Täysistunnon pöytäkirja 22/2010 vp

PTK 22/2010 vp

22. TORSTAINA 11. MAALISKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys valmisteverotuslaiksi ja laiksi Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 27 §:n muuttamisesta

 

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Alun perin tämä ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Paasio, täällä on vieläkin luvattoman paljon hälyä. Seisoskelu pitää nyt lopettaa, poistua jos ei ole tarvetta täällä olla, ja loput istukoot paikoilleen ja seuratkoot kokousta. — Ed. Paasio, olkaa hyvä.

Puhuja:

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tässä kohtaa huomaa tämän just, että otsikko ei ole varmaan kauhean houkutteleva, kun puhutaan valmisteverodirektiivistä tai siitä lainsäädännöstä, mutta itse asia on kuitenkin tärkeä ja mielenkiintoinen.

Alun perin tuntui, kun verojaostossa kuultiin asiantuntijoita, että eihän tässä kauheasti ole ongelmia, että teknisiä direktiiviin tulleita muutoksia saatetaan meidän omaan lainsäädäntöömme, kunnes tarkempi kuuleminen toi muutaman mutkan matkaan. Näitten mutkien jälkeen sosialidemokraattien vastalause löytyy sieltä mietinnöstä, on sen liitteenä, ja siellä aika hyvin on tiivistettynä se, miksi me emme voi hyväksyä tätä hallituksen esitystä tällaisenaan.

Euroopan unioni on tunnettu näistä direktiiveistä ja säännöksistä, ja monesti on Suomessakin puhuttu siitä, olemmeko me EU:n mallioppilas vai emme ja onko syytä olla niin mallikelpoinen kuin kenties olemme monessa kohtaa olleet. Tässä kohtaa, kun valmisteverodirektiiviä pannaan täytäntöön, on hyvä muistaa se, että direktiivi sisällöltään ei muuttunut miksikään, mutta meidän lainsäädäntömme ja käytäntömme tämän kaiken jälkeen muuttuu.

Olennainen osa tässä on se, että mennään kansainvälisessä liikenteessä oleviin erilaisiin liikennevälineisiin ja tämä hallituksen esitys poistaa sen mahdollisuuden, että juna matkustusvälineenä säilyisi verovapaana, kuten se tähän asti on ollut. Laivaliikenne ja ilma-alukset ovat yhä verovapaita. On hyvä tietysti kysyä sillä tavalla myös, miten on mahdollista vihreiden ollessa hallituksessa ja ympäristöpolitiikasta puhuttaessa, että tältä hallitukselta tulee sellainen esitys, joka sulkee junan pois tästä kaikesta.

Käytännössä voidaan ottaa esimerkki siitä, että tässä Suomen ja Venäjän välisessä liikenteessä raidematkailu, junaliikenne, tulee entistä tärkeämpään osuuteen, mutta tämä hallituksen nyt tuoma esitys tekee siitä välttämättä ei kilpailukykyelementtien kautta vaan tämän verottomuuden ja verollisuuden kautta vähemmän kilpailukykyistä ilma-aluksiin ja laivoihin verrattuna, ja tätä olemme ihmetelleet. Direktiivi ei mainitse sitä juna-sanaa, direktiivi mainitsee ilma-alukset ja laivat. Voidaan kysyä tietysti, että kun junia ei mainita, niin onko ehdottomasti kiellettyä, ettemmekö me voi omalla kansallisella lainsäädännöllä puuttua tähän tilanteeseen. Tänä päivänä junat kuuluvat tähän verottomuuden piiriin, ja se tapahtuu niin, että valtiovarainministeriö on omilla päätöksillään, säädöksillään, mahdollistanut sen. Se on toivottavaa ja ymmärrettävää, että verotus säädetään lailla, ja näin tulee tapahtuakin. Mutta emmekö me itse voisi tässä kohtaa edes yrittää tehdä asialle jotakin?

Asiantuntijakuulemisissa on tuotu erilaisia näkökantoja tässä esille, ja voi sanoa tietysti, että monessa kohtaa on sana sanaa vastaan: lähdemmekö me ennakoimaan tilannetta, miten EU tulee suhtautumaan, jos me toimimme itsenäisesti kansalliseen lainsäädäntöön junat tämän verottomuuden piiriin lisäten, vai emme. Mutta voi sanoa, että emme me tiedä, ennen kuin katsotaan se tilanne. Me sosialidemokraatit näemme, että junan täytyy olla kilpailukykyinen liikenneväline tässä kohtaa, ja niin paljon kuin EU:n kohdalla puhutaan aina kilpailuneutraliteetista, voidaan kysyä, täyttääkö tämä nyt sitä.

Kelataan vähän taaksepäin asioita, miten direktiivi pääsi tulemaan tällaisena, miksi junaa ei ole mainittu. Silloin on hyvä kysyä sen perään, ketkä ovat olleet Suomesta edustamassa, kun direktiiviä on valmisteltu, miksi Suomen taholta asiaa ei ole nostettu esiin. Tuntuu, että kukaan ei ole huomannut sitä tai kukaan ei ole halunnut sitä nostaa esille, ja tässä ollaan. Nyt ollaan sitten hiljaa sen mukaan, että ei enää meiltä nousisi itsesyytöksiä tai tällaisia itse asian kohtaamisia, että olemme oikeasti tehneet jotain väärin tai unohtaneet jonkun aivan olennaisen asian. Tämä on elinkeinoelämämme kannalta myös hyvin tärkeä kohta tässä kohtaa.

Asiantuntijakuulemisessa VR toi hirveän hyvin esille myös sen, että jos tätä verottomuutta ei kyetä palauttamaan siihen malliin, missä se on nyt, heillä ei ole varaa taikka tiloja pitää verollisia ja verottomia myyntituotteita tai tiloja siellä. Mitä se silloin tarkoittaa käytännössä tämän liikenteen osalta, mitä se tarkoittaa myyntien osalta, ja mikä kaikki vaikutus sillä on tähän kokonaisuuteen, kun ruvetaan mainostamaan myös sitä, että junalla pääsee parhaiten tuosta itärajan yli? Olennaista junaliikenteessä on myös se, että Suomesta kun tähän junaan noustaan, Suomessa ei siitä pois päästä, vaan kaikki menee rajan yli. Laivaliikenne ja ilma-alusliikenne on verotonta myös EU:n sisällä, ja nimenomaan junista puhuttaisiin tässä kohtaa nyt, kun mennään EU-alueen ulkopuolella.

Tulen yksityiskohtaisessa käsittelyssä tekemään muutosehdotuksen muonituspykälään, 19 §:ään, ja toivon todella, että valtiovarainministeriön taholta vielä asiaa mietittäisiin erittäin tarkkaan.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Ed. Paasio esitteli asian äärettömän hyvin pohjaten pitkälti ryhmämme tekemään vastalauseeseen, tai tässähän on kaksikin ryhmää: tässä ovat sekä sosialidemokraatit että vasemmistoliitto tämän vastalauseen mukaisella kannalla.

Tosiaan hallituksen esitystä lukiessa ja sen perusteluja lukiessa annetaan ymmärtää, että tässä on kysymys lähinnä teknisestä lainmuutoksesta siten, että voidaan hoitaa vähän rationaalisemmin asioita esimerkiksi sähköisellä tiedonsiirrolla. Mutta tämä villakoiran ydin löytyy kuitenkin siitä, että sieltä puuttuu yksi avainsana, ja se sana on "juna". Eli nykyistä käytäntöä, maan tapaa, ollaan muuttamassa siitä huolimatta, että direktiiviä ei ole muutettu. Voimassa oleva oikeus Euroopan unionissa ei muutu, mutta Suomen valtio on muuttamassa omaa lainsäädäntöään, omaa käytäntöään, ja jos loogisia ollaan, niin tähän muutokseen ei ole perusteita, koska direktiiviä ei ole muutettu.

Tässä, aivan kuten ed. Paasio sanoi, Suomen edustajat ovat toimineet jotenkin huonosti Euroopan unionin neuvottelupöydissä. En tiedä, ovatko tuoneet asiaa esiin, ovatko vaienneet vai ovatko jääneet alakynteen, mutta hallinto ei ole tässä nyt onnistunut. Tulos on meidän käsissämme, ja sen kanssa tässä sitten pähkäilemme.

Kun Euroopan unioni kaikessa vannoo kilpailuneutraliteetin nimeen ja aina peräänkuuluttaa vapaata kilpailua ja moittii kilpailua vääristävää toimintaa, niin tässä jos missä ollaan tilanteessa, että lainmuutos vääristää Suomen ja Venäjän välisten suorien junakuljetusten kanssa kilpailevien kuljetusmuotojen kilpailutilannetta. Tämä on ilmiselvä ristiriita. Jos tämän vielä peilaa myöskin ympäristöasioita vasten, niin kyllä se aika oudolta tuntuu, kun juna nyt jo on niin ympäristöystävällinen kulkumuoto, että sen käyttöä tulisi kaikin tavoin edistää, ja se tulee olemaan tulevaisuudessa vielä suositumpi kulkumuoto. Eli kun siellä matkustaja- ja liikennesuoritteet kasvavat, niin tämän asian merkitys kasvaa. Vaikka tämä tänään ei ole vielä miljoonaluokassa, niin tämä tulee olemaan lähiaikoina miljoonaluokassa. Eli näiden asioitten mittasuhteet ja skaalat ovat kasvamaan päin, ja ympäristöpoliittisistakin syistä pitäisi mieluummin suosia junaliikenteen toimintaedellytyksiä. Tässä ollaan nyt toimimassa päinvastoin.

Mitä sitten tulee perustuslakivaliokunnan eräisiin lausunnossaan esittämiin esityksiin, niin ne ovat sinänsä kannatettavia. Niitä täsmennyksiähän tässä mietinnössä yksimielisesti ollaankin tekemässä. Niitä emme ole moittineet, mutta tämä kilpailuneutraliteetti, ympäristöystävällisyys ja ennen kaikkea sitten tasapuolinen kohtelu pitäisi junaliikenteelle sallia. Mielestäni tässä nyt hallituspuolueet ovat kuljettamassa asiaa väärään suuntaan, ja tästä ei voi myöskään antaa korkeita tyylipisteitä niille hallintoa edustaville tahoille, jotka ovat Euroopan unionin kehissä tällaiseen tulokseen päätyneet.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Asiantuntijakuulemisessa tuli ilmi, että valtiovarainministeriön virkamiehet eivät vaatineet junille samoja verovapausoikeuksia kuin mitä on laivoilla ja ilma-aluksilla. Tästä tietenkin seurasi se, että kun niitä ei vaadittu, niin niitä ei tähän direktiivin myöskään tullut. Ja nyt sitten valtiovarainministeriön virkamiehet olivat jyrkästi sitä vastaan: ei voida poiketa tästä direktiivistä eikä jatkaa entistä käytäntöä, jolloin junat olivat samassa asemassa kuin lentoliikenne

Minua ihmetyttää suuresti, että lentoliikenne ja laivaliikenne asetetaan tässä huomattavasti parempaan asemaan. VR-yhtiön Avecra voitti kilpailun tästä junatarjoilusta näihin nopeisiin juniin, jotka alkavat liikennöinnin Helsinki—Pietari-välillä, ja on täysin käsittämätöntä, että kun lentokoneella lähtee Helsingistä Pietariin, niin tämä myynti on verovapaata, mutta jos matkustaa junalla, niin se ei ole valmisteverovapaata.

Näin ollen tässä asetetaan kyllä huomattavasti huonompaan asemaan tämä ympäristöystävällisempi liikennemuoto, ja kyllä ihmettelen sitä nöyryyttä, mitä Suomen pitää esittää EU:hun päin. Tässä olisi mielestäni pitänyt kyllä katsoa, mikä se lopullinen kanta sitten on, lähteekö EU sanktioimaan Suomea ja Suomen päätöstä, jos olisi jatkettu tätä entistä käytäntöä, joka on kymmenen vuotta ollut käytäntönä.

Näin ollen me vasemmistoliitossa olemme yhtyneet tähän sosialidemokraattien vastalauseeseen. Mielestämme tämä asettaa myöskin kilpailuneutraliteetin kyseenalaiseksi, jota aina EU aina korostaa, että pitää olla tasapuolista kilpailua. Tässä se ei kyllä tapahdu.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn siihen väitteeseen, että tämä vääristää kilpailua, se on ilman muuta selvä asia, jos junaliikenne on eri asemassa kuin laiva- ja lentoliikenne. Miksi näin? On vastattu jo, miksi tilanne on tällainen: sen takia, että neuvotteluissa me emme ole vaatineet, että junaliikenne sisällytettäisiin siihen.

No, nyt on joka tapauksessa direktiivi tullut, ja kai meidän pitää kuitenkin luottaa siihen, mitä asiantuntijat ja ministeriön edustajat meille esittävät. He ovat kyllä hyvin selkeästi sanoneet, että jos me poikkeaisimme tästä ja sisällyttäisimme junaliikenteen tähän samaan asemaan kuin missä on lento- ja laivaliikenne, todennäköisesti joku kantelisi ja seurauksena olisi se, että se, joka on sitten tätä direktiiviä vastaan toiminut, joutuisi palauttamaan sen hyödyn, minkä se on saanut kymmeneltä vuodelta. Silloin herää kysymys, haluanko minä kansanedustajana osallistua sellaiseen päätökseen, joka voi synnyttää ja todennäköisesti synnyttäisi sellaiset seuraamukset, että perittäisiin hyöty kymmeneltä vuodelta takaisin. Tästä syystä olen hallituksen esityksen kannalla.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon tästä hallituksen esityksestä ja kiinnittänyt huomiota erityisesti kahteen seikkaan: Toinen on varastojen tarkastus ja se, että kotirauhan suoja siinä yhteydessä turvataan, ja valtiovarainvaliokunta on tehnyt asianmukaiset muutokset tältä osin, jotka ovat mallikkaita. Toinen koski verohuojennusta ja sitä, että on selvää, että jos on kohtuuton maksu, niin se voidaan poistaa tai sitä voidaan alentaa. Tässä oli myöskin sitten "erityisiä syitä" asetettu ehdoksi, ja se oli jossain määrin epäselvä käsite, ja tältä osin täytyy sanoa, että valtiovarainvaliokunta on täsmentänyt mallikkaasti myöskin tältä osin tuota hallituksen esityksen säännöstä ja nyt se on, voi sanoa, perustuslain kannalta katsottuna kohdallaan.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sitten tähän rautatieliikenteen valmisteverohuojennukseen, nimenomaan Pietarin-junissa, niin täytyy sanoa, että en ole ihan vakuuttunut siitä, syntyykö kilpailuhaittaa. Lento- ja laivaliikenne eivät välttämättä sillä reitillä juurikaan kilpaile junaliikenteen kanssa. Ja toiseksi, mielestäni sen merkitys ei ole kauhean suuri, kun ottaa huomioon sen, mikä hintataso on Pietarissa, kun näitä tuotteita sieltä ostaa, niin että siinä suhteessa en luule, että tässä kovin suurta ongelmaa syntyy.

Se täytyy kyllä sanoa, kuten ed. Kuoppakin täällä sanoi, että ongelma on se, että virkamiesten olisi pitänyt ottaa neuvotteluissa EU:ssa tämä asia esille ja esittää, että olisi voitu saada tämä verovapaus junaliikenteeseen Pietariin, koska kun se on ollut aikaisemmin, niin sen jatkaminen olisi ollut sinänsä luonnollista. Tältä osin täytyy moittia kyllä hallitusta, että on tapahtunut laiminlyönti. Mutta ed. Kalliksen kanssa olen samaa mieltä, että nyt kun direktiivi on siinä muodossa kuin se on, niin jos säätäisimme direktiivistä poikkeavan lainsäännöksen, se tulisi meitä vastaan jonkin verran myöhemmin ja saattaisi aiheuttaa siinä suhteessa takaisinperintää jopa pidemmältä ajalta, ja luulen, että loppujen lopuksi se, että menemme hallituksen esityksen mukaisesti, on kaikkein tarkoituksenmukaisin ratkaisu tässä tilanteessa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä edustajat Kallis ja Sasi ovat valottaneet juuri tätä direktiivikysymystä, ja jälleen on ilmeinen ongelma juuri nämä direktiivit. Henkilökohtaisesti minä toivoisin, että junamatkustusta edistettäisiin kansainvälisessä liikenteessä. Venäjän suuntahan tässä on merkittävä, ja ehkä tulee muitakin henkilöliikenteen ylityspaikkoja tulevaisuudessa kuin se, mikä nyt on, ainakin näin toivon. Näkisin, että vanha reitti Pietari—Hiitola—Elisenvaara—Parikkala—Pieksämäki—Haapamäki, edelleen sitten Vaasaan esimerkiksi, ja tämä Mittnorden- eli Keski-Pohjola-reitti tulisivat myös kansainvälisen henkilöliikenteen reiteiksi ja osaltaan silloin tämmöisillä veroeduilla saatettaisiin helpottaa tuon avattavankin reitin mahdollisuutta ja kannattavuutta.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvin monimutkainen kysymys, ja minä toivon, että jatkossa voitaisiin etsiä niitä ratkaisuja, joilla myös junamatkustus olisi siinä muodossa, että se voisi olla kilpailukykyinen. Nythän tällä välillä kilpailua ei sikäli ole, että lentoja on hyvin vähän, ja lennon etu on se omansa, mikä sillä on, mutta toivon, että junamatkan veroetuihin kiinnitettäisiin jatkossa huomiota.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kun tuossa aikaisemmin taisin välihuutona todeta, että vihreät puuttuvat salista, vaikka tässä on näin vahva vihreä ulottuvuus, niin täytyy korjata, että aina uskollinen ja ahkera ed. Erkki Pulliainen on salissa ja seuraa täysistuntoa ja on varannut myöskin puheenvuoron aiheesta, joten oikaisen välihuutoni.

Ed. Sasille: Direktiivi ei ole muuttunut, direktiivi ei edellytä mitään. (Ed. Ahde: Näiltä osin!) Sen sijaan Suomessa käytäntö on nyt muuttumassa. Jollakin lailla meidän hallintomme on sitten säpsähtänyt ja oma-aloitteisesti muuttaa maan tapaa, ja henkilökohtaisesti olisin toivonut, aivan niin kuin meidän ryhmämmekin, että olisi testattu vähän tätä EU:n ajattelua ja toimintaa, vedottu näihin erinomaisiin perusteluihin, mitä tässä on, saatettu tämä asia puntariin ja sitten viety menestyksellisesti siihen ratkaisuun, että myöskin junaliikenteessä, rautateillä, tapahtuva tarjoilu olisi saanut tasapuolisen kohtelun. Me olemme niin kirkasotsaisia EU:n mallioppilaita, että joskus meidän pitäisi uskaltaa edes hiukan kyseenalaistaa esimerkiksi näin pienessä asiassa kuin tämä EU-maailmassa on, voisiko sanoa, vähän potkaista yli aisankin tarvittaessa, vaikkei tämä ole vielä siinä sarjassa. Tässä mielessä on vahinko, että nyt ollaan menemässä hallituspuolueitten voimin tällaiseen ratkaisuun, joka toimii ympäristöpoliittisestikin äärettömän epäloogisella ja ei-toivotulla tavalla.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Asialla on monta puolta. Eräät puolet ovat tulleet hyvin selvästi esiin edustajien Kallis ja Sasi puheenvuoroissa, joiden perustelut selittävät sen, miksi tämä asia nyt tässä hallituksen esityksessä ja valiokunnan käsittelyn jälkeenkin on siinä muodossa kuin se tässä mietinnössä on. Se on yksi puoli asialle. Toinen puoli on se, että ei siitä nyt mihinkään pääse, että taas suomalaisen valtiovarainministeriön virkamiehet ovat nukkuneet neuvotteluissa, väärällä koneella menneet väärään aikaan ja väärät kaljat ryypänneet ja nukkuminen on yllättänyt silloin, kun olisi pitänyt olla pokkana tikkana paikalla. Nyt ollaan tässä kurimuksessa, ja vihreät maksavat laskun. Eihän tässä sen kummallisemmasta ole kysymys.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Siihen minäkin olisin halunnut kiinnittää huomiota, että näiltä osinhan direktiivi ei ole muuttunut, että oikeusperusta on edelleen sama.

Toiseksi, niin kauan kuin laissa mahdollistettiin, että valtiovarainministeriö voi myöntää junaliikenteelle valmisteverosta vapautuksen, niin kauan se on toteutunut. Kun he tämän nukahdusvaiheensa jälkeen sitten päättivät esitellä lakiesityksen eduskunnalle, niin tässä eduskunta pantiin sitten maksamaan tämä lasku. Kyllä minä ymmärsin asian siten, että valiokunnassa oli hyvin laajaa ymmärtämystä testata EU:n kanta tähän asiaan ja pitää junaliikenne valmisteverosta vapaana, niin kuin lentoliikenne ja laivaliikenne ovat, mutta hyvien verojaoston jäsenten yli sitten käveli iso hallitus.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​