Juha Karpio /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Tänä vuonna 1.1. tuli
voimaan hätäkeskuslaki, mikä yhdisti
eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kunnalliset
hätäkeskukset ja vuodesta 96 lähtien toimineet
kokeiluhätäkeskukset yhdeksi Valtion hätäkeskuslaitokseksi.
Kokemukset näistä hätäkeskuksista
olivat varsin hyvät, eikä ole mitään syytä epäillä,
etteikö nykyinen järjestelmä täyttäisi
sille kuuluvaa vaativaa tehtävää. Ennen
lain voimaatuloa teki hallintovaliokunta lukuisia asiantuntijoita
kuultuaan hyvän mietinnön, miltä pohjalta
laki tuli voimaan.
Liekö sitten kiireestä johtunut vai muusta syystä,
että hätäkeskushenkilökunnan,
henkilöstön, eläkejärjestelyt
jäivät kuitenkin puolitiehen. Ovathan nyt hätäkeskuksissa
toimivat poliisivirkamiehet ja kunnallisista keskuksista valtion
palvelukseen siirtyvät henkilöt eläkeoikeuksiensa osalta
olennaisesti erilaisessa asemassa. Kun poliisimiehille eläkkeelle
lähteminen on mahdollista jo 58-vuotiaana ja eroamisikä on
60 vuotta, on se kunnalliselta sektorilta tulleella huomattavasti korkeampi,
tapauksesta riippuen 61:stä 65 vuoteen.
Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää,
että tänä päivänä puhutaan
eläkeiän korottamisesta, jotta myöskin
tulevaisuudessa voimme selviytyä eläkevastuistamme.
Olen itse myös samaa mieltä, mutta oikeustajuntani
ei hyväksy sitä, että toisilla viranhaltijoilla
samasta työstä eläkeikä on huomattavasti
alhaisempi kuin toisilla, kuten hätäkeskuksissa
tänä päivänä on tilanne.
Hätäkeskuksissa työskentelevien henkilöiden työ on
erittäin vaativaa. Se tehdään etupäässä luolissa
ja on vuorotyötä ja myös rasittavaa ja stressaavaa.
Myöskin hallintovaliokunta mietinnössään
totesi, että eduskunnan on edellytettävä, että selvitetään
siellä työskentelevän henkilöstön eläketurvan
yhtenäistämismahdollisuudet Valtion hätäkeskuslaitoksen
palveluksessa olevan henkilöstön eläketurvaa
heikentämättä. Ponsi on epäilemättä aiheellinen
ja vaatii korjaustoimenpiteitä, mihin tekemäni
lakiehdotus antaa hyvän lähtökohdan.
Se, tullaanko tulevaisuudessa hätäkeskuksissa
olevien henkilökunnan eläkeikää nostamaan,
on toinen asia, mikä vaatii myös tarkan selvityksen.
Kuitenkaan nykyinen olotila suuresti poikkeavine eläkeikineen
ei ole oikea eikä kohtuullinen ja tasapuolinen ratkaisu.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Karpion lakialoite hätäkeskuslain
muuttamisesta jatkaa sitä linjausta, jonka hallintovaliokunta mietinnössään
teki. Kun hätäkeskukset muodostettiin ja hätäkeskuksia
koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin,
hallintovaliokunta käsitteli tässä lakialoitteessa
mainittua eläkeikäongelmaa. Me emme kuitenkaan
siihen valiokuntatyössä löytäneet
ratkaisua, eikä myöskään valtioneuvosto
ollut esityksessään ja sen valmistelutyössä sitä löytänyt.
En tiedä onko tämä paras mahdollinen
tapa edetä asiassa, mutta huomion kiinnittäminen
tähän hankalaan kysymykseen, että samassa
työssä on henkilöryhmiä, joilla
eläkeiät ovat erilaiset, on varmasti paikallaan.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä, että tähän
asiaan on syytä kiinnittää huomiota ja
ed. Karpion lakialoite tässä mielessä on
aivan paikallaan. Tasa-arvoisuusnäkökulma on yksi
asia ja toinen on se, niin kuin lakialoitteen perusteluissa on todettu,
että työ on erittäin vaativaa, psyykkisesti
ja fyysisesti stressaavaa. Näin ollen eläköitymisikä on
tietysti sellainen asia, joka vaikuttaa myös siihen, miten
tehokkaasti asianomainen pystyy työnsä tekemään.
Tässä on saman tyyppinen tilanne kuin palomiehillä,
miten asianomainen jaksaa sietää jatkuvaa stressiä,
mikä kuitenkin on hyvin keskeinen asia myös avuntarvitsijoiden
näkökulmasta. Sillä, joka hätäkeskuksessa
puhelimeen vastaa, on hyvin tärkeä tehtävä usein
siinä, miten tällaisen puhelun aiheuttamat toimenpiteet
suuntautuvat ja miten oikein pystytään arvioimaan avuntarve
ja hädänaste.
Keskustelu päättyy.