Täysistunnon pöytäkirja 21/2001 vp

PTK 21/2001 vp

21. KESKIVIIKKONA 7. MAALISKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys laiksi telemarkkinalain muuttamisesta

 

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hyväksyttävänä oleva telemarkkinalaki on merkittävä edistysaskel kohtuuhintaisten tietoyhteiskuntapalveluiden yleistymisen kannalta niin perinteisen kiinteän Internetin kuin mobiilipalveluiden alueella. Tämä laki tulee kohentamaan kilpailua ennen kaikkea taajamissa. Liikenneministeriön viime vuoden marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan tietoliikennepolitiikan ongelmana ei olekaan runkoverkon alueellinen kattavuus vaan liityntäverkkojen rajallinen kilpailu. Näin myös liityntäverkkoon kohdistuvaa kilpailua koventava laki tulee todennäköisesti vaikuttamaan kuluttajille tarjolla olevien palveluiden hintoihin.

Liikennevaliokunnan mietinnön mukaan asiantuntijat ovat todenneet paikallisten teleyritysten rajoittaneen kilpailua kohtuuttomilla vuokraushinnoilla ja -ehdoilla. Vuokraukseen velvoittaminen onkin odotettu uudistus, joka tulee kiihdyttämään ennen kaikkea taajamien alueella kilpailua. Muutoksen myötä haja-asutusalueille ei tarvitse rakentaa moninkertaista infrastruktuuria, mikä parantaa jo merkittävästi kustannustehokkuutta.

Käsillä oleva laki ei tule kuitenkaan ratkaisemaan sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon kannalta keskeistä Internet-palveluiden saatavuuden ongelmaa. Lain tuoma kilpailun tehostaminen tulee näkymään lähinnä isoissa ja keskikokoisissa taajamissa tarjolla olevien palvelujen laadun kohenemisena ja hinnan laskuna.

Liikenne- ja viestintäministeriön viime marraskuussa julkistaman selvityksen mukaan suurimpana haasteena ovatkin haja-asutusalueiden pienet taajamat, joissa laajakaistatilaajien määrä jää niin pieneksi, ettei mitään laajakaistaisen liityntäverkon vaihtoehtoa voida kannattavasti tarjota yleisellä Internet-hintatasolla. Sama ongelma koskee tietenkin lisäksi haja-asutusta. Tähän ongelmaan esillä oleva laki ei tuo ratkaisua. Aito kaksisuuntaisuus on vasta digitaalitelevisiossakin kehitysasteella, minkä vuoksi kyseistä päätelaiteratkaisua ei ainakaan vielä voi nähdä minään kaiken kattavana ratkaisuna tietoyhteiskuntapalveluiden ulottamiseksi kaikille kansalaisille. Myös mobiilipalveluiden mahdollisuudet kustannuksien ja palvelujen monipuolisuuden kannalta erityisesti tiedon hankkimisen, osaamisen ja itsensä kehittämisen alueella ovat vielä rajalliset.

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintäministeriön olisikin viipymättä ryhdyttävä toimiin tämän lain vaikutusten ulkopuolelle jäävien alueiden tietoyhteiskuntapalveluiden edellytysten parantamiseksi. Mobiilitekniikan ja digitelevision käyttöönoton ongelmat ovat osoittaneet, että eri tekniikoiden väliset siirtymäkaudet ovat usein oletettua pidempiä.

Tällä hetkellä laadullisesti kilpailukykyisin tietoyhteiskuntapalvelujen päätelaite on kiinteä Internet. Internet-yhteyden nopeuttakin merkittävämpää on saada koko maan alueella erityisesti kotitalouksille tarjolle kiinteästi hinnoiteltu yhteysvaihtoehto. Käytännössä tämä edellyttää verohelpotuksien tai muiden tukien käyttöönottoa harvaanasutuilla alueilla, kunnes palvelut voidaan hoitaa kilpailun ja mahdollisesti uusien tekniikoiden avulla. Tällä hetkellä teleliikennemaksut merkitsevät monissa kotitalouksissa kuukausitasolla sitä, että ne lähestyvät jo perheiden kuukausittaisia ruokamenoja.

Hallituksen esityksessä todetaan, että parhaat telepalvelut toteutuvat kilpailun avulla. Mielestäni valtion tehtävänä on varmistaa suotuisalla sääntelyllä toimintaympäristö, toki näin, mutta lisäisin tähän, että julkisen vallan tehtävänä on myös tunnistaa, millä alueilla kilpailu toimii ja millä alueilla kilpailu ei toimi. Valtion on osallistuttava tietoyhteiskuntapalvelujen turvaamiseen siellä, missä ne eivät kilpailun avulla toteudu.

Kiinnittäisin vielä huomiota jo julkisuudessa ministereiden voimin käsiteltyyn regulaation ja omistajapolitiikan ristiriitaan. Reilujen kilpailuolosuhteiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää sääntelyn ja omistajuuden vieminen erilleen. Olen iloinen, että ministeri Heinonen on kolme kuukautta sitten tekemäni kirjallisen kysymyksen jälkeen tiedostanut kyseisen ongelman. Toivon myös, että ministeriössä tulee jatkossa saamaan nykyistä enemmän tilaa tietoyhteiskuntapalvelujen alueellisen tasa-arvon kehittäminen.

Raimo Vistbacka  /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula aivan perusteellisesti otti kantaa nimenomaan näihin asioihin, mitkä koskevat verkkovierailua ja haja-asutusalueita. Eräs asia, johon haluaisin erityisesti kiinnittää huomiota ja jonka osittain ed. Karjula ohitti, on nimenomaan se määräaika, joka on säädetty asianomaisen lain 9 b §:ssä, eli puolen vuoden määräaika nimenomaan silloin, kun on kyse pakollisesta verkkovierailusta, ettei käy niin kuin sähkömarkkinalain osalta, että kun kiistellään, kestää yli kaksi vuotta, ennen kuin minkäänlaista päätöstä tulee. Nimenomaan sähkömarkkinalain perusteella tähän lakiin on pyritty saamaan se, että taktisesti jokin yritys ei pysty kieltäytymään pakollisesta verkkovierailusta pitkittämällä asiaa.

Kalevi  Olin  /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan osaltani myös tukea niitä periaatteellisia näkökulmia, joita ed. Karjula puheenvuorossaan painotti, ja todeta myös, että tulevaisuusvaliokunta on jo pidemmän ajan keskustellut tämän kaltaisenkin lain tavoitteista. Mitä tulee Suomen menestymiseen telemarkkina-alalla, uskoisin, että eräänä EU:n johtavana jäsenvaltiona voimme näyttää suuntaa telemarkkinapolitiikassa tämän lain hyväksymisellä.

Tässä on merkittävää myös se, että kun vuokrausoikeuksia myönnetään, niitä voidaan myöntää myöskin teleyrityksen kilpailijoille, joten esimerkiksi Internet-palvelujen tarjoajille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia markkinoilla. Oikeastaan pääsanoma tässä laissa on se, että myös kuluttajilla on uusia mahdollisuuksia toimia tehtäväalueella.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Toimivat ja riittävän nopeat sekä luotettavat ja hinnaltaan edulliset tietoliikenneyhteydet ovat koko maan kehityksen kannalta erittäin tärkeät. Tämä korostuu nyt, kun haluamme olla mallimaana ja eri maakunnat mallimaakuntina etenemässä tietoyhteiskuntakehityksessä. Mielestäni tähän asiaan tulisi myös yhteiskunnan taholta kiinnittää nykyistä enemmän huomiota erityisesti maan reuna-alueiden kannalta.

Kun puhutaan luotettavuudesta ja toimivuudesta, edelleen ilmenee liian paljon häiriöitä ja myös toimimattomuutta tietoliikenneyhteyksissä. Tuntuu siltä, että yhteiskunnan ohjausta näissä asioissa tarvitaan samaan tapaan kuin eräissä muissa maissa on nähty tärkeäksi. Ymmärrän niin, että kilpailu on keskeisellä sijalla mutta senkin pitää olla hallittua ja niin, että tasapuolisesti koko maan asiat ja kaikkialla maassa asuvien ihmisten kannalta tärkeät yhteydet tulevat hoidettua.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Olemme olleet edelläkävijämaa näissä asioissa, mutta minusta ed. Karjula kiinnitti hyvin olennaiseen seikkaan huomiota puuttuessaan siihen, mitä tämä merkitsee koko maata ajatellen. Kun meillä nyt tämän asian yhteydessä kulkee hyvin voimakkaasti digitalisointi, olen aikaisemminkin julkisuudessa tähän puuttunut ja puutun nytkin. Voi olla, että me olemme hyvin lähellä vauhtisokeutta juuri tällä hetkellä. Digitalisoinnin kohdalla olemme pulmissa sekä siellä päässä, missä viestejä lähetetään, että siellä päässä, missä viestejä vastaanotetaan. Voisi olla, että suomalaisen yhteiskunnan kannalta ihan kokonaisuudessaan olisi hyvä hiukan vetää henkeä, katsoa, missä olemme, menemmekö liian kovaa. Se on toki ollut meidän etuoikeutemme ja etumme, että olemme menneet niin kovaa, mutta juuri nyt voimme olla sellaisessa vaiheessa, jossa voisi olla suvannon hetki, sellainen hetki, jossa katsomme, miten tämä kovaa kulkeva kehitys kohtelee maan eri osia. Tässä suhteessa jaan ne huolet, joita näissä kaikissa puheenvuoroissa on esitetty. Digitalisoinnin osalta luulisin, että olisi vielä mahdollista vetää henkeä hiukan syvempään kuin nyt vedetään.

Martti Tiuri /kok:

Arvoisa puhemies! Minusta Suomen valitsema menetelmä, että kilpaillaan laajakaistaisista ja muista tietoliikenneyhteyksistä, on ihan paikallaan. Kun ajatellaan haja-asutusalueita, minusta paras ratkaisu kiinteän yhteyden aikaansaamiseen on digitaalitelevisio eikä ole mitään syytä jäädä odottamaan muita sen kehittymisessä. Silloin hyvin äkkiä ollaan siinä pisteessä, että koko Suomi on syrjäaluetta maailmassa. Meidän täytyy nyt digitaalitelevisiota kehittää niin, että Suomen etulyöntiasema säilyy. Ei se niin kallista ole verrattuna siihen hyötyyn, mitä siitä voi odottaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin ed. Väistö totesi, koko Suomen pitäminen tehokkaiden kiinteiden verkkojen piirissä on hyvin tärkeätä. Me tiedämme, että ongelmia on ollut koko ajan. Muun muassa Primatel ei ole pystynyt kaikista velvollisuuksistaan taikka niistä tehtävistä, joita sillä on ollut, aina huolehtimaan. Näin ollen tältä näkökulmalta huoli, mikä täällä tuli jo esille, on aiheellinen.

Edelleenkin siirtyminen todella kolmannen sukupolven maailmaan ja umts-maailmaan on varmasti kivisempi tie kuin voi tällä hetkellä ounastella. Tässä mielessä myöskin kiinteiden verkkojen merkitys ja nykyisen tilanteen säilyttäminen on hyvin tärkeätä.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Liikennevaliokunnan puolesta on syytä vain todeta, oikeastaan muistuttaa siitä, että tämä on koko Euroopan mittakaavassa pilottilaki. Sitä tulee seuraamaan viestintämarkkinalaki, jossa todennäköisesti tulee olemaan noin 150 pykälän verran markkinasäätelyä ja regulaatiota, jonka perään ed. Karjula lausui toivomuksia. Toisin sanoen Suomessa mielestäni nämä asiat ovat erinomaisen hyvin hallinnassa. Ne ovat eurooppalaisittain poikkeuksellisen hyvin hallinnassa, eli ne tahot ja valtiot, joiden kannattaa olla huolissaan tästä asiasta, ovat Suomen rajojen ulkopuolella.

Keskustelu päättyy.