Täysistunnon pöytäkirja 22/2012 vp

PTK 22/2012 vp

22. TIISTAINA 13. MAALISKUUTA 2012 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

  jatkui

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Silloin kun puhutaan kansainvälisestä sopimuksesta, joka koskee lapsiin kohdistuvia rikoksia ja niitten ehkäisyä, ollaan erittäin tärkeän asian äärellä. Tässä kohti, kun perjantaina asian käsittely keskeytyi, haluaisin nostaa esille yhden asian, joka kiinnittää huomiota, ja se on se, että kun näitä kansainvälisiä sopimuksia Suomikin on allekirjoittanut — tämän kyseessä olevan sopimuksen vuonna 2000 ja sitten myös nyt täällä prosessissa olevan Euroopan neuvoston sopimuksen, joka myös liittyy samaan aihealueeseen, vuonna 2005 — niin ihmettelen hieman sitä, miksi nämä kansainväliset sopimukset tulevat näin myöhään, tämäkin vasta 12 vuotta allekirjoituksen jälkeen, tänne eduskuntaan ratifioitavaksi.

Ymmärrän toki sen, että samaan aikaan, kun näitä sopimuksia allekirjoitetaan, halutaan tietenkin lainsäädäntöä saattaa ajan tasalle ja sopimuksen mukaiseksi ja toisaalta tehdä myös ehkä lainsäädäntöön kokonaisuudistuksia, jotka koskevat tätä aihealuetta, mutta näkisin, että Suomen kansainvälisen maineenkin kannalta olisi hyvä, että voisimme aika ripeästi tämäntyyppiset sopimukset allekirjoittaa. Ja kun perjantaina myös keskusteltiin tästä aihepiiristä ja edustaja Pekosen tekemästä toimenpidealoitteesta koskien sitä, että lapsen myyminen ja lapsen antaminen eteenpäin korvausta vastaan tehtäisiin rikolliseksi teoksi, niin uskon, että tätä kannatetaan hyvin laajasti, ja odotankin, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin tämän asian suhteen.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan järkyttäviä asioita on viime päivinäkin saatu lukea lehdistä siitä, miten aikuiset miehet netin kautta saalistavat alaikäisiä tyttöjä ja käyttävät heitä seksuaalisesti hyväkseen. Tutkittavana näkyy olevan juttu, jossa jopa kymmentä miestä epäillään näin toteutetuista törkeistä rikoksista. Olemmeko me tehneet kaiken, minkä voimme, estääksemme tällaista toimintaa ja rangaistaksemme asianmukaisesti siitä? Totta kai aina voidaan vaatia kovempia rangaistuksia, ja ne saattavat näissä lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissakin olla paikallaan.

Mutta toinen puoli on poliisin toimintavaltuudet. Onko poliisilla käytössään kaikki ne mahdollisuudet, mitä oikeusvaltiossa voi olla, jotta tällaisten lapsiin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen olisi mahdollista? Tiedän, että kun puhun poliisin toimintavaltuuksien parantamisen puolesta, niin usein huudellaan, että ajan jotain poliisivaltiota tai isoveli valvoo -valtiota, mutta siitä ei ole kyse, vaan siitä, että Suomessakin poliisille pitää antaa kaikki ne toimintavaltuudet, mitä oikeusvaltiossa voidaan antaa rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja rikollisten kiinni saamiseksi.

Tällä hetkellä ajattelen poliisin peitetoimintaa verkossa. Sikäli kuin olen oikein tulkinnut, niin Suomessa... — Anteeksi, tulen pönttöön. (Puhuja siirtyi puhujakorokkeelle)

Herra puhemies! Sikäli kuin olen oikein tulkinnut, niin Suomessa poliisilla ei ole mahdollisuutta sellaiseen peitetoimintaan, että poliisi nettiin laittautuisi väärällä persoonallisuudella, tekeytyisi vaikka nuoreksi tytöksi ja tätä kautta pystyisi paljastamaan ja saamaan kiinni sellaisia henkilöitä, jotka rikollisessa tarkoituksessa ja pyrkien käyttämään nuoria tyttöjä seksuaalisesti hyväksi saalistavat verkossa. Suomessa siis poliisi ei voi näin toimia. Miksi ei voi? Olen lehdistä havainnut, että esimerkiksi Hollannissa näin voi toimia.

Olemmeko me huolissamme näitten rikollisten oikeusturvasta? Onko meidän mielestämme väärin, että joku pedofiilirikollinen hairahtuu poliisille tekemään näitä seksuaalisia ehdotuksia ja sitä kautta jää kiinni toiminnastaan? Sekö meitä huolestuttaa, näiden konnien oikeusturva? Vai olemmeko me enemmän huolissamme näiden alaikäisten tyttöjen ja poikienkin oikeusturvasta? Ja jos me olemme enemmän huolissamme heidän oikeusturvastaan ja siitä, että he eivät joutuisi tällaisten iljettävien ja ehkä koko elämän ajaksi heitä traumatisoivien rikosten uhreiksi, niin silloin meidän pitäisi antaa poliisille kaikki ne toimintaedellytykset, joita voidaan ajatella annettavan.

Herra puhemies! Jos oikeusministeri on paikalla — ei näytä olevan — niin kysyisin häneltä — tai sitten kysyn, jos joku muu tietää — miksi Suomessa poliisille ei ole annettu oikeutta sellaiseen peitetoimintaan, että poliisi voisi netissä toimia tällä tavoin kuvaamallani tavalla näiden rikollisten kiinni saamiseksi ja heidän, pahempien rikollisten, aikeittensa ehkäisemiseksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Sasi varmaankin tietäisi, mutta hän ei näytä olevan paikalla, joten, edustaja Pelkonen, olkaa hyvä!

Jaana  Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Helsinkiin hylätyn romanialaislapsen tapauksen myötä kävi ilmi, ettei lapsen myymistä luokitella tällä hetkellä maassamme rikolliseksi toiminnaksi, ja jo maalaisjärki kertoo joka ikiselle meistä, ettei kenenkään ihmisen, varsinkaan pienen lapsen, myyntiä eteenpäin tule sallia missään olosuhteissa.

Edustaja Pekonen on jättänyt eduskunnalle tärkeän toimenpidealoitteen lain muuttamiseksi niin, että lapsen myyminen ylipäätään ilman sen kummempaa hyväksikäytön tarkoitusta tehtäisiin rikolliseksi toiminnaksi, ja tämä toimenpidealoite on enemmän kuin kannatettava. Myöskin lakivaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Holmlund toi perjantaina esittelypuheenvuorossaan esille tarpeen lainkohtien tarkemmasta selvittämisestä ja muuttamisesta. Lainsäädännössämme oleva aukko tulee korjata mitä pikimmiten ja saattaa ihmiskauppaa koskeva lainsäädäntömme ajan tasalle.

Aino-Kaisa  Pekonen  /vas:

Arvoisa puhemies! Asiaa käsiteltiin täällä salissa jo perjantaina. Niin kuin tässä edellä on todettu, ihmiskaupparikoksen tunnusmerkit täyttyvät vasta, jos lapsen myymisellä on tarkoitus saattaa hänet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka jos kyseessä on elimen tai kudoksen poistaminen taloudellisessa hyötytarkoituksessa. Toivon, että edustaja Tolvasen tekemä kirjallinen kysymys sekä oma kirjallinen kysymykseni ja toimenpidealoitteeni johtavat lain muuttamiseen niin, että lapsen myymisestä tulee kriminalisoitua myös Suomessa.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Poliisin resurssien vähentäminen on omiaan edesauttamaan sitä, että kaikenlainen nyt kyseessä olevan asian ennaltaehkäisy tai siihen puuttuminen tulee vaikeutumaan entisestään. Se tulee kaiken lisäksi varmasti myös lisäämään näitä rikoksia.

Kerron tästä yhden esimerkin, joka sattui juuri eilen, kun kävin lähikaupassa. Kassa kertoi, että sinne oli tullut seurue, jossa oli noin 10—13-vuotias tyttö — tyttö oli ilmiselvästi humalassa, ja hänellä oli kädessään likööripullo — ja kolme aikuista miestä, ja he ostivat kaikki matkalaukulliset keskikaljaa sieltä matkaan ja poistuivat siitä ja menivät naapuritalon ovesta sisään, mistä tämä myyjä näki, minne he menivät. Hän soitti poliisille, että nyt olisi varmasti syytä puuttua asiaan, että hän epäilee vahvasti tässä tällaista lapsen hyväksikäyttöä, mikä tapahtuu näiden ovien takana. Kolmeen tuntiin ei poliisipartio ennättänyt paikalle. Eli jos me teemme täällä päätöksiä näistä asioista, meidän täytyy antaa myöskin resurssit näiden asioitten valvomiselle ja näitten asioiden oikeuteen saattamiselle.

Sitten tästä lasten myynnistä. Siinähän tosiaan silloin, kun puhutaan ihmiskaupasta — täytyy muistaa, että Suomi ei ole ratifioinut ihmiskauppapykälääkään — ihmiskaupassa tarvitaan se, että toinen ihminen laitetaan alistettuun asemaan. Mutta siitä huolimatta lapsen myyminen siten, että lapsesta saadaan rahaa, on varmasti syytä kriminalisoida, koska meillä on olemassa ihan laillisiakin kanavia, mitä kautta lapsia voidaan antaa adoptioon tai lapsia voidaan antaa kasvatettavaksi ja turvata sillä tavalla lapselle turvallinen elämä.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Jo perjantaina aloitetussa keskustelussa edustaja Pekonen toi esille erittäin tärkeän esimerkin epäilystä, että romanialaisäiti olisi tarkoituksella jättänyt lapsensa Suomeen ja yrittänyt myydä lapsensa mahdollisesti Viroon. Edustaja Pekonen kertoi jättäneensä asiasta toimenpidealoitteen, ja tuen edustaja Pekosen esittämän asiakohdan kirjaamista lakiin, jotta lapsen myyminen luokiteltaisiin rangaistavaksi ihmiskaupaksi.

Useasti lainsäädännöllisissä toimissa yllättyy, millaisia puutteita olemassa olevasta lainsäädännöstä löytyy. On hieman vaikeahkoa ymmärtää, ettei lapsen myyminen ole ollut vuoteen 2012 mennessä tunnistettavissa oleva rikosnimike. Asia edellyttää siten pikaista lainsäädännöllistä korjausta ja tämä pöytäkirjasisältö hyväksymistä.

Hallituksen esitys lasten myynnistä, prostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta on erittäin tarpeellinen ja tarkoituksenmukainen. Näin totesimme myös lakivaliokunnassa useita asiantuntijoita kuultuamme. Pöytäkirja velvoittaa sopimusvaltioita kieltämään ja kriminalisoimaan lasten myynnin sekä hyväksikäytön prostituutiossa ja pornografiassa. Erittäin tärkeää on, että pöytäkirja sisältää määräyksiä lapsiuhrien oikeuksien ja etujen huomioinnista rikosoikeudenkäynnin aikana. Huomioitavaa on, että pöytäkirjan hyväksyminen edellyttää epäasiallisen adoptiosuostumuksen hankkimisen säätämistä rangaistavaksi. Suomi on tämän kriminalisointivelvoitteen osalta jo hyvissä asemissa juuri toteutetun adoptiolainsäädännön uudistuksen osalta. Tämä astuu voimaan jo kuluvan vuoden heinäkuussa.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsiteltävä asiahan koskee lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymistä, ja nyt, koska tämä aihe tämän varjolla rönsyilee näin paljon kokeneempienkin kansanedustajien johdosta, minä jatkan tästä samasta aiheesta.

Haluaisin esittää asian Ben Zyskowiczille, joka piti juuri tuossa alussa erinomaisen puheen, jossa hän sanoi, että meidän pitää antaa kaikki välineet poliisille rikollisten kiinni saamiseksi. Nyt, kun näin puhuu hallituspuolueen johtava poliitikko, näin uskon, heitän teille yhden tämmöisen käytännön keinon, jolla voitte vähentää lasten turvattomuutta. Olen tällä viikolla tehnyt ministereille kysymyksen — en tiedä, keneltä ministeriltä vastaus tulee — turvanapin saamiseksi internetiin keskustelupalstoille, josta lapset saavat suoran yhteyden poliisiin. Tällainen turvanappikäytäntö on olemassa muun muassa Isossa-Britanniassa, ja siellä on hyviä tuloksia siitä: sieltä on saatu 1 100 pidätystä, jotka ovat johtaneet 260 seksuaalirikollisen verkoston tuhoutumiseen. Tämä hyvin yksinkertainen asia vaatisi ehkä lainsäädäntöä, jos millään muulla keinolla ei saada näitä sosiaalisia foorumeita ottamaan tämmöisiä suoria yhteyksiä poliisiin, jolloin voidaan ilmiantaa heti tämmöiset epäilyt. Tämä toki vaatii silloin poliisille lisää voimavaroja, myös ehkä jonkun verran lainsäädännön muutosta, jotta he pystyvät toimimaan ja puuttumaan asiaan välittömästi.

Ei tämä aina rahasta kiinni ole, vaan tahdosta tämä on kiinni. Toivoisin kovasti, että, Ben, ottaisit tämän teidän ryhmässänne esille, ja lukekaa se ministerille esittämäni kysymys. Tämmöisillä pienillä teoilla lähdetään suojelemaan Suomen lapsia kaikilta nettisaalistajilta.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Ben Zyskowicz kysyi oikein ja hyvin, olemmeko tehneet kaikkemme ja voitavamme lasten seksuaalisen hyväksikäytön estämisessä. Mielestäni emme.

Lakialoite lasten ja nuorten kanssa vapaaehtoistyötä tekevien velvollisuudesta toimittaa rikosrekisteriote työsuhteen alkaessa olisi yksi liike, joka olisi otettava käsittelyyn. Esteenä ei voida pitää sitä, että rikosrekisteriotteen lisääntynyt tilaaminen työllistäisi sen kirjoittajia, ei myöskään pelkoa siitä, että se tyrehdyttäisi vapaaehtoistyön. Olen ymmärtänyt, että rikosrekisteriotteen tarkastamista sähköisesti on myös nostettu esiin, ja sitä pitäisi nostaa vieläkin enemmän. Ehkä asia on myös kehitteillä jossakin. Kun se saadaan toimimaan — mikä olisi erittäin toivottavaa, mutta taitaa kuitenkin olla vielä vaikeaa — helpottaisi se työnantajia työntekijöiden taustojen selvittämisessä. Se olisi äärettömän tärkeää. Se olisi myös helppoa, ja tällä tavalla voisimme vaikuttaa siihen, että yhä useampi lapsi ja nuori säästyisi seksuaaliselta hyväksikäytöltä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä yleissopimusta, jota tässä on esitelty, ja lämpimästi myös edustaja Pekosen esityksiä ja kirjallista kysymystä aiheesta. Itsekin olen samansisältöisen tehnyt.

Mutta edustaja Zyskowicz piti loistavan puheenvuoron tuossa, ja siihen tarkennuksena sanoisin, että tämmöinen peitetoiminta on poliisilla mahdollista toki ihan oikeassa maailmassa ja myös virtuaalimaailmassa eli netissä, mutta se vaatii kyllä sitten, että on joku vakava rikosepäily jo olemassa. Sen lisäksi pitää poliisin olla hyvin varovainen, ettei yllytä ketään, esimerkiksi pedofiilia, siellä rikokseen, vaan se poliisin oleskelu siellä on hyvin passiivista ja todella vaatii vakavan rikosepäilyn. Siinä on lainsäädännössä varmaan tarkentamista.

Ennen kaikkea ennalta estävät toimet ovat niitä, joilla näitä lapsiin kohdistuvia rikoksia estetään, ja siinä erilaiset järjestöt ovat tehneet loistavan työn. Sen lisäksi rangaistuksien koventaminen, kun niihin yhdistetään hoito, on tehokas keino sekä myös vangin vapautuessa vaarallisuusarvio. Näillä pystymme paljon vähentämään sen riskiä, että lapset eli pojat ja tytöt — nykyisin siis myös pojat ovat hyvin paljon seksuaalisen hyväksikäytön uhreina — joutuvat uhreiksi. Ja vielä sitten äärikeinona, jos joku rikollinen toistuvasti käyttää lapsia seksuaalisesti hyväkseen eikä vankeusrangaistuksesta ja hoidoista huolimatta parane vaan jatkaa tekojaan, niin kyllä edelleen peräänkuulutan kemiallisen kastraation tekemistä ja nimenomaan pakolla, ei vapaaehtoisesti. Se on se viimeinen keino, jolla lapsia pystytään suojelemaan.

Reijo Hongisto  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Zyskowicz piti erinomaisen puheen, jossa hän kantoi huolta poliisin toimintaedellytyksistä. Kuten edustaja Zyskowicz hyvin tietää, esitutkintaan vaikuttavat myös tietysti poliisin rahalliset resurssit, ja kun edustaja Zyskowicz on johtavan hallituspuolueen erittäin merkittävä ja vaikuttava poliitikko, niin minä toivon, että hän ottaa ja vie viestiä budjettiriiheen, että siellä huolehdittaisiin myös näistä poliisin toimintaedellytyksistä elikkä rahallisista resursseista. Jos ja kun saadaan hyvä ja erinomainen laki voimaan, niin täytyyhän meillä myöskin olla resursseja valvoa tämän lain kirjaimen ja hengen noudattamista.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä me elämme aikamoisessa maailmassa kaiken kaikkiaan, kun tällaisia lakeja pitää ruveta säätämään. Siitä tulevaisuudesta ei missään nimessä pidä säästää millään tavalla, ja kun nämä lapset joutuvat lapsiprostituution kohteeksi tai mihin tahansa, mitä tässä lakiesityksessä on mainittu, niin kyllähän siitä jää näille lapsille elinikäiset traumat. Se ei saa olla meille resurssikysymys, ja minun mielestäni tämä ei välttämättä ihan resurssikysymys olekaan, vaan kyllä tämä on yhteiskunnassa moraalikysymys kaiken kaikkiaan. Niin kuin sanoin, me elämme aikamoisessa maailmassa, kun lapsia myydään ja Suomessa, sivistysvaltiossa, pitää säätää lakeja siitä, että lapsia ei saa myydä.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Ilmi tulleet pedofiliatapaukset ovat erittäin tuomittavia. Mutta edustaja Zyskowiczin puheesta jäin hieman hämmästelemään sitä, että kun kokoomus on ollut hallituksessa jo vuosikausia ja ongelma on kuitenkin ollut jo tiedossa aiemminkin, niin miksi ette ole jo aiemmin puuttunut tähän vakavaan ongelmaan. Eli miksi? Ja koettakaa nyt ainakin tällä kertaa toimia sen puolesta, että tämä menee läpi.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti meillä on rikoslainsäädännössä ja poliisien toimintavaltuuksissa edelleen tänäkin päivänä ja tulevaisuudessakin monenlaisia ongelmia, joita pitää pyrkiä korjaamaan, esimerkiksi tämä törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointi. Se nostettiin esiin muistaakseni tässä salissa noin neljä vuotta sitten, ja nyt tämän päivän lehdestä saatoimme lukea, että työryhmä jättää lähiaikoina mietintönsä, eli kovin ovat hitaita nämä korjaukset. Myös näissä poliisien toimintavaltuuksissa, jotka liittyvät peitetoimintaan, on näitä rajankäyntiongelmia ja niiden selventämistarpeita nähty useasti aikaisemmin, mutta valitettavasti kovin hitaasti näitä asioita korjataan.

Tässä esille nostamassani asiassa on ilmeisesti kyse juuri siitä, että lakia pitäisi siten selventää, että tällainen poliisin peitetoiminta ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa olisi mahdollista.

Mikael Jungner  /sd:

Arvoisa puhemies! Ilokseni huomaan, että Ben Zyskowiczin kanssa meitä yhdistää paitsi yhteinen näkemys itäisen naapurimme historiasta myös tämä pedofiliavastaisuus. Tämähän on ehdottomasti vastenmielisintä ja myös yksittäisten ihmisten kannalta tuhoisinta rikollista toimintaa, johon on syytä ottaa tiukka ote. Yhteiskunta on kulkemassa siihen suuntaan, jossa verkossa tapahtuu ja myös nuoret hyvinkin nuorena sinne menevät. Ja tässä ympäristössä tämäntyyppisen epäasiallisen toiminnan vaara on suuri.

Itsekin olen ollut mukana tällaisessa perusteellisessa työssä, jossa on esimerkiksi kerrottu vinkkejä teini-ikäisten vanhemmille, että pitäkää tietokoneet olohuoneessa jne., jotta vanhemmat voivat seurata lastensa tekemisiä. Mutta tämä Zyskowiczin konkreettinen ehdotus on äärimmäisen kannatettava, nimittäin poliisin peitetoiminta — selkeä, valtuutettu — on ennalta ehkäisevää. Silloin pedofiilit tietävät siellä pyöries-sään, että on riski, että siellä on tosiaan poliisi. Tällä ennaltaehkäisyllä todennäköisesti olisi mittava tätä asiaa hyvään suuntaan vievä vaikutus.

Markku Mäntymaa  /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan myöskin tätä yleissopimusta ja sen saattamista ajan tasalle. Edustaja Pekosen toimenpidealoite on ehdottomasti myöskin kannatettava.

Nämä poliisin resurssikysymykset nousevat elävästi esiin, kun puhutaan näistä kovista rikosjutuista ja rikostaustoista. Valeprofiilinhan poliisi pystyy tekemään tuonne nettisivuille, mutta niin kuin edustaja Tolvanen totesi, sen kanssa pitää kyllä olla äärimmäisen varovainen. Ennalta ehkäisevä työ on nykyisillä resursseilla poliisilla aika köykäistä, yksinkertaisesti resurssit eivät siihen riitä.

Kun tuossa työn puolesta on joskus joutunut katsomaan noita pedofiilien kuva-arkistoja, niin siinä kyllä vanha äijäkin hyytyy. Se on kovaa tarinaa, ja toivottavasti siihen saadaan parannusta monessa mielessä.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! On erinomaisen hyvä, että täällä on nostettu esiin poliisien toimintavaltuudet ja määrärahat. Kun ajatellaan tätä kansainvälistä sopimusta, niin mehän tiedämme, että eihän tämän ratifioiminen sinänsä estä tätä rikollisuutta eikä ehkäise, vaan me tarvitsemme riittävät voimavarat poliiseille. Kysymys on toimintavaltuuksista mutta myös osittain rahasta. Nyt vastikään saimmekin tämän Aaltomaan työryhmän raportin, joka kertoo, että jos poliisien lukumäärä aiotaan pitää nykyisellä tasolla, tarvitaan 43 miljoonaa lisää rahaa, ja toivoisin, että kun tämä asia on nyt tiedossa ja tiedämme, kuinka vakavasta asiasta on kysymys, niin tulevassa kehysriihessäkin otettaisiin tämä huomioon ja turvattaisiin poliisien riittävä määrä Suomessa, jotta näitä rikoksia voitaisiin tutkia ja saattaa sitten oikeuden eteen näitä rikollisia.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota edustaja Tolvasen mainintaan siitä, kun hän poliisina sanoo, että poliisi ei voi puuttua rikokseen muuten kuin vakavan rikosepäilyn olemassa olemisen jälkeen tehdä tätä peitetoimintaa. Sitä varmaan tarkoitit.

Tuli mieleen, että jos poliisi kerran ei voi tätä peitetoimintaa nykyisen lainsäädännön kautta nytten tehdä, niin onko mahdollista, tietääkö Tolvanen vastausta siihen, että jos esimerkiksi toimittajat osallistuisivat tähän nettipedofiilien kiinni saamiseen omalla peitetoiminnallaan siten, että ovat lapsen profiililla netissä, ja kun heihin otetaan yhteyttä ja he menevät sovitulle tapaamiselleen ja mikäli siellä kaikki aineisto sitten löytyy netistä, edeltä käydyt keskustelut ja sitten sen tapaamisen yhteydessä, niin sitten poliisi suorittaisi samanaikaisesti siellä pidätyksen? Onko tämä nykyisen lainsäädännön ollessa mahdollista? Tästähän oli hyvä ohjelmasarja aikanaan televisiossakin, jos muistatte, Predator. Amerikassahan tätä harrastivat kovastikin, ja siellä saatiin paljon kiinni näitä rikollisia. Miten nykyinen lainsäädäntö? Olisi kiva tietää, onnistuisiko tämmöinen.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Toimintaympäristö muuttuu ja rikolliset muuttuvat siinä mukana, ja kaikki se kysyy lisää resursseja myös poliiseilta. Hallitusohjelmaan kirjattiin viime vuoden kesäkuussa, että poliisien määrä vakiinnutetaan silloiselle tasolle, joka tarkoittaa 7 700:aa poliisia.

Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan ja myös tämän viime viikolla tulleen selvityksen mukaan 2015 meillä on mahdollisesti enää 7 000 poliisia. Kyllä se tarkoittaa sitä, että edellytykset, mahdollisuudet nykyisen toiminnan ylläpitämiseen ja kasvavien uusien rikollisten toimintamuotojen, kuten nettirikollisuuden ja tämän tyyppisen toiminnan, estämiseen heikkenevät. Oma toivomukseni on, että Suomen ja suomalaisten sisäinen turvallisuus, kansan sisäinen turvallisuus, huomioidaan tulevassa kehysriihessä. Olen jättänyt asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen vauhdittaakseni asian käsittelyä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen kylläkin ollut täällä vasta vähän alle vuoden, mutta täytyy sanoa, että kyllä edellinen hallitus on tehnyt toimia muun muassa tämmöisten seksuaalirikosten rangaistusten kiristämiseksi sekä myös antanut mahdollisuuden erilaisiin pakkokeinoihin. Turha syyttää ihan siitä, että täällä mitään ei olisi tehty, mutta ikävä kyllä maailma muuttuu ja toimintaympäristö muuttuu niin nopealla tahdilla, että lainsäädäntö laahaa jäljessä, ja siinä on kehitettävää.

Peitetoimintaa pystyy todella verkossa tekemään poliisi vakavissa rikosepäilyissä. Itse kukin siviilinähän meistä voi tehdä sitä ihan niin paljon kuin lystää ja provosoida ihmisiä tekemään ehdotuksia, mutta poliisi ei voi yllyttää ketään rikokseen. Siinä tulee vaan näyttöongelmia, ja jos vaikka edustaja Niikko tai joku toimittaja sieltä paljastaa joitain seksuaalirikollisia, niin se pitää myös todistaa. Kyllä minä jättäisin mieluummin ammattilaisille tämän todistelun kuin siviileille. Siinä on monta oikeusturvanäkökohtaa.

Mitä tulee rikosten paljastamiseen, niin se on todella vaativaa ja ammattilaisten työtä. Muistan vanhasta elämästäni, kun perustettiin poliisiin tämmöinen niin sanottu paljastava ryhmä paljastamaan netissä seksuaalirikollisia. Se teki loistavaa työtä. Siihen kuului noin puolenkymmentä ihmistä, mutta valitettavasti nyt tietojen mukaan siitä on jouduttu vähentämään muutamia ihmisiä, ja tulos ei voi olla silloin tietenkään yhtä hyvä.

Siispä kun täällä nyt poliisien resursseista puhutaan, niin muistetaan, että siihen liittyy paljon muutakin kuin kadulla partioiva maija. Siihen liittyy myös rikostutkinta, jota nämä säästöt tulevat koskemaan entistä kovemmin. Kun täällä tuntuu olevan intoa korvamerkitä rahaa poliisille, niin kannattaisiko nyt miettiä, että korvamerkitään rahaa tämmöisten seksuaalirikosten ja väkivaltarikosten ehkäisyyn?

Sanni Grahn-Laasonen /kok:

Arvoisa puhemies! Me elämme sellaisessa maailmassa, jossa vanhemmille tulevat monesti yllätyksenä ne vaarat, joita lapset ja nuoret kohtaavat, ja ylipäätänsä se elämä, mitä nuoren ja lapsen elämään kuuluu.

Tämä yleissopimus on erittäin tarpeellinen ja kannatettava, kuten myös sen selvittäminen, onko meillä kansallisessa lainsäädännössä aukko koskien lapsen myymistä, romanialaisäidin tapaus huomioiden. Kiitos Pekoselle toimenpidealoitteesta!

Kysyin tätä asiaa tänään vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet’lta, joka kertoi, ettei ollut tällaiseen lainsäädäntöepäkohtaan törmännyt tai sitä tutkinut. Hän piti niin ikään kannatettavana, että asiaa selvitetään, vaikka tällaisessa tapauksessa ei välttämättä määritelmän mukaisesta ihmiskaupasta olekaan kyse, koska siihen ei välttämättä liity tällaista hyväksikäyttötarkoitusta.

Joka tapauksessa lapsen myyminen ei voi olla sallittua lainsäädännössä, ja meidän on tehtävä töitä sen eteen, ettei tämäntyyppinen kehitys missään muodossa rantaudu Suomeen.

Maailma muuttuu niin nopeasti, että tarvitaan ihan jatkuvaa keskustelua keinoista, joilla uudentyyppiseen rikollisuuteen voidaan vastata lainsäädännöllä. Olisi tärkeää, että poliisien resurssileikkauksista huolimatta meillä olisi aikaa panostaa netissä tapahtuvaan poliisityöhön, sillä siihen maailmaan, jota tämän päivän lapset ja nuoret elävät, netti kuuluu aivan luontevana osana.

Tämä peitetoiminta epäilemättä vaatisi pelisäännöt, mutta väärinkäytösten pelko ei voi olla syy olla mahdollistamatta sitä keinoa, joka mahdollisesti pysäyttäisi netissä tapahtuvan tai netistä alkunsa saavan lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalirikoksen.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan lämpimästi tätä yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan hyväksymistä. Kun tätä lakivaliokunnassa käsiteltiin, niin sekä asiantuntijat että valiokunnan jäsenet olivat ehdottomasti tämän kannalla. Lapsiin kohdistuvia rikoksia tulee pyrkiä ehkäisemään kaikin keinoin, ja rangaistusasteikkojakin ja niiden tiukentamista tulee tutkia.

Täällä on käytetty erittäin hyviä puheenvuoroja. Niistä vain haluaisin nostaa esille edustaja Zyskowiczin puheenvuoron. Se oli todella hyvä, ja toivon lämpimästi, että siinä esille otettuja asioita selvitetään, voidaanko niitä viedä eteenpäin. Myöskin edustaja Pekosen toimenpidealoite on erittäin kannatettava ja eteenpäinvietävä. Yksi tärkeä asia, mikä täällä on tullut esille ja mitä itse haluaisin myöskin painottaa, on poliisin ja poliisien resurssit, että niitä turvattaisiin ja niitä pystyttäisiin käyttämään myöskin näihin tärkeisiin asioihin.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sen verran täytyy todeta, että ehkä aika pitkälle keskustelu on mennyt tästä alkuperäisestä aiheesta eli varsinaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, mutta samaan hengenvetoon täytyy todeta, että mielestäni täällä on käyty erinomaista keskustelua. Itse tässä lakivaliokunnan puheenjohtajana olen pyrkinyt laittamaan korvan taakse paljon hyviä kommentteja, joita voidaan sitten hyödyntää myös lainsäädäntötyössä.

Mielestäni edustaja Pekosen aloite on erinomainen esimerkki siitä, miten elävä elämä tuo meidän eteemme tilanteita, joita ei ole lainsäädännöllä osattu ennakoida etukäteen. Pidän hyvänä myös sitä, että edustajat Pekonen ja Tolvanen ovat tehneet myös kirjalliset kysymykset, joiden kautta saadaan vastauksia siihen, onko tällä hetkellä asia tiedostettu myös oikeusministeriössä ja ollaanko tekemässä asialle toimenpiteitä. Uskon, että myös tämä keskustelu, mitä salissa on käyty, omalta osaltaan palvelee sitä tavoitetta. Mielestäni pitää olla päivänselvää, että lapsia ei voi eikä saa myydä. Tämän pitää olla yksiselitteinen asia ihan riippumatta siitä, mikä on tarkoitus. Lapsi on ihminen, ja ihminen ei voi olla kaupan kohde.

Täällä on noussut useitakin kysymyksiä esille. Edustaja Zyskowicz puhui paljon poliisin toimivaltuuksista, ja ehkä tähän yhteyteen haluaisin huomauttaa, että viime hallituskaudella tehtiin valtavan iso työ poliisi-, esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kokonaisuudistuksen läpiviemiseksi — myös eduskunta teki siinä erinomaisen ja laajan työn — ja tämä astuu voimaan 2014. On syytä kuitenkin muistaa, että toimivaltuuksia pitää jatkuvasti päivittää ja myös arvioida sitä, ovatko ne riittäviä ja ajan tasalla. Internetmaailma tuo meille paljon hyvää, mutta se tuo myös paljon huolestuttavaa, ja internet on samalla myös rikollisten toimintakenttä. On erittäin valitettavaa ja surullista, että se on ennen kaikkea myös pedofiilien ja lasten hyväksikäyttäjien temmellyskenttä. Pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että meillä on riittävät resurssit ja riittävät toimivaltuudet poliisilla suorittaa tätä tärkeää ja arvokasta tehtävää, ja siksi on tärkeää, että seuraamme hyvin tarkkaan, onko nykyinen lainsäädäntö ja voimaan astuva lainsäädäntö riittävä tältä osin.

Edustaja Niikko puhui näppäimestä, jolla voi suoraan saada yhteyden poliisiin. Viime kaudellahan käynnistettiin niin sanottu poliisin nettivihje. Aika monet sivustot ovat ottaneet sivuilleen tällaisen nettivihjenäppäimen, jolta voi saada poliisiin yhteyden. Nyt jos en väärin muista, niin se kuitenkaan ei ole kiireellisille asioille vaan pikemminkin sellaisille, joita ehditään sitten käsitellä rauhassa. Näiden ilmoituksien määrät, mitä tulee, ovat varsin suuria, eli on tärkeää tietysti myös se, että pystytään seulomaan sieltä sellaiset kysymykset, jotka erityisesti vaativat seurantaa ja tarkempaa viitettä siitä, liikkuuko netissä henkilöitä, jotka houkuttelevat lapsia.

Kaiken kaikkiaan poliisin virtuaalipoliisitoimintaa on aika paljon tehostettu ja lisätty viime kaudella, mutta itse kannan myös erittäin suurta huolta siitä, että nykyinen resurssitilanne turvaa aidosti sen, että myös tulevaisuudessa poliisin tietotekniikkapuolen rikollisuuden tutkinta- ja selvitystyö ja myös virtuaalipoliisitoiminta voidaan ylläpitää. Tämä on mielestäni iso huoli, ja toivon, että myös eduskunta varsin yksituumaisesti tähän asiaan kiinnittää huomiota.

Nettipoliisithan liikkuvat muun muassa IRC-Galleriassa, Facebookissa, ja ne ovat niitä sivuja, missä tänä päivänä nuoret, lapsetkin myös, ovat mukana. On tärkeätä, että ollaan nimenomaan siellä, missä nuoria ja lapsia liikkuu, kiinnitetään huomiota heidän huoliinsa, myös muihinkin kuin pelkästään näihin kaikkein rankimpiin eli lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja houkutteluun liittyviin kysymyksiin.

Lämpimästi toivon, että voimme myös täällä olla huolehtimassa siitä, että resursointi on riittävää.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi New Yorkissa vuonna 2000 tehdyn lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen pöytäkirjan. Pöytäkirja velvoittaa sopimusvaltioita kieltämään lasten myynnin sekä lasten hyväksikäytön prostituutiossa ja pornografiassa. Lasten myynnillä tarkoitetaan esimerkiksi liiketointa, jolla henkilö luovuttaa lapsen toiselle henkilölle palkkiota tai muuta etuisuutta vastaan.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen otti tässä aikaisemmin puheessaan esiin sen, että toistuvien pedofiilitekojen kohdalta olisi mahdollisuus lainsäädäntöä muuttaa siten, että hyväksyttäisiin myös kemiallinen kastraatio, ja siitä olen hänen kanssaan aivan samaa mieltä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös tätä yleissopimuksen hyväksymistä. Kun täällä on laajennettu keskustelua, niin ehkä minun mielestäni kaikkein kauhistuttavimmalta tuntuu, kun lapsi joutuu oman perheenjäsenensä tai sukulaisensa uhriksi. Ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä olisi myös se, että kouluissa tulisi käydä hyvin laajaa keskustelua ja siellä myös olisi lapsilla ja koululaisilla koulukuraattorit ja -psykologit, joidenka apuun he voisivat turvautua. Tiedämme myös käytännössä, että sellainen lapsi tai nuori, joka on kokenut tämän, ei välttämättä selviä tästä elämästä milloinkaan, ja toivon, että tosiaan näitä asteikkoja rangaistuksissa kovennettaisiin. Myös ihmetyttää se, että jossain päin Suomea esimerkiksi hovioikeudet ovat laskeneet näitä tuomioita, mitä perusoikeuden tuomioistuin on antanut. Mietityttää, miksi näin on.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Voimme vaan kuvitella, miltä niistä lapsista ja nuorista on tuntunut, jotka aikanaan ovat Suomessa olleet kunnantalon pihalla ja joita isännät ovat sitten huutaneet huutokaupassa huutolaislapsiksi, kuka halvimmalla ottaa. Ehkä jotkut meistä ovat jopa keskustelleet tällaisten ihmisten kanssa, jotka siellä ovat olleet. Ne ovat hyvin vaikuttavia keskusteluja olleet. Yhteiskunta on kehittynyt paljon, ja onneksi on niistä ajoista päästy eroon, mutta tämä ilmiö, että lapsia myydään ja huonosti kohdellaan, on edelleen keskuudessamme.

Lastensuojelun tarpeen kasvulla on yhteys laajemminkin yhteiskuntamme nykytilaan. Se liittyy esimerkiksi avioeroihin ja perheiden pahoinvointiin. Ajatelkaa, että lastensuojeluun käytetään rahaa saman verran kuin koko lukiokoulutukseen Suomessa. Tämä on vakava ilmiö kaiken kaikkiaan.

Tämä asia, mikä nyt on esillä, on yksi karmeimpia ilmiöitä tässä koko lastensuojelutarpeen kentässä, ja tämä hallituksen esitys ja lakivaliokunnan mietintö on tietysti ilman muuta hyväksyttävä ja hyväksyn ne.

Tässä yhteydessä kyllä on tuotava esiin sekin, että kyllä meidän poliisien resurssit on turvattava kaikilla toimintatasoilla. Siinä on kysymys kansallisesta turvallisuudesta ja myös niistä asioista, joita tämän asian yhteydessä täällä on ansiokkaasti käsitelty.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minä voin vilpittömästi olla onnellinen ja iloinen siitä hyvästä keskustelusta, mitä tässä salissa on tämän asian tiimoilta käyty, avaajana edustaja Zyskowicz erinomaisella puheenvuorollansa.

Mutta tämä kuitenkin on hyvin vakava asia siinä mielessä, että tässä ei parane lähteä hätiköimään näitten lainsäädäntöjen kanssa sillä tavalla yksioikoisesti. Asia sinänsä on mitä kannatettavin, mutta jos me yksioikoisesti kategorisoimme lapsen myymisen rikolliseksi teoksi, niin minulle tuli heti mieleen tämmöinen ajatus kuin kohdunvuokraus, joka sinänsä on varmasti ihan hyvä ja ymmärrettävä asia, mutta hyvin äkkiä tulkiten se saattaa jopa mennä tämän lain sisälle, ja se ei suinkaan varmasti ole tarkoitus. Eli jatkossa pitää huolehtia myös tämmöisestä laillisesta tavasta, en nyt sanoisi myydä lapsia, mutta huolehtia siitä, että lapsella tulee olemaan jatkossakin rakastavat vanhemmat.

Mutta tässä on tullut esille myöskin rangaistusten koventaminen. Meillähän joka tapauksessa rikoslaissa on mahdollisuus hyvinkin laajaa skaalaa käyttää rangaistuksia erilaisissa rikoksissa, mutta valitettavan usein tuomioistuimella tahtoo olla se asteikon alapää enemmän käytössä kuin yläpää. Tietysti lainsäädäntöelimenä ei eduskunta hirveästi voi kantaa ottaa näihin tuomioistuimien päätöksiin, mutta jaan tässä nyt yleisen oikeustajun ja kansalaisten huolen näistä rangaistuksista ja niitten lievyydestä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Holmlund, lakivaliokunnan puheenjohtaja: kiitos tästä tiedosta ja erinomaisesta puheesta siitä, että seuraatte tilannetta. Mainitsit myös siitä, että poliisi on tavoitettavissa netissä. Haluaisin vielä ihan semmoisen tiedon antaa, kun esimerkiksi viime viikolla oli Aamulehdessä uutinen kymmenen henkilön pidättämisestä lasten hyväksikäyttötapauksessa. Siellä mainittiin tämmöinen yhteisö kuin Kuvake.net, missä on yli 130 000 lasta ja nuorta rekisteröityneenä, ja se oli se pääkäyttöfoorumi. Otin välittömästi yhteyttä tänne omistajatahoon, ylläpitojohtoon, tämän tapauksen jälkeen ja kysyin, kuinka innokkaita te olisitte itse ottamaan käyttöön tämmöisen turvanappisysteemin. Nytten vähän siteeraan heidän johdon mainintaa tästä asiasta: "Meillä ei ole mitään turvanappia vastaavaa vastaan. Tällaisesta on joskus keskusteltu poliisin edustajan kanssa, mutta asia ei käsittääkseni ole edennyt viranomaispuolella aiemmin."

Elikkä myös nämä sosiaaliset foorumit haluavat nähtävästi tämmöistä turvanappia, ainakin Kuvake.net halusi tämän viestin perusteella, mutta tämä on varmaan tössännyt sitten siihen, että poliisilla ei ole ollut resursseja sinne toiseen päähän päivystämään ja ottamaan vastaan niitä vinkkejä, koska se varmaan vaatisi sitten jonkunnäköistä välitöntä seuraamista ja puuttumista.

Toivoisin, että tämä otettaisiin vakavasti siellä hallituspuolueitten jäsenten keskuudessa ja nostaisitte asian siellä esille ja veisitte tämän tämän hallituskauden aikana läpi, niin että saataisiin tämmöisiä yksinkertaisia, hyviä keinoja lasten ja nuorten avuksi. Heille ne ovat ensiarvoisen tärkeitä. Niitä linkkejä ei pidä piilottaa minnekään välilehtien tai hakujen taakse, vaan niiden pitää tulla etusivuille joka kerta näkyviin, kun he chattailevat tuolla nettimaailmassa.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Suomessa poliiseilla on todella liian vähäiset mahdollisuudet selvittää lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, joten poliisien resursseja on lisättävä. Täällä on keskusteltu nyt niin yhtäläisesti asiasta, että todennäköisesti saamme tähän parannuksen myös lain muodossa. Meidän täytyy myös muistaa, että näillä pedofiileilla on kaikilla myös läheisiä ihmisiä, joten kanssaihmisillä on vastuu: jos pääsee selville, että on vakava epäilys lapsiin kohdistuvasta rikkeestä, niin läheisillä ihmisillä on myös velvollisuus siitä ilmoittaa eteenpäin. Ja Ben Zyskowiczille kiitos erittäin hyvästä puheenvuorosta!

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun täällä on puhuttu näistä rangaistusasteikoista ja ehkä rangaistusten lievyydestäkin, niin haluaisin kuitenkin todeta, että luotan kyllä suomalaiseen oikeusjärjestelmään, että se toimii. Kun nämä ovat yksittäistapauksia, niin on hyvä, että ei kovin tarkkaan kommentoida — ainakaan itse en pysty lähtemään niitä kommentoimaan — mikä nyt on oikea tuomio. Meillähän on tietty asteikko, ja kun olen jutellut näitten asiantuntijoiden kanssa, niin on tullut sellainen käsitys, että yksi ongelma näissä on myös se, että kun puhutaan rikosnimikkeestä "lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö", niin tämän nimikkeen alle mahtuu niin valtavan suuri kirjo erilaisia tapauksia, jotka ovat eriasteisia vakavuusasteiltaan, ja tämä voisi olla kanssa asia, jota pitäisi ehkä tutkia, pitäisikö siellä lähteä tekemään jotain muutoksia sen suhteen, jotta sitten lainsäätäjä pystyisi myös ohjaamaan paremmin sitä rangaistuskäytäntöä ja -asteikon käyttöä.

Aino-Kaisa Pekonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin kannatan tämän hyvän yleissopimuksen hyväksymistä. Näihin epäkohtiin varmasti voidaan puuttua vielä myöhemmin.

Lakivaliokunta käsitteli tätä asiaa todellakin perusteellisesti ja kuuli tästä laajalti asiantuntijoita. Lapsen myymistä ei kuitenkaan käsitelty tätä mietintöä tehtäessä. Tämän mietinnön valmistuttua tuli vasta ilmi tämä tapaus, jossa äiti oli yrittänyt myydä lapsensa. Tämä tapaus ei kuitenkaan johtanut rikostutkintaan, koska sopivaa rikosnimikettä ei löytynyt. Jos tämä järkyttävä tapaus olisi tullut ilmi vähän aikaisemmin, olisi lakivaliokunta voinut käsitellä asiaa tätä mietintöä tehdessään.

Kiitän laajasta kannatuksesta täällä salissa ja jään odottamaan oikeusministerin kantaa tähän asiaan.

Kari Tolvanen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pekonen tuossa vei oikeastaan sanat suustani. Toteaisin vaan, että tässä lapsen myymisessä tai pois antamisessa tosiaan poliisi teki esitutkinnan ja koetti kaikin keinoin soveltaa sitä ihmiskauppapykälää siihen, mutta se ei käynyt. Ja nyt julkisuudessa olleiden tietojen mukaan voisin päätellä — en tiedä, pitääkö paikkaansa — että käteen jäänee ainoastaan rekisterimerkintärikos. Se on jotenkin absurdia, että jos lapsen myy, antaa pois, niin kyse on jostain rekisterimerkintärikoksesta — jos tämä pitää paikkaansa.

Mutta edustaja Soukolalle sanoisin tästä kohdunvuokrausasiasta, että meillä kyllä tuolla lakivaliokunnassa oli tämä adoptiolainsäädäntö hyvin laajassa käsittelyssä ja se laki tulee voimaan 1.7., joten siellä on kyllä nämä niin sanotut lailliset adoptiot käsitelty hyvin laajasti.

Myös rikoslakiin tulee tiettyjä pykäliä, jotka eivät kyllä sovellu tähän lapsen myymiseen. Olen niitäkin katsonut noin niin kuin jatkoa ajatellen, kävisivätkö ne, mutta ne eivät valitettavasti käy. Pitää laajentaa ihan liikaa sitä pykälää.

Tässä lainsäädännössä on paljon kehitettävää. Tämä sopimus, mitä nyt käsitellään, on oikein hyvä. Ja on hienoa, että täältä löytyy kannatusta muun muassa lainsäädännön kehittämiselle. Otetaan yksi esimerkki: Tässä jos tulisi nyt joku hätäpainike sinne nettiin, mistä voisi painaa, että nyt tarvitaan poliisin apua, että täällä on joku seksuaalirikollinen liikkeessä, niin poliisinhan todennäköisesti sen jälkeen pitäisi selvittää tämän rikollisen IP-osoite. Normaali, tavallinen siviili-ihminen saa sen ihan tuosta vaan operaattorilta, mutta poliisin pitää hakea oikeudelta ensin lupa, että se saa operaattorilta sen luvan. Nämä ovat pikkuasioita, mutta ne muodostuvat rikostutkinnassa isoiksi asioiksi, kun pitäisi saada asioita nopeasti eteenpäin. Lainsäädännössä on paljon kehitettävää. Kun aikakausi muuttuu, niin lait laahaavat perässä.

Merja  Kuusisto  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on todella hyvä, ja varmasti on hyvä, että lainsäädännön kehittämistä jatketaan tämänkin lain käsittelyn jälkeen. Mutta kun miettii, että kaikki lapsiin kohdistuvat väärinkäytökset ovat erittäin tuomittavia ja se tuntuu todella pahalta, että meidän täytyy tällaista lainsäädäntöä tehdä, että meillä on niin paljon pahoja aikuisia, pahoja ihmisiä, jotka voivat väärinkäyttää hauraita lapsia, niin siihen nähden voin sanoa ihan suoraan, että meidän täytyy lainsäätäjinä tehdä kaikki mahdollinen, jotta rikolliset eivät pysty toistamaan näitä rikoksiaan ja ettei siitä tule samalla kierrettä, että istutaan linnassa jonkun aikaa ja palataan taas vapaana ja taas samat rikokset uusitaan jne. Se täytyy saada kyllä estettyä.

Maailma on hyvin erilainen kuin silloin, kun me olimme nuoria: Ei ollut mitään tietoa vastaavasta, että olisi pedofiileja. Jotain karkkisetiä joskus näki tien päällä, mutta niistä vanhemmat osasivat varoitella. Nykyisin tilanne on vähän erilainen, kun on tuo nettimaailma: aikuisetkaan eivät tunne niitä vaaroja, mitä kaikkea siellä piilee, ja nuoret, lapset, ihmiset eivät osaa kuvitellakaan, mihin vaaraan joutuvat. Toivon, että poliisille annetaan riittävästi voimavaroja ja saadaan tätä ongelmaa hillittyä ja toivon mukaan kokonaan pois karsittua.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minusta on erittäin tärkeää, että tänä päivänä uskalletaan puhua entistä enemmän ääneen paitsi niistä entisajan namusedistä, joihin edustaja viittasi, myös siitä, millaisen riskin kohteeksi ja millaisen uhan kohteeksi lapsi ja nuori voi joutua eri tilanteissa. Tietysti tässä pitää muistaa, että turhaan ei saa pelotella, mutta sinisilmäisyys on näissä asioissa aina pahaksi ja myös siltä osin, että lapsen vanhempien ja myös muiden, jotka ovat lapsen kanssa päivittäin ja säännöllisesti tekemisissä, tulee tiedostaa ne asiat ja pyrkiä myös auttamaan lasta tunnistamaan tällaiset erilaiset uhkatilanteet.

Täällä oli keskustelua myös tästä vinkkinapista. Itse asiassa tilannehan on tällä hetkellä se, että poliisin sivuilta löytyy nettivihjekuvake ja myös ohjeet kuvakkeen linkittämiseen, ja ainakin minun tietojeni mukaan tämä viesti myös menee poliisille, ja uskon, että tämän tiedon pitäisi olla kyllä ajantasainen. Täällä muutamassa puheenvuorossa vaan nousi esille, että näin ei olisi. Sivuilta se kuitenkin löytyy, ja sen voi jokainen tarkistaa.

Ehkä tähän yhteyteen on hyvä vielä todeta, että kun puhumme tänä päivänäkin kansainvälisestä sopimuksesta, niin erittäin tärkeää työtä tekee poliisi ja tekevät myös muiden maiden poliisit kansainvälisillä areenoilla. Eli on erittäin hyviä esimerkkejä siitä, miten isoja pedofiilirinkejä on saatu paljastettua, ja tämä on myös äärimmäisen tärkeä asia. Meillä pitää olla toimivaltuudet mutta myös yhteistyöverkostot ja mahdollisuudet tehdä näitä yhteisiä laajoja projekteja, joilla todellakin saadaan kiinni kovan luokan tekijöitä, pahoja rikollisia.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Pari huomiota pitkällisen keskustelun päätteeksi.

Tässähän on aika lailla laaja yksimielisyys siitä, että tämä voimaan saatettava yleissopimus pitäisi laventaa näihin lapsenmyyntitilanteisiin. Tämmöinen tavallinen lukija tai tavallinen juristikin olisi luullut kaiken aikaa, että kun puhutaan ihmiskaupan kriminalisoinnista, se pitää sisällään myös tällaisen suoranaisen ihmisen, varsinkin lapsen, myynnin. Tässä on kysymys siitä ehkä laveammastakin ongelmasta kansainvälisten yleissopimusten voimaan saattamisessa, että turhan tarkasti syynätään, että se vain niillä reunaehdoilla säädetään Suomessa tarkkaan voimaan, jotka siinä kansainvälisessä sopimuksessa luetellaan.

Järkevää olisi, että katsottaisiin nyt sitten samalla, että jos on tämmöinen hyväksikäyttöön johtava, erityisen tuomittava tilanne, niin myös niin sanotusti tavallinen lapsen myynti tulisi kriminalisoiduksi samalla. Tämä on varmaan hyvä nopeasti täydentää tältä osin ja yleensäkin katsoa sitten näitä kansainvälisiä instrumentteja voimaan saatettaessa, että myös Suomen oikeusjärjestyksen kannalta tulee toimiva kokonaisuus: ei pelkästään millimetrin tarkasti sitä kansainvälistä sopimusta implementoida Suomessa, vaan katsotaan myös, että aukkopaikat tulevat tilkityiksi.

Operaattoreiden vastuuta näissä nettimaailman rikosilmiöissä, ei vain lapsipornografian osalta vaan myös muissa, tulee lisätä. Tällä hetkellä, kun operaattoreiden vapaus ja vastuu eivät ole tasapainossa, se johtaa näiden väärinkäytösten leviämiseen. Tarvitaan operaattoreille selvempiä toiminta- ja tiedonantovelvoitteita, toisella puolella sitten taas viranomaisille oikeus saada niitä tietoja. Yhteiskunnan yhteinen tehtävä on edistää näitä varhaisen puuttumisen malleja. Osaksi tietysti on kysymys siitä, että lainsäädäntö ja toimintavaltuudet ovat ajan tasalla, mutta kysymys on myös tämmöisestä yleisemmästä tietoisuuden tasosta, että puututaan tämmöisiin vaarallisiin ja haitallisiin ilmiöihin.

Timo Heinonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua kun on kuunnellut, niin on hyvä, että näihin asioihin vakavalla kädellä puututaan. Tämä lapsenmyyntiasia, joka on ollut paljon tässä keskustelussa esillä, on tietysti sellainen, joka on syytä huolehtia kuntoon.

Olen edustaja Koskisen kanssa samaa mieltä, että operaattoreiden ja toimijoiden vastuuta on ehdottomasti vahvistettava. Mutta kyllä kun entisenä opettajana muistelen sitä, millä tavalla muun muassa internetmaailma kouluihin tuli ja lasten arkeen, niin erittäin suuressa roolissa on tänä päivänä ja oli silloin luonnollisesti se kodin rooli, mutta myös koulun rooli. On hyvä, että nämä asiat ovat nyt niin paljon esillä, että ne kodeissa myös tiedostetaan.

Muistan sen, miten tuossa noin kymmenen vuotta sitten vielä tilanne oli se, että perheissä eivät vanhemmat oikeastaan edes tienneet, minkälainen maailma internet oli, missä jo silloin lapset ja nuoret liikkuivat hyvinkin luontevasti. Kyllä se on juuri näin kuin edustaja Holmlund toi esille, että tämä sinisilmäisyys internetissä on jotenkin kovin tavanomainen piirre ja siihen sortuu varmasti siellä helpolla itse kukin erilaisissa tilanteissa. On sitten kyse minkälaisista huijauksista tahansa taikka seksuaalirikollisuudesta tai muusta, niin se on omanlaisensa maailma ja se vaatii myös meiltä aikuisilta aivan erityistä tarkkaavaisuutta kaikessa toiminnassa. Pidän hyvänä sitä, että myös näitä nopeita keinoja puuttua rikollisuuteen on helpotettu internetissä muun muassa näiden hälytysjärjestelmien, ilmiantonappien ja muiden kautta. Ne ovat tuottaneet ihan hyvää tulosta, ja tätä työtä on syytä jatkaa.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Koskinen nosti tuossa esille sen, että tässä on kyseessä porsaanreikä, ja se on aivan totta, siltä näyttää varsin todennäköisesti. Ehkä on syytä kuitenkin todeta, että lakivaliokunta kävi varsin perusteellisen asiantuntijakuulemisen ja käsittelyn, ja pidän oikeastaan hieman harmillisenakin sitä, että siinä yhteydessä tällainen ongelmakysymys ei noussut esille. Se olisi voitu tavallaan jo ennen valiokunnan mietinnön saliin tuomista ottaa esille, mutta nyt tässä tilanteessa se ei ole mahdollista. Onneksi kuitenkin tämä asia jatkuu vielä, ja odotamme sitten ministerin vastauksia kirjallisiin kysymyksiin. Sitten on syytä katsoa, pitääkö selkeästi ryhtyä lainsäädäntötoimiin tämän asiantilan parantamiseksi ja muuttamiseksi kaiken kaikkiaan.

Ehkä vielä lyhyesti tuohon operaattorien vastuuseen, jota edustaja Heinonenkin nosti esille. Se on tavattoman haasteellinen kysymys, koska netissä liikkuu hyvin paljon sellaista tavaraa, jonka kovin mielellään sieltä myös pois toivoisi. Kuitenkin, kun eri sivustojen ylläpitäjät ovat eri puolilla maailmaa, tämä on erittäin haasteellinen kysymys. Silloin kun on pohdittu muun muassa lapsipornografian estolistojen laatimista, tämä on aiheuttanut valtavan paljon kritiikkiä. Kuitenkin on samaan aikaan syytä todeta, että niillä pyritään suojaamaan lasta ja lapsia ja tavallaan hyväksikäyttöä myös tätä kautta. Mutta haasteellista on tämäntyyppinen lainsäädäntö.

Keskustelu päättyi.