Juha Karpio /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tänä vuonna 1.1. tuli voimaan hätäkeskuslaki, mikä yhdisti eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta kunnalliset hätäkeskukset ja vuodesta 96 lähtien toimineet kokeiluhätäkeskukset yhdeksi Valtion hätäkeskuslaitokseksi. Kokemukset näistä hätäkeskuksista olivat varsin hyvät, eikä ole mitään syytä epäillä, etteikö nykyinen järjestelmä täyttäisi sille kuuluvaa vaativaa tehtävää. Ennen lain voimaatuloa teki hallintovaliokunta lukuisia asiantuntijoita kuultuaan hyvän mietinnön, miltä pohjalta laki tuli voimaan.

Liekö sitten kiireestä johtunut vai muusta syystä, että hätäkeskushenkilökunnan, henkilöstön, eläkejärjestelyt jäivät kuitenkin puolitiehen. Ovathan nyt hätäkeskuksissa toimivat poliisivirkamiehet ja kunnallisista keskuksista valtion palvelukseen siirtyvät henkilöt eläkeoikeuksiensa osalta olennaisesti erilaisessa asemassa. Kun poliisimiehille eläkkeelle lähteminen on mahdollista jo 58-vuotiaana ja eroamisikä on 60 vuotta, on se kunnalliselta sektorilta tulleella huomattavasti korkeampi, tapauksesta riippuen 61:stä 65 vuoteen.

Arvoisa puhemies! On ymmärrettävää, että tänä päivänä puhutaan eläkeiän korottamisesta, jotta myöskin tulevaisuudessa voimme selviytyä eläkevastuistamme. Olen itse myös samaa mieltä, mutta oikeustajuntani ei hyväksy sitä, että toisilla viranhaltijoilla samasta työstä eläkeikä on huomattavasti alhaisempi kuin toisilla, kuten hätäkeskuksissa tänä päivänä on tilanne.

Hätäkeskuksissa työskentelevien henkilöiden työ on erittäin vaativaa. Se tehdään etupäässä luolissa ja on vuorotyötä ja myös rasittavaa ja stressaavaa. Myöskin hallintovaliokunta mietinnössään totesi, että eduskunnan on edellytettävä, että selvitetään siellä työskentelevän henkilöstön eläketurvan yhtenäistämismahdollisuudet Valtion hätäkeskuslaitoksen palveluksessa olevan henkilöstön eläketurvaa heikentämättä. Ponsi on epäilemättä aiheellinen ja vaatii korjaustoimenpiteitä, mihin tekemäni lakiehdotus antaa hyvän lähtökohdan. Se, tullaanko tulevaisuudessa hätäkeskuksissa olevien henkilökunnan eläkeikää nostamaan, on toinen asia, mikä vaatii myös tarkan selvityksen. Kuitenkaan nykyinen olotila suuresti poikkeavine eläkeikineen ei ole oikea eikä kohtuullinen ja tasapuolinen ratkaisu.

Matti  Väistö  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Karpion lakialoite hätäkeskuslain muuttamisesta jatkaa sitä linjausta, jonka hallintovaliokunta mietinnössään teki. Kun hätäkeskukset muodostettiin ja hätäkeskuksia koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin, hallintovaliokunta käsitteli tässä lakialoitteessa mainittua eläkeikäongelmaa. Me emme kuitenkaan siihen valiokuntatyössä löytäneet ratkaisua, eikä myöskään valtioneuvosto ollut esityksessään ja sen valmistelutyössä sitä löytänyt. En tiedä onko tämä paras mahdollinen tapa edetä asiassa, mutta huomion kiinnittäminen tähän hankalaan kysymykseen, että samassa työssä on henkilöryhmiä, joilla eläkeiät ovat erilaiset, on varmasti paikallaan.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Olen samaa mieltä, että tähän asiaan on syytä kiinnittää huomiota ja ed. Karpion lakialoite tässä mielessä on aivan paikallaan. Tasa-arvoisuusnäkökulma on yksi asia ja toinen on se, niin kuin lakialoitteen perusteluissa on todettu, että työ on erittäin vaativaa, psyykkisesti ja fyysisesti stressaavaa. Näin ollen eläköitymisikä on tietysti sellainen asia, joka vaikuttaa myös siihen, miten tehokkaasti asianomainen pystyy työnsä tekemään. Tässä on saman tyyppinen tilanne kuin palomiehillä, miten asianomainen jaksaa sietää jatkuvaa stressiä, mikä kuitenkin on hyvin keskeinen asia myös avuntarvitsijoiden näkökulmasta. Sillä, joka hätäkeskuksessa puhelimeen vastaa, on hyvin tärkeä tehtävä usein siinä, miten tällaisen puhelun aiheuttamat toimenpiteet suuntautuvat ja miten oikein pystytään arvioimaan avuntarve ja hädänaste.