Täysistunnon pöytäkirja 208/2002 vp

PTK 208/2002 vp

208. MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2003 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

21) Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

 

Marjatta Stenius-Kaukonen /vas:

Herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta avasi tässä esityksessä 11 §:n. Tällä pykälämuutoksella olisi saavutettu ne tavoitteet, mihin hallitus pyrki, monta kertaa paremmin. Hallitus itse asiassa pyrki ratkaisemaan vain 2 700 perheen tilannetta. Useissa tapauksissa niistä maksun alennus on todella perusteltu, välttämätön, jotta kotona asuva puoliso selviää menoista ja pystyy jatkamaan kotona asumista. Mutta tämä ongelma ei kohtaa vain silloin, kun suurempituloinen joutuu pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Vastaavia ongelmia on myöskin, kun eläkkeet ovat saman suuruiset taikka pienempituloinen joutuu hoitoon, jos molempien eläkkeet ovat hyvin pieniä. Itse asiassa ahdinko silloin usein on paljon vaikeampi, ja myöskin silloin, kun joudutaan avohoitoon, palvelutaloon taikka kun kotona tarvitaan jatkuvasti hoitoa. Ne ovat paljon kipeämpiä tilanteita, koska silloin ei ole edes mitään käyttövaraa. Tämä valiokunnan muotoilu 11 §:ään olisi ottanut huomioon kaikissa näissä erilaisissa tilanteissa olevat ongelmat. Kun siihen nimenomaan lisättiin myöskin, että maksua on alennettava, jotta henkilön lakisääteinen elatusvelvollisuus toteutuu, niin tämä olisi velvoittanut kunnat alentamaan maksua.

Mielestäni on aivan käsittämätöntä, että entinen ministeri Soininvaara toistamisesta päästyään toisti, että valiokunta halusi jättää asian kunnan yksittäisen virkailijan mielivaltaisen päätöksen varaan. Näinhän ei kunnissa voida toimia, siitä ainakin ministerin olisi pitänyt huolta kantaa ollessaan ministeri.

Herra puhemies! On valitettavaa, että valiokunnassa päädyttiin tässä asiassa näin riitaiseen lopputulokseen. Meillä oli hyvä pohjaesitys, ja se olisi riittänyt näitä ongelmia hoitamaan. Tässä vaiheessa tämä vaatii kokonaisuudistusta, mitä valiokunnan ponsi sitten omalta osaltaan vie eteenpäin.

Herra puhemies! Haluaisin lopuksi erityisesti eduskunnan henkilökuntaa kiittää siitä, että te olette aina jaksaneet kuunnella kaikki puheet täällä loppuun asti; kansanedustajilla siihen ei aina voimia ole riittänyt. Kun tällä kertaa eduskunnan jätän ja tämä nyt varmasti on viimeinen puheenvuoroni, niin lämpimät kiitokset kaikille teille ja hyvää jatkoa.

Sari Sarkomaa /kok:

Herra puhemies! Kyllä tämän lakiesityksen käsittely on ollut näin ensimmäisen kauden kansanedustajalle todella hämmentävää. Kun hallituksen esitys tuli ja siitä ryhmyreissäkin yksimielisesti sovittiin ja sitten kävi, miten kävi, niin olen todella iloinen, että täällä suuressa salissa viisaus voitti. Tässähän on kysymys köyhyyden vähentämisestä. Niissä tapauksissa, missä laitoshoitoon joutuneen kotona perhettä hoitanut vaimo jää kotiin, yleensä on joutunut tämä toinen puoliso, joka on ollut kotona ja kansaneläkkeen varassa, täysin kohtuuttomaan tilanteeseen. Tällä esityksellä, jonka suuren salin enemmistö hyväksyi viime äänestyksessä, todellakin näiden perheiden ahdinkoa ja köyhyyttä vähennetään, ja pidän todella hyvänä, että tämä lakiesitys hyväksyttiin.

Kyllä ihmettelen sitä, millä perusteella täällä niin suuri joukko kansanedustajia tätä vastusti. Argumenttina on käytetty sitä, että tämä ei korjaa kaikkia epäkohtia. Ei korjaakaan, mutta harvoin maailmaa saadaan hetkessä valmiiksi, ja olen täysin samaa mieltä siitä, että maksupolitiikasta tarvitaan laaja-alainen selvitys ja se on seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattava. Avohoitoon tarvitaan suojaosuus niin, että meidän maksupolitiikkamme todellakin ohjaisi avohoitoon, ja myöskin näitä laitoshoidon maksuja on mietittävä. Erityisesti nuorella psykiatrian pitkäaikaishoitoon, laitoshoitoon, joutuvalla on aika kohtuuton tilanne, eli näitäkin tilanteita täytyy todellakin tarkastella, mutta niistä toivottavasti saamme selvityksen.

Ed. Stenius-Kaukoselle ihan lopuksi totean, että kyllä tämä teidän esittämänne ja kannattamanne malli olisi jättänyt paljon harkinnanvaraa kuntiin, ja siitähän tässä juuri on kysymys, että siellä on epätasa-arvoinen tilanne. Kunnat kohtelevat hyvin eriarvoisesti eri puolilla Suomea laitoshoitoon joutuvia ja heidän puolisoitaan. Sen takia oli välttämätöntä, että tämä muutos tehtiin, ja on hyvä, että tehtiin, sillä tämä on ikäihmisille erittäin tärkeä asia.

Jaakko Laakso /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan vain, kun ed. Stenius-Kaukonen ei enää käytä puheenvuoroa, todeta sen, ed. Sarkomaa, ettei kukaan tätä parannusta vastustanut, vaan ne, jotka olivat tästä parannuksesta toista mieltä, esittivät laajempaa, parempaa parannusta, joka olisi koskenut useampaa ongelmalliseen tilanteeseen joutuvaa, eli ne puheet siitä, että eduskunnassa joku olisi vastustanut tämän kaltaista parannusta, ovat yhtä tyhjän kanssa. Kysymys oli siis siitä, että täällä tehty esitys olisi ollut vielä parempi ja korjannut useamman tässä suhteessa eteen tulevan ongelman. Mutta nyt kuitenkin mennään jonkin verran eteenpäin ja tämä lakiesitys tullaan hyväksymään yksimielisesti.

Keskustelu päättyy.