida kuulla uudestaan. Mutta siinä mielessä tämä kyllä kestää hyvin kriteerit.

Nyt on tarpeen todella kaksi asiaa: Tullilla pitää olla riittävät resurssit, niitä pitää lisätä. (Puhemies koputtaa) Tämä malli ehkä vähentää vähän, mutta toisaalta tätä lyhytaikaista teknistä valmistelua, mitä tarvitaan, ja sitä laajempaa valmistelua, molempia ...

Puhemies:

(koputtaa)

Ed. Ala-Nissilä, minuutti on mennyt, ja teillä on puheenvuoropyyntö ihan pian.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistön kiitoksiin verojaoston ja valtiovarainvaliokunnan työstä on syytä yhtyä, ja varmastikin tämä auttaa tässä akuutissa tilanteessa, mutta edelleenkin ed. Ala-Nissilän tavoin peräisin sitä, minkälaiset valmiudet nyt valtioneuvoston ja ministeriön piirissä on tämän asian seurantaan ja ennen muuta nyt esiin tulevien epäkohtien ennakkovalmisteluun niin, että ne tekniset toimet, joita varmaan aika nopealla välillä ehkä tarvitaan, voitaisiin toteuttaa, ja myös siihen, että Tullille tulisi riittävät voimavarat tämän toimeenpanon toteuttamiseen ripeästi.

Klaus Bremer /r (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos, ministeri Niinistö, asiallisesta ja pohdiskelevasta puheenvuorosta! Se ei ollut ylimielinen eikä pilkallinen.

Kaksoisverotuksesta todella EU on antanut hyväksynnän Suomelle. Se on hyvin valitettavaa. Nyt voidaan vain kysyä, mikä sen moraali on. Jotenkin tuntuu siltä, että veron verottaminen ei ole oikeasta päästä. Sen tekee syrjiväksi se, että Saksasta, siis toisesta EU-maasta, samanlaisen auton ostaminen johtaa tässä esimerkkitapauksessa 7 542 euron suuruiseen verotukseen, kun vero vastaavasta autosta Suomesta hankittuna on 6 182. Tästä tulee syrjintä. Sehän syrjii toisesta EU-maasta ostettua samantapaista autoa.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pieni kommentti siitä 29 prosentista, johon ministeri Niinistö viittasi ja jota Tullin tulee soveltaa silloin, kun ei löydy oikeaa veroprosenttia. Tämä koskee todella pääasiallisesti hyvin vanhoja autoja. Niitten arvo on myös aika alhainen, niitten kuluttajahinta on aika alhainen. Kyllä verojaosto lähti siitä, että jos nyt vaikka se oikea prosentti olisi ollut 20 prosenttia, puhutaan sittenkin aika pienistä summista. Kyllä olisi ollut Tullille ja viranomaiselle hyvin hyvin mahdoton asia hakea aina sitä oikeaa veroprosenttia. Mielestäni 29 prosentin käyttöönotto on hyvä, ja luulenpa, että hyvin vähän valituksia tulee, jos ollenkaan. Kuka nyt valittaisi muutaman sadan euron takia?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka verojaoston jäsenenä on välillä hirvittänytkin päätöksenteko näin nopeassa tahdissa, haluaisin silti puolustaa tätä mietintöä ed. Bremerille muutamassa kohdassa.

Ensinnäkin huhuihin vetoaminen, että esityksen valmistelija on puhunut pääministerille, että tämä ja tämä ei käy: Kyllä me olemme verojaostossa olleet aivan yksiymmärryksessä valtiovarainministeriön sekä ministerin että virkamiesten kanssa, että tämä kerroin 0,85 poistetaan. Ei siitä ole ollut mitään erimielisyyttä.

Tästä 29 prosentista ja erittäin vanhoista autoista itselläni oli epäilyksiä, ja toivoisin, että sitä asiaa seurataan, meneekö se tässä ratkaistussa muodossa parhain päin niin, että ei tule kohtuuttomia alennuksia tai alentumiskierteitä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Aivan niin kuin ministeri Niinistö sanoi, hallituksen linjaukset ovat ikään kuin hallintoviranomaisten työkalupakki, siellä on erittäin paljon ohjeistusta ja eduskunnan viestiä, miten asiassa tulisi menetellä. Eräs asiantuntija sanoi, että ne ovat erinomaisia apulaskelmia, joita tarvitaan, kun lakia sovelletaan. Jaostossa ja valiokunnassa haluttiin välttää liian jäykkää lainsäädäntöä, koska pelättiin, että pykäliin mahdollisesti jäisi joitakin yksittäisiä syrjintätilanteita. Tämän vuoksi laki ei ole syrjivä, ja käytäntö siltä osin kuin pelätään, että viranomaistoiminta olisi jokin riski, varmaan aika nopeasti osoittaa ja antaa sen kokemuksen, etteivät myöskään viranomaiset sorru lakia soveltaessaan syrjintään. Siellä on mahdollisuus myös korjata kurssia hyvin nopeasti, jos huomataan, että on menty vähän pieleen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihin äsken päädyin. Olen aivan samaa mieltä ministerin kanssa siitä, että käyttömaksuasiat ja muut ovat suuren luokan poliittisia kysymyksiä ja ympäristöohjaavuus siinä tulee näyttävästi esille. Toteaisin vain sen, että tilanne, missä juuri ollaan, tuottaa nyt aineistoa, siis sellaista aineistoa, joka on näitten suurten poliittisten valintojen aineistoa. Tarkoitan lähinnä sitä, että juuri tämä tekninen valmistelu käynnistettäisiin mahdollisimman pian, niin että se aineisto olisi sitten jalostettuna siinä suuressa poliittisessa valintatilanteessa huhtikuussa viimeistään käytettävissä.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkovalmisteluun: Itse asiassa ed. Pulliainen toi esille sen saman näkemyksen, mikä itselläni oli, ja luulenpa niin, että se on hyvinkin synkronissa ministerin ajattelutavan kanssa. Totta kai tekniset valmistelut toimenpiteiksi tulee käynnistää, ja nämä ponnethan pitävät sisällään varsin paljon sellaisia poliittisia kysymyksiä, jotka tulevan poliittisen hallituksen ja eduskunnan tulee ratkaista.

Minusta tämä työ verojaostossa tämän lain valmistelun osalta on ollut esimerkillistä. Kaksitoista vuotta olen saanut tässä talossa työtä tehdä, ja kyllä täytyy sanoa, että jollakin tapaa tuntui siltä, että nyt on motivoitunut tekemään työtä, kun pääsee (Puhemies koputtaa) selkeästi vaikuttamaan siihen, että lakia täällä muutetaan niin, että kuluttajatkin voivat olla kohtalaisen tyytyväisiä.

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö

Arvoisa puhemies! Niin, ed. Laitinen, ei ollut todellakaan vaikeaa kuultavana ollessaan havaita sitä varsin vastuullista henkeä, joka jaostossa vallitsi, ja kaikki arvonanto sille. Luulen, että ainakin ed. Ala-Nissilän kysymyksen taustalla on varmasti myöskin tällaisia valtiovarainministeriön valmiuksia — ehkä ed. Väistökin viittasi samaan suuntaan — koskeva huoli. Uskon, että työt saadaan järjestettyä huolimatta siitä, että valtiovarainministeriössä resurssit ovat aika kapeat, sillä tavoin, että juuri sen tyyppinen valmistelu, jota nyt ymmärsin ed. Pulliaisen ja ed. Laitisen tarkoittavan, saadaan kyllä sitten käyntiin.

Ed. Saarinen, saatatte hyvinkin olla oikeassa siinä, että kokonaisjoustavuus tuolta aspektilta lisääntyi, mutta vastapainona on varmasti se, että kyllä joku sitten valittaa, että ohjeistuksella ikään kuin määritellään veron sisältöä. Toivottavasti tämä on kuitenkin kokonaisuutena arvostellen parempi ratkaisu.

Ed. Kallis, mielelläni yhdyn siihen teidän toivomukseenne, että tosiaan vuoden 95 ja sitä vanhemmissa autoissa ei tapahtuisi mitään suurta rynnäköintiä, ja voi hyvin ollakin niin, että nämä hyvin millimetrin tarkat oikeuskysymykset ehkä kuluttajienkin mielestä katoavat siinä vaiheessa, jos nähdään, että euroissa intressi on sittenkin suhteellisen pieni.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On tarpeen aika lyhyesti tulevaisuutta tässä yhteydessä saatella. Totean kuitenkin, että minäkin olen ollut verojaostossa yli yksitoista vuotta jäsenenä ja koskaan ei tällaista tilannetta ole ollut ennen kuin tällä kertaa. Mielestäni tässä on päästy hyvään avaukseen ja hyvään ratkaisuun, ei yksin valtiovarainvaliokunnan ja verojaoston jäsenten toimesta vaan myöskin siksi, että eduskunnalla on käytettävissään yksi maan vero-oikeuden huippujuristeista tässä työssä keskeisesti mukana.

Todella, niin kuin ed. Väistökin täällä viittasi, on erittäin tärkeätä tehdä jatkovalmisteluja. Valtiovarainministeriön vero-osastolle kannattaa perustaa erityinen ajoneuvoveroyksikkö, joka valmistelee näitä hieman laaja-alaisemmin yhteistyössä erityisesti Tullin kanssa ja myöskin muiden toimijoiden kanssa, ettei toista kertaa ajauduta tällaiseen tilanteeseen. Tässähän taustalla oli hyvin yksityiskohtainen, sinällään täydellisyyteen pyrkivä valmistelu mutta jo vanhasta maailmasta, eikä se olisi sellaisenaan mielestäni missään yhteydessä toiminut.

Toinen näkökohta on, että välillisessä verotuksessa joudutaan ottamaan eurooppaoikeus huomioon täysimääräisesti. Silti en yhdy siihen, että vero-oikeudessa tarvitsisi nöyristellä EU-direktiivejä. Kyllä me voimme aina käyttää kansallista järkeä, mutta tällaisissa tapauksissa, joissa aina valituksilla voidaan kaataa ratkaisut, ei kannata yrittää eurooppaoikeuden säännöksiä sivuuttaa.

Puhemies! Toinen näkökohta yleisemmin tulee mieleen siitä, että kun verohallinto edellisen kerran oli vaikeuksissa, kun verotus viivästyi pitkään, verotus ei tahtonut millään valmistua, silloin ratkaisuksi tehtiin se, että hieman yksinkertaistettiin menetelmiä, pyrittiin summaarisempaan verotukseen, niin kuin joku sanoi, palkansaajien hipaisuverotukseen. Ei ihan siihen henkeen, mutta minusta verotuksessa pitää pystyä hieman summaarisempiin ratkaisuihin tulevaisuudessa, että verotus sujuisi. Se on veronmaksajan etujen mukaista myöhemmin.

Tässä valiokunnan ratkaisussa todella — tämä on hyvin tärkeä päänavaus — nyt autoveroa voidaan uudistaa suunnitelmallisesti, järkevästi Suomessa tulevaisuudessa. Me tiedämme, että EU:ssa 85 prosenttia autoista myydään kokonaan ilman hankinnan verotusta, muun muassa Ruotsissa ei ole autoveroa. Kyllä pitkän tähtäimen suunta on se, että auton hankinnan verotus Suomessa on laskeva. On tietenkin myöskin myönteistä todeta se, että tässä veropolitiikan dynamiikka toimii. Minä olen varma siitä, että autoveron tuotto tänä vuonna tulee säilymään viime vuoden tasolla, todennäköisesti hieman nousemaan, kun autokanta lähtee uusiutumaan. Tässä suhteessa minusta se, että tämä mietintö johtaa siihen, että vähän vähemmän suositaan käytettyjen autojen tuontia, on oikea ratkaisu myöskin verojen tuoton kannalta.

Tässä keskeisimpänä linjauksena on todella siirtyminen kuluttajahintapohjaiseen järjestelmään, verollisista hinnoista yleiseen vähittäismyyntiarvoon. Uskon, että tämä termi toimii. Hyvä oli, että tässä tuli myös moottoripyörät mukaan ja nämä niin sanotut citypakettiautot. Tuon kuuden kuukauden säännön osalta mielestäni löytyi luova ratkaisu. Olisi systeemin toiminnan kannalta ehkä huonoa lainsäädäntöä poistaa se nyt takautuvasti, mutta ensi vuodenvaihde on sopivampi. Me tiedämme siihen liittyvät eurooppaoikeudelliset ongelmat. Myöskin tämmöinen arviointilautakunta on aivan tarpeeton tässä yhteydessä, ja hyvä, ettei sellaista perustettu. Tullihallinto voi toki omia sisäisiä työryhmiään perustaa.

Puhemies! Lopuksi tästä jatkovalmistelusta.

Mielestäni näillä asioilla on kiire. Tässä todella jäivät ulkopuolelle, niin kuin ed. Bremerkin ihan aiheellisesti totesi, museoautot, pakettiautot ihan perustellusti tässä vaiheessa, harrasteautot, tilataksit ja invalidiautot, muuttoautot. Näiden osalta eduskuntaan pitää ensi syksynä tulla perustellut muutosesitykset. Nythän ajoneuvolainsäädäntö on uudistumassa muutenkin ja autoverolainsäädäntö joudutaan avaamaan. Tässä suhteessa kyllä on tärkeää, että tehdään huolellinen valmistelu ja sitten eduskuntakäsittelyssä on mahdollista kuulla asiantuntijoita myöskin riittävän laaja-alaisesti. Nyt todellakin oli se tilanne, että verojaoston esityksestä, joka jouduttiin siis tekemään Tullin, eurooppaoikeuden ja alan toimijoiden asiantuntemuksen perusteella, valtiovarainministeriönkin kanssa yhteistyössä, ei ollut enää mahdollista kuulla asiantuntijoita. Se totta kai olisi ollut paikallaan, jos aikaa olisi ollut.

Sitten moottoriajoneuvolain laaja-alainen uudistaminen, jolloin pitäisi huomata ympäristöohjaustavoitteet, sanoisin myös turvallisuusnäkökohdat, on tietysti tärkeätä. Niin kuin sanoin, oma käsitykseni on, että auton hankinnan verotuksesta jollain aikavälillä Suomessakin todennäköisesti luovutaan ja pitää luopua. Se on kuitenkin tehtävä hyvin suunnitelmallisesti ja järkevästi. Jos halutaan sitten ottaa uusia elementtejä tähän mukaan, se vaatii juuri pitkän ajan tässä. Suomalaiset kyllä ansaitsevat tavallisen perheauton paljon halvemmalla, kuin mitä se tänä päivänä maksaa. Jaostossa myös keskusteltiin siitä, olisiko tämä tietty euromäärä, mikä veroa laskettaessa otetaan huomioon, otettava pois. Sehän toimii nyt niin, että pienemmissä autoissa on suhteellisesti ottaen hieman vähemmän veroa. Itse olin sitä mieltä, että kyllä pitää suosia pieniä, sinällään turvallisia autoja. Suomalaisille perheauto on liian kallis tänä päivänä.

Tulli tarvitsee resursseja. Tällä hetkellä on selvä resurssivajaus. Uskon, että tämä lainsäädäntö ja nämä muutokset vähentävät nyt tarvetta sinällään, mutta tarve on olemassa. On tärkeää, että valtiovarainministeriössä löytyvät resurssit tullihallinnolle tässä suhteessa, ja kun verotus toimii joustavasti, siinä on myöskin veronsaajan intressi ilman muuta mukana.

Arvoisa puhemies! Tämän yksityiskohtiin meneminen vaatisi tietysti laajemmankin keskustelun, mutta mielestäni nämä saatesanat riittävät. On tehty askel suomalaisen autoverotuksen järkeväksi uudistamiseksi. Se tuo nyt autokannan uudistumista Suomeen, ja tässä on myöskin kuluttajaystävällisiä ratkaisuja tehty järjestelmässä. Totta kai on vaikeuksia, mutta uskon, että tässä päästään merkittävä askel eteenpäin. Uuden eduskunnan sitten on hyvä ensi syksynä tehdä nämä tarpeelliset tekniset muutokset, joihin viitataan valiokunnan mietinnössä ja joihin tässä puheenvuorossani viittasin.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Olen joitakin kertoja ollut Brysselissä seuraamassa EU-parlamentin istuntoja, ja tämä alkaa muistuttaa jonkin verran niitä istuntoja, missä kiitetään ja kehutaan muita ja ihan syystä. Kaikki kiitokset ovat aiheellisia; ne, joita on esitetty valtiovarainministeriön vero-osastolle; se, mitä on esitetty verojaoston puheenjohtajan ed. Kantalaisen työstä ja johtamisesta, on aivan paikallaan; mitä verojaoston jäsenet ovat saaneet aikaan; mitä Tulli hyvässä yhteistyössä jaoston ja vero-osaston kanssa on saanut aikaan; unohtamatta mitä valiokuntaneuvos on saanut aikaan. Olen vakuuttunut myöskin, että kun arvoisa rouva puhemies on johtanut tätä kokousta niin mallikkaasti, sekin on vaikuttanut. Niinhän siellä Brysselissä aina sanotaan.

Kun tämä on ollut verojaostossa, tietenkin jäsenet ovat myöskin joutuneet katsomaan, minkälainen lainsäädäntö on tähän päivään saakka ollut. Kyllä ihmetyttää, miten on mahdollista, että meillä on ollut sellainen autoverolaki kuin meillä on ollut tähän päivään saakka. On ollut aivan mahdotonta — voi sanoa: käytännössä lähes mahdotonta — tuoda käytettyjä autoja ulkomailta. Oli aikoja, milloin käytetystä autosta riippumatta siitä, kuinka vanha se auto oli, vero oli 90 prosenttia uuden auton verosta. No, eihän kukaan tuonut, jos vero vanhasta autosta oli yhtä suuri kuin uudesta, ja kun uudesta autosta vero oli 140 prosenttia, ymmärtää, että oli käytännössä lähes mahdotonta tai kannattamatonta tuoda.

Kyllä myöskin vähän ihmetyttää, että me kansalaiset olimme eri asemassa. Jos liike toi uuden auton, niin kuin toivat, se maksoi veron cif-hinnasta. Jos joku toinen toi, se maksettiin tax-free-hinnasta, ja tax-free-hinta oli aina suurempi kuin cif-hinta, mikä johti siihen, että uusien autojen tuonti oli käytännössä mahdollista vain autoliikkeille. Käytettyjen autojen osalta laki oli syrjivä, niin kuin EY-tuomioistuin on todennut. Kun ikäalennus oli aivan liian alhainen, se johti siihen, että verotusarvo oli liian korkea, vero nousi liian korkeaksi, eikä näitä autoja tuotu.

Onneksi nyt kaikki tämä on historiaa. Jos joku fyysinen henkilö, yksityinen henkilö, haluaa tuoda uuden auton, hän maksaa saman veron siitä autosta kuin autoliike maksaa. Jos hän tuo käytetyn auton, hän maksaa sen osan, mikä vastaavassa jo tuodussa autossa on veroa jäljellä. Tämä veroprosentti, joka silloin oli voimassa, selviää hyvin yksinkertaisesti kaikista autoista, jotka on tuotu vuoden 95 jälkeen, ja varmasti osasta myöskin niitä autoja, joita on tuotu ennen vuotta 95.

Käytiin jo keskustelua siitä, onko tämä 29 prosentin sääntö niistä vanhemmista autoista hyvä vai huono. Omasta mielestäni se on hyvä. Se helpottaa Tullia, se on joustava, ja loppujen lopuksi, vaikka se joskus saattaisi johtaa vähän korkeampaankin veroon, niin puhutaan niin pienistä summista, etten näe, että sillä olisi mitään suurempaa merkitystä.

Tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä korostetaan syrjimättömyyttä, korostetaan sitä, ettei yhdestäkään käytetystä tuontiautosta saa periä enempää veroa, kuin mitä vastaavassa maahan tuodussa autossa on veroa jäljellä. Tähän päästään, jos viranomainen, joka tässä tapauksessa on Tulli, todella noudattaa lainsäätäjän tahtoa. Lainsäätäjän tahto on yksiselitteinen: Käytetyn tuontiauton verotusarvon tulee olla yleinen kuluttajahinta tai kuluttaja-arvo, miten se olikaan (Ed. Kantalainen: Vähittäismyyntiarvo!) — yleinen vähittäismyyntiarvo, kyllä. — Tästä tulliviranomainen on tietoinen. Tulliviranomainen on tietoinen tästä lainsäätäjän tahdosta, ja vastuu siirtyy tämän jälkeen Tullille.

Minä luulen, että kun Tulli tämän tietää, niin Tulli pääsee myöskin tähän tavoitteeseen. On ihan turha yrittää panna korkeampia arvoja, koska luulen, että jokainen, joka on joskus auton ostanut tai aikoo käytetyn auton ostaa, kyllä on aika hyvin perillä siitä, mikä on auton yleinen vähittäismyyntiarvo. Hän saa sen kyllä selville aika hyvin käymällä muutamassa liikkeessä, tutustumalla muutamaan ilmoitukseen, ja kyllä noin 1 000 euron tarkkuudella arvo tiedetään. Jos tämä alkaa johtaa siihen, että nämä verotusarvot ylittävät selkeästi tämän arvon, silloin syntyy kyllä kapina, ja silloin ei syytetä niinkään paljon Tullia, syytetään myöskin lainsäätäjää. Tästä syystä korostan lainsäätäjän tahtoa. Lainsäätäjän tahto on hyvin hyvin yksiselitteinen: Ei saa olla syrjivä. Eikä ole syrjivä, jos noudatetaan sitä, mitä mietinnössä on todettu.

Minun mielestäni ne, mitkä nyt jäivät puuttumaan tästä laista, ovat loppujen lopuksi aika pieniä asioita. On turha asettaa aikarajaa, että pitäisi tämän vuoden puolella korjata. On hyvä, jos me siihen pystymme, mutta kyllä tällä autoverolain muuttamisella korjataan, tekisi mieli sanoa, 80—90 prosenttia niistä epäkohdista, mitä voimassa olevassa laissa on.

Jaosto on ollut harvinaisen yksimielinen. Vain yhdestä asiasta jouduimme äänestämään, ja valtiovarainvaliokunta äänesti siitä, ja kristillisdemokraattinen ryhmä jätti vastalauseen, joka koskee kuusi kuukautta vanhoja tuontiautoja. Jaostossa todettiin, että autoa tulee verottaa käytettynä, jos se on rekisteröity ja ollut käytössä kuusi kuukautta. On ihan oikein, että jos auto on rekisteröity ja ollut käytössä, tulee verottaa vanhana autona. Mutta kuitenkin lain voimaantulo on sellainen, että tämä kuuden kuukauden sääntö poistetaan vasta 1.1.2004, mikä tarkoittaa sitä, että vielä tämän vuoden loppuun saakka verotetaan alle kuusi kuukautta rekisterissä ja käytössä olleita autoja uusina autoina. Mielestämme olisi tämä epäkohta pitänyt poistaa heti. Yksityiskohtaisessa käsittelyssä teemme sitten lain voimaantulosta poikkeavan esityksen.

Ola Rosendahl /r:

Arvoisa rouva puhemies, värderade fru talman! Trots att skatten på fordon inte har samordnats inom EU begränsas ländernas befogenheter att nationellt bestämma skatten på varor, alltså också på bilar, på grund av kraven på fri rörlighet på den inre marknaden. Detta kan innebära att skatten på fordon på lång sikt måste upphöra och småningom ersättas med bruksavgifter eller bränsleskatter. Kommissionen rekommenderar att sådana skatter kopplas till miljömålen för trafiken.

Finansutskottet föreslår ett uttalande i anslutning till en rekommenderad totalreform av fordonsskatten, där man fäster speciell uppmärksamhet vid hur skattesystemet främjar miljömålen i syfte att minska utsläppen. Redan det faktum att beskattningen gynnar import av nya bilar med lägre utsläpp och mindre förbrukning är ett steg i rätt riktning. Också trafiksäkerheten bör finnas med i bilden så att trafiksäkra bilar inte missgynnas vid beskattningen.

Utskottet har velat bibehålla progressiviteten i bilskatten så att billigare bilar beskattas lindrigare, vilket till viss utsträckning kan ha ogynnsam inverkan på bilarnas säkerhetsutrustning och kvalitet.

Kun henkilöauto siirretään EU:n sisällä valtiosta toiseen, on noudatettava perustamissopimuksen yleistä periaatetta, etteivät valtiot saa määrätä minkäänlaisia korkeampia sisäisiä maksuja kuin ne määräävät samanlaisille kotimaisille tuotteille. Tuontimaksu ja vientitulli ovat kiellettyjä. Tämän tyyppisiä ovat esimerkiksi autovero ja rekisteröintivero, kun auto siirretään toiseen maahan pysyvästi. Voi olla, että vastaavat maksut on jo maksettu lähtömaassa. Ilmeisesti komissio myöhemmin esittää tästä EU-lainsäädäntöä, jolla luotaisiin laskentamenetelmä käytetystä tuontiautosta kannettavalle verolle sekä palautusjärjestelmä. Toistaiseksi on kyse periaatteista, siis oikeusperiaatteista, jotka on otettava huomioon kansallisessa verojärjestelmässä.

Värderade fru talman! EG-domstolens ställningstagande gäller inte skatten på nya bilar utan slår fast att skatten på begagnade bilar som importeras av privatpersoner inte får vara diskriminerande, alltså inte högre än återstående skatt i värdet på ett likadant begagnat fordon på den inhemska marknaden.

Regeringens proposition omfattar även nya personbilar och följer en modell där bilskatten räknas ut på det skattefria konsumentpriset i Finland, alltså inte på importpriset, medan övriga fordon fortsättningsvis beskattas på basis av anskaffningspriset på grund av bristfällig information om marknadspriset. Principiellt borde beskattningsvärdet inte påverkas av den skattskyldiges ställning och inte heller av om partihandeln eller en enskild person importerar ett motsvarande fordon.

Trots att skattedelegationen i finansutskottet har omarbetat lagförslaget nästan helt har man bibehållit principen att de nuvarande skattegrunderna baserade på importpriset ersätts med en beskattning baserad på det allmänna konsumentpriset. Utskottet har därför infört begreppet "allmänt minutförsäljningsvärde" och därmed avses gängse pris inklusive skatter i stället för ett specifikt pris. Ett synnerligen centralt kriterium är att samma begrepp för skattevärdet kan tillämpas på såväl nya som begagnade personbilar och motorcyklar.

Utskottet har frångått regeringens metod att såsom i propositionens 11 b—11 u § inta i lagen alla tänkbara värden som kan förekomma på marknaden och därmed låta dem påverka beskattningsvärdet. Det modellspecifika värdet kan inte läggas som grund för beskattningen i den meningen att det gängse konsumentpriset i reglerna skulle bindas till vissa statistiska uppgifter och kalkylmetoder. På så sätt kan en konflikt med EU-rätten undvikas.

Utskottet har helt rätt när det konstaterar att det är slutresultatet som är betydelsfullt, inte metoden. Den information om konsumentpriset som kommer till användning som grund för att bestämma beskattningsvärdet bör öppet kunna redovisas och motiveras för de skattskyldiga.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että valiokunta mietinnössään on pyrkinyt lisäämään autoverotuksen läpinäkyvyyttä ja sääntelyn väljentämistä hallituksen esitykseen verrattuna. Ehdotetaan yksimielisesti sekä henkilöautojen että moottoripyörien keskimääräisiä vero-osuuksia alennettavaksi yhdellä kuudesosalla. Alennus on sama kuin hallituksen esityksessä ja verotus tapahtuu kuluttajahintapohjaisena verollisista kuluttajahinnoista. Sama verotason alennus koskisi myöskin niin sanottuja citypakettiautoja, jotka eivät täytä autoverolain 23 ja 24 §:ssä säädettyjä pakettiauton tavaratilan mittoja ja joita siten verotetaan kuten henkilöautoja. Uusien tai vuoden 2002 jälkeen valmistettujen, käytettyinä verotettavien varsinaisten pakettiautojen osalta verotusarvo jää edelleen hankintahinta-arvopohjaiseksi. Sitä vanhempien osalta verotusarvo selvitetään laskennallisesti 11 a §:ssä ehdotetulla tavalla.

Valiokunnan ponsiehdotus 1 käsittelee pakettiauto-ongelma sekä eräiden muiden ajoneuvojen ongelmia, muun muassa invalidiautojen ja tilataksien verotusta, joita ei ehditty verojaostossa riittävästi selvittää eikä tarvittavia sääntöjä valmistella käytettävissä olleessa ajassa. Toivottavasti hallitus vielä tämän vuoden aikana pystyy antamaan eduskunnalle tätä koskevan lakiesityksen.

Vuotta 2003 vanhempien henkilöautojen verotuksesta säädetään EY-tuomioistuimen edellyttämällä tavalla. Mallinnetun arvon käytöstä arvonmäärityksen lähtökohtana luovutaan. Samalla voidaan myöskin luopua regressioanalyysista ja sen vaatimista kaavoista ja pykälistä. Minusta on oleellista, että yleinen vähittäismyyntiarvo määritellään laissa ilman, että sitä sidottaisiin säännöissä matemaattisiin menetelmiin tai tilastoihin. Kyse ei ole konkreettisesta ajoneuvon hinnoittelusta, vaan yleisestä hintatasosta vastaavalle ajoneuvolle. Tähän löytyy yleisperusteluista perusteet, ja kuten niissä sanotaan, käytännössä apuna voidaan käyttää parasta saatavilla olevaa aineistoa.

Minusta on oikea ratkaisu, että lakiehdotuksessa esitetystä oikaisumenetelmänä ajatellusta kaksinkertaisesta verotuksesta luovutaan. Veron määrä jäisi tällöin auki pitkäksi ajaksi, vaikka verovelvollinen on täyttänyt omat velvoitteensa. Tilalle tuodaan nyt uusi ratkaisu tähän ruuhkaongelmaan, kun voimaantulosäännöksessä esitetään uusina verotettavien ajoneuvojen verotukset oikaistaviksi hakemuksitta uuden lain mukaisiksi sen jälkeen, kun laki on astunut voimaan. Valitusoikeus silti säilyy samana. On myöskin järkevää, että Tulli käsittelyaikojen venymisen vuoksi voisi myöntää yksityishenkilöille oikeuden käyttää maahantuotua ajoneuvoa kolmen kuukauden ajan veroa maksamatta.

Värderade fru talman! Det kommer säkert att hävdas att ändringarna i bilbeskattningen leder till ökad import av begagnade bilar, trots att utskottet i någon mån skärpt reglerna för att beräkna skatten på bilar som tillverkats före 2003 genom att slopa den rabatterande koefficienten 0,85 i anslutning till formeln i 6 §. En ökning av de begagnade bilarna beror inte på de ändringar utskottet gjort, utan på att vi lägger om hela beskattningen av begagnade bilar så att den inte är diskriminerande i enlighet med EG-rätten. Enda möjligheten som återstår om vi vill gynna nya bilar är att sänka bilskatten ytterligare och ställa miljö- och säkerhetskrav på fordonen. Detta kräver dock att motsvarande skatteintäkter kan erhållas från någon annan typ av trafikbeskattning.

Det är viktigt att regeringen snabbt realiserar önskemålen i kläm nummer 1 så att specialfordonen får tidsenliga skatteregler. I kläm nummer 2 efterlyses en totalreform av bilbeskattningen och fordonsskattelagstiftningen som svenska riksdagsgruppen länge krävt att få.

Jag vill till slut rikta ett tack till skattedelegationens ordförande och medlemmar för gott samarbete.

Haluan lopuksi kiittää verojaoston puheenjohtajaa ja kollegoita hyvästä yhteistyöstä.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Filosofian historiassa yleensä sanotaan, että kirkkoisä Augustinuksen Tunnustuksista löytyy ensimmäinen tarkka määritelmä ajan käsitteelle, ja lyhyesti sen voidaan todeta olevan näin: on olemassa menneen nykyisyys, nykyisen nykyisyys ja tulevan nykyisyys. Nämä kategoriat löytyvät myös autoverolaista.

Tämä lainsäädäntöprosessi on ollut hyvin mielenkiintoinen, koska olemme ikään kuin olleet jäseninä veronvalmistelukomiteassa ja se on ehkä jonkinlainen ylellisyys kansanedustajalle. Itse en ole koskaan ostanut autoa enkä tämän jälkeen tiedä, aionko ostaakaan, mutta ehkä sitä ihmeellisempi tämä ekskursio on ollut, kun kysymys on ollut vieraasta kulutushyödykkeestä. (Ed. Saarinen: Hakekaa Saksasta!) — Jos ostan, niin haen Saksasta.

Tietenkin lainsäätäjälle ja päättäjälle tämä on ollut sillä tavalla vaikea prosessi — koska vastuullisesti kai pitäisi ajatella esimerkiksi valtiontaloutta — että hallituksen alkuperäisessä esityksessä ei ollut esitetty todellista arviota siitä, mikä olisi verotuotto tämän esityksen hyväksymisen jälkeen, ja esimerkiksi tällaiseen arvioon me emme ole verojaostossa suinkaan pystyneet. Jos meillä olisi ollut enemmän aikaa, niin silloinhan olisimme tietenkin laittaneet tämän oman lakimuotoilumme ja sen pykälät vielä asiantuntijakuulemisen alaisiksi ja sen jälkeen arvioineet niitä lopullisesti. En tiedä, olisiko sitten tullut enää paljon uusia muutoksia, mutta joka tapauksessa aikataulu on ollut sillä tavalla poikkeuksellinen.

Muutamia asioita. Totesinkin tuossa vastauspuheenvuorossani ed. Bremerille, että kyllä me olimme jaostossa aivan yksimielisinä poistamassa näiltä käytetyiltä autoilta tätä kerrointa 0,85 eli tätä ylimääräistä alennusta ja teimme sen myös yksimielisyydessä toimijoiden kanssa. Mielestäni tämä oli tärkeää, koska kyllä meidän kaikkien arvion mukaan se arvo, josta vero tässä meidän mallissamme lasketaan, todennäköisesti tulee asettumaan jonkin verran alemmalle tasolle, kuin mitä se olisi ollut hallituksen alkuperäisessä esityksessä, ja jotta käytettyjä autoja sitten ei kohdeltaisi noin muuten liian edullisesti suhteessa uusiin autoihin, silloin tämän kertoimen 0,85 poistaminen oli ihan perusteltua varsinkin, kun sitä ei pitänyt säilyttää mistään sellaisesta vaatimuksesta, että sen poistaminen olisi aiheuttanut syrjivyyttä.

Vaikka itse mielelläni varmasti keräisin autoverosta mahdollisimmankin paljon tuottoja valtiolle, niin kyllä omaa päätöksentekoani on ohjannut toisaalta myös se, että tämä EU-oikeudellinen vaatimus on tiukka eikä mielestäni olisi ollut oikein, että olisimme hyväksyneet lain, josta kaikki asianosaiset olisivat vuorenvarmasti olleet sitä mieltä, että siitä tulee valituksia ja todennäköisesti vielä relevantteja valituksia, joilla voidaan kiistää tämän lain eurooppaoikeuden mukaisuus. Vaikka mielelläni puhun ympäristöverotuksen puolesta, niin ei toisaalta voi ajatella olevan niin, että tavallaan kiusaisimme kansalaisia niin, että tekisimme tahallamme lainsäädäntöä, johon emme olisi itsekään uskoneet. Siinä mielessä olen valmis seisomaan näiden tehtyjen ratkaisujen takana ja uskon, että tämä laki on paljon parempi sen suhteen, että se takaa syrjimättömän kohtelun.

Joistain yksityiskohdista vielä, arvoisa puhemies.

Itse olin käsittelyssä sitä mieltä, että tämä autoveron lievä progressiivisuus eli perusvähennys oli tässä yhteydessä hyvä säilyttää, niin että ei muuteta suuria, paljon kuluttavia ja kalliita autoja suhteessa edullisemmiksi, kuin mitä ne ovat aikaisemmin olleet. Totesin tuossa jo aikaisemmin sen, että tämän 6 §:n 3 momentin kohdalla itse tunsin jonkin verran ahdistusta siitä kirjoitustavasta, jolla se tehtiin. Olisin ollut sen toisen vaihtoehdon kannalla, mutta ehkä nyt sitten tämä näinkin menee ihan hyvin toivon mukaan, että siitä nyt ei sitten mitään ikään kuin aukea sellaista reittiä, josta loputtomasti tuodaan dinosaurusautoja.

Sitten näissä ponsissa, joita on monta, itselleni tärkein on varmasti se toisen ponnen kohta, jossa puhutaan ympäristötekijöistä ja niiden huomioon ottamisesta jatkovalmistelussa. Kokonaisuudessahan on olennaista se, minkä kokoinen autokanta meillä ylipäätänsä on ja kuinka paljon käytetään yksityisautoja. Siihen sitten vaikuttaa erityisesti täällä Ruuhka-Suomessa se, mikä on joukkoliikenteen taso. Mielestäni ponnessa ilmaistu pyrkimys on aika hyvä: pyritään lisäämään ympäristöohjaavuutta ja pyritään siihen, että liikenteen päästöt vähenisivät. Tässä on varmasti sitten monia keinoja. Siinä on tietenkin teknisten vaatimusten kiristäminen. Toisaalta tässä salissa on usein puhuttu käyttömaksusta, joka esimerkiksi Ruotsissa tietyllä siirtymäajalla säädettiin sellaiseksi, että se suosi vähäpäästöisempiä autoja. Seuraavalle hallitukselle ovat sitten avoimia kaikki mahdolliset vaihtoehdot, joilla tätä ympäristöohjaavuutta voidaan edistää.

Valiokunta kiinnittää mietinnössään huomiota myös veronkiertopykäliin, mikä on varmasti paikallaan, koska tämän meidän käsittelymme jälkeen tästä laista tuli yleispiirteisempi. Siinä laissa sinänsä ei ole pyritty täyttämään jokaista porsaanreikää, jonka joku ovela henkilö voisi keksiä veroa kiertääkseen, ja sen tähden muistutamme mietinnössä, että autoverolaissa on veronkiertopykäliä, joita sitten voidaan ottaa käyttöön, jos ilmeisesti tehdään toimia siinä tarkoituksessa, että halutaan kiertää veroa.

Tätä keskustelua haluan joiltakin osin kommentoida, osittain siksi, että se on tässä tietenkin ihan ytimessä. Mielenkiintoista oli kuulla, että ed. Bremer sanoi täällä, että tämän lain perusteella ei vieläkään voi tietää, mikä sitten kussakin autossa voisi olla yleinen vähittäismyyntiarvo. Toisaalta ed. Kallis, jota itse olen pitänyt verojaostossa kuitenkin tällaisena autojobbareiden keisarina, on hyvin vakuuttavasti todennut, että itse asiassa kuka tahansa voi hyvin helposti löytää suunnilleen sen oikean vähittäismyyntiarvon vain menemällä kauppaan ja soittamalla muutamaan numeroon Keltaisessa Pörssissä ja sillä tavalla tekemällä ikään kuin normaalia kuluttajavertailua, jota varmasti ihmiset tekevät silloin, kun he ostavat niinkin kalliita asioita kuin autoja, koska usein jo stereoita ja jääkaappejakin ostaessaan ihmiset tietenkin vertailevat hintoja jonkin verran. Siinä mielessä ehkä olisin nyt taipuvaisempi uskomaan ed. Kallista, että ikään kuin ammattitaitoisen Tullin henkilökunnan avulla nämä oikeat vähittäismyyntiarvot sitten löytyvät.

Mielestäni ed. Bremerin puheenvuorosta ehkä kuultaa vähän semmoinen ongelmallinen logiikka, joka tämän asian käsittelyn yhteydessä on kyllä tullut vastaan useinkin, että jokainen on varma, että hän saa auton huomattavasti halvemmalla, kuin mikä on sen auton keskimääräinen hinta, että kukaan ei tavallaan ole sen keskiarvon paremmalla puolella, ja se kai ei sitten kuitenkaan ole mahdollista.

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä tähän yleisempään veropolitiikkaan sen verran, että ed. Ala-Nissilä esimerkiksi täällä totesi, että ehkä aika lyhyelläkin aikavälillä joudumme luopumaan, tai meidän tulisikin luopua, auton hankintaverosta. Itse uskon siihen ja haluaisin uskoa siihen, että tämä laki tällaisena, ikään kuin modernisoituna, kuin se nyt aiotaan säätää, voisi olla kohtuullisen pitkäikäinenkin. Haluaisin ainakin sitten, että ed. Ala-Nissilä myös lausuisi pöytäkirjoihin, että hän on todella valmis korottamaan niitä muita veroja tai maksuja, jotka liittyvät liikenteeseen, koska ei täällä voi tavallaan ajatella niin, että yksi kerrallaan luovutaan kaikista verolajeista. Kyllä ainakin itse ajattelen niin, että jos jostain verolajeista pitää luopua, niin se olisi sitten esimerkiksi pienituloisten tuloveron. Siinä mielessä en haluaisi, että aivan huolettomasti puhuttaisiin siitä, että auton hankintaverotuksesta luovutaan, ellei olla ainakin valmiita sitten saman tien miettimään, mistä korvaavat varat, koska meillä on varmasti kaikilla mielessä myös menonlisäyksiä seuraavan vaalikauden varalle.

Arvoisa puhemies! Jos nyt sitten tähän eurooppalaiseen tapaan myös kiitos kaikille, joiden kanssa tässä on tehty töitä: On ollut oikein mielenkiintoista, ja olemme olleet ihan hyvässä sovussa.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Voimme olla siinä mielessä onnellisia, että olemme saaneet tämän autoveropaketin tähän tilanteeseen valmiiksi. Millä tavalla sitten lähtisi sitä luonnehtimaan? Täällä on käytetty monta hyvää puheenvuoroa. Joitakin avainsanoja:

Ihan johtotähtenä — näin varmaan voi sanoa, kun on autoilusta kysymys — syrjimättömyyden periaatettahan lähdettiin tavoittelemaan. Vastaavasti tavoiteltiin sitä, että ei oltaisi niin ortodoksisia, että hinnalla millä hyvänsä vältettäisiin syrjimättömyys, vaan myöskin lainsäätäjän täytyy huolehtia myöskin siitä, että toimijat ovat yhdenvertaisia lain edessä. Tämä oli se toinen puoli mitalista. Lähtökohtaisesti se ei ollut kovin helppoa. Näitä asioita olisi tietysti voinut kuljettaa perustuslakivaliokunnan kauttakin, mutta jaosto sen paremmin kuin valtiovarainvaliokuntakaan ei lähtenyt sille tielle, eikä se pelkästään ollut siitä kiinni, että aikataulu oli tiukka, vaan kyllä sitä pohdittiin ihan muistakin lähtökohdista. Lakia voidaan siis pitää syrjimättömänä.

Toinen johtava periaate oli, että haettiin toimivuutta. On uskominen, että tämä toimii. Hyvänä pidän sitäkin, että mukaan saatiin moottoripyörät ja siinä mielessä ne asiat saadaan myöskin järjestykseen.

Kun lainsäädännöltä edellytetään ymmärrettävyyttä ja selkeyttä, sekin oli yksi niistä kärjistä, että jokaisen tulisi ymmärtää, mistä on kysymys. Tästä seuraa sitten se, että kun se on kirjoitettu sillä tavalla kuin on kirjoitettu, hallintoviranomaiselle, tässä tapauksessa Tullille, jää erittäin suuri vastuu lain soveltamisessa. Ei jaosto vastuuta paennut eikä lähtökohta ollut sellainen, että siirretään vastuu jonnekin muualle, ettei haluta sitä itse ottaa, vaan näkökulma oli se, että se toimii paremmin, jos kaikista nippeleistä ei ole lakipykälätasolla päätetty ja määrätty.

Taloudellisia vaikutuksia hallituksen esityksessäkin käsiteltiin aika laajalla skaalalla. Niitä on hyvin vaikea arvioida tämän salin asiantuntemuksella. Ei oikein kukaan tiedä, millä tavalla markkinat reagoivat.

Jos vielä katsoo, miltä suunnalta tätä autoveropakettia on lähestytty, niin tässä ei painotu päällimmäisenä esimerkiksi liikenneturvallisuus tai ympäristöasiat. Kyllä ne kulkevat siellä mukana, mutta näinpäin, nämä asiat kärjessä, tämä hanke ei ole edennyt. Sen sijaan huoli valtion tuloista on ollut kyllä aika keskeisesti keskustelun kohteena. Ei ole myöskään haluttu kuljettaa asioita siihen suuntaan, että valtion tulot ehdoin tahdoin tässä yhteydessä vähenisivät. Kuten täällä on todettu, jatkovalmistelulle on edelleen tarvetta.

Täällä on paljon puhuttu positiivisesti ja kehuttu vähän toinen toisiamme. Jos tässä jollain lailla myöskin kritiikkiä esittää, niin kyllähän tässä hallinnon suunnalla on ollut turhaa venkoilua. Nyt kohdistan kärjen hallituksen ja valtiovarainministeriön suuntaan. Nämä tuulimyllyt ovat olleet nähtävissä jo vuosia, on tiedetty, miten tulee käymään, ja niin kuin mietinnöstäkin käy ilmi, jopa eduskunnalle luvattiin tämä hallituksen esitys huomattavasti aikaisemmin, kuin mitä tuli tapahtumaan.

Tämä on huonoa hallintoa, tämä ei kelpaa esimerkiksi. Tämä olkoon äärimmäinen poikkeus. Eduskuntaa ei saisi ylipäänsä laittaa tällaiseen vänkärakoon. Nytkin me tulemme tälle pysäkille ihan iltajunassa. Me joudumme tekemään taannehtivaa lainsäädäntöä. Tämä on huono esimerkki lainsäädäntötyöstä. Sitä ei erinomainen lopputuloskaan täysin korvaa, vaikka pykälät olisivatkin kuinka hyviä tahansa. Tässä kyllä vanhaa kansakouluaikaa muistellen hallitus saa ikään kuin laiskanläksyn.

Mutta loppujen lopuksi tulos ratkaisee. Ollaan iloisia ja onnellisia siitä, mihinkä lopputulokseen tultiin. Kun täällä on meidän asiantuntijoitammekin lehtereillä, totean — ja sietää kyllä kaikkien, jotka läsnä ovat, saada tietoonsa se — että erityisesti tässä lainsäädäntötyössä, tässä autoveropaketissa, on asiantuntijoiden rooli ollut todella tärkeä. Ainahan asiantuntijoita kuullaan ja kuunnellaan valiokunnissa, mutta minä en omalta kansanedustajauraltani muista, milloinka asiantuntijoitten läsnäolo jaostossa olisi vaikuttanut lainsäädännön sisältöön niin ratkaisevalla ja merkittävällä tavalla, ja tämän sanon hyvin positiivisessa mielessä. Yhteistoiminta oli hyvää esimerkiksi Tullin suuntaan, ja myöskin viime väännössä valtiovarainministeriön suunnalla suksi alkoi luistaa erinomaisen hyvin. Oma virkamieskunta valiokuntaneuvoksen johdolla on ollut aivan loistava tässä ja myöskin kaikki muut asiantuntijat. Hyvin suuren arvon annan sille myös, että meidän EU-lainsäädäntöön liittyvä asiantuntemuksemme on korkeata luokkaa, ja se vaikutti varmasti siihen lähtökulmaan hyppyriltä, että lähdimme hakemaan ja painottamaan syrjimättömyyttä hyvin pontevasti.

Aikataulu: Yleensä aikatekijällä ei ole niin suurta merkitystä, mutta tässä asiassa aikataululla on ollut sikäli merkitystä, että jos me emme olisi saaneet tätä asiaa päätökseen, niin kun elävä elämä on jo tammikuun alusta asti toiminut, kerta kaikkiaan jokainen päivä on käynyt meidän tappioksemme. Tässä mielessä aikatekijä on ollut hyvin ratkaiseva.

Sitten ponsiin. Eduskunta tehtailee ponsia aika paljon. Tässä tapauksessa voin vain esittää vakavan toivomuksen, että ne ponnet, joita sinne on kirjattu, otetaan vakavasti, koska nyt väistämättä joitakin asioita jäi vähän auki, ikään kuin hoitamatta. Nämä ponnet eivät ole niinkään poliittisia, vaan ne ovat ihan käytännön tarpeesta lähteviä. Sen vuoksi seuraavan hallituksen pitää niihin reagoida mahdollisimman nopeasti. Mieluummin vielä, jos tämä hallitus pystyy jotakin tekemään asioitten eteenpäinviemiseksi, niin sille on kyllä tarvetta.

Rouva puhemies! Jos tämä lakipaketti ei ole paras mahdollinen, niin se on ainakin hyvä. Usein hyvän vihollinen on juuri se kaikkein paras, ja hyvään tulokseen tässä on ylletty. Kiitos kaikille!

Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on tänä päivänä kehuttu paljon sitä työtä, mitä verojaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa on tehty. Se on tietysti mieluisaa kuulla, että myöskin tätä kansanedustajan työtä noteerataan, ja se on .... (Ed. Manninen: Ihanko totta?) — On totta näin. Minä katson tämän päivän lehtiä, joissa todetaan, että veroale on ulottumassa moottoripyöriin ja pikkupakettiautoihin jnp. Tässä on selvästi saatu palautetta siitä työstä, mitä me olemme olleet tekemässä.

Puhemies! Kun täällä meidän jaostomme jäsenet ovat hyvin taitavasti käyneet näitä yksityiskohtia paljolti läpi, en lähde näitä toistamaan. Muutamia linjauksia toki haluan nostaa tässä esille. Näistä linjauksista on ehkä hyvä aloittaa siitä, että voisin todeta, että se työ, mitä hallitus on tehnyt omassa esityksessään ja myöskin niihin liittyvissä yksityiskohtaisissa perusteluissa, jotka tulivat meille varsin myöhäisessä vaiheessa käyttöön, on oivallista työtä. Siinä on hyvin tarkoin mietitty ja vastuullisesti sitä asiaa, millä tavalla autoverotusta Suomessa halutaan hoitaa.

Meidän lähtökulmamme kuitenkin oli hiukan toisenlainen. Me halusimme lähteä avaamaan tätä nykyisen maailman mukaiseksi, irti sieltä cif-maailmasta. Siinä mielessä, kun tässä on tullut esille se, että hallituksen esityksestä on jäänyt jäljelle vain kaksi koskematonta pykälää, on varmasti hyvä todeta se, että hallituksen originaalissa esityksessä, joka perustui tällaiseen mallinnettuun arvonmääritykseen, pykälät hyvin selkeästi kytkeytyivät toinen toisiinsa ja niissä oli viitteitä toinen toisiinsa. Tästä johtuen ja siitä yksityiskohtaisesta tarkkuudesta johtuen on selvää, että silloin kun me lähdemme toisesta lähtölinjauksesta tekemään muutoksia, totta kai joudutaan ne korjaukset tekemään. Näin on tässä myöskin tapahtunut. Eli kuitenkin johtolankana on ollut hyvin pitkälle ne näkemykset, mitkä EU-lainsäädännön ja meidän perustuslakimme näkökulmasta, ja myöskin kuluttajien näkökulmasta, on haluttu tuoda esiin.

Haluan tässä nyt vielä myöskin mainita tämän fiskaalisen näkökulman, jota ainakin ed. Sinnemäki omalta osaltaan toi esille. On todellakin niin, että tässä esityksessä on niitä linjauksia, niitä painotuksia, joissa me olemme halunneet viestittää tästä talosta ulos sen, että Suomessa autokannan tulisi uusiutua uusien autojen kautta. Syynä tähän selkeästi on paitsi tämä liikenneturvallisuuskehitys ja ympäristöystävällinen kehitys myöskin se, että uudesta autosta sen autoveron ja arvonlisäveron yhteydessä keskimäärin valtio kerää veroeuroja noin 11 500 ja käytetystä tuontiautosta me saamme noin 3 400—3 500 euroa.

Kun tiedetään tämä yleinen tilanne, jossa yhteiskunnan tulopohja on kapenemassa jatkossakin liittyen niihin asioihin ja näkemyksiin ja edellytyksiin, mitä EU-harmonisointi omalta osaltaan tuo, on tietysti tärkeää, että kannamme myöskin vastuuta tästä meidän veropohjastamme, kuitenkin niin, että se ei aiheuta syrjintää. Sen tietysti täytyy olla sellainen lähtökohta, johon mekin olemme halunneet tässä asiassa viitata.

Puhemies! Tässä näitä keskeisiä ulottuvuuksia, joihin olemme tehneet muutoksia, ovat tietysti tämä laskentatapa ja mainitut moottoripyörien ja citypakettiautojen mukaan ottaminen tähän veronkevennykseen ja myöskin asia, joka liittyy tähän paljon puhuttuun 6 a §:n 0,85:n kertoimeen. Tämän osalta on tietysti ollut mielenkiintoista havaita, että tätä asiaa on uutisoitu, että selkeästi nyt eduskunta haluaa kiristää tuontiautojen verotusta. Tässä mielessä tietysti voisi miettiä tätä asiaa kahta muutakin näkökulmaa hyväksi käyttäen.

Ensinnäkin, niin kuin aiemmin totesimme, haluamme, että autokannan uudistuminen tapahtuisi uusien autojen kautta, jolloin saastuttavuus ja liikenneturvallisuus olisivat paremmin järjestyksessä ja hoidossa. Mutta myöskin tässä yhteydessä on syytä havaita se, että tämä 0,85-kerroin oli ikään kuin eräänlainen varmuusmarginaali siltä varalta, mikäli tämä mallinnettu arvonmäärittelyjärjestelmä olisi ontunut. Tässä suhteessa on voitu todeta, että ei ole meidän käsityksemme mukaan syytä antaa lisäalennuksia ulkoa tuotaville käytetyille autoille. Meidän mielestämme on riittävää, että syrjimättömyys toimii niin, että ne ovat verotetut sillä tavalla, että siinä ei päästä meitä EY-tuomioistuimen puitteissa moittimaan. Eli tämä on varmastikin hyvä tässä yhteydessä havaita.

Myöskin tästä niin sanotusta kuuden kuukauden säännöstä, jonka osalta täällä asioita arvioitiin, että se tulisi poistaa välittömästi, tietysti voidaan todeta, että siihen liittyy monenlaisia näkemyksiä, myöskin oikeusoppineiden näkemyksiä. On voitu todeta, että hallituksen alkuperäisessä esityksessä tämä sääntely olisi jätetty voimaan, ja on katsottu, että tämä säännös ei ole eurooppa-oikeuden vastainen, koska ajoneuvon arvon alentuminen otetaan huomioon alusta asti, kun verotus kohdistuu yli kuusi kuukautta vanhaan ajoneuvoon.

On aivan ymmärrettävää, että tässä on juristeilla keskustelun paikka miettiä, miten tämä asia sitten EU-oikeudellisesti osuu parhaimpaan mahdolliseen tapaan. Mutta on syytä huomioida, että esimerkiksi Euroopan arvonlisäverodirektiivin puitteissa tällainen sääntely on voimassa ja muutamissa EU-maissa on käytössä vastaavanlainen säännös, joten siinä mielessä tietysti on mahdollista, että tämä kysymys olisi joka tapauksessa jouduttu jossakin vaiheessa arvioimaan. Näin ollen me lähdimme siitä, että me siirtymäsäännösten puitteissa tämän vuoden aikana poistamme tämän asian ja pääsemme sitä kautta myös tästä ongelmasta.

Se, että tähän päädyttiin, paljolti perustui myös siihen tilanteeseen, että me olemme nyt eläneet jo pitkälti tätä vuotta, päätöksiä, kauppaa ja akitiviteetteja kentällä on tehty, ja on selvä, että kun tämä esitys tulee takautuvasti voimaan, siihen liittyy varmasti aika paljon käytännön ongelmia, ja meidän käsityksemme mukaisesti on järkevää silloin lähteä siitä ratkaisusta, että tämän vuoden aikana poistuu tämä ongelma. Samoin otimme kantaa niin sanotun homeverosäännöksen poistamiseen, joka meidän käsityksemme mukaan on tässä nykypäivässä osoittautumassa tarpeettomaksi veronkorotusesityksineen.

Edelleen siellä oli 56 §:ään liittyvä takautuvan verotuksen mahdollisuus. Sen osalta totesimme selkeästi myös sen, että se ei ole kyllä EY-lainhengen mukainen, ja tässä mielessä ehdotamme myös sen poistettavaksi, koska siirrymme tähän läpinäkyvämpään järjestelmään, jossa perustana on yleinen vähittäismyyntiarvo tai käypä hinta, josta on johdettu tämä vähittäismyyntiarvo. Meidän katsomuksemme mukaan tätä kautta tämä asia selkeästi laukeaa. Samoin arviointilautakunnan poistaminen tästä esityksestä liittyi siihen, että saatoimme todeta, että näiden muutosten jälkeen tämän tyyppistä elintä varsinaisesti ei tarvita, vaan että asia voidaan selkeästi hoitaa hallinnollisilla menettelyillä, ohjeilla ja nimenomaan hyvällä yhteistyöllä Tullin kanssa, joka käytännössä asioita hoitaa.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi tähän voisin todeta vielä sen, että voimaantulosäännös, niin kuin ed. Rosendahl otti esiin, on myös rakennettu sillä tavalla, että mahdollisimman joustavasti meidän viranomaisemme pystyvät hoitamaan oman tehtävänsä, mutta myös kuluttajaystävällinen ja asiakasystävällinen näkökulma on siellä huomioitu.

Puhemies! Omalta osaltani haluan todella nöyrästi kiittää myös meidän jaostomme jäseniä ja valiokunnan jäseniä, jotka ovat tähän osallistuneet, samoin kuin asiantuntijoita ja aivan erityisesti ehdottoman taitavaa ja osaavaa valiokuntaneuvosta, jota ilman me olisimme olleet aivan hukassa.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Mikkola.

Ed. Isohookana-Asunmaa merkitään läsnä olevaksi.

Iivo Polvi /vas:

Herra puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli mietinnön perusteellisesti, ja äsken verojaoston puheenjohtaja vielä esitteli linjauksia uudelleen ja monia yksityiskohtia, joten en niihin enää palaa.

Hallituksen alkuperäinen esitys oli tarkoin mietitty ja monilta osin puettu täsmällisesti kaavojen muotoon, jotka eivät näyttäneet yleisesti aukeavan. Vaarana myös oli se, että niihin jää sen tyyppisiä sisältöjä, jotka johtavat jatkossa mahdollisiin syrjintäväitteisiin. Sen vuoksi tuo linjavalinta, minkä valiokunta teki, oli aivan oikea.

Vaikka hallituksen alkuperäinen esitys oli tarkoin mietitty, niin kuitenkin se oli huonosti valmisteltu. Kun esitykseen liittyvät yksityiskohtaiset perustelut ilmestyivät vasta 5. päivä tätä kuuta, niin ne olivat melko myöhässä. Niinpä ei voikaan välttyä ajatukselta, että kun käytännöllisesti tiedossa oli se, että tämän eduskunnan aikana tuo verolain muutos on saatava aikaan, ajoituksessa oli jonkinlaista tarkoitushakuisuutta.

Tämän mietinnön valmistelu on oikeastaan osoittanut sen, että kun valmistelukoneistolla on jokin linja ja näkemys, sen muuttaminen on aika työlästä ja jonkin verran tuskallista, kun valiokunnat eivät ole mitään varsinaisia lainvalmisteluelimiä, jotka lähtevät lakia uudelleen kirjoittamaan. Tässä se kuitenkin on tehty ja siinä on onnistuttu hyvin. Täällä ovat valiokunnan jäsenet jaelleet kiitoksia (Ed. Ihamäki: Toisilleen!) toisilleen ja yleisemminkin. Laajimmillaan kiitokset esitti ed. Kallis. Hänen ajatukseensa voi silloin yhtyä.

Kokonaisuutena ottaen valiokunnan esitys hallituksen esitykseen verrattuna tukee sitä tavoitetta, että hyvin vanha autokanta, mikä meillä tällä hetkellä on, uusiutuu mieluummin uusien kuin käytettyinä maahan tuotavien autojen kautta. Sillä on myönteinen vaikutus niin liikenneturvallisuuteen kuin myös ympäristön kuormitukseen. Hallituksen esitykseen sisältyi niin sanottu 15 prosentin alennus käytettyinä tuotavien autojen verotukseen, ja sen poistaminen nimenomaan johtaa siihen, että suositaan tavallaan uutena tuotavien autojen osuutta.

Mietinnön 6 §:ään sisällytetty verotusarvosta tehtävä kiinteä vähennys säilyttää autoveron edelleen lievästi progressiivisena ja tukee samalla edullisten ja vähän kuluttavien autojen hankintaa. Myös se valinta minusta on oikea.

Vielä hallituksen esitykseen verrattuna myönteisenä muutoksena on syytä todeta moottoripyörien ja niin sanottujen citypakettiautojen ottaminen tämän muutoksen kohteeksi ja samalla alennuksen piiriin samassa suhteessa kuin uusina tuotavien henkilöautojenkin osalta.

Mietintöön sisältyy useita lausumia. Lausumien arvoa usein arvioidaan, onko niillä mitään merkitystä. Toivottavasti tähän mietintöön kirjatut lausumat johtavat toimenpiteisiin. Jatkovalmistelun käynnistäminen välittömästi on välttämätöntä sen takia, että todennäköisesti valmistelussa päädytään oleellisesti uuden tyyppiseen rakenteeseen, mihin täällä on joissakin puheenvuoroissa jo viitattu, jossa ympäristökysymykset nousevat painavampaan rooliin. Silloin on syytä varata riittävästi aikaa valmisteluun, ja sitä aikaa saadaan vain sillä, että se aloitetaan mahdollisimman pian. Eli toivottavasti ne lausumat, jotka valiokunnan mietintöön sisältyvät, johtavat siinä esitettyihin toimenpiteisiin mahdollisimman nopeasti.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunta on tehnyt todella lujasti töitä kimuraisen autoverolain muuttamisen suhteen. Onnitteluni siitä. Koska aikaa lain käsittelylle jäi liian vähän, ei lähestulkoonkaan kaikkia asioita saatu korjatuksi. Tätä myös valiokunta valittelee mietinnössään.

Haluaisin muistuttaa yhdestä asiasta, joka jäi lain säätämisen ulkopuolelle, ja se on museoautojen kohtelu. Ed. Bremer täällä aikaisemmissa puheenvuoroissaan valaisi museoautojen tilannetta. Eduskunta joskus aikaisemmin oli päättänyt ajoneuvolaissa, että museoautoista ei peritä veroa lainkaan. Nykyään peritään. Valiokunta totesi, että erityisryhmiin kuuluvien autojen verotus vaatii jatkoselvittelyjä, ja vaati lausumaehdotuksessaan, että jatkovalmistelu tapahtuisi kiireellisesti. Toivon hartaasti, että jatkovalmisteluun ryhdytään välittömästi uuden eduskuntakauden alkaessa ja että museoautot vapautetaan verotuksesta.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Ei muuta voi kuin onnitella verojaostoa lain tekemisestä valmiiksi. On saavutus tehdä näinkin hyvä laki ja mietintö melkein tyhjän päältä, kun aikaa oli todella vähän. Mietintöön otettiin vain kaksi pykälää täsmälleen hallituksen esittämässä muodossa ja lähes kolmekymmentä pykälää on poistettu kokonaan. Hallituksen esityksestä puuttuneet yksityiskohtaiset perustelut valiokunta on kirjoittanut itse. Ehkäpä eduskunta pääsee sanomaan sanansa paremmin, kun hallitukselta tulee tänne raakile. Eduskunta voi paremmin edustaa kansalaisnäkemyksiä asiasta, kun kirjoittaa lait täällä, mutta toki on otettava huomioon, että eduskunnalla ei ole varsinaista valmistelukoneistoa. Tämäkin huomioon ottaen tämä on melkoinen saavutus.

Lakia on tarkoitus soveltaa hallituksen esityksen tapaan takautuvasti vuoden 2003 alusta lukien. Verotaso on tarkoitus säilyttää hallituksen esityksen mukaisena. Uusien, vuoden 2002 jälkeen valmistettujen, sittemmin käytettyinä tuotujen henkilöautojen osalta siirrytään nykyisestä tuontihintaan perustuvasta verotuksesta yleiseen kuluttajahintaan perustuvaan verotukseen. Arvo määritellään yleisen hintatason perusteella. Veroa alennetaan noin kuudenneksella, jolloin autoveron osuus verollisesta kuluttajahinnasta alenee keskimäärin noin 25 prosenttiin. Käytettyjen henkilöautojen verotusta alennetaan vastaavalla tavalla kuin uusienkin.

Hallituksen esityksestä poiketen mietinnössä alennetaan myös uusien moottoripyörien ja niin sanottujen citypakettiautojen verotasoa. Alennus tehdään samoin kuin uusien henkilöautojen, eli vero alenee noin kuudenneksen.

Myönteisenä piirteenä on todettava myös se, että veronmaksajien oikeusturvaa uhannut esitys Tullin oikeudesta muuttaa verotusta vielä kuuden kuukauden ajan jälkeen on torjuttu.

Täydellinenhän tämäkään laki ei tietenkään ole. Moni asia jäi vielä epäselväksi, ja niihin kaivataan korjausta uuden hallituksen toimesta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista huomata, että tämä autoverolakiesitys saa tänään näin myönteistä käsittelyä, koska se on saanut sähköposteissa paljon kielteistä kritiikkiä. Mutta kääntöpuoli tietysti on se, että valtio tulee tarvitsemaan rahaa, ja tuskin kukaan erehtyy, jos ennakoi sitä, että aikanaan ovat sitten koskettamassa ne maksut, joilla rahaa valtion kassaan on saatava. Vaarana silloin on, että auton käyttäjät käyttömaksujen muodossa menettävät sen, mitä tässä tuntuu säästöä tulevan. Vaarana on se, että erityisesti vähävaraiset eläkeläiset ovat silloin menettäjiä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tänään valtiovarainvaliokuntaa kovasti kehuttu ja sen työ on saanut suitsutusta, mutta sen sijaan hallituksen toimille tässä autoveroasiassa ei niinkään ole ruusuja eikä ruiskukkia annettu. En itsekään niitä antaisi, varsinkin kun täällä jo niin valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtajan kuin muidenkin edustajien toimesta on selvitetty tämän hallituksen esityksen käsittelyvaiheita valiokunnassa ja tuotu esille se tosiseikka, että suurin osa näistä keskeisistä ratkaisuista, mitä tähän hallituksen esitykseen sisältyi, on valiokunnassa kirjoitettu uudelleen ja saatettu uuteen uskoon.

Valtiovarainvaliokunta on kuitenkin lyhyessä, hyvinkin lyhyessä, ajassa tehnyt hyvää työtä tämän hallituksen, voisi sanoa, monikurvikkaan esityksen selkeyttämiseksi. Kaikkiin esityksen epäkohtiin ei valiokunnalla luonnollisestikaan ole ollut aikaa paneutua niin paljon, että lakiesitys mietinnön mukaisenakaan vielä olisi ihan aukottomasti oikeudenmukainen ja tasapuolinen; viittaan tässä nimenomaan eräiden pakettiautojen ja harrasteautojen verokohteluun. Valiokunta on puuttunut nimenomaan siihen seikkaan, että viranomaisen harkintavaltaa on tässä nyt lisätty ja nimenomaan luotetaan tämän jälkeen viranomaisen harkintavaltaan eikä pyritäkään, toisin kuin hallitus esittää, aivan pikkutarkasti laissa määrittelemään näitä verotusperusteita.

Arvoisa puhemies! Vaikka autoverotus EU:ssa onkin säännelty kansallisesti ratkaistavaksi asiaksi, on Suomen unionin jäsenenä huolehdittava tietenkin siitä, ettei verotus Suomessa ole syrjivää, ja tähän syrjintään nyt sitten tällä ratkaisulla, toivottavasti vähän pitempiaikaisellakin ratkaisulla, saadaan korjaus.

Se, että tämä nyt eduskunnan päättämä verouudistus tulee voimaan takautuvasti, ei todellakaan ole hyvä. Ei se ole hyvää lainsäädäntöä, eikä se anna hyvää kuvaa suomalaisesta lainsäädännön valmistelusta. Mutta joka tapauksessa käytännössä tämä nyt tehtävä päätös merkitsee käytettyinä tuotujen autojen ja moottoripyörien veron laskemista.

Se, mitä valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja tuossa äsken peräänkuulutti, se seikka, että Suomessa ensisijaisesti pitäisi suosia autokannan uusiutumista, on ehdottomasti tulevaisuudessa tavoiteltava asia, ja näin ollen nyt käsiteltävänä oleva mietintö ja sen pohjalta voimaan tuleva lainsäädäntö ei poista sitä tosiseikkaa, että tulevan hallituksen ja eduskunnan olisi ryhdyttävä toimiin vielä autoverolain kokonaisuudistukseksi, missä huomioitaisiin tämä tavoite autokannan nykyistä nopeammasta uusiutumisesta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On aivan paikallaan todella painottaa tätä valiokunnan 2. lausumaehdotusta eli tavoitetta liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Nyt kun kauppa- ja teollisuusministeriö on eduskunnan talousvaliokunnalle ja ympäristövaliokunnalle antanut selvityksen siitä, miten on saavutettu Suomen tavoitteet Kansallisen ilmasto-ohjelman kohdalla, Kioto-tavoitteet, niin on tullut selkeästi ilmi, että liikenteen päästöjen kasvu on nimenomaan hidastanut tämän tason saavuttamista. Tilanne on nyt huonompi kuin muutama vuosi sitten näiden tavoitteiden, Kioton sopimuksen tavoitteiden, saavuttamiseksi. Voidaan todeta myös se, että mitä ilmeisemmin kuitenkin tämän vuoden loppuun mennessä Kioton sopimus tulee voimaan.

Tässä Suomi ja myöskin eduskunta on henkeä pidätellen seuraillut, millä tavalla joku Saksasta ostettu käytetty Mersu tai Audi on kodin löytänyt ja miten sitä on verotettu milloinkin ja muuten kaltoin kohdeltu. Eli kyllähän tietysti voi siihenkin vähän kiinnittää kriittistä huomiota, miten suuri asia se on, mitä maksaa käytetyn auton tuonti Saksasta tai muualta ulkomailta. Näin ollen tämä asia on tietysti hyvä palauttaa siihen mittasuhteeseen, mihin täällä myös ed. Bremer viittasi, että Suomesta ei tulisi käytettyjen autojen kokoelmapaikkaa, ja tässä mielessä myöskin kriittinen suhtautuminen autojen kuntoon ja niiden päästömääriin on syytä pitää mielessä myös tuotujen autojen osalta.

Nyt seuraava puheenvuoro onkin ed. Vilkunalla. Uskon, että hän puhuu moottoripyöristä. On tietysti hyvä, että moottoripyörät on saatu mukaan tähän esitykseen.

Pekka Vilkuna /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En meinannut kyllä moottoripyöriin painottaa tätä puheenvuoroa, sillä minulla ei ole kuin yksi moottoripyörä, mutta neljä autoa. Enempi autoasiaan haluan painottaa.

Laki on hyvä ja oikean suuntainen. Siitä ei voida olla eri mieltä, etteikö veronalennustarvetta olisi ollut, ja nimenomaan tämä, että valiokunta on pyrkinyt painottamaan tätä alennusta uusien autojen suhteen, on oikea kehitys liikenneturvallisuuden ja saasteettomuuden kannalta.

Mutta minä joudun valittaen toteamaan sen, että valiokunta ei ottanut käsittelyyn lakialoitetta, joka nimenomaan puhtaamman liikenteen puolesta minun aloitteestani tässä talossa tehtiin ja johon sain 127 allekirjoitusta. Aloitteen mukaan biokaasulla toimivat autot olisi vapautettu 20-kertaisesta dieselverosta. Se oli luvissa pitkin vuosia, että se tässä yhteydessä käsitellään, mutta tästä liikenneministeriön sekoilusta johtuen tämä homma meni näin kintuille, että se jäi sitten ajan puutteen takia toteuttamatta se asia, joka on kiistatta kaikkien kannalta oikea asia. Minä toivon, että jos en itse tule valituksi eduskuntaan, joku ottaa sen asian uudelleen esille pontevasti. Minulla ei ole mitään syytä epäillä, etteikö uudestakin eduskunnasta löydy vähintään samaa määrää nimeä semmoisen lakialoitteen alle.

Sitten mitä muihin asioihin tässä lakiehdotuksessa tulee, niin nämä ed. Bremerin esille tuomat epäkohdat täytyy ottaa vakavasti. Onhan esimerkiksi sen korinvaihtohomman lähes kriminalisointi järjetön homma, kun kuitenkin siitä korista, kun se on ollut auton päällä, on maksettu täysi vero, ja siitä toisesta autosta, josta se alusta otetaan, on maksettu täysi vero. Nyt jos nämä kolarin, ruostumisen tai muun seurauksena vaurioituvat sillä lailla, että näistä kahdesta autosta, joista on maksettu täysi vero, joku taitava tekee yhden kunnollisen, niin sitä käsitelläänkin sitten niin kuin siitä ei olisi veroja koskaan maksettukaan eli siitä tuleekin uniikkituote yhtäkkiä. Täysin järjetön homma. Sitä ei voi mitenkään perustella, vaan se on tämmöistä kädentaitojen ja yrittäjyyden ja metallimiehen taitojen kriminalisointia tahi aloitteellisuuden estämistä.

Sitten toinen asia, minkä haluan mainita: Koska auto on aina ollut yhteiskunnalle ja valtiolle hyvä lypsylehmä ja tulee sitä edelleenkin olemaan, niin nyt on siis selkeästi pelättävissä, että auton käyttömaksun korottamiseen tulee paineita. Siinä vaiheessa täytyisi ottaa vakavasti harkintaan tekemäni toimenpidealoite viime viikolta, jossa eläkeläiset, ainakin sillä alueella, missä ei ole kunnollista julkista liikennettä, vapautettaisiin auton käyttömaksusta. Kun eläkeläiskortti velvoittaa VR:n myymään lipun puoleen hintaan, velvoittaa yksityiset liikenneyrittäjätkin myymään linja-autolipun puoleen hintaan, niin olisi hyvin oikein ja kohtuullista, että valtiovaltakin osallistuisi eläkeläisten liikkumiseen siinä muodossa.

Moottoripyöräveron aleneminen on kyllä aivan hyvä asia. Minusta se on täysin käsittämätöntä, että yleensä moottoripyörällä on vero, koska moottoriveneellä ja moottorikelkalla ei ole veroa ja nämä kaikki kolme ovat tasan yhtä tarpeettomia kulkuneuvoja, mutta hauskoja leluja kumminkin.

Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan kommenttina viime puheenvuoroissa esiin tulleisiin asioihin.

Ensinnäkin ed. Vilkunan esiin ottama aloite liittyen biokaasu- ja vastaaviin asioihin: Me olemme huomenaamulla verojaostossa käsittelemässä näitä yli sadan allekirjoittajan aloitteita ja sellaisia, joita emme, valitettavasti, ehtineet käsitellä tässä yhteydessä. Näistä lähtee kirjelmä valtiovarainministeriöön valiokunnan toimesta. Tässä varmasti päästään sitten eteenpäin, koska asia on hyvä.

Toinen asia, mikä tuli esille muutamassa muussakin puheenvuorossa, on korinvaihtokysymys. Valitettavasti meillä ajankäytöllisesti ei ollut mahdollisuutta sitä asiaa tuossa käsitellä, joten se jäi.

Ed. Oinonen totesi mielestäni jotenkin niin, että köyhiä rangaistaan tällä veroalella. Meidän käsityksemme kuitenkin on se, että nyt kun tämä veronkevennys tulee ja kun me poistimme tämän ikään kuin ylimääräisen veroalen mahdollisille tuontiautoille, niin tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että samanaikaisesti kun vero kevenee uusissa autoissa, täällä olevissa autoissa tulee tapahtumaan myöskin arvonalennusta, ja vaihto uusiin autoihin kiristyy. Tämä on sellainen keskeinen iso haaste, että ehkä tässä saatiin tätä arvonalennusta hiukan torjuttua, että uusien autojen kautta sitten etenemme ja että välirahat eivät kasvaisi kohtuuttomiksi.

Käyttömaksun osalta viittaan vain siihen meidän yleisperusteluissamme olevaan osioon, jossa todetaan, että seuraava hallitus hallitusohjelmassaan varmastikin asiaan käy kiinni.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Oli hyvä kuunnella ed. Kantalaisen kommentteja siitä, että biokaasuasia etenee. Toivon mukaan se saadaan etenemään sillä tavalla kuin ed. Vilkuna totesi, koska olisi kaiken järjen vastaista, jos me jarruttaisimme sellaista ajattelua, että jos täällä kehitellään uusia energiamuotoja ja ne ovat kotimaisia, niitä ei otettaisi käyttöön.

Kun ollaan toivomuslinjalle päästy tässä käsittelyssä, niin täällä on yksi asia, jota minunkin lakialoitteeni koskee, lakialoite n:o 19/2000 vp, joka koskee invalidiautojen veronpalautusta. Sehän on seissyt nyt paikallaan varmaan lähelle 20 vuotta. Toivoisi myös siihen otettavan kantaa. Nyt kun ed. Kantalainen totesi tämän bioautohomman, niin huomenna voisi yhtä hyvin siihen paperiin liittää tämän, että tämä hoidettaisiin seuraavaan hallitusohjelmaan sillä tavalla, jotta tämä pantaisiin ajan tasalle, koska tämän 20 vuoden aikana markkamääräinen, nyt euromääräinen, summa ei ole kasvanut yhtään, vaikka autojen hinnat on kuitenkin nousseet huomattavasti, jolloin invalidiauton hankintakynnys on noussut huomattavasti. Toivoisi tämänkin asian saatavan kuntoon tässä, toivon mukaan ihan lähiaikoina.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Vilkuna toi täällä erinomaisen hyvän ajatuksen esille eläkeläisten vapauttamisesta auton käyttömaksuista tai ainakin puolittamisesta, koska näinhän on julkisessa joukkoliikenteessäkin. Kun joukkoliikenne nimenomaan maaseudulla on rajusti vähentynyt ja paikoin sitä ei enää olekaan, niin tämä olisi hyvin mielenkiintoinen ja kannatettava ajatus, kuten myös biokaasuautojen polttoainevähennys. Tämä olisi hyvin perusteltua. Kannatan ed. Vilkunan ajatuksille tulevassa eduskunnassa, ketkä siellä ovatkin, myönteistä jatkokäsittelyä.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Asiasta on jo käyty sen verran laajaa ja perusteellista keskustelua, että haluan ainoastaan muutaman asian vielä todeta.

Ensinnäkin lain eduskuntakäsittely on erinomainen osoitus siitä, että eduskunta itse kykenee myös merkittävään lainsäädäntötyöhön. Kiitos tästä aivan erityisesti lankeaa verojaostolle ja sen puheenjohtajalle ed. Kari Kantalaiselle. Tässä on tehty todella merkittävä työ, ja ehkä pidän itse kaikista merkittävimpänä sitä, että tässä on uskallettu nyt tehdä veronalennus tasolle, joka tulee huomattavasti lähemmäs EU-tasoa, jopa hyvin lähelle niin sanottua EU-tasoa. Täten me voimme lähivuosien kehityksessä selkeästi nähdä, kuinka paljon autovero sitten kaiken kaikkiaan verotuloja yhteiskunnalle tuottaa, emmekä ole tilanteessa, jossa olisimme jatkuvasti uusien autoveronalennusten tiellä.

Edelleen on todella merkittävää, että nyt tällä ratkaisulla niin moottoripyörät kuin nämä L-luokan ajoneuvot tuodaan tähän samaan kokonaisuuteen ja tällä tavalla, voisi sanoa, tasapuolinen kohtelu erilaisia ajoneuvoja kohtaan selkeästi lisääntyy. Ympäristönäkökohdat eli vähän kuluttavien autojen hankinta-asiat tässä etenevät niin ikään merkittävästi.

Ongelmia toki on, niin kuin täällä on todettu. Aikataulu on ollut erittäin kireä ja tällä tavalla on monta kysymystä jäänyt ratkaisematta, kuten esimerkiksi tämä korinvaihtokysymys: kahdesta verot täysin maksetusta autosta yhden tekeminen. Yleensä näitä prosesseja, joihin henkilöt ovat tehneet lainmukaiset ilmoitukset, saaneet luvat, näitä prosesseja, jotka nyt ovat parhaillaan menossa, tietenkin joudutaan arvioimaan hyvän hallintokäytännön mukaisesti ja ottamaan nämä käytännön tilanteet huomioon nyt siirtymäkauden aikana. On tältä osin selvää, että tässä tullaan tekemään vielä merkittäviä ratkaisuja lähiaikoina.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Todellakin, tuo ympäristönäkökulma tulee varmasti vallitsevaksi lähiaikoina ja se on aivan keskeinen asia. Silloin tietysti verokohtelun pitää olla tuon ympäristörasittavuuden mukaan. Siihen liittyy myös pienhiukkaskysymys, ja näin ollen uskon, että verojaoston terveiset tulevaisuuteen ovat hyvin paikallaan.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​