Täysistunnon pöytäkirja 22/2010 vp

PTK 22/2010 vp

22. TORSTAINA 11. MAALISKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Hätäkeskusuudistus

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hätäkeskusten moitteeton toiminta on hyvin tärkeä osa jokaisen suomalaisen turvallisuutta. Ihmisillä on oltava varmuus siitä, että hädän sattuessa apu tulee perille nopeasti ja oikeaan paikkaan. Nyt ministeri Holmlund, jota hämmästyksekseni en siellä aitiossa näe, on pistämässä tätä koko juuri uudistettua järjestelmää uusiksi melko kaoottiselta pohjalta. Seurauksena, ministeri Holmlund, teidän uudelleenjärjestelyistänne paikallistuntemus hätäkeskuksissa ohenee merkittävällä tavalla. Meillä ei pitäisi olla sellaisten riskien vaaraa, että apu tulee paikalle liian myöhään, puhumattakaan siitä, että se ei tulisi oikeaan paikkaan.

Ministeri Holmlund, jatkuva hätäkeskusjärjestelmän myllääminen vaarantaa ihmisten turvallisuuden, ja kysyn teiltä, arvoisa ministeri: Ettekö ole huolissanne siitä, että teidän uudistuksenne vaarantaa suomalaisten ihmisten turvallisuuden?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Pahoittelen, että juoksin tässä viime hetkellä saliin ja kuulin vain loppuosan, mutta voin arvata kyllä, mitä tämä kysymys koskee.

Ensinnäkin varmasti on syytä muistaa, että myös eduskunnan hallintovaliokunta on käynyt keskustelua ja käsitellyt tämän uuden aluejaon perusteita ja myös SDP:n erittäin asiantuntevat edustajat ovat yhtyneet tähän kokonaisuuteen. Uskon, että varmasti ed. Viitanen saa sieltä erittäin hyvät neuvot tähän kysymykseen.

On tietysti aivan selvä, että jokainen uudistus on tietyllä tavalla riski, ja se on tietysti iso kysymys. Ja on aivan selvä, että kun tätä uudistusta tehdään, me tulemme pitämään kaikissa vaiheissa huolta siitä, että se, mikä joustaa, on aikataulu, ei suinkaan se, että ihmisten turvallisuudesta tippaakaan tingittäisiin.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin kyllä nyt ministeriltä pysymistä totuudessa, kun hän esittelee SDP:n puolesta SDP:n kantoja näihin asioihin. Mutta, arvoisa ministeri, näemme lukuisia otsikoita lehdissä. Tänään esimerkiksi hätäkeskuspäivystäjät kertovat olevansa hyvin huolissaan uudistuksesta, kysytään sitä, miksi eurot tuntuvat olevan se määräävä tekijä tässä uudistuksessa. Kova vimma on kehittää hallintoa, mutta missään ei tule esille, että näitä temppuja tehtäisiin suomalaisten kuolleisuuden vähentämiseksi.

Kuten sanottu, ministeri, tämä johtaa paikallistuntemuksen heikentymiseen. Esimerkiksi meillä Pirkanmaalla, missä tämä on aiheuttanut kovasti hämmennystä ja huolta, lasketaan, että 80 prosenttia henkilöstöstä ei aio muuttaa työpaikkaansa. Ministeri, tämä järjestelmä oli juuri pistetty uudelle tolalle, uusia tiloja oli rakennettu, vanhoja peruskorjattu, tehty uudistuksia.

Ministeri, onko teillä tietoa tai laskelmia siitä, paljonko nämä tähänastiset uudistukset, peruskorjaukset tiloissa, ovat maksaneet, ja onko teillä ajatusta siitä, kuinka pitkäksi aikaa kenties näitä tiloja nyt sitten jää tyhjilleen?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuohon paikallistuntemuskysymykseen. On tietysti syytä muistaa, että kaikki ne viranomaiset, joille hätäkeskus lähettää tehtävät, eli muun muassa poliisi, pelastustoimi, kiireellinen sairaankuljetus, lähtevät tismalleen samasta paikasta kuin tälläkin hetkellä, eli apu ei mene yhtään kauemmaksi. Ainoastaan puhelimeen vastataan eri paikkakunnalla, lähtökohtaisesti maan alla, kuten tälläkin hetkellä, osittain myös maanpäällisissä tiloissa.

Paikallistuntemus on erittäin tärkeää sille viranomaiselle, joka lähtee paikalle, ja se on tietysti ennen kaikkea varmistettava. Myös paikannusjärjestelmät ovat jo tälläkin hetkellä kohtuullisen hyviä. Meillä on katvealueita, joilla ne eivät aivan täysin toimi, mutta tätä kehitystyötä tehdään jatkuvasti. Hätäkeskustietojärjestelmä on kaikkein tärkein työkalu, ja sen ajan tasalla pitäminen ja pysyminen on erittäin tärkeää. Vuoteen 2015 mennessä meillä on täysin uusi järjestelmä, joka vastaa, ei aivan kaikkiin, mutta varmasti valtaosaan kaikista ongelmakohdista, joita täällä on epäilty ja esitetty. Se on hyvin tärkeää.

Koko uudistuksen tulee olla valmis vuonna 2015, ja se tarkoittaa sekä uutta hätäkeskuslakia, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, että myös rakenneuudistusta, joka on nyt tekeillä, ja samanaikaisesti myös uutta tietojärjestelmää, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) johon liittyy toiminnan ja tietojärjestelmän kokonaisuudistus.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Onko ministeriö tehnyt vertailuja esimerkiksi yhdeksän hätäkeskuksen malliin, jolloinka olisi suunnilleen vanhan läänijaon pohjalta löytynyt hyvin luontevat toiminta-alueet, joilla olisi paikallistuntemus ollut parempi, joilla olisi käytetty hyväksi vasta uudistettuja tiloja ja sitä koulutettua henkilökuntaa, joka nykyisissä hätäkeskuksissa on. Esimerkiksi Hämeenlinnassa tehtiin varta vasten, juuri tätä tarkoitusta varten, tilat, joista on vuokrasopimus vuoteen 2019 asti.

Miten paljon näitä ylimääräisiä kustannuksia tyhjien tilojen vuokrien maksamisesta tällä ministerin esittämällä mallilla syntyy?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on syytä muistuttaa, että Hätäkeskuslaitoksen kokonaisbudjetti on 55 miljoonaa euroa. Tästä on 80 prosenttia henkilöstökuluja, 10 prosenttia toimitilakuluja ja 10 prosenttia tietoliikenne- ja muita kuluja. Eli kaiken kaikkiaan toimitilakulut ovat varsin pieni osa koko laitoksen budjetista. Niiden merkitys on pieni verrattuna muihin kysymyksiin.

On ihan selvää, että tulemme etsimään aktiivisesti käyttöä niille tiloille, jotka nyt jäävät tyhjilleen ennalta sovitun aikataulun mukaisesti. Ei ole tarkoituksenmukaista pitää tyhjiä tiloja. Sen takia on myös tärkeää, että uusia tiloja ei rakenneta. Pitäisin kestämättömänä sitä, että joutuisimme uudistuksen takia rakentamaan uusia seiniä. Perusperiaate on se, että vähemmän hallintoa, vähemmän seiniä, enemmän ja parempia resursseja hätäkeskuspalvelun toteuttamiseen. Tämä on kautta uudistuksen menevä periaate.

On myös syytä muistaa, että nämä 80 prosenttia henkilöstökustannuksia, jotka mainitsin, kattaa 739 henkilötyövuotta. Tästä on pelkkiä hallintovirkoja 116, salin sisäisiä hallintovirkoja 89, eli 205 hallintovirkaa 739 henkilötyövuoden osalta. Minun on aivan pakko kysyä, (Puhemies: Jälleen minuutti on kulunut!) onko tämä suhde mielestänne oikea.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta nyt ministeri ei ollut oikein reilu, kun hän meni hallintovaliokunnan ja eduskunnan hyväksymän mietinnön taakse, koska siinä ei todellakaan otettu kantaa aluejakoon, vaan kaikki ne perustelut, jotka tähän liittyivät, henkilöstön osaamiseen, jaksamiseen ja saamiseen, olivat kynnyskysymyksiä, millä ylipäätään hätäkeskukset voivat selviytyä. Toisaalta tämä nykyinen järjestelmä ei ole sisäänajettu. Mutta minä kysyn ministeriltä vielä:

Kun hätäkeskusten tehtävä on antaa nimenomaan poliisille, terveystoimelle, ensihoidolle, sosiaalitoimelle palveluita, niin onko tämä aluejako nyt tehty niin, että nämä yhteistyökumppanit on unohdettu kokonaan?

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pahoittelen sitä, ed. Hiltunen, jos koitte pahaksi tämän minun viittaukseni. Tarkoitin sitä, että mielestäni eduskunnan hallintovaliokunta teki erinomaista työtä ja perehtyi huolellisesti asiaan. Lupaan, että kaikki ne kysymykset, mitä valiokunta on omassa työssään esittänyt, otetaan myös huomioon. Se oli erittäin hyvä lausunto, ja pidämme sitä todellakin tärkeänä.

On hyvin tärkeää, että yhteistyöviranomaiset sitoutuvat ja ovat mukana tässä työssä. Tämä vaatii vielä erittäin paljon hiomista ja yhteisten toimintamallien saamista. Ei riitä pelkästään se, että ihmisiä siirretään toisesta paikasta toiseen päivystämään, vaan tämä tarkoittaa sitä, että alueella todellakin toimitaan yhteisten toimintamallien mukaisesti. Lähtökohtana pitää olla se, että yhtään siirtopäätöstä emme tee, ennen kuin voimme olla täysin varmoja siitä, että palvelu toimii ja ihmiset eivät joudu sellaiseen tilanteeseen, että eivät saisi hädän hetkellä apua.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Kansalaisten mielestä varmasti on kovin hämmentävää, kun jatkuvasti siirretään näitä eri hallinnollisia alueita ja perustetaan uusia viranomaisia, on allia ja ellyä, ja en itsekään jaksa niitä muistaa.

Mutta näiden hätäkeskusten osalta ongelma on ne valtavan suuret alueet. Tietenkin turkulaisena kansanedustajana voin olla tyytyväinen, että saariston erityisolosuhteet ja kielikysymys on otettu huomioon. Mutta siitä huolimatta joutuu lukemaan niistä tapauksista, joissa apu, esimerkiksi ambulanssi, on lähetetty aivan väärään osoitteeseen sen vuoksi, että puheluun vastataan jossain aivan muualla päin Suomea kuin minne se apu tarvitaan.

Mitä suunnitelmia on nyt näiden valtavien alueiden sisällä, että ihmiset saavat avun sinne paikkakunnalle, minne he sen tarvitsevat?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin meillä on välittömästi käynnistetty muutoshanke, joka kattaa jokaisen alueen kohdalta erityistarpeet ja erityiskysymykset alkaen toimitilakysymyksistä ja käyden läpi joka ikisen päivystäjän tilanteen. Eli tulemme käytännössä varmistamaan täysin sen, että uusi keskus on täysin toimintakykyinen, ennen kuin se voidaan yhdistettynä keskuksena laittaa toimintaan.

Silloin kun aluejaon perusteita selvitettiin, kävi varsin selväksi, että alueiden pitäisi olla mahdollisimman tasakokoisia ja samanlaatuisia, jotta palvelu olisi kaikkialla Suomessa samantasoinen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että minimiasukasluvun tulee olla 650 000—700 000. Sehän toteutuu tässä uudistuksessa. Ainoa poikkeus on Pääkaupunkiseutu, jossa on 1,5 miljoonan asukkaan keskittymä. Tämän erityisperuste on se, että Pääkaupunkiseudun riskialuetta ei tule jakaa, vaan sen tulee toimia yhtenä kokonaisuutena. Sille on erityisen vahvat omat perusteet. Jo aikaisempien hallitusten aikana pohdittiin sitä, että Pääkaupunkiseutu voisi olla yksi kokonaisuus, ja se toimii nyt sitten tämän uudistuksen jälkeen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Olitte vihkimässä Joensuussa hätäkeskusta vasta hiljattain, onko tästä vajaa kaksi vuotta. Eikö silloin tullut mieleen, jotta miten tämmöisiä investointeja tehdään, eikös tämä ole virheinvestointi? Pitäisihän valtionhallinnossa katsoa pitemmällä tähtäyksellä kuin että tehdään uusia rakennuksia ja tämmöisiä putiikkeja ja sitten ykskaks tehdään vastakkainen päätös.

Sitten toinen kysymys tähän liittyen: Eikös nykytekniikalla olisi voitu hoitaa ja voitaisi hoitaa jatkossakin siten, jotta päivystäjät voisivat olla siellä alueella eikä kaikkia keskitetä johonkin isoon kokonaisuuteen johonkin maan alle niin kuin tässä tapauksessa Kuopioon?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Siitä olen ed. Lahtelan kanssa täysin samaa mieltä, että mielestäni on rakennettu aika paljon turhia tiloja ja ehkä olisi pitänyt ajatella aikaisemmin, kun näitä tilapäätöksiä on tehty. Itse olen keskeyttänyt ne kaksi tilahanketta, jotka on ollut mahdollisuus keskeyttää, mutta esimerkiksi on monia hankkeita, jotka ovat olleet jo niin pitkällä, että niiden keskeyttäminen ei ole ollut mahdollista. Siksi tietysti meillä on ikään kuin hieman hankala tilanne, kun on paljon uusia tiloja. Uskon kuitenkin, että saamme niille aivan järkevää käyttöä.

On myös syytä huomata, että Suomi tulisi periaatteessa toimeen yhdellä tai kahdella keskuksella, mutta viidentoista keskuksen siirtäminen kahteen keskukseen on mielestäni liian radikaali muutos eikä ole riittävän turvallinen toteutettavaksi. (Eduskunnasta: Miten ihmiset tulevat toimeen?) — Ihmiset tulevat toimeen aivan samalla lailla kuin keskuksetkin, ihmisiä vartenhan jokainen päivystäjä on olemassa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin demarit ovat kyllä hyväksyneet ihan täysin tämän hallituksen ehdotuksen, niin että siinä mielessä tuen ministeriä. Hän kyllä kertoo ihan oikein, että näin asia on. Perussuomalaiset ja vasemmistoliitto olivat vastaan tässä asiassa, ja se näkyy kyllä näissä eriävissä mielipiteissä. Siinä mielessä puhutaan vähän niin kuin turhasta asiasta, tämä on hyväksytty.

Mutta kyllä tämä ratkaisu on alueille huono. Se vie palvelut sieltä pois ja merkitsee kyllä sitä, että tämä keskittymispolitiikka jatkuu. Kysynkin:

Oliko oikein, että koko Pohjois-Suomi pantiin yhden aluehallinnon piiriin elikkä Lappi ja Oulun lääni kuuluvat samaan? Se on kovin suuri alue, ja silloin paikallistuntemus tulee kyllä siitä kärsimään. Minusta tämä ei ollut hyvä ratkaisu.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! En halua mitätöidä millään tavalla paikallistuntemuksen merkitystä, mutta paikallistuntemusta myös aika pitkälti liioitellaan. Meillä on tänä päivänä varsin hyvät järjestelmät, jotka toimivat apuna. On aivan selvää, että kun uudistusta tehdään, niin jokaisen uudessa keskuksessa olevan päivystäjän pitää olla tietoinen, koulutettu ja täysin tuntea koko oman alueensa toiminnot. Tästä tullaan huolehtimaan koulutuksen kautta, siihen tullaan erityisesti panostamaan. Voitte olla täysin varma, että emme jätä mitään sattuman varaan tässä uudistuksessa. On erinomaisen tärkeää kaikkien kannalta, että tämä uudistuu. Enkä usko myöskään, että vasemmistoliiton etu on se, että hallintoa meillä on näin moninkertaisesti, koska ilman muutoksia emme myöskään pysty hallintoa vähentämään. Kaikkien etu on se, että meillä on asiantuntevia, osaavia päivystäjiä, puheluihin vastataan nopeasti, apu tulee läheltä, niin kuin se tulee myös tämän uudistuksen jälkeen, ja mahdollisimman keveällä hallinnolla ja pienin kiinteistökustannuksin.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Kyllä Keski-Suomessa myös on oltu täysin tyrmistyneitä sekä aluejakoon että sitten hätäkeskuksen sijoituspaikkaan. Kun aluejakoa muun muassa ministeriö ja valtioneuvosto perustelivat sillä, että yhteydet ovat Vaasan suuntaan terveydenhuollon, poliisitoimen ym. osalta, niin sehän ei pidä lainkaan paikkaansa eli ne perustelut siltä osin olivat jo hakoteillä. Tämä on tietystikin hallituksen säästöpolitiikkaa, joka sinänsä on perusteltua, mutta ei säästöjä turvallisuuden kustannuksella pidä kyllä tehdä. Tässä se ketju on tavattoman tärkeä. Kun joku iso onnettomuus tai tulipalo tai vastaava tapahtuu, niin sen ketjun pitää toimia, ja nyt on suuri vaara, että se ei pelaa tämän systeemin ansiosta. Siksi kysyn:

Oletteko todella nyt uhranneet kansalaisten omaisuudensuojan ja turvan tämän säästölinjan ja keskittämispolitiikan alttarille?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Poliisipartio, pelastuslaitos ja ambulanssi tulevat aivan yhtä nopeasti kuin ne tulevat tänäkin päivänä. Tässä ei ole mitään eroa. Ainoastaan puhelimeen vastataan hieman kauempaa.

On myös varsin selvää, että silloin kun keskukset ovat isompia, myös pystytään nopeammin palvelemaan ja ruuhkautuminen vähenee. Tähän kuuluu myös keskusten verkottaminen toisiinsa, ja se on mielestäni erittäin tärkeää, koska siinäkin tilanteessa, jossa yksi keskus jostakin poikkeuksellisesta syystä ruuhkautuu, on erittäin tärkeää, että puheluun vastataan mahdollisimman nopeasti. Silloin kun ruuhka purkautuu, puhelu voidaan palauttaa takaisin sille alueelle, jolta se on tullut. Se on tietysti ensisijainen tavoite, mutta koskaan emme saisi joutua sellaiseen tilanteeseen, että hätäkeskus ei vastaa. Isommat keskukset voivat vastata paremmin. Tällä hetkellä tilanne on se, että pienissä keskuksissa päivystäjä vastaanottaa 5 000 puhelua vuodessa, suurimmissa keskuksissa 10 000, ja tätä työtaakkaa ei myöskään voi jakaa, eli nykyinen järjestelmä ei sitä mahdollista. Tuleva järjestelmä onneksi tässä onnistuu, ja siihen tullaan pääsemään, ja se helpottaa myös päivystäjien työtaakkaa.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa ministeri, minä olen kyllä nyt todella ihmeissäni, kun minusta tuntuu, että te vähättelette kovin paljon nyt tätä paikallistuntemuksen merkitystä. Täällä esimerkiksi aluetieteen professori on antanut aika painavan lausunnon, että alueet tulevat aivan liian suuriksi ja keskukset jäävät teknisten apuvälineiden varaan. Kun tekniset apuvälineet sitten pettävät, ei ole ihmisiä, joilla olisi paikallistuntemusta. Eli arvoisa ministeri, kyllä se nyt on vaan niin, että te ja hallitus kannatte tästä nyt ison vastuun. Ihmiset tuntevat kovasti turvattomuutta, (Ed. Zyskowicz: Tehän lietsotte sitä!) ja tämä koko uudistus aikamoisine kaoottisine piirteineen aiheuttaa todella paljon hämmentyneisyyttä ja epävarmuutta.

Mitä te, ministeri Holmlund, aiotte vastata näille ihmisille, jotka kysyvät turvallisuutensa perään? Ettekö te ole ollenkaan huolissanne siitä, että tämä uudistus vaarantaa ihmisten turvallisuutta?

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Jos jokaisessa päätöksessä päällimmäisenä on pelko, ei voi koskaan päättää mitään. Me olemme lähteneet siitä, että pyrimme varmistamaan mahdollisimman moninkertaisin toimin, että kaikki toimii moitteettomasti. On kuitenkin syytä muistaa, että silloin kun kyse on ihmisistä — myös päivystäjät ovat ihmisiä — saattaa tapahtua virheitä. Nämäkin pyritään minimoimaan. Mielestäni on täysin perusteetonta väittää, että oltaisiin täysin tietojärjestelmien varassa. Ne ovat lähes joka paikassa oleellinen kysymys, mutta kuten aikaisemmin jo totesin, se kaikkein tärkein paikallistuntemus on sillä palolaitoksella, poliisipartiolla, se on ambulanssilla, se on sillä väellä, joka lähtee paikan päälle auttamaan. Mielestäni ei myöskään perusteettomasti pidä pelotella ihmisiä. Totuus pitää kertoa. Sen kerron minä ja toivon, että kerrotte myös te, ed. Viitanen.

Puhemies:

Tämä kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​