Täysistunnon pöytäkirja 22/2010 vp

PTK 22/2010 vp

22. TORSTAINA 11. MAALISKUUTA 2010 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

EU:n suunnitteleman Kreikan talouden pelastuspaketin kustannukset suomalaisille

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kreikka on talouskriisin kourissa pitkälti omasta syystään. Kun on elänyt yli varojensa ja kaunistellut tilastoja, on vain oikeus ja kohtuus, että joutuu maksamaan siitä korkojen kanssa. Kreikan talouden hevoskuuri on siis perusteltu. EU:ssa kuitenkin räätälöidään parhaillaan Kreikalle pelastuspakettia. Kysynkin arvoisalta ministeriltä:

Mitä tämä lysti tulee maksamaan suomalaiselle veronmaksajalle? Jo nyt maksamme EU:lle enemmän kuin liikaa. Eikö olisi oikeudenmukaista, että nämäkin varat käytettäisiin suomalaisten vanhusten, köyhien lapsiperheiden, sotiemme veteraanien ja kotirintamanaisten sekä työttömien aseman kohentamiseen?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kysyjä on oikeassa siinä, että Kreikan tilanne on sen itsensä aiheuttamaa valtaosaltaan. Näin ollen voidaan ajatella, että sitä saa, mitä tilaa. Tietysti asia on hieman toisin, jos katsoo kreikkalaisen ihmisen kannalta, joka on omalta osaltaan jo saattanut ehkä luottaakin siihen, että edelliset hallitukset ovat kertoneet totta, mutta näin ei ole sitten ollut.

Joka tapauksessa meillä EU-tasolla ei ole mitään ratkaisuehdotusta, miten Kreikkaa voisi auttaa. Ne keskustelut, joita on käyty julkisuudessa ja joita on siteerattu, ovat liittyneet siihen, voisivatko EU-maat kahdenvälisesti lainoittaa Kreikkaa, ja Kreikka maksaa siitä sitten niille maille korkoa, jotka lainaa antavat, ja tietysti sitten myös sen lainapääoman takaisin. Mutta tästä ei ole mitään päätöksiä toistaiseksi tehty.

Meidän lähtökohtamme on se, että painostamme Kreikkaa tekemään taloutta kohentavia toimenpiteitä. Kreikka on näin toiminut. Lähtökohtamme on se, että Kreikka pystyy nostamaan markkinoilta lainaa sen verran, minkä sitten tarvitsee, eikä tarvitsisi tukeutua mihinkään (Puhemies: Minuutti on kulunut!) muihin järjestelyihin, valtioitten välisiin järjestelyihin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Tiedetään, että Kreikan velkoja erääntyy kevään kuluessa yli 20 miljardia euroa. Me perussuomalaiset ihmettelemme, millä oikeudella hallitus on sitomassa suomalaiset veronmaksajat maksamaan kreikkalaisten tuhlailut, kun omassakaan taloustilanteessamme ei ole kehumista.

Eikö meidän kannattaisi hoitaa ensiksi omat asiat kuntoon? Ennen kuin suomalaisten veronmaksajien rahoja aletaan syytää huonosti asiansa hoitaneiden maiden talouden pelastamiseksi, tulisi omille kansalaisillemme taata ihmisarvoinen elämä.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt sanoa, ettei vaan kellekään jää väärää kuvaa tuosta kysymyksestä, että hallitus ei ole tehnyt mitään päätöksiä Kreikan tukemisesta, ei yksikään EU-maa ole. Itse asiassa Suomi on ollut niiden maiden joukossa — joita ei kovin monta ole — jotka ovat pitäneet euroalueen sääntöjen kunnioitusta kaikkein vahvimmin esillä. Ja euroalueen säännöissä lukee, että euroalueen mailla ei ole tämmöistä pelastusmahdollisuutta. No bail out -klausuuli kuuluu euroalueen sääntöihin. Eli me olemme nimenomaan sitä linjaa ajaneet, että Kreikan pitää hoitaa omat asiansa kuntoon.

Se, mikä on positiivista, on se, että kun Kreikka teki nyt pari viikkoa sitten uusia toimenpiteitä taloutensa tasapainottamiseksi, se pystyi saamaan markkinoilta noin 5 miljardin euron lainapaketin. Korko on tietysti suolainen, mutta se kuvastaa Kreikan tämänhetkistä tilannetta. Tämä on meidän tavoitteemme nytkin, että Kreikka toimii niin, että se herättää riittävästi luottamusta, jotta saa kohtuuhintaan lainarahaa omien velkojensa katteeksi.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​