Täysistunnon pöytäkirja 21/2009 vp

PTK 21/2009 vp

21. TIISTAINA 10. MAALISKUUTA 2009 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys työnantajan kansaneläkemaksun alentamista koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi

 

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä työnantajan kansaneläkemaksun poistamista tarkoittavan lain toisessa käsittelyssä meidän tulee päättää, hyväksymmekö lakiesityksen vai hylkäämmekö sen. Esitän perustelut sille, miksi esitys tulisi hylätä.

Arvoisa puhemies! Tässä lakiesityksessä kelamaksun poistoa perustellaan kahdella asialla: elvytyksellä ja työeläkkeiden tulevaisuuden turvaamisella. Nämä esitetyt perustelut eivät kuitenkaan ole riittäviä ja kestäviä.

Ensimmäinen perustelu kelamaksun poistolle on elvytys. Tutkittua näyttöä kelamaksun poiston elvyttävästä vaikutuksesta ei kuitenkaan ole. 1990-luvulla kelamaksua alennettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta ei siitä jäänyt pysyviä vaikutuksia. Vuodesta 2003 muutamissa Pohjois- ja Itä-Suomen kunnissa sekä saaristokunnissa kokeiltu kela- ja sairausvakuutusmaksujen poisto ei sekään ole uusia työpaikkoja luonut eikä tuonut.

Nykyinen taantuma on ahneen kapitalismin ja höttörahapelaamisen aiheuttaman kansainvälisen rahoituskriisin synnyttämä kysyntälama. Siinä ei ole kysymys suomalaisten yritysten kilpailukyvyn heikkoudesta. Kilpailukyky tällä hetkellä on päinvastoin suhteellisen hyvä. Suomalaiset yritykset menestyisivät kyllä maailmalla nykyiselläkin kelamaksulla, jos kysyntää vain olisi, mutta kun kansainvälinen lama on syönyt kysynnän, silloin kelamaksun käyttö elvytykseen on rahojen tehotonta käyttöä. Juuri nyt me tarvitsisimme tehokasta elvytyspolitiikkaa ja rahaa laman kurittamien huolenpitoon.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys väittää kelamaksun poiston lieventävän painetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Suomen Yrittäjien edustaja kertoi valiokunnassa, että kelamaksun poisto elvyttää yhden työpaikan verran vasta, kun yrityksessä on vähintään 35 työntekijää, ja niinhän se puhtaan matemaattisesti menee. Valtaosassa Suomen yrityksistä ei kuitenkaan ole 35:tä työntekijää, jolloin pienempien yritysten osalta tämän vaikutus on jo teoreettisestikin vain näennäinen.

Tässä vaiheessa alan kysellä vaihtoehtoiskustannusten perään. Epäilen vahvasti, että suurempi välitön työllisyysvaikutus syntyisi suoraan työllistävissä hankkeissa, kuten esimerkiksi julkisessa palvelutuotannossa tai investoinneissa. Toki kelamaksun poistuminen kunnilta on sinänsä myönteinen asia, mutta sopii kysyä, olisiko sitä tehty oikeasti muuten kuin nyt tällaisena yritysten kelamaksun poistojäännöseränä. Epäilen vahvasti. Samaan ja parempaankin kuntien osalta olisi päästy osoittamalla kunnille sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia muuhunkin kuin vain veronkevennysten kompensointiin ja palauttamalla kunnille tämän porvarihallituksen niiltä ryöstämät asiakasmaksutulojen korotukset.

Arvoisa puhemies! Kansaneläkkeiden rahoitus on poiston jälkeen täysin riippuvainen valtion budjetista. Kansaneläkkeiden rahoitus on turvattu tuoreella lailla, joten maksun poisto ei sinänsä välittömästi vaaranna eläkkeensaajien asemaa. (Ed. Zyskowicz: Oikein, että myönsitte!) — Aina olen myöntänyt. — Yleisen sosiaaliturvan rahoitus ei kuitenkaan ole muusta budjettikehysmaailmasta irrallinen saari. Jos ei ymmärrä, että yli miljardin maksutulon poistuminen perusturvan rahoituksesta synnyttää ongelmia, ei ymmärrä kyllä paljon muutakaan. (Ed. Zyskowicz: Oliko se irrallinen saareke, kun meni kelamaksu suoraan Kelalle?)

Arvoisa puhemies! Maksun poistosta syntyvä vaje luvataan rahoittaa valtion velkarahoituksella. Mitään säädöksiä lakiesitys ei kuitenkaan tältä osin sisällä. Samoin on laita lupauksella rahoittaa 2010 toteutettava kansaneläkemaksun kokonaispoisto kulutus- ja ympäristöveroilla. Näille kansaneläkemaksun poistorahoituksille ei esitetä mitään sitovaa sisältöä eikä mitään vaikutus- ja kohtaantoarvioita. On vähintäänkin arveluttavaa, ettemme lakiesityksen toisessakaan käsittelyssä vielä tiedä, miten kelamaksun poisto rahoitetaan kestävästi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Jos rahoitusta hoidetaan kulutus- ja ympäristöveroja korottamalla, se merkitsee selkeää tulonsiirtoa pieni- ja keskituloisilta suurituloisille ja pääomavaltaisille yrityksille. Hallituksen linjan tuntien se nyt ei tietysti ole mikään yllätys, mutta ei se myöskään hyväksyttävää ole.

Hallitus perustelee kansaneläkemaksun poistoa työeläkkeet turvaavan työeläkemaksujen korotuksen kompensoinnilla yrityksille. Työeläkemaksujen korotus ei kuitenkaan ole lainsäädännöllisesti sidoksissa kansaneläkemaksuun. Eduskunta voi milloin tahansa halutessaan päättää siitä aivan vapaasti. Tähän saakka työeläkemaksujen korotuksista kuten muistakin työeläkekysymyksistä on sovittu kolmikantaisesti, mutta nyt hallitus on itse eläkeiän korotuspäätöksellä luopunut tästä periaatteesta. Onkin mielenkiintoista, miksi työnantajia koskettava eläkemaksujen korotus tehtiin kolmikantaisesti työnantajilta lupa pyytäen ja heitä miljardilla kompensoiden, mutta työntekijöitä ruoskivasta eläkeiän korotuksesta hallitus ei ole ollut halukas edes keskustelemaan.

Arvoisa puhemies! Jos työeläkemaksuja kompensoidaan työnantajille kelamaksu poistamalla ja poisto rahoitetaan veroja korottamalla, se tarkoittaa, että kompensaatio tulee lopulta meidän kaikkien maksettavaksi, koska me ne verotkin maksamme. Työnantajien kansaneläkemaksun poisto oli työmarkkinajärjestöjen sopima ja hallituksen vahvistama sosiaalitupon keskeinen osa. Hallitus sitoutui sopimukseen omalta osaltaan. Nyt hallitus on romuttanut tuon sopimuksen yksipuolisella ilmoituksella eläkeiän korotuksesta ja odotettavissa olevista sosiaali- ja työttömyysturvan heikennyksistä, jotka hallituksen puoliväliraportista ovat luettavissa ainakin rivien välistä. Näin ollen kelamaksun poistolle ei ole enää edes sopimuksesta johtuvia syitä ja vaikka olisikin, niin vasemmistoliitto olisi vastustanut edellä esittämistäni syistä sitä kelamaksun poiston osalta joka tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Edellä kerrotuin perustein ehdotan, että lakiesitys hylätään.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

__________

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Suomalainen perusturva on tasoltaan yksinkertaisesti heikko. Se on kansainvälisessä vertailussa kehittyneiden markkinatalousmaiden osalta niitä keskimääräistä paljon heikompia ja esimerkiksi naapurimaahan verrattuna olemme tosi pahasti jäljessä.

Kehitys on ollut se, että nämä perusetuudet ovat jääneet yhä enemmän jälkeen muista tuloista. Esimerkiksi työmarkkinatuki on jäänyt reaalipalkkakehityksestä jälkeen yli 30 prosenttia vuoden 1995 jälkeen; yli 30 prosenttia vajaan 15 vuoden aikana, vuoden 1995 jälkeen. Tämä muuten tarkoittaa sitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva on sekin Suomessa pääsääntöisesti varsin matala, sillä sehän muodostuu työmarkkinatuen tasoisesta peruspäivärahasta ja siitä ansio-osuudesta. Ei sekään, tämä paljon puhuttu ansiosidonnainen työttömyysturva, jota hyväksi kuvaillaan, ole Suomessa hääppöinen, vaan keskimäärin 800 euroa kuukaudessa käteen työttömälle.

Perusetuudet ovat heikot. Työmarkkinatuen lisäksi näitä heikoimpia osia on toimeentulotuki, joka on niin matala, ettei sillä elä mitenkään hääppöisesti. Heikkouksia on myöskin asumistuessa, joka on erittäin sekava järjestelmä ja vaatii ison remontin pikaisesti. Myös opintotuki on riittämätön ja näin varsinkin siitä lähtökohdasta, joka nyt on vahvistumassa, että pitää valmistua nopeammin. Miten nykyisellä opintotuella keskittyisi päätöikseen opiskeluun? Ei mitenkään, kyllä se on liian matala siihen tarkoitukseen. Opintotukeahan kyllä korotettiin, mutta vielä tämän korotuksen jälkeenkään se ei ole päässyt edes vuoden 1995 leikkausta edeltäneelle tasolle. 1995 leikattiin myös opintotukea monien muitten perusturvaetuuksien lisäksi.

Tämä kehitys on johtanut siihen, että Suomessa on EU-tilaston mukaan nyt yli 700 000 köyhää ihmistä. Se on tosi paljon, ja se on porukkaa, josta ei tunnuta välittävän eikä pidettävän huolta. Tämä on se suomalainen todellisuus.

On päivänselvää, että kelamaksun poiston tuoma miljardiaukko perusturvan rahoituksessa tulee vaikuttamaan siten, että jatkossa sanotaan, että ei ole rahaa parantaa näitä etuuksia. Jos vielä jostakin harotaan se miljardi verotuloina valtiolle, niin ainakaan parantamiseen ei löydy edellytyksiä tämän kelamaksun poistamisen jälkeen. Kuitenkin se perusturvan parantaminen on se olennainen tarve. Tällä kelamaksun poistolla niitataan perusturvaa pitkäksi aikaa tälle matalalle tasolle. On minusta jotenkin suorastaan surullista, että tällainen asenne on näihin Suomen huonosaattoisimpiin ihmisiin. Se on kovaa asennetta.

Erikoiseksi tilanteen tekee tietysti se, että ammatillisten keskusjärjestöjen johtajat olivat siunaamassa tämän päätöksen kelamaksun poistosta ja sitä kautta tämän päätöksen perusturvan jättämisestä matalaksi myös jatkossa. Täytyy todella ihmetellä, että työväenliikkeen puolelta löytyi tällaista asennetta, selänkääntöä näitä kaikkein huono-osaisimpia ihmisiä kohtaan, jotka hyvin niukoilla tuloilla kitkuttavat. Tämä tietenkin ihmetyttää.

Toivon mukaan nyt, kun rivit on saatu tässä eläkeiän nostossa suoriksi koko vasemmiston ja ay-liikkeen osalta, kantti pitää ja pidetään huolta siitä, ettei tämä toinen huononnus nyt ainakaan mene läpi. Minusta tässä pitää tehdä tämänkin ratkaisun osalta täällä eduskunnassa kaikki se, mitä tehtävissä on. Siinä mielessä ymmärrän hyvin, mitä ed. Erkki Virtanen lopuksi esitti.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilälle: Parasta perusturvaa on kuitenkin se, että me pystymme tarjoamaan suomalaisille työtä. Itsekin pohdin sitä, että miljardi euroa on paljon tässä kelamaksun poistossa, mutta mitä sen takana on, millä me pidämme Suomessa työpaikkoja? Tässä nykyisessä taloustilanteessa tulee jopa käymään niin, että suomalaisia työpaikkoja valuu ihan muualle. Meidän haasteemme onkin sitten kysymys, miten me voimme vaikuttaa siihen, että Suomessa pysyy tuotannollista työtä ja myös sitä palvelutyötä. Vaihtoehtoja on pari kappaletta: a) Yrityksissä tehostetaan toimintaa, b) me vaikutamme palkkakustannuksiin ja niissä oleviin sivukuluihin. Tässä tapauksessa hallitus on valinnut keinon vaikuttaa sivukuluihin alentamalla niitä, mikä on varmastikin työtä tekevän henkilön kannalta se paras mahdollinen ratkaisu.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä on tietenkin aivan oikeassa siinä, että työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat jääneet jälkeen, mutta ed. Tennilä ei kertonut sitä syytä, minkä vuoksi ne ovat jääneet jälkeen. 1996 sidottiin ansiosidonnainen ja peruspäiväraha yhteen sillä tavalla, että jos peruspäiväraha korottuu, niin samalla summalla nousee myös ansiosidonnainen turva. Tämä kytkös, joka tapahtui yleislakkouhan vallitessa, on, ed. Tennilä, syy siihen, että peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat 30 prosenttia jääneet jälkeen vuoden 1995 tasosta. Syyttäkää näitä omia herrojanne.

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola voisi tarkistaa kyllä tietonsa tästä peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen kytkennästä, koska tuo väittämä ei satu pitämään paikkaansa. Mutta ed. Tennilälle sen verran, että eikös tässä käynyt näin kuitenkin, jotta ensinnäkin Katainen antoi lupauksen kelamaksun poistosta ja sitten ay-liikkeen ihmiset höynähtivät sillä lupauksella, että tämä sosiaalitupo saadaan aikaan, saadaan jotain hyvää aikaan, niin ikään kuin hyväksymään, koska sehän oli etukäteen luvattu juttu. Hallitus olisi vienyt tämän joka tapauksessa läpi, vaikka ei ay-liike olisi ollut missään. Näin kertoivat nämä ay-liikkeen neuvottelijat meikäläiselle, kun kysyin sitä, että miksi menitte tuommoista hyväksymään. Tämähän on ihan pöljä esitys ja täysin sokeata juttua koko tämä kelamaksun poisto. Rahaa tuhlataan. Jos se olisi tehokkaasti käytetty, niin sillä olisi saatu oikeita työpaikkoja aikaan.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä puolustettiin kansaneläkevakuutusmaksun poistamista työnantajilta. Kansaneläkevakuutusmaksun poistamisessa ei ole minkäänlaisia velvoitteita työnantajalle lisätä ensimmäistäkään työpaikkaa. Uskooko edustaja todella, että jos 99,2 prosenttia pitää kuitenkin maksaa kaikista kuluista, niin se 0,8 prosenttia on se raja, joka sitten johtaa siihen, että työnantaja pitää työntekijän töissä tai ottaa uusia työntekijöitä? Näinhän ei tule tapahtumaan. Nyt meillä on aivan riittävästi esimerkkejä, joka päivä kuulemme radiossa, televisiossa ja voimme lukea lehdistä, että yritykset sanovat ihmisiä irti ja lomauttavat. Siis ei ole mitään takeita siitä, että pidettäisiin ihmisiä töissä, vaikka on tulossa tämä kansaneläkevakuutusmaksun poistaminen. Tämä on täysin vastikkeeton lahjoitus työnantajille. Tästä tulee kärsimään kyllä suuri joukko suomalaisia veronmaksajia. Veronmaksajien piikkiinhän tämä loppujen lopuksi kuitenkin kaatuu.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Olennaista tässä on se, että perusturvaetuus jätetään syöksyvän, heikon valtiontalouden tilanteessa poliittisesta tahdosta, valtion budjettirahoituksesta riippuvaiseksi; (Ed. Zyskowicz: Näin se on aina!) aluksi miljardin euron velkarahasta riippuvaiseksi ja jatkossa ilmeisesti kuluttajiin ja pienituloisiin kohdistuvien verojen muodossa. Tämä luo epävarmuutta olennaisesti suomalaiseen perusturvajärjestelmään. Tämä on myöskin tässä talouden tilanteessa tyypillinen porvarihallituksen valinta: hehtaaripyssy täsmätoimien sijasta. Suurituloisia suosivat veronkevennyksetkin olisi pitänyt suunnata, niin kuin sosialidemokraatit esittivät, kuntien rahoitusaseman vahvistamiseen ja nimenomaan sosiaaliturvan vahvistamiseen. Nyt tämä hallituksen ratkaisu tulee näyttäytymään jo lähimpien vuosien valossa erittäin katastrofaalisena.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei siitä mihinkään pääse, että kelamaksun poisto oli tosi vastuuton päätös ja se oli tällainen kokoomuksen lupaus, joka todella tuli kalliiksi, koska siihen ei liittynyt mitään työllistämis- eikä muuta velvoitetta. Sitä paitsi ed. Ukkolalle sanoisin sen, että tämä ansiosidonnainen päivärahataso on 200 euroa Suomessa keskimäärin pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Sitten me demarit muun muassa joulukuussa äänestytimme ja olisimme halunneet muun muassa tätä peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tasoa nostaa. Se on jäänyt hävyttömän alhaiseksi.

Haluan myöskin ed. Tennilälle todeta sen, että kyllä nyt ed. Tennilä vähän turhan vahvasti kritisoi ammattiyhdistysliikettä tästä sosiaalituposta, koska kyllä nyt tilanne ay-liikkeen kannalta oli se, että oli ihan aihetta pelätä sitä, että porvarihallitus lähtee heikentämään ammattiyhdistysliikkeelle ja työläisille, toimihenkilöille (Puhemies: Minuutti kulunut!) tärkeää työttömyysturvaa. He sitten tekivät tällaisen diilin, jota tietysti voi arvostella, mutta joka nyt ay-liikkeen kannalta on vähintäänkin ymmärrettävä.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä päätös merkitsee valtion noin 1,1 miljardin euron velkaantumista vuositasolla, ja tämä raha annetaan kaikille tasaisesti tai oikeastaan suurimmille työnantajille annetaan enemmän, koska prosenttiosuus niillä on vähän suurempi. Eli hajakylvetään valtaosa tästä rahasta niille, joilla ei ole mitään tarvetta sitä saada, mutta taas sitten ne yritykset ja ne kunnat, jotka ovat todella syvässä ahdingossa, ja niitä on aika paljon, eivät tästä valitettavasti juurikaan hyödy. Siksi tämä menettelytapa tässä tilanteessa on huono. Tätä ei pystytä kohdentamaan tällä tavalla järkevästi ja vastuullisesti tässä talouden tilanteessa, joka on huolestuttavan syvä. Tämä ei siis ole elvytystä siinä mielessä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitys hallituksen esityksen mukaan on tarkoitettu nimenomaan tähän tilanteeseen elvyttämään. Perusteluissa ei sanota, että se on tarkoitettu Suomen kilpailukyvyn parantamiseen, koska sitä se ei paranna. Elvyttäviä toimia ovat sellaiset, jotka lisäisivät kysyntää, suomalaisten yritysten kysyntää, mutta kun kysymys on nimenomaan ulkomaisesta kysyntälamasta, niin tämä kelamaksun poistopäätös ei siihen vaikuta.

Ed. Ukkola, tämä perustyöttömyysturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan sidos ei suinkaan ole yksi yhteen, vaan se sidos on paljon kevyempi. Toisekseen, myöskin ansioturvaa saavista työttömistä erittäin monet ovat lähes yhtä pienituloisia tai yhtä pienituloisia kuin työmarkkinatuen tai perusturvan varassa elävät. Olisiko jotenkin ikään kuin oikeudenmukaisempaa, että heitä kohdeltaisiin huonommin, että he eivät saisi minkäänlaisia korotuksia, jos työttömyysturvaa päätetään parantaa? Kysymys on siitä, mitä halutaan tehdä. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Ei Suomen varallisuus olisi estänyt korottamasta vaikkapa molempia.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuoppa tuossa totesi, että tämä poisto on vastikkeeton etuus yrityksille, mutta tämä ei ole millään tavalla yleinen verohelpotus työnantajille tai yrityksille, vaan maksu kohdentuu nimenomaan työntekoon. Täytyy todeta, että yritys, joka irtisanoo työntekijöitänsä, ei tästä maksun poistosta hyödy senttiäkään, ja edelleen, että kunnat ovat meillä suurena työllistäjänä yksi suurimpia kelamaksun maksajia ja näille nettovaikutus on arvioitu olevan yhteensä 248 miljoonaa euroa vuodessa pysyvästi, mikä on erittäin merkittävä summa.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän kyllä osittain sen kritiikin, joka kohdistuu tähän esitykseen. Ei tämä yksinkertainen ole, mutta kyllä mielestäni tuolta vasemmisto-opposition taholta on tullut varsin liioittelevia puheenvuoroja, kun on puhuttu tästä esityksestä katastrofaalisena. Ei tämä nyt sentään katastrofaalinen ole. (Ed. Rajamäki: Miljardi euroa!)

Itse hyväksyn tämän esityksen nimenomaan sen vuoksi, että sillä on kuitenkin se myönteinen tavoite, että kevennetään työllistämiskustannuksia niin kuntien, seurakuntien kuin yritysten kohdalla. Eli kyllä näistä palkkaperusteisista kustannuksista tulisi päästä matalammalle tasolle.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kuopan kanssa olen täsmälleen samaa mieltä, että en usko, että tällä poistolla yhtään ainutta työpaikkaa pidetään tässä nykyisessä tilanteessa. Jollei yrityksellä ole tilauksia, niin ei ole töitäkään, ja miksi pitäisi tyhjäkäynnissä sitä?

Lähinnä kyllä nostaisin esille sen, että kyllä siellä hallituksen perusteluissa olisi voitu nostaa tämä Suomen kilpailukyky esille, koska näen ennen kaikkea tämän yhtenä toimenpiteenä Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Meillä on hyvin kalliit työvoimakustannukset Suomessa, ja en usko, että se on hyvä vaihtoehto, että lähdemme palkkoja alentamaan. Tietenkin näitäkin ratkaisuja maailmalta löytyy, muun muassa Ford, jossa yhteisesti on sovittu palkanalennuksista. Mutta näen ennen kaikkea toimenpiteenä toiminnan tehostamisen ja sivukulujen vähentämisen, ja myös huomenna oleva keskustelu eläkeiästä on yksi toimenpide, jolla me vaikutamme meidän kilpailukykyymme.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lahtela voisi päivittää tietonsa vaikka kysymällä puoluetoveri Gustafssonilta, mitä tapahtui vuonna 1996 Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana. Silloin hallitus suunnitteli ansiosidonnaisen päivärahan leikkaamista, työttömyyspäivärahojen leikkaamista. Silloin tehtiin diili, jossa sovittiin, että hallitus leikkaa työttömyyspäivärahoja, mutta samalla hallitus sitoutuu maksamaan siihen ansiosidonnaiseen päivärahaan kuuluvan peruspäivärahan omasta pussistaan. Elikkä se tuli valtiolle maksettavaksi lain mukaan, eikä siitä enää käydä vuosittaisia neuvotteluja, niin kuin siihen asti käytiin. Älkää viitsikö. Minä tiedän, koska minä olen perehtynyt tähän 1980-luvun pääkirjoitustoimittajana ja 1990-luvun alussa kansanedustajana. Näin se tapahtui, ja ed. Tennilä on tässä asiassa aivan oikeassa. Näin todella tapahtui.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Syy siihen, miksi tämä perusturva on niin tärkeä ja miksi me siitä niin paljon huolta kannamme ja koetamme sen osalta hälyttää, on se, että kaikki eivät kuitenkaan koskaan ole töissä. Se on fakta. On työttömyyttä, on sairauksia, on vammaisuutta, ja tarvitaan perusturvaa silloinkin, kun ei ole mahdollisuutta olla töissä. Tällä hetkellä työttömiä on 250 000, joista 120 000 kitkuttaa sillä peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella, joka antaa päivää kohti käteen 16 euroa, kun siitä poistetaan vero, siitä työmarkkinatuesta ja peruspäivärahasta, ja kun se jaetaan jokaiselle päivälle. Eihän sillä elä kukaan. Sen tietää varmasti jokainen.

Mutta ei ole hääppöinen se ansiosidonnainenkaan kaikkinensa. Siellä on pätkäläisyyttä. Siellä on taukoja ollut työelämässä. Se on 800 euroa kuukaudessa keskimäärin käteen vain se ansiosidonnainenkin. Ei pidä hurrata sillekään. Se on liian matala sekin. Nyt pitää nostaa ehdottomasti peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, ja se jonkun verran nostaa sitten myös ansiosidonnaista, ja se on ihan oikein. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Tätä kytkyä pidän oikeana.

Ihan lopuksi edustajatoveri Gustafssonille totean, että minulta ei vaan löydy ymmärrystä sille, että osa työväenliikkeestä tuki tätä kelamaksun poistoa, ja se oli ammattiyhdistysliikkeen korkein johto.

Toinen varapuhemies:

Debattia voidaan jatkaa seuraavien puheenvuorojen jälkeen, eiköhän sieltä sytykkeitä löydy.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on useita kertoja todettu, nyt esillä oleva työnantajien kelamaksun poisto perustuu ministeri Kataisen vaatimukseen poistaa työnantajilta kelamaksu. Tämä vaatimus oli myös perustana työmarkkinaosapuolten sopimassa sosiaalitupossa. Nyt hallitus on kuitenkin yksipuolisesti irtisanoutunut yhteisesti sovituista tavoitteista vaatimalla vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikärajan nostamista 63 vuodesta 65 vuoteen. Voimme siis todeta, ettei kyse ole enää sosiaalituposta vaan selkeästi hallituksen tekemästä esityksestä. Tilanne on kaikilta osin muuttunut hallituksen irtioton jälkeen. (Ed. Zyskowicz: Höpö höpö!)

Arvoisa puhemies! Hallitus on perustellut työnantajien kelamaksun poistamisen parantavan työllisyyttä ja olevan osa hallituksen elvytyspakettia. Hämmästelen hallituksen perusteluita, koska niihin ei ole kestäviä perusteluita. Kelamaksun poistamisen vaikutuksista yritysten työllisyyteen on tehty tutkimuksia niin kansliapäällikkö Sailaksen kuin sosiaali- ja terveysministeriönkin osalta. Kelamaksun poistoon sekä kokonaisuudessaan kaikkien sosiaaliturvamaksujen poistoon liittyvien tutkimusten perusteella ei ole pystytty perustelemaan selkeitä työllisyysvaikutuksia, vaikka täällä toisin on väitetty. Vastaavia tutkimuksia on tehty myös Ruotsissa ja Norjassa. Näiden tutkimusten perusteella ei siten ole voitu osoittaa, että työnantajien kelamaksun poistamisella olisi ollut selkeitä vaikutuksia työllisyyteen. Arvailuja on, mutta ne ovat jääneet vain arvailujen varaan.

Tosiasia on myös, että kelamaksun poisto vastaa huonosti tämän päivän finanssikriisiin ja työmarkkinoiden vaikeaan tilanteeseen. Päinvastoin mielestäni tällaisena aikana, kun maamme talous on lähes vapaassa pudotuksessa, meillä ei ole selkeää kuvaa, mikä tilanne on lähikuukausina tai lähivuosina. Tässä tilanteessa hallituksella ei olisi ollut mitään perustetta heikentää sosiaaliturvajärjestelmämme perusrakenteita eikä tehdä valtion budjettiin ja sosiaaliturvaan 1,1 miljardin rahoitusaukkoa, vieläpä tietämättä, kuinka se tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan. Todella uskomatonta talouspolitiikkaa.

Me kuulemme päivittäin, kuinka yritykset lomauttavat työntekijöitään eri puolilla Suomea. Sosialidemokraatit olisivat elvyttäneet ja parantaneet työllisyyttä paremmin kohdentaen, ei ripotellen sinne tänne, minkä seurauksena ei todellisuudessa paranneta työllisyyttä, vaan tilanne pysyy pitkälti ennallaan. Todellista elvyttävää vaikutusta ei saada aikaiseksi kelamaksun poistamisella. Aivan kuten ed. Erkki Virtanen aikaisemmin totesi, valiokuntakuulemisissa asiantuntija totesi, että kelamaksusta säästyvät välilliset kustannukset näkyvät yli 30 henkilön yrityksissä. Tosiasiassa suurin osa yrityksistä Suomessa on pienempiä kuin nämä 30 hengen yritykset.

Työ- ja elinkeinoelämä ovat peräänkuuluttaneet työtä. Työmarkkinat ovat lamaantuneet ja pysähtyneet. Yritysten suuri ongelma on, etteivät ne saa työtä. Kyse on työn tarjonnan puutteesta. Nyt tarvitaan todellisia vaikuttavia toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan työtä. Työ on tämä avainsana, jota nyt yhteiskunnassamme tarvitaan.

Suurin välitön työllisyysvaikutus saataisiin aikaan, jos kelamaksua vastaava raha, reilu miljardi, kohdennettaisiin suoraan työllistettäviin hankkeisiin, erilaisiin investointeihin, kuten rakentamiseen, peruskorjaukseen, yleisen infran kunnostamiseen ja palveluihin. Tärkeää olisi ollut kohdentaa rahoitusta myös kuntien toimintojen vahvistamiseen. Hallitus on perustellut kelamaksun poistoa sillä, että poisto kohdistuu myös kuntiin ja parantaa kuntien taloutta. Miksi hallitus ei kohdenna rahoitusta suoraan esimerkiksi korottamalla valtionosuutta? Sitä vastoin hallitus ohjaa rahaa kiertoteitse. Outoa talouspolitiikkaa. Mielestäni on harhaanjohtamista sanoa, että kelamaksulla parannetaan kuntien tilannetta, kun samalla heikennetään sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmää. Tämä olisi pitänyt tehdä toisin. Tämä on hyvin ristiriitaista toimintaa, ei tähän aikaan sopivaa eikä toimintamalliltaan hyväksyttävää elvytyspolitiikkaa.

Hallituspuolueiden edustajat ovat sanoneet, että oppositio uhkaa ja vääristää sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmää ja sen toimivuutta. Sosiaaliturva on jatkossa sataprosenttisesti riippuvainen valtion budjetista, mikä tuo Kansaneläkelaitoksen rahoitusjärjestelmään aivan toisenlaisen suunnittelu- ja toimintamahdollisuuden. Kyse on vakaasta ja pitkäjänteisestä rahoitusjärjestelmästä, ei vuosittain hyväksyttävästä rahoituksesta. Tästä asiasta kirjelmöivät myös Kelan valtuutetut, sillä he kantavat suurta huolta sosiaaliturvan rahoituksesta sekä Kansaneläkelaitoksen toimintamenojen kestävästä rahoituksesta sekä laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta. Vähintä, mitä olisi pitänyt tehdä, on, että olisi pitänyt turvata 5 prosentin puskurirahoitus. Tämä toisi sosiaaliturvan maksamiselle paremman turvan sekä antaisi myös muille toimintamenoille vakautta ja suunnitelmallisuutta. Kelan valtuutetut ovat tehneet kirjelmän vakavissaan, ja olisi toivonut, että eduskunta olisi kuullut paremmin heidän kannanottoaan.

Arvoisa puhemies! Toinen erittäin suuri käsittämätön kysymys on, että hallituksella ei ole tietoa, kuinka se rahoittaa tulevaisuudessa kelamaksun poistosta aiheutuvan aukon. Ainoa asia, jonka tiedämme, on, että hallitus lainoittaa kelamaksun poiston lainarahalla, jatkossa ehkä energia- ja ympäristöveroilla. Kun näin isoa periaatteellista esitystä tehdään ja tuodaan valtion budjettiin, näin suuri pysyvä rahoitusvaje, vähintä, mitä hallitukselta olisi odottanut, on, että se olisi esittänyt, kuinka se tulee tämän pysyvän rahoitusvajeen kattamaan. Hallitus jättää eduskunnan arvailujen varaan. Tämä on eduskunnan aliarvioimista. Ei kukaan yksittäinen kansalainenkaan suunnittele talouttaan näin, mutta maamme hallitus voi tehdä.

Tämän lisäksi hallitus puhuu vielä ottavansa 30 miljardin lainan 3 vuoden aikana. Hallitus ottaa lainaa, mutta siirtää vastuun tuleville sukupolville ja päätöksentekijöille. Jälleen kerran uskomatonta talouspolitiikkaa. Tähän asiaan ja hallituksen tapaan hoitaa maamme taloutta lainanotolla on reagoinut myös hallituspuolueen eduskunnan puhemies Niinistö. Olen arvostanut hänen viimeaikaisia kannanottojaan. Toivottavasti myös hänen puolueensa sekä hallitus kokonaisuudessaan kuuntelisivat häntä myös näissä asioissa vähän paremmin.

Arvoisa puhemies! Näillä sekä aikaisemmin asian yhteydessä käyttämieni puheiden perusteella kannatan ed. Erkki Virtasen tekemää ehdotusta, että lakiehdotukset hylätään.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen sitä, millä tavoin ed. Anneli Kiljunen koplaa nämä kaksi aihetta keskenään, tämän kelamaksun keventämisen ja toisaalta eläkeiän myöhentämisen. Sosialidemokraatit vetoavat nyt siihen, että tämä Vanhasen ulostulo teki sosiaalitupon tyhjäksi ja siksi on perusteltua vastustaa tätä sosiaalitupoon sisältyvää kelamaksun poistoa. Mutta kyllähän te sosialidemokraatit vastustitte tätä kelamaksun poistoa jo ennen kuin kukaan tiesi mitään tästä Vanhasen ulostulosta, kenties ennen kuin hän oli edes hiihdellyt siellä Rukalla. Nimittäin tuossa juuri katsoin kalenteristani, että 9. päivänä helmikuuta olin paneelikeskustelussa täällä Helsingissä, jossa oli myös sosialidemokraattien puheenjohtaja Jutta Urpilainen, ja siellä hän ilmoitti vastustavansa tätä kelamaksun poistoa, samoin vasemmistoliiton ed. Arhinmäki. Itse silloin esitin myönteisen kannan tämän kelamaksun keventämisen hyväksymiseksi.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta on väärin, että väitetään, että heikennetään sosiaaliturvan rahoitusjärjestelmää. Hallitus on ilmoittanut, että tämä kompensoidaan jollakin toisella verolla, ja viitannut ympäristö- ja energiaveroihin. Tämän esityksen suurin heikkous on siinä, ettei yksityiskohtaisesti ja selkeästi kerrota, miten ne aiotaan kompensoida, vaan sanotaan näin ympäripyöreästi, että ympäristö- ja energiaveroilla. Mutta totuus on myöskin se, että kyllä tämä parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, kun valmistuskustannukset pienenevät. Eihän kukaan voi sitä kieltää. Mutta voi olla, että jos kompensoidaan sillä tavalla, että lisätään joitakin muita veroja, jotka nimenomaan kohdistuvat tuotteisiin niin, että se vääristää tuota kilpailua, niin silloin siitä on haittaa. Sanon vielä kerran: se suurin haitta ja ongelma on siinä, ettei selkeästi ilmoiteta, miten aiotaan kompensoida.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri näin, kuten ed. Kallis sanoi, meidänkin puolueemme on linjannut tätä puheenjohtaja Urpilaisenkin suulla. Miksi vastustus oli jo ennen tätä eläkeikäasiaa? Sen takia, että sitä rahoitusta ei ollut kerrottu, miten se suoritetaan, miten se tehdään. Vaadimme sitä, että jos joku tällainen peruste esitetään, täytyy olla toisella puolella vastapaino, ennen kuin päätöksiä linjataan.

Ed. Räsänen, kysyitte, miksi koplaamme yhteen sosiaalitupon osana olevan kelamaksun poiston ja eläkeiän nostamisen. Totta ihmeessä me koplaamme ne yhteen, koska niillä on yhteinen nimittäjä. Sosiaalitupossa oli osana kelamaksun poisto. Siinä on myös muita linkkejä, jotka pääministeri Vanhanen tässä eläkeiän nostamisen yhteydessä vesitti kaikkineen. Sitä kautta näille tulee yhteinen linkitys keskenään.

Haluan myös korjata, kun ed. Outi Mäkelä kertoi täällä muunneltua totuutta aiemmin. Hän sanoi, että tästä eivät tule hyötymään ne yritykset, jotka irtisanovat työntekijöitä. Tässä lakiesityksessä ei ole sellaista ehtoa. Pyydän, että kokoomus lakkaa toistamasta sitä mantraa, jota myös ministeri Katainen tekee.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tätä ei kannata ideologiseksi kysymykseksi tehdä, koska tässähän on kyseessä kuitenkin meidän yritystemme kilpailukyky ja sen parantaminen. Mitä paremmin meidän yrityksemme pystyvät selviytymään yhä tiukkenevassa markkinatilanteessa, sitä parempi se on suomalaiselle työntekijälle. Haluaako SDP, että Suomi menettää työpaikat jonnekin muualle? (Ed. Ukkola: Haluaa!) Me emme voi Suomessa lähteä pelkästään siitä, että palvelemme toisiamme. Meidän on pakko ottaa tässä yhteydessä, kun meillä on menossa seuraavina vuosina yhä tiukkeneva pudotuspeli, jossa hintakilpailukyky tulee olemaan se ratkaisevin tekijä, kaikki keinot Suomessa käyttöön, jotta me pystymme Suomessa edes joitakin tuotannollisia työpaikkoja säilyttämään. Haluaako SDP, että Suomessa on työpaikkoja?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahti, kysymys ei ole nyt kilpailukykylamasta, kysymys on kysyntälamasta juuri nyt. Totta kai kilpailukyky on tärkeä, mutta kuvitteletteko te oikeasti, että tämä kelamaksun poisto esimerkiksi paperiteollisuudelta edistää yhtään tippaa suomalaisen paperin vientiä? Ei aivan varmasti edistä.

Ed. Kallis, teidän joka toinen lauseenne oli järkevä, joka toinen oli vähemmän järkevä. Kyllä kysymys on siitä, millä tavalla tyydytetään se kompensaatiotarve, joka syntyy. Olen kanssanne aivan samaa mieltä, että jos se ympäristöveroja ja polttoaineveroja korottamalla tehdään, niin ei siinä edes kilpailukyky parane, mutta siinä samalla muutetaan verotuksen kohtaantoa sillä tavalla, että yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus lisääntyy. Yritysten tähän mennessä maksama kelamaksu siirretään veronmaksajien ja sitä kautta pienituloisten maksettavaksi ja myöskin niitten, jotka eivät ole edes työssä, mutta jotka maksavat etuuksistaan veroa kuitenkin.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin siitä, mitä oli ennen kuin varsinainen sosiaalitupo romutettiin. Tosiasia oli myös se, että meillä ei ollut kenelläkään eikä ole tänä päivänäkään selkeää käsitystä siitä, kuinka tämä 1,1 miljardin pysyvä rahoitusaukko tullaan tulevaisuudessa rahoittamaan. Meille valiokunnassa tuli tietoon, että osa siitä rahoituksesta tullaan toteuttamaan energia- ja ympäristöveroilla, mutta ainoastaan osa, mahdollisuuksia on myös muita. Keihin se kohdistuu, jäi myös meille valiokuntakuulemisessa epäselväksi. Näin varmaan ed. Räsänenkin voi todistaa.

Toinen asia, joka liittyy kansaneläkejärjestelmän perusrahoitukseen, on se, että kyse ei ole pelkästään sosiaaliturvasta, siitä, onko meillä rahaa huomenna asumistukea maksaa, vaan kyse on koko järjestelmän rahoituksesta, mikä ei tarkoita sitä, että järjestelmää pidetään yllä vuosi kerrallaan, vaan sitä työtä tehdään pitkäjänteisesti. Tähän työhön tarvitaan (Puhemies: Minuutti kulunut!) myös pitkäjänteisesti rahaa, ja sen takia Kelan valtuutetut ovat vaatineet tätä 5 prosentin puskuria.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Kyseessä on siis työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen, ensin lieventäminen tältä vuodelta ja poistaminen seuraavan vuoden alusta. Tämä on hyvä hallituksen esitys, koska se merkitsee työntekoon ja työvoimaan kohdistuvan verotuksen lieventämistä ja sitä kautta verotuksen painopisteen siirtämistä pois työnteon verotuksesta lähinnä energia- ja ympäristöverojen suuntaan. Sen lisäksi tämä on myös kunnille hyvin tervetullut uudistus, sillä kun kelamaksu kokonaan poistuu, niin kuntien siitä saama taloudellinen suora hyöty on vajaat 250 miljoonaa euroa vuodessa.

Hämmästelen sitä, että sosialidemokraatit yhdessä vasemmistoliiton kanssa esittävät hylättäväksi tätä hallituksen esitystä. (Ed. Lahtela: Köyhän puolella täytyy olla!) Ennen kaikkea hämmästelen sosialidemokraattien linjausta, koska aikaisemmin, silloinkin kun kommunistit ovat toimineet tulopolitiikkaa vastaan, sosialidemokraatit ovat olleet tunnettuja siitä, että ovat kolmikannan ja kolmikantaisen valmistelun ja työmarkkinasopimisen kannalla ja kannattajia. Tämän vuoksi, kun he nyt esittävät hylättäväksi kelamaksun poistamista, joka on aivan keskeinen osa niin sanottua sosiaalitupoa, eli esittävät sosiaalitupon romuttamista, niin jouduin oikein lukemaan vasemmiston vastalauseesta niitä perusteita, millä sosialidemokraatit tätä hylkäämistä esittävät.

Perusteita löysin kaksi: Täällä vastalauseessa valiokunnan mietinnön sivulla 5 ensinnäkin väitetään, että tämä kelamaksun poistaminen tekee kansaneläkkeen rahoituksen nykyistä epävarmemmaksi. En ymmärrä tätä väitettä, vaikka sitä on tässäkin keskustelussa toistettu. Kansaneläkkeet maksetaan kansalaisille sen mukaisesti, mitä eduskunta on laissa säätänyt, ja totta kai kansaneläkkeiden korottamiseen liittyy aina poliittista ja viime kädessä taloudesta johtuvaa poliittista kiistelyä. Mutta kun sitten johonkin ratkaisuun on päädytty ja kansaneläkkeitä on korotettu tai sillä kertaa jätetty korottamatta, niin ei se kansaneläkkeiden rahoitus todellakaan riipu siitä, tulevatko rahat Kelalle kelamaksun muodossa vai tulevatko Kelalle rahat, joilla siis kansaneläkkeet maksetaan, valtion budjetin kautta. Sen, mitä laissa on säädetty kansaneläkkeen tasoksi, kansalaiset kaikissa tilanteissa saavat. Eli toisin kuin tässäkin keskustelussa on väitetty, kansaneläkkeiden rahoitus ei muutu lainkaan epävarmemmaksi tämän lain myötä siitä johtuen, että Kelan rahoitus, Kelan rahavirrat, niiden tulovirrat, tältä osin muuttuvat.

Aivan eri kysymyksensä on se, että kaikki valtion tulot ja kaikki valtion menot tietysti vaikuttavat siihen, kuinka paljon eduskunta katsoo kulloinkin olevan varaa erilaisia sosiaalietuuksia, myös perusturvaetuuksia, korottaa. Siinä mielessä voi tietysti sanoa, että kun tämä merkitsee valtion tuloihin tässä vaiheessa nettomääräisesti noin 800 miljoonan euron aukkoa, niin totta kai tällä on kaikkinensa vaikutusta siihen, mihin valtion menoja on mahdollista kohdentaa ja lisätä. Mutta tämä on aivan eri asia kuin sen väittäminen, että kansaneläkkeen rahoitus muuttuu epävarmemmaksi sen johdosta, että Kela ei enää saa rahoitustaan kelamaksun kautta.

Arvoisa herra puhemies! Vielä tästä edellisestä asiasta siis totean, että aukko syntyy ja hallituksen piirissä on sovittu, että se paikataan muilla veroilla, lähinnä energia- ja ympäristöveroilla.

Arvoisa herra puhemies! Demarit perustelevat irtautumistaan tästä kelamaksun poistamisesta ja sitä kautta sosiaalituposta myös toisella tavalla. Ensinnäkin vastalauseessa todetaan, että tämä hallituksen esitys on osa niin sanottua sosiaalitupoa, mutta sen jälkeen todetaan sanatarkasti seuraavaa: "Nyt hallitus on käytännössä romuttanut tuon sopimuksen yksipuolisella ilmoituksellaan eläkeiän korotuksesta ja odotettavissa olevista sosiaali- ja työttömyysturvaan kohdistuvista sopimuksen vastaisista toimista. Näin ollen kansaneläkemaksun poistolle ei enää ole sopimuksesta johtuvia edellytyksiä."

Tällä siis sosialidemokraatit pyrkivät selittämään sitä ristiriitaa, että he yhtäältä vaativat hallitusta sitoutumaan niin sanottuun sosiaalitupoon ja toisaalta he itse esittävät sosiaalitupon romuttamista sitä kautta, että tuon sosiaalitupon työnantajille keskeinen elementti eli kelamaksun poistaminen kumottaisiin eduskunnassa. Jokainen ymmärtää, että sen jälkeen sosiaalitupo ei enää olisi voimassa. Tämän ristiriidan selvittämiseksi he esittävät nyt siis tätä silmänkääntötemppua, jonka äsken luin tuosta vastalauseesta, eli että hallitus olisi tällä eläkeiän nostamisehdotuksellaan romuttanut itse sosiaalitupon.

Arvoisat sosialidemokraatit, tämä on huono silmänkääntötemppu, sillä kukaan katsojista ei siihen usko. Luulen, että kalamiehet sanoisivat, että "koukku näkyy", ja tämän ovat täällä myös kristillisdemokraattien edustajat tuoneet esiin. Miksi tämä on huono silmänkääntötemppu? Ensinnäkin siksi, että hallitus on sitoutunut tähän niin sanottuun sosiaalitupoon ja se on tehty työmarkkinaosapuolille ja eduskunnalle täysin selväksi. Jos mahdollista, tämä hallituksen sitoutuminen niin sanottuun sosiaalitupoon tulee kaikille vielä selvemmäksi, kuten uskon, tämän viikon kuluessa, kun hallituksen ja palkansaajajärjestöjen kesken sovitaan myös tästä eläkeiän korottamisesta syntynyt kiista. Miksi se sovitaan? Se sovitaan siksi, että tässä tilanteessa hallitus talouskriisin oloissa tarvitsee yhteistyökumppaneikseen palkansaajajärjestöjä ja näin ollen hallituksella ja uskoakseni myös järjestöillä on erittäin suuri motiivi saada tämä kiista sovittua.

Toiseksi, kaikki edellytykset tämän eläkekiistan sopimiselle ovat olemassa, kun on yhteinen tavoite siitä, että tosiasiallista eläköitymisikää nostetaan ja että tehdään uusia toimenpiteitä työssä jaksamisen ja työssä viihtymisen vahvistamiseksi. Tältä pohjalta olen vakuuttunut siitä, että tällä viikolla vielä syntyy ratkaisu tästä eläkekiistasta, joka, kuten julkisuudessa on kerrottu, siirretään tähän Rantalan ryhmään yhdessä valmisteltavaksi, jonka tulosten pohjalta aikanaan sitten tilannetta arvioidaan. Eli teidän puheenne siitä, että kelamaksun poistolta on pudonnut pohja, kun hallitus ei ole sitoutunut sosiaalitupoon, ovat aivan tyhjiä, ja jos ne vieläkin perusteettomammiksi voivat käydä, niin ne käyvät vielä tämän viikon kuluessa, kun hallitus ja palkansaajajärjestöt yhdessä toteavat, että hallitus on täysin sitoutunut sosiaalitupon toteuttamiseen.

Herra puhemies! Loppujen lopuksi tästä demareiden hylkäävästä kannasta ei jää käteen mitään muuta kuin se, että demarit ovat täydellisessä solmussa, kun he yhtäältä joutuvat moittimaan hallitusta sosiaalitupon romuttamisesta ja toisaalta itse esittävät sosiaalitupon romuttamista.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille voisi todeta ensinnäkin tästä veropolitiikasta. Tässähän nyt pääsevät köyhätkin mukaan maksamaan tätä. Tätä ennen pienituloiset eivät ole maksaneet valtionveroa, mutta nyt, kun tämä laitetaan välillisiin veroihin, ympäristöveroihin, saadaan sitten kaikki maksumiehiksi, jolloin mennään yhä enemmän tasaveron suuntaan, mikä on ilmeisesti teidän tahtonnekin: rikkailta verot pois ja köyhät kurjempaan asemaan.

Toisaalta tämä sosiaalitupokysymys: Kyllähän tässä oli täydellinen huijaus menossa. Enstäin sovitaan kahta viikkoa ennen, jotta tehdään tämmöinen paketti, puhumatta siitä, jotta tämmöinen on aikomus tuodakaan, sitten tempaistaan tämmöinen eläkeiän korotus, ja kaksi viikkoa on aikaa siitä. Minusta se on täydellistä toisten huijausta. Olevinaan ollaan kolmikantapöydässä, mutta ei ollakaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczille pitää nyt kyllä sen verran oikaista, että siinä vastalauseessa ensimmäisenä ei ole sosialidemokraatin nimi, siinä on minun nimeni. Minä olen sen myöskin kirjoittanut, ja ehkä nyt on kohtuullista syyttää mieluummin minua. (Ed. Zyskowiczin välihuuto) — Ed. Zyskowicz, te vakuuttavasti todistitte mustan valkoiseksi. Kun luette sen koko vastalauseen, niin siellä on esitetty aivan riittävät perustelut tämän lain hylkäämiseksi muista syistä kuin tähän sosiaalitupoon liittyvistä syistä. — Se sosiaalitupokin liittyy siihen juuri sillä tavalla, että kun osana sosiaalitupoa sovittiin myöskin eläkemaksujen korottamisesta, niin siinä samassa yhteydessä sen kompensaationa annettiin kelamaksujen poisto yrityksille. Tämä on se kokonaisuus. Kun nyt eläkemaksujen korottamisen lisäksi tuotiin ikään kuin sivusta eläkeiän korottaminen, jota ei kompensoida millään tavoin, niin kyllä siitä nyt aika automaattisesti seuraa, että sosiaalitupolta on pudonnut jos ei juridinen niin ainakin moraalinen pohja. Tältä pohjalta on aivan perusteltua käyttää myöskin sitä perusteena tämän lakiesityksen hylkäämiseen.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän eromme, ed. Zyskowicz, on siinä, että me pidämme nykyistä perusturvan tasoa riittämättömänä — siihen tarvitaan lisää rahaa — kun te varmaankin lähdette siitä, että nykyinen perusturva on riittävä, ja jos olen oikein menneinä vuosina kuunnellut, niin eräitä perusturvaetuuksia pidätte liiankin isoina. Olette syyttänyt, että niitä käytetään väärin jne. Nyt kun tässä tulee miljardin aukko, meidän näkemyksemme mukaan se johtaa siihen, että vaikka se aukko täytetäänkin veroilla, niin korotusrahaa ei enää löydy jatkossa ja tullaan vetoamaan tähän, että ei ole rahaa. Näin se tulee menemään.

Puheenne loppuosa oli mielenkiintoinen. Te siis ilmoititte nyt täällä hallituksen kantana, että sovitaan tämä eläkeiän nostoriita, eli te esititte, että SAK vetää pois vaatimuksensa siitä, että tämä hallituksen päätös, jonka Vanhanen on esittänyt hallituksen johtajana, pitää perua; näinhän SAK on vaatinut. Olen ihmeissäni, jos teidän käsityksenne SAK:sta on tämä.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen — ainakin minä ymmärrän sen niin — vilpitön tarkoitus on parantaa kilpailukykyä poistamalla osa työn verotuksesta, se on niin kuin vilpitön tahto, näin minä sen ymmärrän. Jos tämä toteutuu, niin silloin kai on ihan hyvä, että yritysten asema vahvistuu; kriisiaikana saamme kuulla irtisanomisista, lopettamisista jne., ja yritetään parantaa näitten yritysten asemaa. Millä tavalla kompensoidaan? Jos yrityksiltä ruvetaan keräämään vielä enemmän rahaa kuin nyt on kerätty, silloinhan me huononnamme niitten asemaa, mutta jos kerätään vähemmän ja kerätään myöskin sellaisilta yrityksiltä, joissa työvoiman osuus ei ole niin suuri, niin en minä ymmärrä, minkä takia se ei olisi meille kaikille eduksi. Mekin jok’ikinen saamme palkan siitä, että yritysmaailma ja yksityinen sektori Suomessa toimii. Verovaroilla meidän palkkamme maksetaan.

Pekka  Ravi /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan aluksi ed. Tennilälle, että kiistatonta on se, että perusturvaan on aivan viime aikoinakin tullut merkittäviä parannuksia nimenomaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksien osalta.

Mitä tulee tähän sosialidemokraattien kahdella raiteella ajamiseen, niin kun luen tätä tänä päivänä luettua välikysymystä, niin täällä moititaan hallitusta, että se on ikään kuin menettänyt luottamuksensa, ja viitataan tähän sosiaalitupon syntyhistoriaan ja otetaan esimerkkejä niistä elementeistä, joita tähän sosiaalitupoon kuului. Tässä ei sanallakaan mainita tätä keskeistä elementtiä, kansaneläkemaksun alentamista. Arvoisat sosialidemokraatit, eikö se kuvasta jollakin tavalla teidän kaksiraiteista suhtautumistanne tähän, että ette halua ollenkaan ottaa kantaa siihen, että te vastustatte yhtä kaikkein keskeisintä elementtiä tässä sosiaalitupossa?

Muilta osin yhdyn täydellisesti ed. Kalliksen erittäin viisaaseen ja rakentavaan puheenvuoroon.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen jo pari vuotta sitten täyttänyt sen 63 vuotta ja kuulun ilmeisesti ed. Jutta Urpilaisen ja muiden sosialidemokraattien mielestä uunin pankolle ja siellä odottelemaan noutajaa. Minä olen vanha, ja tässä talossa on ikärasismia, ja sillä siisti. Mutta siitä huolimatta minä en ole menettänyt niitä ihanteita, joita minulla on ollut tässä elämässä. Minulla on yksi ihanne ollut yli muiden: demokratia kuuluu kansalle, kansanvalta kuuluu tälle eduskunnalle. Sen vuoksi minä en ole koskaan ymmärtänyt korporaatioiden valtaa, johon Suomi on ajautunut. Minä en ole koskaan ollut innoissani kolmikantaisesta valmistelusta, mutta ei siitä ikinä päästä eroon. Se riivasi tätä maata 1990-luvun alussa, ja se riivaa tätä maata nyt.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuohon, mitä ed. Ukkola sanoi, aivan yhtä hyvin perustein voisi sanoa, että tällä hetkellä tätä maata riivaa Vanhasen hallitus. (Ed. Zyskowicz: Semmoista se demokratia on!)

Mutta tähän kysymykseen — ed. Kallis antoi hyviä sanoja hallitukselle ja ed. Ravi otti ne vastaan — toteaisin siteeraten nykyistä valtiovarainministeriä, kun hänen mielestään jokaisen euron pitäisi olla mahdollisimman tehokas, jota käytetään elvytyksen nimissä. Tämä kelamaksun poistaminen työnantajalta ei todellakaan ole mikään täsmäpäätös, joka johtaa automaattisesti parempaan. Me emme tiedä, mihin niitä rahoja käytetään, mutta sen me tiedämme, ed. Kallis, että se johtaa joka tapauksessa siihen, että valtio velkaantuu entistä enemmän, ja mehän tiedämme, kuka maksaa velat. Siellä ne maksetaan sitten demokraattisesti, ainakin niin, että köyhä maksaa suhteellisesti enemmän omiin tuloihinsa nähden.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle siitä, miten sosialidemokraatit suhtautuvat ikäihmisiin: Me emme ole pakottamassa ketään eläkkeelle. Jos terveys riittää, me toivomme, että silloin riittää kanttia myös tehdä töitä. Me näemme vain sen, että pakko ei ole se keino. Mahdollisuus on se keino, ja meillä tänä päivänä oleva työeläkejärjestelmä on mahdollisuus. Me emme ole pakottamassa ketään eläkkeelle tiettynä hetkenä. Ed. Ukkola on erittäin tervetullut työntekijä tänne eduskuntaan myös hänen iässään.

Mutta ed. Ukkola oli epälooginen siinä, että jos hän vastustaa korporatiivista valtaa, jos hän vastustaa kaikkea, missä ovat työmarkkinajärjestöt mukana, niin hänenhän tulisi vastustaa sosiaalitupoa henkeen ja vereen ja sitä kautta vastustaa kelamaksun poistoa ja tätä kaikkea, mitä nyt esitetään, mihin hallituspuolueet ovat sitoutuneet.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt vuosikaudet opeteltu sitä, että väittely ed. Ukkolan kanssa johtaa loputtomaan väittelyyn. Mutta siitä huolimatta totean hänelle vain, kun hän on pitkän uran sanomalehtihenkilönä käynyt läpi, että kannattaisi niistä vanhoista sanomalehdistä, joihin hän on kirjoittanut, muitten toimittajien kirjoitukset lukea myöskin ja palauttaa mieleen, mitä kaikkea vuodesta 1968 lähtien on tulopoliittisella aikakaudella saatu aikaan yhteiskuntaa rakentavasti. Siihen ei olisi päästy millään muulla konstilla kuin yhteispelillä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin ed. Erkki Virtaselle: En halua mitenkään viedä teiltä kunniaa tämän hyvän vastalauseen ensimmäisenä allekirjoittajana ja jopa kirjoittajana, mutta kun itse olette sanonut täällä salissa vastustavanne sosiaalitupoa, niin halusin kiinnittää huomiota siihen ristiriitaan, mikä on niiden allekirjoittajien osalta, jotka toisaalta ilmoittavat kannattavansa sosiaalitupoa ja toisaalta ilmoittavat nyt haluavansa hylätä siihen kuuluvan kelamaksun poistamisen. Tämä ristiriita jäytää tällä hetkellä sosialidemokraattista eduskuntaryhmää.

Ed. Tennilä, kun sekä pääministeri Vanhanen että valtiovarainministeri Katainen — ja he ovat neuvottelupöydissä olleet — ovat lausuneet uskomuksensa ja optimisminsa sen suhteen, että sopu syntyy, niin minun on hyvin helppo myös siihen luottaa. Se ei tietystikään voi edellyttää kummaltakaan osapuolelta täydellistä nöyrtymistä vaan molemmilta osapuolilta, palkansaajajärjestöiltä ja hallitukselta, sopivaa vastaantuloa.

Lopuksi sosiaalituposta: eduskunta voi päättää tietysti siitä riippumatta, mitä se haluaa, mutta onko se sitten viisasta, se on toinen kysymys.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Sosiaaliturvaan tarvitaan lisää rahaa, sillä Suomen sosiaaliturvan taso on kohtuuttoman alhainen ja sillä perusturvalla, esimerkiksi peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella, ei tule kunnolla toimeen.

Täällä on sanottu, että on nostettu kaikista köyhimpien ihmisten sosiaaliturvaa. Minä haluan edelleenkin muistuttaa erityisesti siellä oikealla puolella istuville kansanedustajille, että toimeentulotuelle pudonneet lapsiperheet ovat varmasti yksi tämän maan köyhimmistä ihmisryhmistä. Heidän asiaansa ei ole parannettu sentilläkään, sillä lapsilisien korotukset on vähennetty aina toimeentulotuesta. Näin ollen puheet siitä, että kaikista heikoimmassa asemassa olevien sosiaaliturvaa on parannettu, eivät pidä paikkaansa.

Jos oikein muistan, köyhissä lapsiperheissä asuu tällä hetkellä 152 000 lasta, ja tämä luku on jatkuvasti kasvussa. Tämä on yksi peruste sille, että sosiaaliturvaan tarvitaan lisää rahaa. Nyt sosiaaliturvasta vuonna 2010 ollaan leikkaamassa yli 1 100 miljoonaa euroa, ja vaikka se katetaan uusilla veroilla, niin kumminkin se 1 100 miljoonaa euroa on pois sieltä pohjalta. Elikkä tarvittaisiin lisärahaa, millä korotettaisiin ja parannettaisiin sosiaaliturvaa, ja kun on leikattu pois, sitä rahaa ei ole, millä sitä parannettaisiin. Tässä on se suuri ongelma. Vaikka tämä ei nyt suoraan vaikuta kansaneläkkeiden maksuun, koska laki määrää kansaneläkkeitten tason, niin kumminkin sosiaaliturvan rahoituspohjasta on tämä 1 100 miljoonaa euroa pois. Tässä on tulevaisuudessa kyllä suuri huoli.

Täällä on sanottu, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Se tietenkin pitää paikkansa niiden kohdalla, joilla on työtä. Mutta tällä hetkellä yhä lisääntyvä joukko ihmisiä on ilman työtä ja sitä kautta myöskin käytännössä ilman kunnollista sosiaaliturvaa. Työmarkkinatuki, joka on noin 16 euroa päivä, kun otetaan verot pois ja jaetaan se kuukauden jokaiselle päivälle, on täysin riittämätön. Ansiosidonnainen työttömyysturva on noin 800 euroa kuukaudessa. Sekään ei ole suuri tulo, se on todella vähän. Näin ollen tämä, että työ on parasta sosiaaliturvaa, kyllä ontuu pahasti.

Nyt on kaiken lisäksi hallituksen toimesta esitetty, että työttömyyseläkeputki tukitaan. Se merkitsee sitä, että näistä ihmisistä, jotka nyt ovat joutuneet laman aikana työttömiksi, jos tämä lama jatkuu pitkään, tulee pitkäaikaistyöttömiä. Heistä tulisi aikanaan myöskin työttömyyseläkeputkeen pääsijöitä, mutta jos se tukitaan, he joutuvat roikkumaan ensin ansiosidonnaisella työttömyysturvalla, työmarkkinatuella ja lopuksi toimeentulotuella. Eihän tämä voi olla oikein.

Nyt täytyy muistuttaa siitä, että työttömyyseläkkeellä ja työttömyyseläkeputkessa olevat ovat työvoimaviranomaisten käytettävissä. Jos työvoimaviranomaiset voivat järjestää työtä, niin nämä henkilöt ovat velvollisia ottamaan työtä vastaan. Kysymyshän on ollut vaan siitä, että hallitus ei ole pystynyt järjestämään työtä ja työnantajat eivät ole ottaneet näitä ihmisiä töihin. He ovat joutuneet pakosta, omaa syyttään, työttömiksi. Tämä on se suuri ongelma ja suuri uhka taas: tulee suuri syrjäytyneitten joukko tähän maahan.

On arvioitu, että vuonna 2009 kansaneläkettä maksetaan 652 000 eläkkeensaajalle. Vajaat 100 000 henkilöä saa täyttä kansaneläkettä, elikkä noin 550 000 ihmistä saa kansaneläkettä ja työeläkettä. Tätä hallituksen esitystä kansaneläkevakuutusmaksun poistamisesta on perusteltu sillä, että työnantajilla ei ole velvollisuutta maksaa tätä maksua, koska he maksavat työeläkevakuutusmaksua. Mutta koska työeläkkeet ovat jääneet joko palkan pienuudesta, lyhyistä työsuhteista tai muista tällaisista seikoista johtuen niin pieniksi, tätä työeläkettä täydennetään kansaneläkkeellä. Mielestäni tässä tulee myöskin se velvollisuus, että työnantajilla on velvollisuus maksaa myöskin kansaneläkevakuutusmaksua. Jos he maksaisivat sellaisia palkkoja, että ei tarvitsisi maksaa lisäeläkettä kansaneläkkeen muodossa, niin silloin voitaisiin perustella sitä, että ei tarvita tätä kansaneläkevakuutusmaksua työnantajilta.

Eläkeiästä täällä on puhuttu, ja täytyy todeta, että nykyinen eläkejärjestelmä on osittain joustava, mutta valitettavan usein työntekijöitten terveys ei kestä edes tähän nykyiseen 63 vuoden eläkeikään. Suomessa on työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2008 arvion mukaan 272 000 ihmistä, elikkä he ovat menettäneet työkykynsä ja päässeet tai joutuneet työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuosittain yli 25 000 ihmistä tulee lisää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämän lisäksi hylätään noin 20 prosenttia yksityisen sektorin kaikista uusista työeläkehakemuksista.

Tätä taustaa vasten on täysin käsittämätöntä, että eläkeikää ollaan nostamassa 63 vuodesta 65 vuoteen, koska nytkin on mahdollista työskennellä 68 vuoteen asti, jos terveys riittää, on työhaluja ja ennen kaikkea, jos työnantajat pitävät tämän henkilön työssä. Tilannehan on nyt todellisuudessa se, että työnantajat eivät pidä ikääntyneitä ihmisiä työssä, vaan ikääntyneet ihmiset ovat ensimmäisenä sillä listalla, jotka tulevat lopputilin saamaan.

Kansaneläkevakuutusmaksu työnantajilta on siis edelleenkin syytä periä, enkä voi missään tapauksessa hyväksyä työeläkeiän korottamista 65 vuoteen.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Hyväksyn tämän hallituksen esityksen, joka on saanut varsin ristiriitaisen vastaanoton, sillä perusteella, että kansaneläkemaksun keventäminen alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia, mitä pidän tärkeänä tavoitteena varsinkin tänä aikana. Kyllä tämä esitys voi nykyisessä suhdannetilanteessa lieventää paineita lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tuolla valiokunnassa meille asiantuntija totesi, että yli 35 työntekijän yrityksissä se merkitsee yhden henkilön palkkakustannuksia. Eli parhaimmillaan tämä esitys voi jopa auttaa siihen, että on mahdollisuus työllistää lisää ihmisiä.

Tämä maksualennus vähentää myös kuntien menoja tämän vuoden osalta lähes 80 miljoonaa euroa, mikä on toki tervetullut helpotus kunnille kuntien vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Toki samalla meidän kaikkien on tärkeää huolehtia, että kansaneläkkeiden rahoitus turvataan kestävällä, luotettavalla ja oikeudenmukaisella tavalla. Koko kansaneläkejärjestelmä on erittäin merkittävä suomalaiselle hyvinvoinnille, eikä järjestelmän rahoitusta tule vaarantaa. Kuitenkin tulee muistaa, että kansaneläkkeiden määräytyminen perustuu lainsäädäntöön ja ilman lain muutosta ei kansaneläkkeitä olla heikentämässä.

Tähän esitykseen sisältyy sen perusteluosiossa myös aikomus poistaa kansaneläkemaksu kokonaan vuoden 2010 alusta ja sitten ihan lyhyellä yhden virkkeen maininnalla se, että hallitus aikoo rahoittaa kansaneläkemaksun poiston pääosin energia- ja ympäristöveroja korottamalla. Kun tästä olemme lukuisia kertoja niin tuolla valiokunnassa kuin tässä salissa sitten hallitukselta kysyneet yksityiskohtaisempia tietoja, niin ei kyllä ole minkäänlaisia tietoja herunut. Eli millä tavalla tämä kompensaatio toteutetaan ja mitkä sen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset eri väestöryhmiin ja erilaisiin yrityksiin ovat?

Täällä on nyt läsnä kaksi hallituspuolueiden edustajaa, edustajat Ukkola ja Pulliainen, ja kysyn teiltä, jos te tiedätte, onko edes hallituspuolueiden edustajille annettu tämän tarkempaa selvitystä vai oletteko tekin ihan yhtä epämääräisen selityksen varassa.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi vastalauseeseen 2 sisältyvän lausuman, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan tietoon ennen lain voimaantuloa selkeän suunnitelman, jolla kansaneläkkeiden rahoitus turvataan kansaneläkemaksun poistamisen jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla."

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sellainen vastaus on, että se tiedetään, mitä on sanottu, elikkä että tulee ympäristöveroja ja energiaveroja, mutta nämä veroratkaisut tehdään sitten, kun niiden aika on. Ei niitä tipotellen tehdä. Ei niitä tehdä tällä hetkellä tuota tarkoitusta varten vaan sitten, kun veroratkaisut ensi vuoden budjettia varten valmistellaan; siinä yhteydessä ne tulevat esille.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Provosoituna nyt totean, että hallituspuolueitten eduskuntaryhmiltä on perustelut kysytty näille mainitsemillenne eri energia- ja ympäristöveroille, millä perusteella mitäkin pitäisi tehdä. Se valmistelu on menossa ja sillä siisti.

Toinen varapuhemies:

Kaikki paikalla olevat hallituspuolueiden edustajat vastasivat kysymykseen.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Huomaan nyt näistä hallituspuolueiden edustajien vastauksista, että ei todellakaan teillekään ole sen enempää kerrottu kuin meille, ja pidän kyllä tätä todellakin suurena epäkohtana ja ongelmana, koska kyllä se on koko yhteiskunnan kannalta tärkeää tietää, mikä on nimenomaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta, mikä on eri yritysten kilpailukyvyn kannalta tämä verotuksen muutos, minkälaiset painopisteet näillä ympäristö- ja energiaveroilla on. Tässä suhteessa joudumme joltakin osin sokkona nyt tätä päätöstä tekemään.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On se aika merkillistä, että teille on kerrottu noin vähän. Kyllä me olemme verojaostossa kuulleet valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiehiä, ja heille on annettu tehtävä laatia erilaisia malleja. Kyllähän se, että on annettu tehtävä laatia erilaisia malleja, viittaa siihen, että sellaisia malleja aiotaan sitten ottaa käyttöön, ja osittain hyviä, osittain huonoja.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää yhtään tätä istuntoa, mutta vaan totean lyhyesti sen, että juuri sen takia meillä on ne perustelut, joitten pitäisi näiden mallien valinnan perusteena olla. Siitähän oli kysymys juuri, missä on se yhteiskunnallinen näkemys ja muun muassa sellaiset näkökohdat, joita ed. Räsänen on tuonut äskeisessä puheenvuorossaan esille. Eiväthän ne perustelut huonoja olleet valinnan perusteena.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kai siellä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa on ollut hallituspuolueittenkin edustajia, niin että kyllä he nyt ainakin ovat saaneet sen selvityksen, minkä olette saaneet. Mutta niin kuin minä sanoin, niin tässä itse kullakin on vahdittavana erilaisia valiokuntia ja me olemme luottaneet toisiimme, kansanedustajatovereihin, että he hoitavat hyvin asiansa ja informoivat meitä sitten, kun aika on, kun saavat tietää.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi ed. Ukkolalle, kun tuossa aiemmin en saanut vastauspuheenvuoroa, kun hän totesi tästä työttömyysturvakysymyksestä. Tässä on oikeastaan kaksi kysymystä. En tiedä, kumpaa hän oikein tarkoitti. Silloin 1990-luvun puolenvälin jälkeen satuin olemaan täällä eduskunnassa, ja väitän tuntevani tämän työttömyysturvan aika hyvin. Äsken ed. Ukkola kyllä väitti semmoisia asioita, jotka eivät pidä kyllä alkuunkaan paikkaansa. Kyse on siitä kytköksestä ja siitä, mitä tapahtui työmarkkinatuen tai peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen osalta ja mitä tapahtui rahoituksen osalta.

Nimittäin silloin 1990-luvun lama-aikoina, 1996 taisi olla, kun tehtiin muutoksia, siinä muutettiin tilapäisesti tätä rahoitusjärjestelmää siten, jotta siellä valtionosuus kasvoi ja työnantajilta pienennettiin, koska kyse oli siitä, että haluttiin pienentää tätä sivukulujen osuutta työnantajilta. Myöhemmin se on kyllä palautunut samoihin uomiinsa. Nyt en tarkkaan niitä prosentteja tiedä, silloin oli jokseenkin fifty—fifty valtion ja työnantajien osuus. Työntekijät itse maksavat 5,5 prosenttia siitä potista, jos ei nyt ole hiljattain muutettu. Semmoinen on se ansiosidonnaisessa.

Sitten toisaalta tuommoinen kytketty ansiosidonnainen ja peruspäiväraha on tietyllä tavalla laskennan perusteena. Tuossa äsken käsipelissä laskin, jotta jos sattuu olemaan viisikymppiä ansio päivää kohti ja kun tällä hetkellä tämä peruspäiväraha onko himpun alle 26 euroa, niin tämmöinen henkilö saa ansiosidonnaista työttömyysturvaa 36 euroa pyöreästi. Tämä ei ole ihan tarkka, koska tästä pitää vähentää eläkemaksut.

Mutta sitten jos nostettaisiin peruspäivärahaa kympillä, siis se olisikin 36 euroa, niin se ansiosidonnainen hyötyy siitä vajaan 5 euroa, peruspäivärahalla oleva saa sen kympin, jotta se näistä yhtymäkohdista, jotta se ei ole euro eurosta, mitä ymmärsin ed. Ukkolan väittäneen tuolla. Kannattaa lukea siltäkin ajalta, kun ette ole ollut eduskunnassa, ja katsoa, mitä tapahtui siinä välillä.

Sitten itse tähän kansaneläkemaksukysymykseen. Minusta tämä on mielenkiintoista, jotta kristilliset ovat sitä mieltä, jotta tässä halutaan siirtää painopistettä köyhempien maksettavaksi. Nimittäin tässähän tapahtuu juuri sillä tavalla, että tässä poistetaan kansaneläkemaksu, ja kun se siirretään energiaan ja välillisiin veroihin, niin se tarkoittaa sitä, jotta nyt ne köyhät, jotka eivät ole maksaneet valtionveroa, kyllä pääsevät osalliseksi. Kun sattuvat ajamaan autolla tai polttavat valoja, niin he pääsevät kyllä osalliseksi tähän geimiin sitten, jotta maksavat osaltaan näitä tai muita välillisiä veroja, mitä nostetaankin. Se on minusta mielenkiintoinen köyhempien ihmisten osalta, mutta ymmärrän tietysti, jotta kristillisissäkin on monen näköisiä arvoja olemassa, ja yksi arvo lienee, jotta köyhät aiotaan tässä vähän niin kun unohtaa.

Sitten tästä, onko tämä miten täsmäkohdennettua, niin tässähän hukkautuu suuri osa rahoista ihan taivaan tuuliin. Se, mikä menee kuntiin, uskon, että se käytetään hyvin tehokkaasti, koska kunnissa on tosi pula rahasta ja siellä budjetteja aukaistaan. Ilmeisesti mikään kunta ei nyt hirveästi riemuitse, jotta siellä olisi ylimääräisiä rahoja. Kun ottaa huomioon vielä tämän verotulojen pienenemisen jo muuten ja sitten yhteisöveron pienenemisen, niin siellä eletään pula-aikoja. Se kyllä menee oikeaan kohteeseen. Mutta tämä olisi pitänyt hoitaa siten, jotta ottaa erilleen ja valtionosuuksina ohjata eikä sokeasti tällä tavalla, koska sillä varjolla viedään sitten paljon semmoista elvytystä, jotta se hukkautuu täydellisesti.

Tässä kun puhutaan 10 000 ihmisen työpaikoista ja siitä, että on mahdollisesti voitu työllistää, niin tässä ekakäsittelyssä jo sanoin, jotta jos yritykset olisi luotu työpaikkojen luomista varten, jotta ne työllistävät, siis työllistämistä varten, niin meillähän ei olisi työttömiä yhtään. Nimittäin viime vuodet olivat tosi hyviä aikoja yrityksille. Rahaa tuli joka rännistä, ja kehuttiin, miten hyvästi jaetaan osinkoja, ja silloin oli vielä kysyntääkin. Jos yritykset olisivat sitä varten, että ne työllistävät, niin silloin meillä kyllä työttömät olisivat hävinneet kaikki ihan laitanaan ja heidät olisi työllistetty ja meillä olisi varmasti voitu myydä paljon enemmän tavaroita tuonne maailmaan.

Mutta kun se sattuu olemaan, että yritykset eivät ole sitä varten, vaan ne on sitä varten perustettu, jotta siellä omistajille yritetään saada tehtyä tulosta. Raamit vedetään yleensä yrityksessä niin tiukalle kuin mahdollista, siellä ei ole yhtään löysiä. Siellä ei ole yhtään joutavaa ihmistä pökkelehtimässä, vaan kyllä jokaisella on oma tehtävänsä, ja jos nähdään, niin voidaan vähän vielä kiristää, niin kun nyt ennen kaikkea tähän taantumaan vedoten siellä lomautetaan ja vähennetään, vaikka ei olisi tarvekaan.

Sen takia tämä on toiveajattelua, että jos me sokeasti heitämme rahaa tuonne helpotuksena, se ohjautuu työllistämiseen. Tämä on vähän saman oloinen juttu kuin tämä matalapalkkatuki on, jotta sillä sokeasti annettiin rahaa. Minä väitän, että siinä oikeasti työllistämistä tapahtui tosi vähän, vaikka sinne laitettiin oliko se 500 miljoonaa plus 20 miljoonaa, 600 miljoonaa viiden vuoden aikana pantiin rahnaa siihen tai laitetaan vielä nytkin.

Sen verran tähän sosiaalitupoon, että kyllähän minusta tässä tapahtui semmoinen iso epäuskon kylvö tähän yhteiskuntaan. Tosin se tietysti kuvastaa joidenkin öykkärimäistä suhtautumista tämmöiseen sopimusyhteiskuntaan. Nimittäin jos aidosti ollaan sitä mieltä, jotta kunnioitetaan niitä periaatteita, niin kyllä näitten kaikkien pitää olla näkyvissä eikä niin kuin tehtiin, jotta vetäistään yksi asia pois, siis kun ollaan just sosiaalitupo olevinaan saatu pakettiin. Tämän kansaneläkemaksun poistamisen oli etukäteen Katainen luvannut jo yrityksille. Ymmärsin, että ei sitä tuolla ay-liikkeen piirissä silloin hyvin ilolla katsottu, mutta nieltiin sen takia, kun tässä on kyse kuitenkin monesta muusta asiasta ja saadaan paketti aikaan.

Heti sen jälkeen tulikin tämmöinen välistäveto, jonka pääministeri hiihtolenkillään huomasi. En tiedä, kuka oli taustakuiskuttaja siellä, mutta tämä oli ihan tietoinen teko. Se ei ole vahingossa tehty. Minusta se kuvaa sitä epäluottamusta, enkä yhtään ihmettele, vaikka millaisia sanontoja käyttäisi siitä, jotta tämä hallitus on menettänyt uskottavuutensa. Sen takia olen sitä mieltä, että tämän kansaneläkemaksun alentaminen näin tehtynä pitää — huomennahan täällä varmaan äänestetään — kaataa.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! En ryhdy ed. Lahtelan kanssa sen enempää väittelemään kuin että: Kuinkahan monta kertaa tässäkin salissa on sanottu sitä, että työmarkkinatukea ei voi nostaa justiin sen takia ja ei ole nostettu sen takia, kun osa siitä nostosta menisi ansiosidonnaiseen turvaan? Tämä on niin monta kertaa tuotu esille, että minä nyt en sen enempää tästä viitsi alkaa väitellä.

Toinen asia on, että minä kannatan tätä kelamaksun poistamista yrityksiltä, koska se vähentää työvoimaan kohdistuvaa verotusta. Jos se auttaisi edes sen verran, että yritykset säästäisivät, pitäisivät ne työntekijät työpaikoillaan tämän turvin, niin sekin olisi näissä lamaoloissa ihan hyvä asia. Ja kun nousu lähtee käyntiin, se auttaa sitä, että yritykset palkkaavat lisää työvoimaa.

Erittäin hyödyllistä on tietenkin se, että 250 miljoonaa euroa tästä kelamaksujen poistosta tulee kuntien hyväksi. Kunnat ovat, osa ainakin, eläneet kuin pellossa pari kolme vuotta ja ovat nyt ihan kouristuksissa, koska yhtäkkiä tuli tämä lama eivätkä ne osanneet siihen varautua eivätkä monet kunnat olleet varautuneet. Tällä tavalla ainakin kunnat osittain saavat helpotusta omiin rahoitusongelmiinsa.

Sitten minä haluaisin kyllä perustella sen, että minä en kaikissa asioissa ajattele niin kuin pitäisi ajatella. Minä ajattelen niin, että tämä talo on se, joka päättää, tämä talo on se demokratian kehto ja ei pidä olla muita jumalia kuin eduskunta. Tämä on kokemuksen myötä karttunut ajatus. Liinamaa ykköset ja Liinamaa kakkoset silloin aikoinaan, kun Suomea pelastettiin tietyllä tavalla taantumasta, olivat ikään kuin kahden osapuolen välisiä ratkaisuja, joita valtio sitten avitti, ei ollut neuvottelemassa, mutta avitti kuitenkin tietyllä tavalla omilla porkkanoillaan, että sopimus syntyi. Samalla tavalla silloin, kun energiakriisi oli 1970-luvun puolessavälissä, tasapainotettiin taloutta veroratkaisuilla. Ja sitähän nämä tupot ovat olleet, että kaksi kantaa ovat siellä neuvotelleet ja valtio on sitten katsonut, onko tulos sen väärtti, että sitä pitää ja voi tukea verovaroilla ja verotuksen keventämisellä.

Mutta 1980-luvulla tilanne meni siihen malliin, että vaatimukset korporatiivien puolella vain kasvoivat ja kasvoivat ja vaadittiin kolmikantaista valmistelua, jossa ei enää riittänyt se, että neuvoteltaisiin palkoista ja palkankorotuksista ja työelämän muutoksista. Sehän se kolmikannan tehtävä ja tarkoitus on, että ne, jotka panevat toimeen työelämään liittyviä lakeja, niitä valmistelevat ja hallitus katsoo, ovatko esitykset sellaisia, että niitä voi esittää, ovatko ne hyväksyttäviä niin, että ne voi esittää eduskunnalle ja eduskunta voi ne hyväksyä. Tämä on se kolmikannan periaate.

Mutta se meni siihen suuntaan 1990-luvun alussa, että näillä kiristettiin, kun tuli lama ja olisi pitänyt ja pitikin säästää. Mutta kolme kertaa Esko Ahon hallitusta uhattiin yleislakolla, kun se yritti puuttua niin sanottuihin saavutettuihin etuihin — kolme kertaa. Kuukausi sen jälkeen, kun hallitus oli nimetty, vappuna oli mielenosoitus Senaatintorilla ja muuallakin niitä oli. Se meno oli sellainen, että se järkytti silloisen ensimmäisen kauden kansanedustajan sielunelämää niin syvästi, että en ole kyllä toipunut siitä vieläkään. Jossakin vaiheessa Lauri Ihalainen vielä sanoi lehtihaastattelussa, että meille, ay-liikkeelle, kuuluu kaikki, paitsi ulkopolitiikka, ja siltä se todellakin on näyttänyt: ay-liikkeelle kuuluu kaikki tässä tasavallassa. Ja mitä kuuluu demokraattisesti valitulle eduskunnalle, minä vaan kysyn.

Minä en pysty ymmärtämään sitä revohkaa, mikä nyt tästä eläkepäätöksestä on syntynyt, että aletaan puhua todellakin kahden vuoden noston takia yleislakosta. Minusta se on vastuutonta puhetta ay-liikkeeltä, ihan totta. Se on todella vastuutonta puhetta tämmöisenä aikana, jolloin Suomi on vajoamassa ja on vajonnut jo syvään lamaan, joka ei ole meistä riippuvainen, vaan ihan ulkopuolisista syistä. Lama on synnytetty Wall Streetillä, emme me sinne voi mennä. Menisi ay-liike sinne reuhaamaan ja sanomaan, miksi tämmöinen lama tuli, niin että nyt pitää tehdä sitä ja tätä.

Kysymys tästä eläkeiän nostosta: onko se niin hirveän iso? Meitä on täällä paljon — ed. Pulliainenkin on aikoja sitten täyttänyt 63 vuotta — jotka teemme töitä tämän "virallisen" eläkeiän jälkeen. Ja minä sen verran tiedän työelämästä, että pahin este siellä on se työelämän ilmapiiri. Jos se ontuu, siellä ei kukaan viihdy. Siellä jo kolmekymppiset nuoret toivovat, että voi kun pääsisi eläkkeelle. Ja mistä se johtuu? Se johtuu siitä, että työnantajat eivät kouluta omia pomojaan, pikkunilkkejä pomojaan, jotka pompottavat työntekijöitään, kuvittelevat tietävänsä kaiken ja osaavansa kaiken. Jos työelämässä annettaisiin vapauksia, kohdeltaisiin ihmisiä kunnioittavasti, niin ei taatusti olisi niitä ongelmia, mitä tällä hetkellä on. Miksi näihin ei puututa? Eihän valtiovalta voi mennä työpaikalle ja sanoa, että nyt olette ihmisiksi. Sen paimentaminen, että työntekijä on ihmisiksi ja tekee työnsä, kuuluu ay-liikkeelle ja sen paimentaminen, että esimiehet ovat ihmisiksi, kuuluu työnantajalle. Tässä on vastaus kysymykseen, miksi ihmiset eivät halua tehdä, eivät pysty tekemään eivätkä jaksa tehdä töitä yli 63-vuotiaiksi. He haluavat päästä eläkkeelle niin pian kuin suinkin. Ja näitä aikaisempia hienoja eläkeputkia, joita on sovittu siellä kolmikannassa, niitä ovat kyllä työnantajat käyttäneet härskisti hyväkseen 1980-luvulla. Kun viisikymppinen pääsi eläkeputkeen, niin onko se normaalia käytäntöä, normaalia yhteiskuntapolitiikkaa? Ei ole.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle enstäinkin kolmikannasta. Tähän mennessä kolmikanta on toiminut suhteellisen hyvin. Olen työelämävaliokunnassa ollut vuodesta 1995 asti, ja kyllä siellä useana päivänä ravaa näitä eri järjestöjen edustajia. Minä olen ymmärtänyt, että siellä valmistelu tapahtuu kolmikannassa. Jos se noin vihattava juttu on, niin kuin ed. Ukkola kuvaa, ja paha asia, niin onko nykyinen hallitus sitten lopettamassa tämmöisen jutun myös siltä osin ja tulee sanelupolitiikka?

Sitten toiseksi tästä eläkeikäkysymyksestä, mitä sanoitte. Eiväthän ne ihmisraukat jaksa sinne 63:eenkaan olla. Miksi he jäävät eläkkeelle keskimäärin jo 59-vuotiaina? Vaikka sen rajan nostaisi 80:een, niin jos työelämän olosuhteita ei saada parannettua, sama asia. Ja valtiovalta näyttää etunenässä näköjään mallia siitä. Muistan hyvin Tielaitoksen, kun se liikelaitostettiin, niin sieltähän potkaistiin ulos nuorta porukkaa ja kotiin maksettiin palkka. Ei se kovin hyvää esimerkkiä osoita. Jos sitä ei osata muuttaa, niin ei millään kahden vuoden siirrolla tapahdu mitään siinä, että ihmiset jaksaisivat olla pitempään töissä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle vaan, että teidän muistinne on hiukan valikoiva. Otetaan nyt rinnalle muutama muukin esimerkki tältä tulopoliittisten kausien ajalta. Ensinnäkin 1970-luvun loppupuolella, olikohan se 1977 vai 1978, jo voimassa olevan tupon mukaisista palkankorotuksista nipistettiin pois, palkkoja alennettiin tupo-osapuolten kesken. Kaikissa sopimuksettomissa tiloissa ei ole päädytty tupoon ollenkaan. Niitä jaksoja on vaikka kuinka paljon sitten vuoden 1968. Siinä on sitten nähty, mihinkä se johtaa. Elikkä siinä aina silloin se valtio-osapuoli, se kolmas ratas, on voinut katsoa, onko tämä yhteiskuntapoliittisesti kokonaisedun mukaista vai ei.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkola käyttää raikkaita, pirteitä puheenvuoroja monesti, mutta aina kun ed. Ukkola rupeaa puhumaan ammattiyhdistysliikkeestä, hänestä kumpuaa tämmöinen syvä, etten sanoisi, musta porvari. Minä olen harmissani ja loukkaantunut siitä sen takia, kun juuri tänään viimeksi luin Castellsin—Himasen kirjaa, molemmat professoreita, ja he ovat arvioineet suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitystä. He toteavat, että siinä on neljä keskeistä menestystekijää taustalla. Yksi niistä on se, joka liittyy suomalaiseen ammattiyhdistysliikkeeseen ja meillä siihen liittyvään sopimusjärjestelmään. Se on ollut yksi keskeinen elementti, jolla on tämä Suomen vauraus luotu. Minä ymmärrän sen, etteivät nämä puheet vaikuta enää ed. Ukkolaan mitenkään, mutta minusta on tärkeää pöytäkirjoihin todeta, että tämmöinen valistunut tiedemiesten arvio antaa suurenmoisen tunnustuksen (Puhemies: Minuutti on kulunut!) suomalaiselle ammattiyhdistysliikkeelle.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kannatan ed. Räsäsen tekemää lausumaehdotusta.

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys merkitsee Kansaneläkelaitoksen kannalta varsin merkittävää muutosta. Kela on valtion budjetin ulkopuolinen rahasto, ja se tarkoittaa sitä, että se saa pääosin rahoituksensa muualta kuin valtion budjetista. Viime vuosina Kela on saanut niin sanotun takuusuorituksen valtiolta, kun maksutulo ei ole riittänyt. Mutta nyt tämän esityksen myötä Kelasta tulee erittäin voimakkaasti valtion budjetista ja budjettitaloudesta riippuvainen rahasto, mikä on jo perustuslainkin näkökulmasta uusi tilanne. Tätä ei ole tässä yhteydessä ollenkaan mietitty. En tiedä, vaatiiko tämä mahdollisesti jopa Kelasta annetun lainsäädännön muuttamista.

Tämä esitys siis murtaa Kansaneläkelaitoksen ja koko kansaneläkejärjestelmän perustaa merkittävästi, koska sen yksi keskeinen osa, rahoitus, menee uudelle pohjalle. Onko se hyvä vai huono, vaikuttaako se mahdollisesti jatkossa etuuksiin, sitä emme tiedä, päätöksethän tehdään tässä talossa ja lain kautta. Mutta kun esimerkiksi takuueläke tulee parin vuoden kuluttua, niin tämä 1,1 miljardin summa kasvaa ehkä 20—30 prosenttia ja ollaan aika isojen summien kanssa tekemisissä.

Tällä hetkellähän hallitus sitten toteaa, että tämä aukko, mikä tälle vuodelle syntyy, täytetään velan otolla eli tulevat sukupolvet maksavat tämän velan, joka tässä nyt syntyy, lapset ja lapsenlapsemme. Sitten jatkossa on tarkoitus periä tämä rahoitus muilla veroilla. Miten ympäristö- ja energiaverot kohdennetaan? Pannaanko ne teollisuudelle? Jos pannaan, niin kilpailukyky heikkenee eräillä aloilla hyvinkin raskaasti, esimerkiksi energiaintensiivisillä aloilla. Pannaanko ne kaupalle, liikenteelle mahdollisesti, kuljetuselinkeinolle, joka on nytkin ollut aika ajoin aika lailla ahtaalla? Vai pannaanko ne ensi sijassa kotitalouksille ja muun muassa eläkeläisille sähkö- ja energiaveron korotuksina, jäteveron korotuksina? Vai pannaanko ne kunnille, jotka myös ovat esimerkiksi suuria energian käyttäjiä? Tämä kysymyspatteri on kokonaan vastaamatta tässä yhteydessä. Mielestäni jo yksistään tämä aukko tässä paketissa edellyttää sitä, että tämä nyt hylätään ja palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että myös rahoitus pysyvällä, kestävällä tavalla kansaneläkejärjestelmälle vahvistetaan ja tiedetään päätöstä tehtäessä. Tähän tähtää myös lausumaehdotus, jonka ed. Räsänen on vastalauseeseen 2 jättänyt.

Herra puhemies! Sitten kansaneläkemaksun poistamisen kohdentuminen on mielenkiintoinen kysymys. Tämähän kohdentuu kaikille työnantajille, niillekin, joilla menee erittäin hyvin. On monia tuhansia yrityksiä, joilla ei ole mitään ongelmaa työllistämisessä, vaan ne pitävät kaiken sen työvoiman, mitä tarvitsevat, ja maksavat varsin hyviä palkkoja, jolloin ne saavat myös suhteellisen hyvän alennuksen tästä maksun poistamisesta. (Ed. Heinonen: Työllistävät enemmän!) — Ne eivät työllistä yhtään enempää, koska niillä on varaa nytkin työllistää se määrä, mikä niillä on tarvetta työn suorittamisen näkökulmasta. — Sen sijaan ne yritykset, jotka ovat joutuneet tässä talouden katastrofissa, joka meillä on päällä, lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijänsä, eivät hyödy tästä senttiäkään. Koska ne eivät maksa palkkoja, niin ne eivät maksa myöskään palkkaperusteisia maksuja. Nyt tässä talouden tilanteessa pitäisi valtion elvytystoimet kohdentaa näille yrityksille, jotka ovat hädässä ja joiden työpaikat ovat kaatumassa tai jo kaatuneet, ja niitten työntekijöitten hyväksi, jotka ovat lomautettuina tai irtisanomisuhan alla. Tämä on aivan yksinkertaista maalaisjärkeä. Näin pitäisi tehdä eikä jakaa rahaa niille yrityksille, joilla menee hyvin.

Kuntien osalta on varmasti totta se, mitä ed. Lahtelakin totesi, että kaikilla kunnilla on aika lailla tiukkaa, mutta kyllä minä nostan esille kuitenkin sen, että esimerkiksi Kauniaisten kaupungilla on veroprosentti 16, Kiteen kaupungilla taitaa olla veroprosentti 21. Ero on siis valtava, 30 prosenttia suunnilleen on ero. (Ed. Pulliainen: Ja Kauniainen pyrkii samaan!) Kauniainen pystyy tänä päivänä pitämään kaikki ne työntekijät, joita sillä on, ihan hyvin, ei ole mitään ongelmaa taloudessa, ja maksamaan maksimipalkat, jotta saa mahdollisimman hyvän työntekijäjoukon. Mutta Kitee tai Pelkosenniemi 21 prosentin veroasteellaan tarjoaa mahdollisimman huonot palvelut. Ei ole lääkäreitä, ei ole palveluita, jotka maksaisivat maksuja ja veroja ja toisivat ihmisille hyvinvointia. Tältä osinkin tämä kohdentuu näille vauraimmille kunnille suhteessa jopa enemmän kuin köyhimmille.

Tämä ei ole missään mielessä tarpeen eikä järkevää eikä perusteltua. Tämä pitäisi jakaa valtionosuuksien kautta, ja esimerkiksi harkinnanvaraista valtion rahoitusavustusta tarvittaisiin nyt lukuisille kunnille, jotta ne pääsisivät tästä ahdingosta, pystyisivät pitämään ne palvelut ja työntekijät, jotka niillä on.

Hallituksen politiikka ajaa nyt täysin väärään suuntaan tältä osin. Köyhimmät kunnat joutuvat kärsimään ja vauraat keräävät tästäkin suurimman hyödyn. Valitettavasti näin on. Tässä siis otetaan valtiolle velkaa niin kauan, kunnes joku rahoituskeino, uusi veromuoto, keksitään. Pääministeri sanoi, että valtio ottaa kolmen seuraavan vuoden aikana 30 miljardia velkaa. Meidän on nyt hyvä nähdä, että tällä hetkellä teemme päätöstä, joka merkitsee noin yhtä miljardia vuodessa tuohon summaan lisää. Ei se ole vastuullista taloudenhoitoa. Eli rahat pitää kohdentaa sinne, missä on niille tarve, missä työllistetään, missä lisätään suomalaista kilpailukykyä ja parannetaan suomalaisten saamia palveluja, jotka nyt ovat suuressa vaarassa ja uhassa.

Herra puhemies! Havaitsin, että ministeri Pekkarinen oli tähän esitykseen erittäin kriittinen silloin, kun tämä annettiin tai kun ministeri Katainen ilmoitti, että näin tehdään. Hän totesi, että hän ei voi missään tapauksessa tätä hyväksyä, ennen kuin on rahoitus tälle taattu, ja meillä on asia tässä vaiheessa eikä rahoituksesta tietoakaan. Pääjohtaja Huuhtanen, joka on varmasti sosiaali- ja terveyspolitiikan ykkösasiantuntijoita Suomessa, Kelan pääjohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri, arvosteli tätä erittäin ankarasti juuri muun muassa tämän Kelan rahoitusmallin ja Kelan aseman näkökulmasta.

Olen saanut sellaisen käsityksen, että myös Suomen Yrittäjien taholta tätä kohtaan on tullut aika voimakasta kritiikkiä. Sen hyvin ymmärtää, kun Suomen Yrittäjien jäsenyritysten keskikoko on ehkä 5—10 työntekijän luokkaa. Ne yritykset eivät tästä hyödy käytännössä juuri mitään. Hyöty menee suurille yhtiöille, yrityksille, joiden osingonmaksukyky kyllä tässä paranee, mutta työllisyys ja taloudellinen tilanne eivät parane sen tähden merkittävästi, koska kysymyksessä tällä hetkellä on tässä talouden katastrofaalisessa tilanteessa se, että kansainvälinen vienti ei vedä. Se ei ole kilpailukykykysymys ensi sijassa, vaan se on kansainvälisen, globaalin talouden kriisi, joka heijastuu sillä tavalla, että suomalaisia työntekijöitä irtisanotaan ja lomautetaan. Tähän ongelmaan nyt hallituksen pitäisi paneutua eikä tehdä tällaista toimenpidettä. Tämän aika on sitten, kun tilanne on normalisoitu. Silloin pitää katsoa, onko työnantajamaksuja syytä alentaa. Toki voi käydä niin päin, että jos työvoimapula tulee, silloin työvoimamaksuja kannattaa jopa lisätä, koska silloin on parempi se, ettei työllistetä liikaa, koska on työvoimapula, mutta tänä päivänä näin ei ole.

Minä olen kyllä huolissani tästä hallituksen aivan kevytmielisestä suhtautumisesta tähän talouden tilanteeseen. Puhemies Niinistö on tähän kiinnittänyt vakavaa huomiota jo veroratkaisujen osalta viime syksynä, kun hyvätuloisten verotusta kevennettiin reippaasti. Tämä on linjassa sen kanssa ja mielestäni väärässä linjassa. Siksi tulen painamaan punaista huomenna, kun tästä asiasta äänestetään. Saatan olla ainoa omassa ryhmässäni, mutta perusteluni ovat mielestäni riittävät.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kankaanniemelle täytyy sanoa, että siinä oli suoraselkäistä puhetta. Näin tulee tehdä, mitä mieltä itse on, tehdä omat valintansa siinä.

Muutama kommentti alkuun käytyyn keskusteluun täällä.

En voi ymmärtää sitä, miten samoilla asioilla, samoilla sanoilla, voidaan tarkoittaa niin paljon eri asioita. Kokoomuksen edustajat ja kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Jyrki Katainen ovat monesti sekä tässä salissa että julkisuudessa toistaneet samaa mantraa, minkä ed. Outi Mäkelä totesi tänään täällä sanoessaan, että tästä asiasta eivät tule hyötymään ne yritykset, jotka irtisanovat työntekijöitään. Näinhän asia ei ole. On yrityksiä, jotka antavat kenkää joillekin yksittäisille tai useammalle työntekijälle, jos ja kun heille jää yksikin työntekijä vielä firmaan. Kansaneläkemaksun poisto tulee hyödyttämään sitä kyseistä yritystä. Sen takia pyydän, että kokoomuslaiset tarkistavat kielenkäyttöään sen suhteen, mitä eri termit pitävät sisällään, ja puhuvat asiasta niin kuin se on, koska se, mitä nyt ovat kokoomuslaiset puhuneet, viittaa siihen, että tässä laissa olisi jonkinlainen ehto, ehto työnantajille, että vain ne työnantajat, jotka pitävät hyvää huolta työntekijöistään eivätkä irtisano ketään, saavat sen hyödyn. Mutta tällaista ehtoahan tässä ei ole.

Meillä on myös toisenlainen, eriävä näkemys asiasta, ja hallitus on tässä kohtaa itsensä kanssa ristiriidassa. Tämä toimi, kansaneläkemaksun poistaminen, luokitellaan tähän hallituksen kuuluisaan elvytyspakettiin. Elvytyspaketista hallitus on itse sanonut, että sen tulee olla oikea-aikaista, kohdennettua ja väliaikaista. Okei, tämä on varmasti oikea-aikaista hallituksen mielestä, tämä on varmasti kohdennettua hallituksen mielestä, mutta väliaikaista tämä ei ole. Meillä on mustaa valkoisella hallituksen linjasta EU-kannanottoihin elvytyksen osalta. Tämä ei täytä yhtäkään niistä kriteereistä silloin, kun siinä on ja-sana mukana, tarkoittaen, että kaikkien kolmen elementin täytyy toteutua yhtä aikaa. Toki hallituksen esityksen yhteydessä lukee termi "väliaikainen", mutta se väliaikaisuus ei tarkoita, että kelamaksut palautettaisiin tietyn ajanjakson jälkeen, vaan se väliaikaisuus tarkoittaa sitä, että väliaikaisesti poistetaan osa, kunnes poistetaan kaikki. Pyydän vain hallituspuolueita, hallitus mukaan lukien, tarkistamaan terminologiaa silloin, kun puhutaan elvytyksestä, että se täyttää elvytykselle asetetut periaatteelliset vaatimukset: ne, jotka hallitus on itse myös allekirjoittanut. (Ed. Heinonen: Tällä on elvyttävä vaikutus kuitenkin!) — Puhutaan elvytyspaketista suoraan siinä kohtaa. Puhutaan oikeilla termeillä, ed. Heinonen.

Sitten kun puhutaan rahoituksesta, niin se, mitä täällä on kristillisdemokraattienkin taholta nostettu esiin, on, että tämän esityksen suuri ongelma on se, että tälle ei ole esitetty rahoitusta. Heitetään ilmaan vain epämääräisiä termejä, että ympäristöveroilla, energiaveroilla — ilman sen täsmällisempää tietoa, mitä tämä esitys tulee pitämään sisällään. Mutta väliajaksi hallitus on valmis ottamaan velkaa, velkaa, joka maksaa, velkaa, jota välttämättä ei tarvitsisi edes ottaa, jos nyt olisi rahoitusratkaisut jo olemassa tai se, että esimerkiksi niitä hallituksen jo päättämiä suurituloisten veronalennuksia tai joitain muita veroratkaisuja ei toteutettaisi, sillä niitäkin voidaan perua. Näin on esittänyt keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Tähän samaan linjaan on viitannut eduskunnan puhemies kokoomuksen Sauli Niinistö. Toivon, että suuret hallituspuolueet kuuntelevat niitä heidän puolueidensa edustajia, jotka puhuvat viisaita.

Rahoituksesta täytyy ihmetellä vielä kristillisdemokraattien linjaa — viimeinenkin heikäläinen poistui salista äsken — koska en ymmärrä sitä, että kristillisdemokraatit kirjoittavat ponsilausumassaan, että "Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo eduskunnan tietoon ennen lain voimaantuloa selkeän suunnitelman, jolla kansaneläkkeiden rahoitus turvataan kansaneläkemaksun poistamisen jälkeen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla". Entä sitten, jos hallitus ei tuo sitä esitystä? Niin kuin kristillisdemokraattien edustajat täällä totesivat, he joutuvat tekemään sitten kenties sokkona päätöksiä. Jos heillä on selkeä vaatimus täällä, kait heidän täytyy olla kuuliaisia itselleen ja silloin olla hyväksymättä sitä, kunnes hallitus tuo selkeät ratkaisut siihen, miten tämä asia rahoitetaan, koska silloin he antavat vapaat kädet hallitukselle tehdä minkälaisia ratkaisuja tahansa tämän heidän vaatimansa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaan.

Työllisyysvaikutuksista: Samanlaista kokeilua on tehty Pohjois-Suomessa ja saaristokunnissa. On todettu, että ei ole mainittavia työllisyysvaikutuksia, ja tämän logiikan mukaan hallitus esittää sitä kaikille laajennettavaksi. Käsittämätöntä logiikkaa. Jos sanoisi, että ei pelkästään epäloogisuutta vaan täyttä käsittämättömyyttä.

Sitten vielä siihen, mitä sovitaan yhdessä minkäkin järjestön mukaan: Luottamusyhteiskunta on Suomessa toiminut monesti nimenomaan niin, että eri tahot sopivat keskenään, järjestöt hallituksen kera, ja se on turvannut eräänlaisen yhteiskuntarauhan ja kehittämisen mallin ja vaihtoehdon koko yhteiskunnassa. Tässä taloustilanteessa, kun epävarmuus on kasvanut korkeammaksi kuin kenties pitkään aikaan, ryhdytään sanelupolitiikkaan, ja sanelupolitiikkaan on ryhtynyt nyt nimenomaan hallitus. Ensin tuli ministeri Katainen sanomaan, että kelamaksu tullaan poistamaan. Sen jälkeen löydettiin onneksi sopimus, missä löytyy vastapainoa tälle kelamaksun poistolle. Sitten tulee pääministeri Vanhanen, joka sanoo, että eläkeikää nostetaan ja sen ohessa kaikkea muuta, mikä on vastoin niitä elementtejä, jotka olivat tämän sovitun sosiaalitupon sisällä. Tämän jälkeen sanotaan, että sosiaalitupoon on sitouduttu, siis samalla kun vaaditaan toki samojen elementtien toisenlaista toteuttamista.

Jos sama hallitus on kahta eri mieltä samaan aikaan ja vaatii muita tulemaan neuvottelupöytään, niin pyytäisin vaan, että hallitus ensin tarkistaa oman linjansa, mitä mieltä on mistäkin asiasta, ja sen jälkeen tarkistaa myös omat linjauksensa ja on valmis luopumaan niistä. Oikeat tavoitteet, oikeat keinot, niitä tuemme. Mutta oikeat tavoitteet, väärät keinot, niitä ei sovi kenenkään tukea.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos se olisikin näin helppoa ollut, tämä luottamuksen rakentaminen, mutta kun se menee kiristykseksi ja saneluksi, niin silloin menee luottamukselta pohja. Näin on. Jos 1990-luvun alussa ei olisi heti alettu uhkailla yleislakolla, niin ehkä Suomi ei olisi mennyt niin syvään lamaan silloin. Täälläkin on monta kertaa ed. Kallis sanonut, että viisaampi väistyy, viisaampi väistyy. No, onko hallituksen ja demokraattisen organisaation, demokratian, aina väistyttävä korporaation tieltä, tätä minä kysyn.

Tämä sosiaalitupo ja sen synty. Siinähän ei hallitus ollutkaan mukana alkuvaiheessa, vaan senhän teki kaksikanta, ja sitten hallitus hyväksyi sen tulokset, että okei, kyllä se vaan sopii. Kyllä hallituksella täytyy olla oikeus linjata, mihin se pyrkii eläkepolitiikassa ja eläkeiässä. Eihän se voi olla pelkästään korporaatioiden käsissä.

Toinen varapuhemies:

Keskustelu koskee työnantajan kansaneläkemaksun alentamista.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paasio luetteli tämän tutun listansa, joka EU:ssa on ollut näistä elvytystoimenpiteistä, ja viittasi tuohon ja-sanaan siinä. Se on totta, että tällä logiikalla voidaan todeta, että tällä ei ole elvyttävää merkitystä, mutta tosiasia on kuitenkin se, että kelamaksun poisto kohdistuu suoraan työntekijän palkkaukseen ja helpottaa tätä kautta työllistämistä tässä tilanteessa. On todettu, että työvoiman kysyntää tällä pystytään lisäämään noin 10 000 hengellä, ja sitä kautta tällä on nimenomaan elvyttävä vaikutus. Väliaikaisuus syntyy sitä kautta, että tämä vaje täytetään myöhemmin yrityksille tulevilla ympäristöveroilla, ja tämä on se logiikka, joka tekee tästä ehdottomasti elvyttävän toimenpiteen ja on monelle yritykselle varsin merkittävä ja tärkeä tässä tilanteessa.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ensinnäkin ed. Heinoselle: Väliaikaisuushan tarkoittaa sitä, että joku tuki, veronalennus tai vastaava, on määrämittainen. Esimerkiksi olisi voinut väliaikaisesti laskea kelamaksua vuodeksi, kahdeksi, kolmeksi. Se on väliaikainen eikä se, että väliaikaisesti rahoitetaan velalla, väliaikaisesti jollain muilla veroilla. Ei se ole väliaikaisuutta.

Ed. Heinonen, Suomen hallitus on ministeri Kiviniemen allekirjoituksella ilmoittanut Euroopan unionin johdolle, että Suomi elvyttää oikea-aikaisesti, kohdennetusti ja väliaikaisesti, ja nämä kriteerit eivät täyty kelamaksun poistolla, ei hyvätuloisten veronalennuksilla eikä edes ruuan alvia alentamalla. Tässä on miljardipanokset, ja ne ovat hutikuteja kaikki.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Heinoselle: Juuri näin kuten ed. Saarinen täällä todisti, mitä tarkoittaa sana väliaikainen. Me voimme kikkailla näillä, mutta sanoilla on oikeasti myös merkitys, ja siihen me vetoamme. Me vain luemme hallituksen linjauksia ja vaadimme hallitusta pysymään omien sanojensa takana. Luen suoraan mietinnöstä, mitä se tarkoittaa väliaikaisuudella: "Alennus ehdotetaan säädettäväksi väliaikaisena, koska hallituksen tarkoituksena on antaa eduskunnalle erillinen esitys työnantajan kansaneläkemaksun pysyvästä poistamisesta." Ei niin kuin ed. Heinonen sanoi. Luen jälleen hallituspuolueiden tekstiä täältä.

Viitaten aiemmin käytyyn keskusteluun ed. Zyskowicz sanoi, että tällaisena taloudellisena aikana hallitus tarvitsee yhteistyökumppaniksi työmarkkinajärjestöjä. Juuri näin, mutta voidaan kysyä, että silloin kun hallitus linjasi tätä eläkeiän nostoa, niin missä oli se kaipuu kumppanille silloin. Silloin sanottiin, että kumppani ei kelpaa, koska kumppani on kuitenkin eri mieltä. Nyt kun hätä on suuri, kumppanillekin olisi tarvetta.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä väliaikaisuus syntyy nimenomaan siitä, että yrityksille tämä hyöty tulee niin, että ne saavat tämän hyödyn saman tien eli niiltä helpottuu tuo paine mahdollisille irtisanomisille tai lomautuksille, ja tämä on se väliaikainen elementti, joka tähän sisältyy. Valtiovarainministeri Katainen on muistaakseni jossain todennutkin, että kyse ei ole ensisijassa tässä kelamaksun poistossa elvytyksestä vaan nimenomaan pitkän aikavälin kestävyydestä, mutta elvyttävä vaikutuskin tällä on kyllä ilmeinen.

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mennään logiikan puolelle jälleen. Ed. Heinosen logiikan mukaan siis kaikki ansiotuloveron alennukset ovat väliaikaisia, kun hallitus esimerkiksi nostaa samalla palvelumaksuja. Ne ovat väliaikaiset sitä kautta, koska ne tullaan kompensoimaan jonkin muun rahoitusväylän kautta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti ed. Paasio voi kahvilan puolella jatkaa ed. Heinosen opettamista tuossa asiassa, koska se on niin epälooginen, tuo ed. Heinosen, joka itse kai on opettaja, perustelu.

Arvoisa puhemies! Tämän sosiaalitupon kannattaminen ei ole kyllä perusteltua eikä sen puolustaminen. Sikäli kuin minä tiedän, ainakin SAK:n puolelta on kuulunut sellaista, että se annettiin näille osapuolille ota tai jätä -asiana, hyväksy tai hylkää, mutta että se toteutuu joka tapauksessa, siis nimenomaan tämä kansaneläkemaksun poistaminen työnantajilta.

Kelan asemasta puhui ed. Kankaanniemi erittäin hyvin. 1990-luvun puolivälin aikoihin haluttiin myöskin Kansaneläkelaitoksen asemaa muuttaa, tehdä se riippuvaiseksi nimenomaan valtioneuvostosta. Silloin ei mennyt läpi se linjaus, joka lähti kokoomuksesta. Nyt tätä tehdään tällä tavoin, että poistetaan vähä vähältä, ja aika tavalla nyt tällä kertaa, Kelan rahoitusta, joka olisi budjettiriippumaton, ja siirretään sitä budjettirahoitteiseksi tavalla tai toisella, nyt aluksi nimenomaan velan kautta. Tuo määrä, 1,2 miljardia euroa, vastaa suunnilleen lääkekulukorvausten määrää, mikä kuvaa todellakin sen suuruutta. Mehän olemme paljon keskustelleet lääkkeiden hinnoista ja yleensä lääkeongelmasta. Tähän asiaan siis nimenomaan pääjohtaja Huuhtanen on kiinnittänyt huomiota, ja niin kuin täällä on todettu, jos joku tuntee nämä asiat, niin varmasti hän.

Aivan selkeästi tämä esitys ohjaa huonosti työllisyyden kehittämistä, se ei siihen ole sopiva. Se ei ole myöskään elvytystoimi siinä mielessä, että se euro, joka nyt lähtee pois työnantajilta, olisi selkeästi kohdennettava uusiin työpaikkoihin.

Mitä tulee ympäristöveroihin tämän kansaneläkemaksun poistamisen kompensaationa, niin voimme toki todeta sen, että ympäristöverojen säätäminen on tässä talossa ollut erinomaisen vaikeata. Siellä on omat ongelmansa. Tästä ympäristöverotuksen lisäämisestä on puhuttu niin kauan kuin minä olen täällä ollut eli vuodesta 1995. Ed. Pulliainen varmasti on kuullut sen asian jo aikaisemminkin. Näin ollen tämä heitto siitä, että asiat hoidettaisiin ympäristöverotuksella, on aika ontuva, kun tiedämme, minkälainen paperi tässä talossa on nimenomaan ilmasto- ja energiastrategian sisällä, ja sen pitäisi ulottua vähintään vuoteen 2020, ja kyllä siellä aika vähän ympäristöveroista puhutaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei tässä mistään riemastuttavasta asiasta kaiken kaikkiaan ole kysymys, ei myöskään sellaisesta, josta hallitus voisi urostekonaan erityisesti rintaa pullistellen kehuskella.

Mutta se asia, joka nyt tässä kuitenkin on se villakoiran ydin, Kern des Pudels, on se, että kaikkia tällaisia suhdannepoliittisia tekoja pitää täsmälleen arvioida siinä hetkessä, jolloin ne poliittisesti päätetään kulloisenkin hallituksen toimesta, ja tässä se kulloisenkin hallituksen toimesta jossakin tilanteessa oli se tilanne, jossa tämä finanssikriisi, ilmeisesti voimakkaasti päälle käyvä taantuma, oli kriittisessä pisteessä. Silloin piti tehdä jotakin, jotakin, jonka jokainen mieltää joksikin teoksi, joka on oikean suuntainen.

Kun siinä tilanteessa piti varmasti kertoa — niin olisi varmasti demarihallituskin tehnyt, että olisi siinä tilanteessa ilmoittanut, mistä ne rahat otetaan, kun akuutisti oli juuri ehditty kertoa, ettei siellä kassassa tulopuolella mitään ole, elikkä siis on pakko tehdä velkaa — millä tavalla ainakin pyritään syntyvää aukkoa täyttämään, niin silloin kun vihreät ovat hallituksessa, niin oli aivan luontevaa, että otettiin ympäristö- ja energiaverot listalle. Se on ihan luontevaa, koska me olimme hallitusneuvotteluissa kaksi vuotta sitten nimenomaan näitä ympäristö- ja energiaveroja pitäneet esillä ja toivoneet, että niissä asioissa päästäisiin eteenpäin, aivan niin kuin ed. Tiusanen kerkisi juuri tässä todeta, elikkä ne ovat olleet esillä. Ne olivat esillä vuonna 1991:kin, kun minä olin itse hallitusneuvottelijana silloin ja siinä Esko Ahon vastapäätä istuskelin ja toin näitä asioita esille, ja niissä sitten kävi niin kuin kävi ja meille näytettiin ovea hyvin ystävällisesti kaikkine ympäristö- ja energiaveroinemme ja energiapoliittisine kannanottoinemme.

Nyt kun tätä keskustelua on käyty — tämä on aika jännittävä homma sinänsä — niin nyt on hyvin selvästi tuotu erilaisia perusteita ympäristö- ja energiaverojen puolesta ja niitä vastaan, mikä on hyvää mahdollisesti, mikä on huonoa, mikä on erittäin huonoa, ja kaikella on hintansa sekä ympäristöpoliittisesti että sosiaalipoliittisesti ja yleispoliittisesti. Juuri näitä arviointeja nyt tehdään ja, korostan, arvoisa puhemies, siinä ajassa, jota nyt taantuman aikana eletään. Näinhän se pitää tehdäkin. Uskon ihan vakaasti siihen, että jos demarit olisivat nyt vetämässä hallitusta, niin suurin piirtein samalla tavalla se keskustelu menisi, mutta oppositiolla on suvereeni oikeus ja velvollisuus arvioida rankimman jälkeen kaikkia hallituksen toimenpiteitä, ja sitä puhetta me olemme täällä hallituksen puolella ei nyt korvat punaisina mutta innokkaasti kuunnelleet.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! En laajasti tätä aihetta läpi käy, mutta muutaman huomion nostan tässä omassa puheenvuorossani.

Ensiarvoisen tärkeää on todeta se, että kelamaksun poistosta ei olla tekemässä mitään lahjaa yrityksille kuluttajien kustannuksella. Sellaisenkin kuvan tämänpäiväisestäkin keskustelusta ja julkisesta keskustelusta on voinut saada. Kyse on nimenomaan vain yritysten verorakenteen muuttamisesta työllisyyden hyväksi. Kelamaksun poistollahan alennetaan nimenomaan yritysten työllistämiskustannuksia.

Kansaneläkemaksun poisto vähentää työllistämisen kustannuksia taantumassa ja irtisanomisen uhatessa erityisesti juuri pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa, ja poisto ei ole siis yleinen verohelpotus työnantajille. Kevennys kohdistuu suoraan työntekijän palkkaukseen, ja yritys, joka irtisanoo työntekijöitä, ei hyödy maksun poistosta irtisanottujen osalta. (Ed. Saarinen: Se vielä puuttuisi!)

Kelamaksun korvaavilla toimenpiteillä eli yritykselle tulevilla energia- ja ympäristöveroilla maksurasitusta ollaan siirtämässä nimenomaan yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan. Sinivihreä hallitus, niin kuin ed. Pulliainen totesi, on johdonmukaisesti siirtänyt tätä verotuksen painopistettä työn verotuksesta ympäristöä rasittavan kulutuksen verotukseen, eli tämä on varsin järkevä ja tulevaisuuteen katsova toimenpide. Tämä ratkaisu myös keventää työn verotuksen kokonaisveroastetta.

Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen totesi aivan oikein, että tulevaisuudessa Kelan jakamat perusturvaetuudet tulisi rahoittaa pelkästään valtion toimesta ja että työnantajien kelamaksu on ollut perusteeton jäänne, josta on jo korkea aika luopua. Tästä olen täysin samaa mieltä.

Kyse ei ole ensisijaisesti elvytyksestä, vaikka sekin tässä keskustelussa on varsin paljon esillä ollut, vaan nimenomaan pitkän aikavälin kestävyydestä, mutta elvyttävä vaikutuskin tällä asialla on ilmeinen, hyvä niin. Kevennys kohdistuu siis nimenomaan suoraan työntekijän palkkaukseen ja helpottaa siten työllistämistä. Maksun poistaminen tukee työvoiman kysyntää arvioiden mukaan noin 10 000 hengellä.

Hämmentäviä lausuntoja tämän asian ympärillä on ollut lukuisia. Yksi sellainen oli SDP:n varapuheenjohtajan Maria Guzenina-Richardsonin heti tuoreeltaan esittämä väite, jonka mukaan tämä esitys ei koskisi lainkaan kuntia. Tällaisen tiedotteen hän myös julkisuuteen antoi. Väite on täysin perätön. Kunnat ovat suurena työllistäjänä yksi suurimpia hyötyjiä tässä uudistuksessa.

Kunnat ovat suurena työllistäjänä saamassa tämän kautta itselleen merkittävää etua. Tänä vuonna kuntien menorasite kevenee noin 78 miljoonalla eurolla, ja nettovaikutus keventää ensi vuodesta lähtien kuntien maksurasitetta tuolla noin vajaalla 250 miljoonalla eurolla vuodessa pysyvästi. Tämä rasite siirtyy siis valtion kannettavaksi.

Tuohon toimenpiteen elvyttävään vaikutukseen jos vielä ihan muutamalla sanalla, arvoisa puhemies, menen, niin on varmasti järkevää, että rakenteellisia uudistuksia tehtäessä eri ratkaisujen ajoituksella voidaan vaikuttaa näihin suhdanteisiin, ja näin tässäkin tapauksessa ollaan toimimassa.

Veroja ja maksuja kannattaa alentaa matalasuhdanteessa tai taantumassa, ja toisaalta sitten, niin kuin tässäkin tehdään, kompensoivat nostot on järkevää tehdä normaalissa suhdanteessa tai nousukaudella. Näin olemme tämänkin asian kanssa toimimassa. Kansaneläkemaksun alennus on tarkoitettu pysyväksi ja nopeasti voimaantulevaksi toimenpiteeksi niin, että nyt huhtikuun alussa on tuo ensimmäinen alennus ja kokonaan poisto sitten vuoden 2010 alussa. Ratkaisu keventää työn verotuksen kokonaisveroastetta tätä kautta.

Tämä kelamaksun poisto on siis osa työmarkkinoiden kokonaispakettia, joka edistää velkaantumisen vastapainoksi julkisen talouden kestävyyttä nopeuttamalla eläkkeiden rahastointia. Työntekijöiden ja työnantajien palkkasivukuluna maksamaa työeläkemaksua eli sitä niin kutsuttua Tyel-maksua ollaan nostamassa nykyisestä 0,2 prosenttiyksiköllä vuosittain vuodesta 2011 alkaen niin, että tuo koko nosto on saatu valmiiksi sitten kolme vai neljä vuotta myöhemmin, jos oikein muistan, niin vuoteen 2014 mennessä.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kelamaksun poistamisen suurin yksittäinen hyötyjä on Nokia. Työantajan kelamaksu on porrastettu yritysten pääomavaltaisuuden mukaan, ja tietenkin suurin hyötyjä on suurin yritys. Kysynnän hiipumisesta huolimatta Nokia tekee edelleen voittoa viime vuodelta 7 miljardia ja jakaa osinkoja 1,5 miljardia. Lisäksi on pitkä rivi monia suuria yrityksiä, joilla edelleen menee hyvin.

Kannattaa muistaa, että kysymys on pysyvästä maksun poistosta, ja kannattaa muistaa, että menneissä kymmenessä vuodessa suomalaisten yritysten voitot ovat kaksinkertaistuneet ja jaetut osingot kymmenkertaistuneet. Suuryritykset ottavat kyllä vastaan tukiaiset ja verohelpotukset, mutta jatkavat irtisanomisia, lomautuksia ja työehtojen polkemista entiseen malliin.

Tällaisilla toimilla ei elvytetä taloutta, mutta murennetaan sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen rahoitusta. Siksi on aivan käsittämätöntä, että kelamaksun poisto on kytketty osaksi sosiaalitupoa, jonka sopijaosapuolina ovat olleet palkansaajajärjestöjen johtajat. Näin etäälle kolmikannassa liukuvat myös ammattiyhdistysliikkeen edustajat omien jäsentensä eduista.

Arvoisa herra puhemies! Suurin kysymys tässä on, miten tämä 1,1 miljardin aukko täytetään, miten yksityisille työnantajille annettava 800 miljoonan lahja rahoitetaan. Valtiovarainministeri Katainen on todennut, että kolo paikataan välillisiä veroja korottamalla. Välillisiä kulutusveroja ovat meillä muun muassa arvonlisävero sekä energian, alkoholin ja tupakan valmisteverot.

Arvonlisäveron arvioidaan tuottavan tänä vuonna noin 15 miljardia euroa. Summa on suurin piirtein sama kuin tuloveron tuotto. Valmisteverojen tämän vuoden tuottoarvio on 5,1 miljardia euroa. Siitä energiaverojen osuus on kaksi kolmannesta ja loppu tulee alkoholista ja tupakasta. Energiaveroista 75 prosenttia kertyy bensiinin ja dieselöljyn veroina, loput muun muassa lämmityksestä ja energiantuotannosta.

Mikäli työnantajille annettava 800 miljoonan euron helpotus rahoitettaisiin arvonlisäverolla, summa edellyttäisi yli 1 prosenttiyksikön korotusta arvonlisäverotasoon. Jos vastaava 800 miljoonan euron tuotto kerätään valmisteveroista, niitä on korotettava yli 15 prosenttia. Jos korotus kohdistetaan pelkästään energiaan, veronkorotus olisi yli 24 prosenttia. Jos taas summa haalittaisiin kokoon alkoholista ja tupakasta, niiden verotuottoa olisi lisättävä 45 prosenttia.

Nämä luvut kertovat, millaisesta summasta on kysymys, mitä vaatii haalia kokoon tämän kelamaksun poiston suuruinen kokonaissumma. Tällaisia laskuja porvari kirjoittelee tavallisen kuluttajan maksettavaksi. Kyllä on sanottava, että Kataisen ilmoittama rahoittamistapa ja -linja on pienituloisten kannata katastrofi.

Hyvät edustajat, arvoisa puhemies! Kannatan ehdottomasti tämän lakiesityksen hylkäämistä.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

__________

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Käsiteltävä asia liittyy siihen kokonaisuuteen, jolla meidän takavuosina varsin tiivistä veropohjaamme rapautetaan ja tällä tavalla menokehystä kierretään. Nyt ollaan suhdannetilannettakin hyväksi käyttäen ja myöskin poliittisen johdon kokoonpanoa hyväksi käyttäen toteuttamassa erittäin oikeistolaista politiikkaa, mikä sinänsä tähän kansanvaltaiseen järjestelmään tietysti sopiikin, koska Suomihan on eräs Euroopan oikeistolaisimmista valtioista, ja jälki alkaa näkyä. Se on valitettavaa, että tällä tavalla nakerretaan hyvinvointivaltion rahoituspohjaa.

Olisi kuvitellut, että esimerkiksi keskustapuolue antaisi jonkinlaisen arvon Kansaneläkelaitoksen pääjohtajan asiantuntemukselle, mutta se jäi vain toiveen poikaseksi. Kölin alta vedettiin siis pääjohtaja Huuhtanen, joka varmasti tietää ja tuntee, mistä on kysymys. Nyt rahoitetaan velalla. Meidän talousasioita taitava puhemiehemme Sauli Niinistö, joka on toiminut myös valtiovarainministerinä pitkään, on varoittanut turhan löyhästä velanotosta. Yhdyn tässä hänen mielipiteeseensä. Siis rahoitetaan velalla ja aiheutetaan sosiaaliturvan rahoitukseen kattamaton, tässä vaiheessa kattamaton, lähes miljardin aukko. Rahoitusvastuu siirretään hamaan tulevaisuuteen. Kuka sitten tietää, missä suhteessa kustannukset kenenkin niskaan vyöryvät?

On tapahtumassa verovelvollisten kesken aivan valtava uusjako, kun hyvätuloisten verotusta kevennetään, kelamaksu poistetaan, ruuan arvonlisävero poistetaan. Nämä ovat pysyviä, suuria, miljardiluokan tulonmenetyksiä, ja rahoituksesta ei ole tietoakaan. Tässä selvästi päällimmäiseksi nousee se, että suhdannetilannettakin hyväksi käyttäen kerta kaikkiaan vyörytetään asioita läpi. Olisi kuvitellut myös, että kykypuolueena tunnettu kokoomus antaisi jonkun arvon niille tuloksille, joita on saatu niiltä alueilta Suomessa — nämä ihmiskokeet siis on tehty Suomessa — jotka liittyvät sotumaksujen alennuksiin. Eivät ne ole lisänneet työllisyyttä. Ne ovat olleet vaikutuksiltaan lähestulkoon nollan luokkaa, eli tämä naula ei käytännössä vedä. Se on kovin kallis naula lyötäväksi.

Sitten jotakin käsitteestä "väliaikaista". Laulussa sanotaan, että täällä on kaikki väliaikaista, mutta minulla on tässä kädessäni maamme hallituksen paperi, hallituksen kannanotto EU:n vuoden 2010 talousarvion painopisteistä, kirjattu 30. päivä tammikuuta tänä vuonna, allekirjoitus hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Lainaan täältä yhden kappaleen. Toivon, että kuuluu myös sinne ed. Heinosen riville. Hänellä on ollut vähän kuullun ymmärtämisen kanssa vaikeuksia. Koitan selventää ääntäni.

"EU-talousarviossa lähtökohtana on, että toimet ovat hyvin suunniteltuja ja ohjelmoituja. EU-talousarvio ei ole kansallisten budjettien kanssa samalla tavoin käyttökelpoinen talouden elvytykseen tarkoitettuihin toimiin, joiden tulee olla ajantasaisia, väliaikaisia ja kohdennettuja." Siis Suomen hallitus edellyttää, että nämä elvyttävät toimet ovat ajantasaisia, väliaikaisia ja kohdennettuja. "Jos EU:n vuoden 2010 talousarvioon on tarkoitus sisällyttää talouden elvytykseen tarkoitettuja toimia, huomiota tulee kiinnittää ei vain määrärahojen mitoitukseen, vaan myös toimenpiteiden tehokkuuteen ja laatuun." Haetaan tehokkuutta ja laatua Suomen hallituksen suulla Euroopasta ja meillä yleiskatteisesti roiskitaan a:sta ö:hön miljardeja kohdentamatta niitä mihinkään erityisesti ja niin, että ne olisivat väliaikaisia, kuten Suomi ilmoittaa maailmalle.

Ed. Heinonen, teille erityisesti: Ruuan arvonlisävero, tuloverojen alennukset ja kelamaksun poisto, ne ovat kaikki pysyviä. Te itse sanoitte kelamaksusta, että tämä on tarkoitettu pysyväksi. Te itse sanoitte niin. 15 minuuttia sitten te sanoitte samalta paikalta, todistelitte, että se on väliaikaista. Valitkaa puolenne, kumpi se nyt mahtaa teidän mielestänne olla. Hyvä, jos on ymmärrys voittanut, että olette sitä mieltä, että kelamaksut on tarkoitus poistaa pysyvästi.

Sen sijaan väliaikaisia, hyviä hallituksen toimia, jotka täyttävät nämä ehdot, ovat esimerkiksi asunto- ja vuokrataloyhtiölle tarkoitetut peruskorjausavustukset. Määräaika tänä vuonna 31.12. Ikkuna saisi olla auki vähän pidempäänkin, mutta se on selvästi määrämittainen. Ylimääräiset poisto-oikeudet yrityksille, hyvä niin. Sielläkin on 70—80 miljoonaa euroa tarjolla niille yrityksille, jotka pystyvät investoimaan. Se on kaksivuotinen verolaki, hyvä niin. Se on määrämittainen. Kaikki tietävät, että se täyttää väliaikaisuuden, ja liikenneinvestoinnit, uudet hankkeet, suuret investoinnit, ovat tyypillisesti väliaikaisia. Se päättyy siihen, kun työ tulee valmiiksi. Tässä on mielestäni hallituksen suunnalla reagoitu oikein sanaan "väliaikainen".

Nämä miljardiluokan asiat ovat pysyviä, ja nämä satojen miljoonien asiat ovat väliaikaisia. Niissä on vipuvaikutuksia toivottavasti paljon, mutta aika pieniä joulukaloja ovat tähän elvytyspakettiin nämä menoelvytysmäärärahat verrattuna veroelvytysmäärärahoihin. Veroelvytys on tehoton tapa käyttää niin paljon rahaa tässä kansallisessa hätätilanteessa. Sen pitäisi olla kohdennettua. Sillä sitten saataisiin maksimoitua vipuvaikutuksia.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen mainitsi kuullun ymmärtämiseni. Olisi mukava kuulla, mitä hän sillä tarkoittaa, että kuullun ymmärtämisessä on ollut vikaa. En ole kenenkään puheenvuoroa siinä mielessä täällä käsitellyt. Väliaikaisuudesta totesin jo aiemmin ja totean uudestaan, että tämän vaikutus on väliaikainen yrityksille ja se tekee tästä elvyttävän. Eli tuo väliaikaisuus jää sitä kautta yrityksille, että kun nämä ympäristöverot tulevat yrityspainotteisesti myöhemmin vasta toteutettaviksi, niin tässä jää tuo väli, joka tekee tästä väliaikaisen ja ennen muuta elvyttävän. Valtiovarainministeri Katainen totesi, että kyse ei ole ensisijaisesti elvytystoimenpiteestä vaan pitkän aikavälin kestävyydestä, mutta elvyttäväkin vaikutus on kuitenkin ilmeinen, ja näin se on.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Heinonen juuri itse luki tuomionsa ja todisti sen, että hänellä on edelleen kuullun ymmärtämisessä ongelmia, vaikka tätä kuinka koetetaan rautalangasta vääntää ja asiaa avata, mikä on väliaikaista ja mikä on pysyvää. Hän puhuu vuorotellen itsensä pussiin ja aivan ristiin. Äsken pöntöstä hän sanoi, että kelamaksun poisto on tarkoitettu pysyväksi toimeksi, ja nyt hän todistelee taas, että ei kun väliaikaiseksi. Sanokaa nyt vihdoinkin, onko se teidän mielestänne pysyvä vai väliaikainen. Meidän mielestämme ja minun mielestäni tässä on tapahtumassa niin, että kelamaksu ollaan poistamassa pysyvästi valtion tuloerien joukosta. Sitten, jos se johonkin yritykseen vaikuttaa väliaikaisesti tai ei, niin se on taas konstailua ja temppuilua, mutta tämä kelamaksu ei ole väliaikainen ratkaisu. Se on pysyvä ratkaisu.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan aivan ensiksi yhtyä ed. Saarisen täällä jo aiemmin esittämään kritiikkiin hallituksen suuntaan siitä, että tätä veropohjaa jatkuvasti rapautetaan. Se tekee entistä vaikeammaksi tämän taloustaantuman ylikäymisen ja näihin haasteisiin vastaamisen.

Mutta tähän ed. Heinosen arveluun, onko pysyvä vai väliaikainen: Minusta hallitus olisi tehnyt viisaasti tämän väliaikaisen osalta, jos kerran väliaikaista ratkaisua haluttiin, jos se olisi kelamaksun poistanut sitten väliaikaisesti. Miksi ei niin tehty, vaan se piti tehdä pysyvästi? Miksi näin? Jos haluttiin väliaikainen toimi, niin miksi siitä tehtiin pysyvä? Tämä logiikka ei nyt niin kuin avautunut — vaikka en ole koko keskustelua kuunnellut, arvoisa puhemies — ei alkuunkaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kelamaksun poisto on pysyvä. Näin olen todennut tässä keskustelussa, ja näin asia on. Olen myös todennut, että yrityksille tuleva hyöty on väliaikainen, ja se on nimenomaan se, joka tekee siitä elvyttävän toimenpiteen näiden yritysten näkökulmasta. Ja miten tässä nyt toimitaan: ollaan toimimassa siihen suuntaan, että nämä yrityksille tulevat energia- ja ympäristöverot muuttavat maksurasitusta yhteiskunnan kannalta oikeaan suuntaan eli työn verotuksesta näiden ympäristöverojen suuntaan, ja minun mielestäni se on oikein, mutta poisto on pysyvä kelamaksun osalta ja hyöty yrityksille väliaikainen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä ovat enemmän kuppilakeskusteluja nyt, mutta minä toteaisin, että ymmärrän tämän ed. Heinosen idean tästä väliaikaisuudesta. Mutta aivan niin kuin ed. Pulliaisen kanssa yhdessä todistimme, tämä ympäristöveron aikaansaaminen on hyvin teoreettinen asia, ja tämä kelamaksu on nyt tällä hetkellä valtion velkana ja tulee velkana olemaan edessäkinpäin. Siitä, miten se sitten joskus tulevaisuudessa täytetään, kukaan ei tiedä. Muuten niistä elvytystoimista: niitä olisi tietysti pitänyt katsoa aika paljon tarkemmin, ja muun muassa tuo Savonlinnan moottoriliikennetyyppinen tie läpi sen taajaman on näitä kaikkein ongelmallisimpia elvytysratkaisuja, jossa ei kyllä ole kestävän kehityksen kannalta mitään positiivista.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lausun iloni siitä, että menihän se loppujen lopuksi ed. Heinosellakin jakeluun. Riemuitsemme siitä. Kyse on siis valtion toimista. Tämä paperi, mikä on Suomen hallituksen EU:lle lähettämä, lähtee siitä, minkälaisia ovat valtion toimet, ja elvytyksessä lähtökohtana on, että ne ovat väliaikaisia. Ei täällä pohdita, miten se vaikuttaa kuntiin tai järjestöihin tai yrityksiin. Ja yritysten osalta asia voi hyvinkin olla niin kuin ed. Heinonen täällä totesi, että joillekin yrityksille vaikutus on väliaikaista, mutta eihän se ole ollenkaan tämän hallituksen paperin pohdinnan kohteenakaan. Minä uskon, että nyt tämä asia tuli selväksi, ja olen iloinen, että edustajakollega lopulta tämän asian ymmärsi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä siitä, ovatko nämä ympäristö- ja energiaverot vakavasti tarkastelun kohteena, niin kyllä ne todellakin ovat sitä. Minä vain totesin, että ne olivat jo vuonna 1991 hallitusneuvottelujen kohteena ja ovat sen jälkeen olleet. Asteittain niissä on edetty, ei riittävän nopeasti, mutta nytpä tuli sauma, että ne tulevat.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Tähän vaan täsmennyksenä sen verran ed. Pulliaiselle: Kun puhutaan siitä, että on hyvä, että tänne on kirjattu, että ympäristöveroilla tätä tullaan kompensoimaan, että niitä tullaan kehittämään, niitä tullaan saamaan, tullaan saamaan veropohjaan tiiviyttä, niin kysymys kuuluu, mikä on teidän vihreiden vipuvarsi, jotta te todellisesti saatte esityksiä tänne saliin, hallitus tukee teitä siinä kohtaa, koska varmasti luottamuspulaa on erinäisissä asioissa syntynyt teitäkin kohtaan, mutta sitä kautta, että saadaan ne, joita nyt on luvattu, eikä niin, että teitä vedetään tässä kohtaa kölin alta. Kirjaukset energiaverojen, ympäristöverojen aikaansaamiseksi ovat olemassa, mutta mikään takuu ei toimi, että ne saadaan toimeen laitettua ja veroina kerättyä.

Keskustelu päättyi.

​​​​