2) Valtioneuvoston selonteko Suomen osallistumisesta EU:n sotilaallisen
kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Keski-Afrikan tasavalta on yksi (Hälinää — Puhemies
koputtaa) maailman köyhimmistä maista, ja sitä on pitkään
pidetty hauraana valtiona. Sen ongelmat ovat hyvin moninaiset, ja
niitä ovat viime vuosina pahentaneet aavikoitumisen eteneminen
koko Sahelin alueella ja nyt Sahelin alueen muut konfliktit, kuten
Libyan sota, joka on sitten heijastunut laajemminkin alueelle.
Tilanne kärjistyi viime syksynä taisteluiksi, jotka
ovat tähän päivään
mennessä johtaneet tilanteeseen, jossa Keski-Afrikan tasavallasta
on pakolaisiksi lähtenyt lähes 300 000
ihmistä. Maassa on ollut pahimmillaan 800 000
maan sisällä siirtymään joutunutta
ihmistä, ja tilannetta YK:n pakolaiskomissariaatin arvioiden
mukaan pidetään ehkä vaikeimpana, mitä on
maailmassa sotien jälkeen nähty. Jos pidämme
Somaliaa hajonneena valtiona, niin Keski-Afrikan tasavalta on vielä surkeammassa
tilassa, on pakolaiskomissariaatin arviossa myöskin todettu.
Tässä tilanteessa, jossa ihmisiä uhkaa
suuri humanitäärinen katastrofi, jossa väkivalta,
jolla on etnis-uskonnollisia piirteitä, on mahdollisesti suoranaisen
kansanmurhan luonteen voinut saada, on kansainvälinen yhteisö reagoinut
lähettämällä ennen kaikkea YK:n
mandaatilla toimivat ranskalaiset joukot maahan tilannetta vakiinnuttamaan.
Mutta tilanne on edelleenkin erittäin hauras, ja tällaista
rauhoittavaa rauhanturvaoperaatiota tullaan maassa tarvitsemaan
vielä pitkään, jotta muut toimet maan
rakentamiseksi, vakauden edellytysten luomiseksi, toimivien hallintorakenteiden
aikaansaamiseksi voisivat menestyä.
Tämän vuoksi Euroopan unionissa tehtiin tämän
vuoden alussa päätös, että unioni
tulee käynnistämään Keski-Afrikan
tasavallassa operaation, jonka tarkoituksena on toimia siellä enintään
6 kuukauden ajan niin, että sen jälkeen YK ja
Afrikan unioni voisivat ottaa kokonaisuudessaan yhdessä vastuun
rauhanturvatoiminnan jatkosta.
Tässä tilanteessa kaikki EU-maat ovat olleet yksimielisiä tämän
operaation tarpeesta, ja kun joukkojen muodostamista lähdettiin
käynnistämään, niin monet maat
ovat jo luvanneet merkittäviä joukkomääriä.
Suurimmat kontribuutiot ovat tulleet ja tulevat olemaan jatkossakin
Ranskasta, ja toiseksi suurimman on ei-EU-maa Georgia luvannut lähettää Keski-Afrikan
tasavaltaan. EU:n tavoitteena on noin tuhannen sotilaan kokoinen
joukko. Valitettavasti tämä joukkojen kokoaminen
on edennyt hyvin hitaasti, eikä ilmeisesti vielä maanantainakaan,
jolloin neuvosto kokoontuu Brysselissä, pystytä tekemään
lopullista päätöstä operaation
käynnistämisestä.
Suomi on ensinnäkin yhtynyt siihen kaikkien tilannearvioon,
että Keski-Afrikan tasavallassa tarvitaan tällaista
vahvaa, toimintakykyistä operaatiota, ja kun olemme pitäneet
muutoinkin tärkeänä Euroopan unionin
yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä,
joka nimenomaisesti tarkoittaa ennen kaikkea tällaisten
kriisinhallintatehtäviin liittyvien valmiuksien kehittämistä ja
vahvistamista, on ollut luonnollista, että olemme katsoneet
myös, millä tavoin Suomi tässä operaatiossa
voisi olla mukana.
Keskustelua käytiin myös siitä, käytettäisiinkö EU:n
periaatteessa valmiustilassa olevaa taisteluosastoa tähän
operaatioon, mutta erinäisistä syistä siihen
ei ollut valmiuksia, joista yksi on ihan sekin, että taisteluosastokonsepti
perustuu enintään 4 kuukauden jaksoon, kun tässä nyt
oli kuitenkin kysymys 6 kuukaudesta. On valitettavaa, että on
osoittautunut, että unionin periaatteessa tärkeimpiä kriisinhallintavälineitä,
näitä taisteluosastoja, ei ole toistaiseksi pystytty
käyttämään tilanteissa, joissa
ilman muuta olemme muutoin yksimielisiä siitä,
että vahvaa rauhanturvaamista ja kriisinhallintaan osallistumista tarvitaan.
Tämä tulee varmasti jatkossa EU:ssa johtamaan,
näin toivomme, uusiin ajatuksiin ja käytäntöihin
näiden taisteluosastoihin sidottujen voimavarojen saamisesta
todellisissa tilanteissa käyttöön.
Mutta nyt ollaan siis kokoamassa tällaista EU-operaatiota,
ja valtioneuvosto esittää nyt tässä selonteossa
eduskunnalle, että Suomi osallistuisi enintään
30 sotilaalla tähän operaatioon. Tarjoamme siviili-sotilasyhteistyön,
CIMIC, henkilöstöä, räjähteiden
raivausryhmää sekä esikuntaupseereja.
Tämän operaation kustannukset tulisivat olemaan
noin 10 miljoonaa euroa, ja ne voidaan kattaa nykyisistä,
vuoden 2014 sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoista.
Siis mitään lisäbudjettia ei tätä operaatiota
varten tulla eduskunnalle esittämään.
Lähtökohta on se, että operaation kesto
on rajattu, 6 kuukautta. Tähän liittyy operaation
pystyttämiseen ja purkamiseen vaadittava aika lisäksi.
Tämä on siis niin sanottu bridging-operaatio, silta
siihen, että pystymme takaamaan tällaisen tarvittavan
läsnäolon niin kauan kuin pääasiallinen
YK:n ja Afrikan unionin kokoama joukko voi ottaa kokonaisuudessaan
vastuun. Tämän operaation tehtävät
ovat siviilien suojelu ja maan tilanteen vakauttaminen. Tavoitteena
on luoda olosuhteet normaalin taloudellisen toiminnan elpymiseksi
ja mahdollistaa siirtymään joutuneiden ihmisten
paluu koteihinsa. Operaation tärkeänä tehtävänä on
siviilien ja humanitääristen toimijoiden turvallisemman
liikkumisen mahdollistaminen.
EU:n operaation toiminta-alueeseen kuuluu koko pääkaupunki
Banguin alue, mutta se tulee keskittymään erityisesti
kaupungin lentokentän ympäristöön.
Lisäksi operaation toiminta-alue kattaa tärkeän
kuljetusreitin maan länsiosassa.
Muut kansainväliset kriisinhallintatoimijat Keski-Afrikan
tasavallassa ovat YK:n integroitu rauhanrakennustoimisto BINUCA,
Afrikan unionin MISCA-operaatio sekä Ranskan marraskuussa
2013 käynnistämä lyhytaikainen Sangaris-operaatio.
Tarkoitus on, että EU:n operaatio luovuttaa vastuun Afrikan
unionille tai tämän korvaavalle YK:n rauhanturvaoperaatiolle.
YK:n suunnitelmissa on noin 12 000 rauhanturvaajasta koostuvan
operaation perustaminen, jolle sitten Afrikan unioni siirtäisi
myöskin tehtävänsä. Sihteeristön
kaavailujen mukaan operaatio voisi käynnistyä syyskuun
puolivälissä, ja valmistelut tätä varten
jatkuvat.
Pidämme tärkeänä, että Suomi,
joka on johdonmukaisesti halunnut vahvistaa ja kehittää EU:n
kriisinhallintavalmiuksia ja oli joulukuun huippukokouksen valmistelussa
erittäin vahvasti tätä tukemassa, on
silloin, kun sen jälkeen ensimmäinen kaikkien
tarpeelliseksi arvioima operaatio tulee kysymykseen, omalta osaltaan
tässä mukana.
On valitettavaa, että tämä operaation
valmistelu on edennyt näin hitaasti. Jos tämä on
EU:n nopeata toimintaa, niin jää kysymys, mikä sitten olisi
hidasta toimintaa. Elikkä tässä tulee
olemaan paljon opittavaa tulevien kriisinhallintavalmiuksien kehittämiseksi.
Mutta haluan painottaa sitä, että kysymys
on humanitäärisestä toiminnasta, siitä,
että pystytään estämään
tilanteen paheneminen, pystytään takaamaan se,
että kansainvälisen yhteisön apu, tukitoimet,
suorastaan nälänhädän estämiseksi pystyy
tuossa maassa, joka on niin paljon kärsinyt, toimimaan,
ja luodaan tätä kautta edellytyksiä vähitellen
normaaliin, vakautettuun tilanteeseen palaamiseksi, jossa maa ja
sen asukkaat voivat jatkaa oman tulevaisuutensa rakentamista turvallisesti. — Kiitos.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa herra puhemies! Arvon edustajat! Täydennän
ministeri Tuomiojan hyvää esittelyä siitä,
minkä takia Suomi on osallistumassa tähän
Keski-Afrikan tasavallan operaatioon.
Tämä on tosiaan hyvin tärkeä operaatio
siitä näkökulmasta, että tilanne
Keski-Afrikassa on hyvin huolestuttava. Näin käytännön
näkökulmasta tämä suunnittelu
on pitkälti puolustushallinnon kontolla. Niin kuin ministeri
Tuomioja jo mainitsi, sen mandaatti on asetettu 30 henkilölle. Käytännössä tällä hetkellä
luku,
jota ollaan lähettämässä, on
24, joskin nyt näillä näkymin maanantaina
ei voida vieläkään tehdä sitä lopullista päätöstä.
Ajatus on, että siitä, kun se lopullinen päätös
on tehty, 30 päivässä voidaan sijoittaa nämä suomalaisetkin
sotilaat Keski-Afrikkaan.
Käytännön olosuhteet tämän
operaation ympärillä ovat kaikkea muuta kuin helpot
johtuen niin Keski-Afrikan maantieteellisestä sijainnista kuin
sitten siitä, että se on maa, jossa on trooppinen
ilmasto, se on maa, jossa on pitkä sadekausi. Meillä on
Suomessa kokemuksia aika vastaavistakin olosuhteista Tšadista,
joka on Keski-Afrikan tasavallan naapurimaa, jossa viitisen vuotta sitten
toimimme operaatiossa. On erittäin hyvä, että meillä on
se kokemus, koska sitä hyödyntäen voidaan
suunnitella tätä operaatiota ja meidän panostusta
siihen hyvin. Se varmasti mahdollistaa sen, että voimme
antaa hyvän ja täysimääräisen
panostuksen tähän operaatioon.
Käytännössähän
pitkälti nämä suomalaiset ja kaikki ne
materiaalit, joita he tarvitsevat, joudutaan sinne lennättämään.
Se on 24 hengelle ihan mahdollista. Sen sijaan, jos sinne siirrettäisiin suurempia
joukkoja, niin kuin jotkut maat tekevät, niin sitten ne
varmasti joutuvat myös maanteitse sinne siirtämään
asioita, ja se tarkoittaa sitä, että ensiksi Kameruniin
ja sieltä 1 500 kilometriä Afrikan halki
maanteitse, mikä ei ole mikään logistisesti
helppo harjoitus, joten tämän operaation kokonaisuuteen
liittyy monia vaikeuksia sen lisäksi, että tämä koko
tilanne siellä Keski-Afrikassa on kaikkea muuta kuin helppo.
Niin kuin ulkoministeri tässä totesi, niin
edellyttäen, että tämä nyt tosiaan
onnistuu niin sanottuna bridging-operaationa — toisin sanoen
ajatus on, että tämä olisi aika lyhyt
operaatio ja sitten sen jälkeen vastuu siirtyy muille — niin
tämän toteutuessa suunnitelmien mukaan tämä myös
voidaan Suomen osalta toteuttaa kehysten puitteissa.
Arvoisa herra puhemies! Lopetan tähän.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot.
Ilkka Kanerva /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyse on rauhanturvatoiminnasta, ja sotilaallinen
kriisinhallintahan on tietysti yksi kolmesta Puolustusvoimiemmekin päätehtävästä Suomen
oman sotilaallisen puolustamisen ja muiden viranomaisten tukemisen ohella.
Osallistuminen kansainvälisten kriisien taltuttamiseen
on omiaan parantamaan myös meidän suomalaisten
omaa turvallisuutta jopa oman maamme rajojen sisäpuolella — torjumme toisin
sanoen tällaisen kriisin erityyppisiä heijastusvaikutuksia,
mutta ehkäpä vieläkin tärkeämpää on
todeta, että haemme myös oppia vaativista olosuhteista
ja yhteistoiminnasta monikansallisissa joukoissa.
Tällaisiin operaatioihin osallistuminen on asia, jonka
tulee palvella myös kotimaisia päämääriä,
ja en voi olla alleviivaamatta voimakkaasti sitä, että niitten
tulee olla myös tuloksellisia. Vaativien olosuhteitten
simulointi sotaharjoituksissa ei ole tarkoituksenmukaista eikä luonnollisesti
käytännössä edes mahdollista.
Elämme aikaa — viittaan päivän
ja viime viikkojen uutisiin — joka vääjäämättömällä tavalla
kertoo siitä, että Puolustusvoimien kaikista kolmesta päätehtävästä on
huolehdittava kaiken aikaa. Yksin hyvä tahto ei riitä,
tarvitsemme myös resursseja. Käytännössä meidän
pitäisi yltää noin 1,5 prosenttiin vuotuisesta
bkt:stä, joka turvaisi Puolustusvoimille mahdollisuuden
täyttää lakisääteiset
velvoitteensa ja ennen muuta sen perusarvon, että Suomella
on epävarmuuden maailmassa uskottava oma puolustuskykynsä.
Kotipesä on aina pidettävä kunnossa,
ja kansallisissa säästötalkoissa talouden
tasapainottamiseksi on Puolustusvoimat tehnyt oman osuutensa.
Kansainvälisen yhteisön ja Suomen sen osana tulee
tietenkin kantaa vastuunsa myös romahtaneiden valtioiden
ihmisten inhimillisistä kohtaloista tilanteessa, jossa
maiden omat turvallisuusviranomaiset ovat toimintakyvyttömiä.
Moraalisen velvoitteen nimissä meidän on autettava hädänalaisia
ihmisiä oman kantokykymme mukaisesti. On muistettava, että operaatioista,
ja ennen muuta tämänkaltaisesta operaatiosta,
voi pahimmoisimmillaan tulla varsin vaikeita.
Tilanne Keski-Afrikan tasavallassa on äärimmäisen
surkea. Käytännössä on kyse
koston kierteestä, joka uhkaa kaikkia kansalaisryhmiä uskonnosta
tai etnisestä alkuperästä riippumatta. Kiireellistä humanitääristä apua
tarvitaan arviolta jopa 2 miljoonan asukkaan tarpeisiin kansakunnassa,
joka kooltaan on kutakuinkin Suomen kokoinen. Kotinsa siellä on
joutunut jättämään vajaa miljoona
ihmistä, hyvin monet heistä ovat pieniä lapsia.
Keski-Afrikan tasavallan konflikti ei valitettavasti rajoitu
edes maan rajojen sisäpuolelle. Taisteluihin osallistuu
naapurimaiden kylmäverisiä maksettuja sotilaita,
ja yli 200 000 ihmistä on paennut maasta. Luhistuva
Keski-Afrikan tasavalta levittää epävakautta
myös naapurivaltioihinsa, heikkoihin naapurivaltioihin.
Kaikkineen siis erinomaista kasvualustaa terrorismityyppisille ääriliikkeille
ja miksei myös jopa Eurooppaan tulviville siirtolaisille.
Tämänkaltaiset vaikutukset ulottuvat tietysti
Euroopan unionin sisällekin. Siksi jo nyt vihdoin viimein,
kuten ministerit täällä totesivat, on
aika tarttua toimeen kriisin alkulähteillä, missä luonnollisesti
parhaimmin kykenemme liennyttämään syntyneitä ongelmia.
Arvoisa puhemies! Tilanne Keski-Afrikan tasavallassa on ollut
epävakaa sen itsenäistymisestä lähtien.
Konfliktin syyt ovat moninaiset, ja niillä on vuosikymmenten
taustat. Etniset, uskonnolliset ja poliittiset riidat tekevät
ratkaisun löytymisestä äärimmäisen
vaikean. Parhaillaankin on käynnissä lukuisa määrä rauhanturvaoperaatioita,
mutta kaiken aikaa katastrofi on itse asiassa vain syventynyt. Sekä YK:n
että Afrikan unionin yhdessä EU:n kanssa pitää nyt
pyrkiä ottamaan tilanne haltuunsa. Näin on toimittava, vaikka
onkin todennäköistä, että rauhanturvaoperaatiot
tulevat jatkumaan Keski-Afrikassa vielä vuosien ajan, ei
vain tulevien kuuden kuukauden verran.
Rauhanturvaamisen lisäksi on käynnistettävä rauhanneuvottelut.
Väkivaltaisuuksien lopettaminen on luonnollisesti ensisijaista,
mutta kansalaisjärjestötkin ovat tärkeässä roolissa,
kunhan vain saataisiin eri osapuolet saman pöydän ääreen
keskustelemaan pysyvän rauhan ratkaisun löytämisestä.
Naisten ja lasten kokemaa väkivaltaa ei pidä jättää käsittelemättä rauhanprosessin
yhteydessä.
Epäinhimillinen tilanne tulee vakauttaa ja väkivallan
kierre katkaista myös Suomen 30 sotilaan myötävaikutuksella.
Ja lopuksi, herra puhemies: Keskustelemme tänään
operaatiosta, joka on osa EU:n yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa,
vaikka etäisyys on pitkä unionin rajojen ulkopuolella.
Pelkät puheet täällä eduskunnassa
eivät riitä, ellei EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
ole vaikuttavaa ja uskottavaa. Siksi EU:lla on oltava myös
kykyä toimia tavoitteittensa saavuttamiseksi. On tärkeää,
että Suomi EU:n jäsenenä toimii aktiivisesti
niin maantieteellisesti etäällä leviävissä kriiseissä kuin
tänä päivänä kärjistyvässä Ukrainan
tilanteessakin.
Ilkka Kantola /sd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pyrkimys maailmanlaajuiseen rauhaan ja vakauteen
on Suomen etujen mukaista, koska maamme rajojen ulkopuolella tapahtuvien
syvien konfliktien ja kriisien vaikutukset ulottuvat meihinkin.
Historia on moneen kertaan osoittanut, että väkivaltaisten,
tasa-arvoa polkevien ja kriisissä olevien valtioiden ja
yhteiskuntien vaikutukset heijastuvat ympäristöön
kauempanakin. Huomenna keskustelemme Ukrainan kriisin vaikutuksista
Suomeen. Tänään keskustelemme Suomen
osallistumisesta Keski-Afrikan kriisistä kärsivien
ihmisten auttamiseen. Suomen osallistuminen tähän
operaatioon on linjassa sen kanssa, että Suomi pitää operaatiota
sinänsä tärkeänä ja
haluaa tiivistää EU:n yhteistyötä vastaavanlaisissa
tilanteissa.
EU:n operaatiolla Keski-Afrikan tasavallassa yritetään
estää kansanmurha ja kriisin leimahtaminen jo
ennestään epävakaisiin naapurimaihin. EU-operaatio
on osa isompaa kokonaisuutta, jossa yhdessä YK:n ja Afrikan
unionin operaation avulla rauhoitetaan tilannetta.
Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että Keski-Afrikan
tilanne on kriittinen. Mutta kun maa on kaukana Suomesta, niin jotkut
kysyvät: Miksi Keski-Afrikan ongelmat kuuluvat Suomelle? Miksi
lähettää suomalaisia sotilaita Afrikkaan? Siksi,
että Suomi on osa kansainvälistä yhteisöä. Tehtävämme
poliittisina päättäjinä on edistää tasapainoista
ja vastuullisuuteen perustuvaa kansainvälistä kehitystä.
Siksi, että meitä yhdistää Keski-Afrikkaan
yhteinen ihmisyys ja yhteinen maailma. Suomi haluaa olla niiden
joukossa, jotka eivät sulje silmiään
viattomiin sivullisiin kohdistuvalta väkivallalta. Sortoon,
murhiin, kidutuksiin ja raiskauksiin pitää puuttua
nyt eikä myöhemmin kauhistella, miksi emme tehneet mitään.
Keski-Afrikan tasavallan väestö on kolminkertaistunut
noin 50 vuodessa. Maa lukeutuu maailman köyhimpiin, vaikka
se on luonnonvaroiltaan rikas. Lisäksi itsenäistymisen
jälkeistä aikaa ovat värittäneet
vallankaappaukset, kaappausyritykset ja kapinat. Viime joulukuussa
tuhoaminen ja tappaminen, ihmisoikeusrikkomukset ajoivat maan sekasortoon.
Lähes miljoona ihmistä on joutunut jättämään
kotinsa, ja naapurimaihin on paennut yli 250 000 ihmistä.
Arvioiden mukaan lähes puolet maan väestöstä tarvitsee
kiireellistä humanitaarista apua. Samaan aikaan humanitaarisen
avun perillemeno on vaikeutunut.
Arvoisa puhemies! Keski-Afrikan tasavallan kriisillä on
monia vakavia poliittisia vaikutuksia. Turvallisuuskysymysten lisäksi
monet sosiaaliset, taloudelliset ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä ulottuvuuksia.
Maa tarvitsee Afrikan unionin lisäksi kansainvälisten
toimijoiden tukea tilanteen rauhoittamiseen ja maan toimintakyvyn
palauttamiseen.
EU:n kriisinhallintatehtävissä eri Afrikan maissa
on pyritty kehittämään yhteistyötä Afrikan
unionin kanssa. EU voi tarjota tukeaan koulutustoimintaan ja kapasiteetin
rakentamiseen, kun Afrikan unioni kehittää omia
kriisinhallintakykyjään. EU:lla on vahvuuksia
tähän toimintaan, ja EU:n operaatioihin on Afrikan
eri maissa yleensä suhtauduttu myönteisesti.
Rauhanturvaamisessa ja kriisinhallinnassa Suomi on ollut kokoonsa
nähden suuri toimija. Operaatioihin osallistumisella on
tärkeä tehtävä myös
osana turvallisuuspolitiikkaamme. Osallistuminen operaatioihin osoittaa,
että kannamme konkreettisesti yhteistä vastuuta
globaalin vakauden edistämisessä.
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien näkökulmasta
demokratia ja ihmisoikeudet sekä rauha ja turvallisuus
nousevat kansainvälisinä arvoina ylitse
muiden. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen
esitystä sotilaallisen kriisinhallintaoperaation perustamisesta
Keski-Afrikan tasavaltaan. Lisäksi tuemme ulko- ja turvallisuuspoliittisen
ministerivaliokunnan linjausta Suomen osallistumisesta EUFOR RCA -operaatioon
enintään 30 sotilaalla 6 kuukauden määräajan
operaation täyden toimintakyvyn saavuttamisesta.
Tom Packalén /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! EU-maiden ulkoministerit päättivät
tämän vuoden alussa hyväksyä noin
500 sotilaan vahvuisen joukon lähettämisen Keski-Afrikan
tasavaltaan. Maa on kärsinyt eri ryhmien vuosia jatkuneesta
sekavasta valtataistelusta, ja viime vuonna se ajautui sekasortoon
vallankaappauksen jälkeen. Suomi on ilmoittanut osallistuvansa
sotilasoperaatioon lähettämällä Keski-Afrikan
tasavaltaan 25—30 suomalaista sotilasta.
Keski-Afrikan operaatiossa ei kuitenkaan käytetä EU:n
taistelujoukkoja. On syytä kysyä, miksi. Euroopan
unionin taistelujoukot on perustettu juuri tällaisia operaatioita
varten mutta niitä ei ole käytetty vielä kertaakaan.
Nyt siihen olisi ollut tarvetta, mutta jostain syystä joukkoja
ei tässä operaatiossa käytetä.
Voimme aiheellisesti kysyä, kuinka kannattavaa käyttämättömien
taistelujoukkojen ylläpitäminen on.
Arvoisa puhemies! Viime syksynä budjetin palautekeskustelussa
puolustusministeri Carl Haglund totesi taistelujoukoista ja Suomen
tulevasta johtovastuuroolista sen, että Suomen on tarkkaan
harkittava, mitkä ovat maanpuolustuksemme saamat hyödyt
suhteessa kustannuksiin. Maanpuolustuksen ja puolustuspolitiikan
asiantuntijoiden kanssa keskusteltaessa käy hyvin nopeasti
selväksi, että Keski-Afrikan operaatio ei tarjoa
Suomelle minkäänlaisia sotilaallisia tai koulutuksellisia
hyötyjä. Viesti päättäjille
on karu: voittehan te sinne muutaman kymmenen miestä lähettää,
mutta emme me siitä mitään hyödy.
Rahaa menee vain hukkaan, kun operaatioon lähtemisessä tässä vaiheessa
on kyse politikoinnista ja EU-lipun näyttämisestä,
ei todellisesta kriisinhallinnasta.
Tällä vaalikaudella samaan aikaan ajoittuvien puolustusvoimauudistuksen
ja budjettileikkausten vuoksi Puolustusvoimat on ollut erittäin
vaikeassa tilanteessa. Suomi on leikannut maanpuolustuksestaan satoja
miljoonia euroja. Tämä hallitus on pahentanut
tilannetta entisestään liittämällä Suomen
surullisenkuuluisaan Ottawan sopimukseen, (Perussuomalaisten ryhmästä:
Se oli huono päätös!) sopimukseen, joka
vei meiltä jalkaväkimiinat, kustannustehokkaan
puolustuskyvyn Suomen kaltaiselle pienelle maalle.
Hupenevien resurssien kanssa painittaessa on entistä tärkeämpää miettiä,
mihin me rahaa käytämme ja mihin emme, tosiasia
kun on se, että Keski-Afrikan operaatio joudutaan rahoittamaan velkarahalla.
Samaan aikaan valtion velkaantuminen jatkuu huimaa tahtia ja oman
maan puolustus rapautuu. Todettakoon kuitenkin, että tämä nykyinen
ehdotus muutamasta kymmenestä sotilaasta on huomattavasti
parempi kuin ulkoministeri Tuomiojan haarukoima sadan sotilaan vahvuinen
joukko. Järkevämpään suuntaan
on siis kuljettu.
Toinen suuri kysymys taloudellisten realiteettien ohella on
se, millä mandaatilla suomalaiset sotilaat Keski-Afrikassa
toimivat. Saako EU:n operaatio YK:n mandaatin? Jos saa, hyvä;
jos ei, tilanne on entistä monimutkaisempi.
Suomella on pitkät, kunnioitettavat perinteet rauhanturvaamisessa.
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat osoittaneet erinomaista ammattitaitoa
ja osaamista eri puolilla maailmaa. Operaatiot muuttuvat kuitenkin
koko ajan entistä vaarallisemmiksi. Tämän
takia meidän tulee huolehtia myös rauhanturvaajaveteraaneista,
niistä, jotka ovat vammautuneet tai kuolleet edustaessaan Suomea
rauhanturvaoperaatioissa maailmalla.
Kun rauhanturvaoperaatiot myös koko ajan kallistuvat,
on muistettava, että edullisin tapa ylläpitää rauhaa
on konfliktien sovittelu ja rauhan välittäminen.
Me perussuomalaiset haluamme muistuttaa, että aito rauhan
rakentaminen ja konfliktien ennaltaehkäisy ovat paitsi
edullinen ja tehokkaampi tapa myös Suomen kaltaiselle puolueettomalle
maalle luontevampi vaihtoehto. Meillä ei ole siirtomaaisännän
painolastia harteillamme. Sen sijaan meillä on ammattitaitoa
sovittelun saralla. Siitä ovat esimerkkeinä muun
muassa Nobel-palkittu Martti Ahtisaari sekä Pohjois-Irlannissa
neuvotteluja käynyt Harri Holkeri.
Arvoisa puhemies! Olen puheessani kritisoinut operaatiota. Suurin
ongelma perussuomalaisten mielestä on se, mistä rahat
tähän operaatioon otetaan. Selonteon mukaan kolme
neljäsosaa rahoituksesta tulee puolustusministeriön
hallinnonalalta ja jäljelle jäävä neljännes
ulkoministeriöstä. Mistä kaikesta se
on pois?
Rahoituskysymyksestä huolimatta perussuomalaiset eivät
vastusta itse operaatiota. Operaatiolla itsessään
on arvo, mutta sen hintalappuun emme ole tyytyväisiä.
On tärkeää, että suomalaiset
rauhanturvaajat näkyvät maailmalla. Suomelle rauhanturvaajan,
rauhanrakentajan rooli on hyvä, ja sen avulla maamme voi
saada kokoaan enemmän ulkopoliittista arvovaltaa. (Markku Rossi:
Siis jotain hyötyä kuitenkin!) Operaation heikosta
panos—tuotos-suhteesta huolimatta perussuomalaiset
ovat mukana tukemassa maamme yhtä ja yhteistä ulkopolitiikkaa.
Katri Komi /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Keski-Afrikka on yksi maailman köyhimmistä maista.
Sitä voidaan luonnehtia romahtaneeksi valtioksi. Maassa
on koettu viime vuosikymmenten aikana useita kriisejä ja
vallanvaihdoksia. Viimeisin niistä tapahtui vuosi sitten,
kun maan presidentti syrjäytettiin aseellisella vallankaappauksella.
Keski-Afrikan poliittinen, humanitaarinen ja turvallisuustilanne
on erittäin heikko. Maan 4,6-miljoonaisesta väestöstä yli
2 miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua ja yli
800 000 ihmistä on jättänyt
kotiseutunsa. Tilanne on vakautettava, jotta humanitaarista apua
ja kehitysyhteistyötä voidaan jatkaa. Keski-Afrikka
aiheuttaa myös epävakautta jo ennestään
hauraille naapurimaille.
Ääriliikkeiden voimistuminen ja laittoman siirtolaisuuden
kasvu heijastuvat myös Euroopan turvallisuuteen. Euroopan
unionin ja Suomen etu on vakauttaa Keski-Afrikka laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä.
Keski-Afrikassa toimii Afrikan unionin johtama operaatio ja sitä tukeva
Ranskan operaatio, mutta ne ovat riittämättömiä turvallisuustilanteen
rauhoittamiseen. Euroopan unionin oma kriisinhallintaoperaatio, jolle
YK:n turvallisuusneuvosto on antanut mandaatin, on tarpeellinen.
Sen tärkeimpiä tehtäviä ovat
humanitaarisen avun perillepääsyn varmistaminen
ja paikallisen väestön turvallisuuden tukeminen.
Operaation suunnittelun alkuvaiheessa oli esillä myös
EU:n taistelujoukkojen käyttö Keski-Afrikassa.
Niiden käyttöön ei kuitenkaan päädytty
johtuen operaation tehtävistä ja vaatimuksista. Keskustan
eduskuntaryhmä katsoo, että kynnys taisteluosastojen
käytölle ei saa muodostua liian korkeaksi. Joukkojen
käytettävyyttä ja joustavuutta on edelleen
kehitettävä, jotta koottuja joukkoja ja niihin
käytettyjä resursseja pystytään hyödyntämään
nykyistä paremmin erilaisissa kriiseissä.
Keskustan eduskuntaryhmä näkee perusteltuna
lyhytaikaisen, enintään 6 kuukautta kestävän EU:n
sotilaallisen kriisinhallintaoperaation toteuttamisen Keski-Afrikan
tasavallassa. Operaatio palvelee osaltaan myös unionin
yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Katsomme
myös, että Keski-Afrikan vakauttaminen edellyttää riittävästi
resursoidun ja valtuuksiltaan toimintakykyisen YK:n rauhanturvaoperaation
perustamista alueelle aikailematta.
Arvoisa puhemies! EU:n kriisinhallinta on yhä enemmän
keskittymässä Afrikkaan. EU:n sotilaallinen kriisinhallinta
yhdistettynä siviilikriisinhallintaan ja kehitysyhteistyöhön
tukee alueellisten organisaatioiden tekemää työtä.
Keski-Afrikan operaatio on nähtävissä jatkumona tälle
työlle. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää kuitenkin,
että jatkossa Suomen kriisinhallinnan tavoitteita ja operaatioiden
loogista yhteyttä toisiinsa arvioidaan systemaattisemmin
ennen osallistumispäätöstä.
Kokonaisvaikuttavuuden näkökulmasta on syytä arvioida,
puoltaako Suomen kriisinhallinnan tavoitteita parhaiten toimintamalli,
jossa kriisinhallintajoukkojamme sijoitetaan useisiin operaatioihin
pienillä henkilömäärillä,
vai olisiko tarkoituksenmukaisempaa keskittää osallistumista
harvempiin operaatioihin. Lisäksi haluamme korostaa niin
kriisinhallinnan tavoitteiden valmistelun osalta kuin käytännön
toimeenpanossa ulko- ja puolustusministeriön yhteistyötä parhaan
vaikuttavuuden aikaansaamiseksi.
Keskustan eduskuntaryhmä painottaa kokonaisvaltaisen
kriisinhallinnan lähestymistapaa, selkeää tehtävien
määrittelyä ja operaatioiden keston rajaamista
EU:n operaatioita toteutettaessa. Päätöksentekoa
ja reagointikykyä tulisi kehittää niin
EU:n kuin YK:n kontekstissa. Rahoitus-, suunnittelu- ja komentovastuiden
sijaitseminen erillään on EU:n kriisinhallinnan
haaste. Nämä edellä mainitut seikat eivät
saisi kuitenkaan johtaa yleiseen käytäntöön,
jossa kriisialueelle perustetaan useita kansallisia ja väliaikaisia
operaatioita ennen riittävästi resursoitua pitempiaikaista
missiota.
Unioni käyttää paljon varoja sekä sotilaalliseen
kriisinhallintaan että humanitaariseen avustamiseen Afrikassa.
Siksi on välttämätöntä kehittää ja
valvoa varojen vastuullista käyttöä sekä seurata
toimien vaikuttavuutta, tehokkuutta ja tuloksellisuutta.
Osallistuminen kriisinhallintaan on keskeinen osa Suomen harjoittamaa
ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kriisinhallinnassa yhdistyvät
kansainvälinen vastuunkanto ja kansallisen puolustuksen
kehittäminen, josta ei tule tinkiä. Suomen osallistuminen
Keski-Afrikan operaatioon on käsitelty valtioneuvoston
selonteossa valitettavan ohuesti sekä osallistumisen perustelujen
että tehtävien yksilöinnin osalta. Kustannustehokkuudenkin
näkökulmasta olisi ollut perusteltua tietää,
mistä 10 miljoonan euron kustannukset koostuvat, vaikka
lisäbudjettimäärärahoja ei operaatioon
tarvitakaan. Edellytämme, että valiokuntakäsittelyssä perehdytään
tarkemmin Suomen joukkojen tehtäviin osana EU:n operaatiota sekä käsitellään
yksityiskohtaisemmin operaatioon liittyviä riskejä.
Myös operaation kustannusvaikutuksia on syytä avata
tarkemmin valiokuntakäsittelyssä.
Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen
osallistumista EU:n Keski-Afrikan operaatioon edellä mainituin
edellytyksin.
Risto Kalliorinne /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keski-Afrikka on valtiona romahtanut ja yhteiskuntana
hyvin hauras. Keskushallinto on heikko, ja asevoimat ovat jakautuneet.
Turvallisuutta ei kyetä takaaman kansalaisille, vaan aseistetut
ryhmät pitävät yllä koston kierrettä.
Ellei tätä tilannetta kyetä vakauttamaan
ja luomaan edellytyksiä toimivalle hallinnolle, väkivaltaisuudet
vaativat yhä uusia uhreja. Silloin maan sisäisten
pakolaisten määrä ja humanitaarisen avun
tarve kasvavat samalla, kun avun toimittaminen ja kehitysyhteistyö estyvät. On
jopa pelättävissä, että ajaudutaan
kansanmurhaan. Humanitaarisen avun perillemeno edellyttää tilanteen
vakauttamista.
Keski-Afrikan epävakaus on omiaan heikentämään
turvallisuutta myös naapurimaissa ja levittämään
epävakautta laajemminkin. Tästäkin syystä on
tärkeää, että maahan saadaan
vakaammat olot. Ranskan panos operaatiossa on huomattava. Lisäksi
siihen osallistuvat Viro, Latvia, Puola, Espanja, Romania, Luxemburg,
Unkari ja Bulgaria. Saksa tarjoaa ilmakuljetuksia. Hallitus kertoi,
että Suomi ja Ruotsi ovat keskustelleet mahdollisesta yhteistyöstä tässä asiassa.
On myös merkille pantavaa, että Suomea taloudellisesti
paljon heikommassa asemassa oleva Georgia on luvannut operaatioon
komppanian. Eli tässä on taustalla laaja kansainvälinen
yhteistyö.
Suomi tarjoaa Keski-Afrikan operaatioon pientä ryhmää eli
enintään 30:tä sotilasta. Operaation
mandaatti on puoli vuotta, ja kustannukset kyetään
kattamaan hyväksytyn budjetin sisällä jo
olevista, kriisinhallintaoperaatioihin varatuista määrärahoista.
Arvoisa puhemies! Suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa on viime
vuosina kovasti kritisoitu. Nämä suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa
kritisoivat tahot ovat usein sanoneet, että ihmisiä pitäisi
auttaa heidän kotimaissaan. Tässä operaatiossa
on kyse juuri siitä, että me autamme ihmisiä heidän
kotimaassaan, jotta heidän ei tarvitse paeta kotoaan tai
menettää henkeään. (Pertti Salolainen:
Hyvä pointti!) Tänään tässä eduskuntasalissa
istuvilla maahanmuuttokriitikoilla on Putous-termein näytön
paikka. Eli olkaapa sananne mittaisia ja antakaa tukenne tälle
operaatiolle, jossa pakolaisuutta padotaan auttamalla ihmisiä heidän
kotimaassaan. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä)
Selonteon mukaan esillä on ollut vaihtoehtona myös
EU:n taisteluosaston lähettäminen, mutta se vaihtoehto
hylättiin. Tähänastinen kokemus EU:n
taisteluosastosta, tai pikemminkin sen täydellinen käyttämättömyys,
panee kyllä miettimään koko joukon tarpeellisuutta.
Taistelujoukkoja on ylläpidetty jo toistakymmentä vuotta eikä niitä ole
kertaakaan käytetty missään. Tälläkään
kertaa käyttöä ei ole, ja miksi olisi?
Ei ruokakuljetuksia suojaamaan ja puhtaan veden jakeluun tarvita
tykkejä ja muuta raskasta taisteluaseistusta.
Arvoisa puhemies! Emme voi tyytyä seuraamaan sivustakatsojina
silloin, kun voimme omalta osaltamme auttaa hätää kärsiviä.
Tämä on Suomen jäsenmaksu, ja me maksamme
tätä jäsenmaksuamme kuulumisesta ihmiskuntaan.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä antaa tukensa tälle
operaatiolle. (Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä puheenvuoro!)
Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Vihreät kannattavat Suomen osallistumista
kriisinhallintaoperaatioon Keski-Afrikan tasavallassa. Tärkein
syy kannatuksellemme on se, että onnistuessaan operaatiolla
on mahdollisuuksia pelastaa suuri joukko ihmishenkiä. Väkivallan
eskaloituminen ja humanitäärisen kriisin paheneminen
entisestään ovat tällä hetkellä Keski-Afrikan
tasavallassa todellisuutta. Ihmisiä kuolee ja lähtee
kodeistaan päivittäin. 5 miljoonan väestöstä viidennes
on viimeisen vuoden aikana lähtenyt kodeistaan. Viime vuoden
lopulla ja tämän vuoden alussa väkivalta
on eri raporttien mukaan vain kiihtynyt. Keski-Afrikan tasavalta
on hauras valtio, jossa ilman tätä viimeaikaista
väkivaltaakin on eletty todellisuudessa, jossa lapsikuolleisuus
on yksi maailman korkeimpia ja elinajanodote vain hieman yli 50 vuotta.
Arvoisa puhemies! Euroopan unionilla on halutessaan käytössä laaja
kirjo toimenpiteitä humanitäärisestä avusta
pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön,
kauppapolitiikkaan ja kriisinhallintaan. EU on tottuneempi toimimaan
kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan kentällä kuin
sotilaallisessa kriisinhallinnassa, mutta tässä meillä on
tilanne, jossa myös sotilaallista kriisinhallintaa tarvitaan.
Vihreät ovat aina korostaneet sotilaallisen kriisinhallinnan,
siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön saumatonta
yhteensujumista. Näissä asioissa Euroopan unionilla
on Keski-Afrikan tasavallassa näytön paikka.
Suomen kannattaa osallistua EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan
rakentamiseen konkreettisesti. Itse jäsenyys Euroopan unionissa
on tärkein turvallisuuspoliittinen valintamme. Unionin
ulko- ja turvallisuuspoliittisen ulottuvuuden vahvistaminen vahvistaa
unionin toimintaa kokonaisuudessaan ja parhaassa tapauksessa vakauttaa
maailmaa kaukana rajojemme ulkopuolella.
Vihreät katsovat, että kansainvälisissä operaatioissa
yhdessä muiden joukkojen kanssa toimiminen ei ole pois
kyvystä puolustaa Suomea. Kansainvälisestä toiminnasta
saatu kokemus ja osaaminen kehittävät osaamistamme
mahdollisessa omaa maata koskevassa kriisissä. Kansainvälisessä operaatiossa
saatu johtajakokemus opettaa usein enemmän kuin koulutus
Suomessa.
Suomen osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen
kriisinhallintaan on vähentynyt voimakkaasti 2000-luvun
alkupuolelta. Vuonna 2012 suomalaisia oli maailmalla sotilaallisen kriisinhallinnan
tehtävissä hieman alle 400 henkilöä.
Toisaalta, niin kuin täällä on mainittu,
ne operaatiot, joihin Suomi viime vuosina on osallistunut, ovat
olleet hyvin vaativia ja myös hyvin kalliita, erityisesti
operaatio Afganistanissa. Operaatio Keski-Afrikan tasavallassa on
kustannuksiltaan myös korkea, ja tässä taloudellisessa tilanteessa
vihreät pitävät myönteisenä sitä,
että operaatio voidaan toteuttaa budjetissa jo olevilla määrärahoilla.
Pidämme myös hyvänä sitä,
että Suomi jatkaa pitkää historiaansa
rauhanturvaajana ja että toimimme tässä nimenomaan
operaatiossa, jolla on vahva YK:n valtuutus.
Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi viime vuoden lopulla
raportin, jossa kiinnitettiin kriittisesti huomiota siihen, että sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden
tavoitteet ja tavoitteiden toteutuminen kuvataan eduskunnalle ja kansalaisille
osin puutteellisesti. Pidämme tärkeänä,
että tämän operaation osalta eduskuntaa informoidaan
kattavasti siitä, saavutetaanko operaatiolle Keski-Afrikan
tasavallassa asetetut tavoitteet. Tämä operaatio
on niin lyhyt, että tässä kuvauksessa
päästään tietenkin itse asioiden
ratkeamisessa vasta alkuun, mutta pidämme tärkeänä,
että eduskunta pidetään näistä asioista
informoituna.
Olemme totta kai myös ylpeitä siitä,
että vihreä kehitysministeri Pekka Haavisto valittiin
tämän vuoden tammikuussa hauraiden valtioiden kehitystä edistävän
kansainvälisen foorumin puheenjohtajaksi. Konflikteista
ja epävakaudesta kärsiviin maihin keskittyvä International
Dialogue on Peacebuilding and Statebuilding on elin, joka tuo yhteen
hauraat valtiot, kansainväliset avunantajat ja kansalaisyhteiskunnan.
Vihreät muistuttavat tässä yhteydessä YK:n päätöslauselmasta
1325 "Naiset, rauha ja turvallisuus", jonka tavoitteena on sekä suojella
naisia ja tyttöjä konflikteissa ja kriiseissä että varmistaa
se, että naiset ja tytöt ovat mukana ratkomassa
kriisejä ja konflikteja.
Keski-Afrikan tasavalta on kaukana meistä. Siellä ei
ole sukulaisiamme tai tuttaviamme. Hyvin harva suomalainen on ylipäätänsä koskaan
käynyt
tuossa valtiossa. Nyt meillä on kuitenkin mahdollisuus
yhdessä Afrikan unionin maiden ja useiden muiden Euroopan
unionin maiden kanssa olla estämässä maan
luisumista lopulliseen humanitääriseen katastrofiin.
Suhtaudun kunnioituksella niihin suomalaisiin miehiin ja naisiin, joilla
on rohkeutta ja osaamista lähteä suorittamaan
tätä tehtävää vaativissa
olosuhteissa.
Thomas Blomqvist /r(ryhmäpuheenvuoro):
Ärade herr talman! Nu diskuterar vi en militär krishanteringsinsats
med flera internationella aktörer. Det är Afrikanska
unionen som är största aktör. Med sin
så kallade MISCA-operation vill Afrikanska unionen skydda
civila, återinföra allmän ordning och
garantera att den humanitära hjälpen når
fram i Centralafrikanska republiken. Näst största
aktör är Frankrike, som kommer att utöka
sin närvaro i sin gamla koloni till omkring 2 000
krishanteringssoldater.
Nu har även EU bestämt att genom en egen krishanteringsinsats
stöda MISCA-operationen. Effekterna av konflikten i Centralafrikanska republiken
riskerar rubba stabiliteten också i grannländerna.
EU verkar målmedvetet för att befrämja
säkerheten bland annat i Sahelområdet och området
söder om Sahara.
Arvoisa herra puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän
mielestä Suomen on oltava aktiivinen ja solidaarinen toimija
kansainvälisen yhteisön ottaessa tällaisia
tehtäviä hoitaakseen. Kyseessä on tärkeä osa
meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme. Ennen viime
vuoden joulukuun EU:n huippukokousta ja itse huippukokouksessa Suomi
on painottanut unionin roolia kriisinhallinnassa. Keski-Afrikan
tasavallan kriisinhallintaoperaatio on vaikea operaatio. Logistiikka
on hankala ja ilmasto vaativa. Nyt meidän onkin syytä kysyä itseltämme:
mitä sellaista osaamista meillä on, josta olisi
mahdollisimman paljon hyötyä?
Valtioneuvoston päätöksen mukaan
Suomi tarjoaa noin 20, enintään 30, sotilasta
EU-joukkoon, jonka vahvuudeksi arvioidaan noin 1 000 sotilasta.
Ottaen huomioon, että meillä on kaksi komppaniaa
UNIFIL-operaatiossa Libanonissa ja että olemme mukana Afganistanissa,
tämä määrä tuntuu sopivalta.
Kannamme vastuumme, mutta meidän osuutemme operaatiosta
on myös meidän kokoomme nähden oikeassa
suhteessa.
Meidän ei pidä unohtaa, että ihmiset
Keski-Afrikan tasavallassa ovat humanitäärisen
katastrofin partaalla. Siellä surmataan ihmisiä,
ja monet ovat kokeneet kovia. Kyse on vaikeasta ja haastavasta kriisinhallintaoperaatiosta,
mutta tämän ei pidä tehdä meistä toimintakyvyttömiä. Olisi
virhe olla tekemättä mitään,
ja sen takia ruotsalainen eduskuntaryhmä kannattaa Suomen osallistumista
tähän operaatioon.
Värderade talman! Nu förväntas trovärdighet från
Finlands sida. Vårt kunnande och våra erfarenheter
när det gäller internationella krishanteringsinsatser
står på hög nivå. Nu gäller
det att klart analysera vilket specialkunnande vi bäst kan
bidra med i den svåra situationen. Generellt kan också tilläggas
att vårt deltagande i denna operation ger vår
försvarspersonal värdefulla erfarenheter av krisförhållanden
som hjälper oss att utveckla våra egna försvarssystem
här hemma.
Konflikten i Centralafrikanska republiken har lett till att
uppskattningsvis 100 000 personer har slagit läger
kring huvudstaden Banguis flygfält. Den mest akuta uppgiften är
att säkerställa att den humanitära hjälpen
når fram till människorna som har sökt
skydd kring flygplatsen.
EU:s militära krishanteringsinsats i Centralafrikanska
republiken är till karaktären en så kallad
bridging-operation. Målsättningen är
att skapa förutsättningar för att ansvaret
för stabiliteten i området ska kunna överflyttas
på Afrikanska unionens MISCA-operation. Svenska riksdagsgruppen
anser att Finland ska axla sitt ansvar i den här situationen.
Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Keski-Afrikan tasavalta on pyytänyt
kansainvälisen yhteisön apua, ja on selvää,
että maa sitä myös tarvitsee. Tilanne
maassa on kaoottinen, hallinnolla ei ole otetta maasta, ja inhimillinen
hätä on valtava. Kuten selonteossa todetaan, tulee
konfliktin pitkittyminen ja syventyminen aiheuttamaan alueellisen
epävakauden lisääntymistä ja
pakolaistulvia. On täysin selvää, että kansainvälisen
yhteisön tulee entistä vahvemmin puuttua alati
pahenevaan tilanteeseen.
Afrikan unionin ja Ranskan joukot, jotka maassa jo ovat, tarvitsevat
tukea ja apua. YK:n rauhanturvaoperaatio on valmistelussa, mutta sen
toimintakykyyn saattaminen tulee viemään aikaa.
Nyt on oikea hetki näyttää, että EU
pystyy toimimaan päättävästi,
nopeasti ja tehokkaasti, kun sille on todellista tarvetta. Tätä toivoo
myös YK, joka on pyytänyt EU:n osallistumista
Keski-Afrikan tasavallan kriisinhallintaan.
Kuten selonteossa tuodaan ilmi, on Suomi pitänyt
tärkeänä unionin kriisinhallintamekanismien
kehittämistä ja antanut tukensa myös
Keski-Afrikan tasavallan operaation perustamiselle. Kristillisdemokraattinen
eduskuntaryhmä pitää tästä syystä luonnollisena,
että Suomi myös osallistuu operaatioon
mahdollisuuksiensa mukaan. Suomi ei voi olla vaatimassa EU:lta parempaa
reagointia kansainvälisiin kriiseihin, mikäli emme
itse ole valmiita antamaan tukeamme operaatioille.
Arvoisa puhemies! Konflikti Keski-Afrikan tasavallassa on erittäin
traaginen ja seuraa hyvin pitkälti samaa kaavaa, mitä olemme
nähneet muissakin maanosan maissa vuosien ja vuosikymmenten
saatossa. Uskonnollisten ja etnisten ryhmittymien välistä väkivaltaa
ja eri ryhmittymien tekemiä vallankaappauksia ja niistä seuranneita
sisällissotia on koettu niin Kongossa, Ruandassa, Tšadissa,
Nigeriassa, Norsunluurannikolla kuin monissa muissakin maissa. Syitä konflikteihin
ovat usein olleet vähemmistöjen sorto, kilpailu
luonnonvaroista ja korruptio. Myös ulkovaltojen sekaantuminen
maiden sisäisiin asioihin sekä ylikansallisten
yhtiöiden voitontavoittelu ovat ikävä kyllä olleet
aiheuttamassa kriisejä. Pohjalla ovat tietenkin myös
siirtomaa-ajoilta peräisin olevat keinotekoiset aluejaot,
joissa ei huomioitu väestön kansallisuutta, kulttuuritaustaa
tai uskontoa.
EU:n operaation tehtävät Keski-Afrikan tasavallassa
ovat hyvin perusteltuja ja kannatettavia. Operaation tarkoituksena
on suojella väestöä, vakiinnuttaa olosuhteet,
turvata siviiliväestön ja humanitäärisen
avun jakajien liikkuminen sekä tukea Afrikan unionin MISCA-operaatiota.
On äärimmäisen tärkeää,
että voidaan nopeasti puuttua pahenevaan kriisiin ja eritoten
estää pakolaistulvan kasvu. Tarvitaan myös
nopeita toimia, joilla autetaan maan sisällä olevia
ja maasta poistuneita jo satojatuhansia pakolaisia.
Arvoisa herra puhemies! Suomen osallistuminen suhteellisen pienellä mutta
vahvaa erityisosaamista omaavalla joukolla on kristillisdemokraattien
mielestä perusteltua ja järkevää.
Ehdotettu 25 sotilaan osasto, joka toimisi esikuntatehtävissä,
siviili- ja sotilasyhteistyössä sekä räjähteiden
raivaamisessa, on mahdollista koota ja saada toimintavalmiuteen
nopeasti. Tämä joukko myös tukee hyvin
operaation tarpeita.
Suomen tulee tukea EU:n ja muun kansainvälisen yhteisön
yhteisiä ponnisteluja rauhan saamiseksi ja inhimillisen
hädän lieventämiseksi. Keski-Afrikka
voi kuulostaa kaukaiselta kohteelta, mutta kuten olemme taas viime
viikkoina havainneet, voivat kriisit syntyä myös
aivan lähialueillamme. Meidän tulee olla valmiita
auttamaan kanssaihmisiä niin lähellä kuin
kaukana. Tästä syystä kristillisdemokraattinen
eduskuntaryhmä antaa tukensa Suomen osallistumiselle Keski-Afrikan
tasavallan kriisinhallintaoperaatioon.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Tuomioja, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Kiitän eduskuntaryhmiä siitä hyvin selkeästä ja
yksimielisestä tuesta sekä ymmärtämyksestä hallituksen
esitykselle osallistumisestamme Keski-Afrikan tasavallan operaatioon muiden
EU-maiden kanssa. Esitän sen toivomuksen, että sekin
yksi ryhmä, jolla oli erilainen näkemys, tulisi
tämän keskustelun kuluessa ja valiokuntakäsittelyssä vielä tarkistamaan
kantaansa, koska voimme siltä osin, kuin tämä kanta perustuu
kaikkiin niihin virheisiin, jotka tuossa ryhmäpuheenvuorossa
tulivat esille, kun nämä on oikaistu, ehkä päästä täällä vielä laajempaan yhteisymmärrykseen.
— Kiitos.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Haglund, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Pari kommenttia, huomiota siltä osin kuin
tämä koski puolustushallintoa.
On helppo yhtyä siihen kritiikkiin ja niihin huomioihin,
mitä on tehty näistä taisteluosastoista.
On totta, että tämä olisi ollut juuri
sentyyppinen tapaus tai kriisi, mihin olisi ollut luonnollista käyttää näitä,
ja tästä käytiin puolustusministerineuvostossa
hyvin kriittinen keskustelu, jossa Ruotsi sitten toi tämmöisen
konkreettisenkin ajatuksen siitä, että meidän
pitäisi ministeritasollakin järjestää tämmöinen
workshop, jossa käydään läpi,
millä edellytyksillä näitä joukkoja
voitaisiin johonkin teoreettiseen operaatioon mobilisoida. Tämä nyt
vain kuvastaa sitä, että myös ministeritasolla
on nyt havahduttu siihen, että tämä järjestely
ei toimi, ja tämä ihan varmasti myös
tulee vaikuttamaan siihen, millä tavalla nyt Suomen puolustushallinnossa
tarkastellaan mahdollisuuksia ottaa se mahdollinen — alleviivaan: mahdollinen — johtovaltiovastuu
tässä EU:n taisteluosastossa neljän viiden
vuoden päästä. Tämä siis
ei ole asia, mistä on mitään lopullista päätöstä tehty.
Mitä tulee tähän asiaan ja miten
se liittyy Suomen puolustusvoimien tilaan, niin on tietenkin helppo
yhtyä siihen, että Puolustusvoimilla olisi tarvetta
lisämäärärahoille. En kuitenkaan
lähtisi asettamaan nyt tätä Keski-Afrikan
tasavallan operaatiota Suomen kansallisten puolustusmäärärahojen
kanssa samaan koriin. On muistettava, että esimerkiksi
nämä varat, joita käytetään
tähän kyseiseen operaatioon, tulevat budjetista.
Ne ovat muistaakseni momentilla kriha-varat, ja toisin sanoen niitä rahoja
ei voi käyttää esimerkiksi Puolustusvoimien
kansallisiin tarpeisiin. Laki ei edes mahdollista sitä,
joten tämä nyt ei ole pois mistään
kansallisesta toiminnasta, ja tässä ei myöskään
niitä haasteita, mitä Puolustusvoimilla on, sillä 7
miljoonalla nyt korjata, eli tässä on mielestäni
hyvä silti pitää nämä asiat
erillään.
Yleisesti ottaen tässä on varmasti kyllä aika suurtakin
hyötyä varsinkin Keski-Afrikalle siitä, että sinne
mennään. Minä en henkilökohtaisesti näe,
että näitä kriisinhallintaoperaatioita
tulisi ensisijaisesti arvioida siitä näkökulmasta,
mikä on se kansallinen hyöty Suomelle siitä,
että sinne lähdetään, koska
siinä ensisijaisesti lähdetään auttamaan
ihmisiä, jotka ovat vaikeassa tilanteessa, ja edesauttamaan
sitä, ettei kriisi eskaloidu. On tietenkin niin, että sen
lisäksi monesti saamme tästä kansallista
hyötyä. Se pätee myös tässä tapauksessa.
Niistä 24 ihmisestä, joita sinne on nyt suunniteltu
lähetettävän, ihan varmasti suurin osa
on ammattilaisia, ei kaikki, jotkut niistä ovat reserviläisiä,
ja heidän kaikkien osaaminen ja kyky toimia sotilaina ehdottomasti
paranevat ja kasvavat tästä, joten se, että tästä ei
olisi mitään hyötyä Suomelle,
ei kyllä pidä paikkaansa, joskaan se hyötyaspekti
ei ole se syy, minkä takia sinne mennään.
Tämäkin on hyvä pitää mielessä.
Sitten nämä jalkaväkimiinat ja muut,
joihin on viitattu — se on varmasti mielenkiintoinen keskustelu,
mutta en koe, että se ehkä kuuluu ihan tähän
keskusteluun. Siihen varmasti palataan toisella foorumilla ja toisella
ajalla. — Kiitos.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan
ja painamalla V-painiketta.
Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Sellaisen terveisen kuitenkin hallituksen suuntaan
haluan täältä lattialta lähettää,
että ei pidä antaa vaikutelmaa, että tämä on kuuden
kuukauden operaatio. Tämä on pitkä yhteiskunnallinen
prosessi, joka meillä on tässä edessämme.
Siihen on mentävä humanitäärinen kylki
edellä, sillä kun turvallisuustilanne on pahenemassa,
niin ruoka ja juoma ja suoja pitää toimittaa perille,
ja se reitti, joka Kamerunin kautta siellä on toteutettavissa,
on äärivaarallinen ja tulee erittäin
helposti ryöstetyksi. Maassa, jossa kai on jo nyt nelisenkymmentä lentokenttää,
vain pari niistä on päällystettyjä,
jossa ei ole metriäkään rautatietä ja
vain muutama sata kilometriä päällystettyä maantietä,
nämä olosuhteet on otettava huomioon ja nähtävä,
että siellä ei lehti käänny
kovin nopeasti. Meidän pitää olla pitkäaikaisessa
prosessissa mukana, ja sen toivon tulevan hallituksen viestissäkin
esille.
Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Pari kommenttia käydyn keskustelun
johdosta. Ajattelen niin, että nämä murheet
ovat aika pieniä silloin, jos me suremme sitä,
että taistelujoukkoja ei ole käytetty tai että taisteluosastoa
ei käytetä. Taisteluosaston pitää varmasti
harjoitella, jotta se on toimintakykyinen siltä varalta,
että sitä joskus joudutaan käyttämään,
(Seppo Kääriäinen: Sen pitää olla
koko ajan!) mutta muuten pitäisi lähteä siitä,
että operaatiossa käytetään
juuri sentyyppisiä joukkoja, jotka ovat tarkoituksenmukaisia
sen operaation kannalta. En liittyisi siihen murheeseen, että taistelujoukkoja
ei käytetä.
Keskustelussa nostettiin esiin aika vahvasti, että tämän
operaation merkitys on myös se, että tämä on
osa EU:n yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
tehostamista ja tietynlainen harjoitus ja hyöty tulee siitä,
että olemme tässä mukana. Samalla on
hyvä muistaa, että ei ole kysymys vain EU-operaatiosta
vaan tälle operaatiolle on myös YK:n mandaatti,
että YK on tässä myös järjestönä taustalla.
Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Aloitan toteamalla, että joko minä tai
ministeri Tuomioja ei varmaan ole kuunnellut kauhean hyvin tätä keskustelua,
mikä tässä on, koska itse en kuullut,
mikä puolue vastusti hallituksen esitystä.
Mutta edustaja Kalliorinteelle: Kehotan kuuntelemaan ensi kerralla
perussuomalaisten ryhmäpuheen. Niin olisitte ollut tietoinen,
että emme vastusta esitystä.
Mutta itse kysymykseen: Keski-Afrikan kriisistä tulee
mieleen Ruanda ja kansanmurha Ruandassa, mikä oli silloin.
Onneksi nyt ei olla ihan samassa tilanteessa, mutta se, mitä tästä selkeästi
puuttuu, on nopeus, riittävät voimavarat ja korkealuokkainen
strateginen analyysi. Eli jos tämmöinen kriisi
jatkossa tulee, niin toivoisin, että olisi sitten kykyä todella
tehdä nämä asiat nopeasti ennen kuin
se asia eskaloituu, kuten Ruandassa kävi. Tähän
haluan korostaa vielä tämän rauhan välittämisen
ja ylipäätänsä tämän konfliktin
välittämisen merkitystä nyt ja tulevaisuudessa.
Haluaisin esittää ulkoministerille kysymyksen
EU:n taistelujoukoista. (Puhemies koputtaa) Nämä EU:n
taistelujoukot on perustettu ulkopolitiikan nyrkiksi. Nyt voidaan
varmaan kysyä, missä tämä nyrkki
on — tai ehkä paremminkin, missä EU:n
yhteinen ulkopolitiikka on.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vielä palaisin tuohon operaatioiden
määrään. Kun suunnittelu- ja
aloituskustannukset tämänkaltaisissa operaatioissa ovat
yleensä ilmeisesti aika korkeat, niin olisin mielelläni
kuullut vielä lisää siitä, mistä tuo
10 miljoonaa euroa, kustannukset tämän osalta,
tulee, ja jos esimerkiksi 100 henkilön vahvuus on meille
kustannustehokkaampi kuin 30 henkilön, niin olisiko järkevämpää osallistua
jatkossa vähän harvempiin operaatioihin vähän
isommilla joukoilla. Tästä kuulisin mielelläni
molempien ministereitten kommentit.
Toinen kysymys sitten: miten tässä operaatiossa
huomioidaan tuo YK:n päätöslauselma 1325
"Naiset, rauha ja turvallisuus"?
Ministeri Haglund viittasi tuohon taisteluosastojen käytettävyyteen
ja Suomen mahdolliseen johtovaltiorooliin. Tosiaankin, tätä pitää aika rauhassa
harkita. Voi olla, että tuo hinta on Suomelle liian kova — varsinkin,
jos näitä taisteluosastoja ei tulevaisuudessakaan
pystytä käyttämään.
Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tärkeää,
että ei sekoiteta tähän asioita, jotka
tähän keskusteluun eivät kuulu. Tähän
keskusteluun eivät kuulu maamiinat, eivät Ottawan
miinasopimukset, eivätkä tähän
kuulu Suomen puolustusvoimien leikkaukset ja tulevat resurssitarpeet.
Me olemme ymmärtäneet niin, että tässä operaatiossa
ei ole myöskään kyse siitä,
että Suomi ensisijaisesti hakisi sotilaallisia hyötyjä itselleen
tämän operaation kautta, vaan tässä on
kyse hädänalaisten ihmisten puolustamisesta Keski-Afrikassa.
En omassa puheessani — edustaja Packalénille
sanon — maininnut sanaa "perussuomalaiset" kertaakaan.
Mainitsin vain, että suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa
kritisoivat tahot ovat usein sanoneet, että ihmisiä pitäisi
auttaa heidän kotimaissaan. Ilmeisesti tunnistitte tämän
sanonnan selkeästi omaksenne, koska viittasitte siihen ja
halusitte jotenkin korjata, eli nyt on tänään näytön
paikka: puolustakaa tätä operaatiota.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan Keski-Afrikan tilannetta ja
sitä, millä tavalla onnistumme tai epäonnistumme
tuon humanitäärisen kriisin eskaloitumisen estämisessä,
niin varmaan tärkeämpi kysymys kuin se, miksi
tässä ei käytetty näitä taistelujoukkoja,
on se, jota ministeri Tuomioja omassa puheenvuorossaan pohdiskeli,
eli se, että EU:n oma toiminta tämän
operaation liikkeelle lähtemisessä on ollut valitettavan
hidasta eikä joukkoja vieläkään
ole kyetty muodostamaan. Olisin pyytänyt ministeriä vielä hieman analysoimaan,
mistä hän arvioi tämän johtuvan.
Arvoisa puhemies! Toinen kysymykseni oli ryhmäpuheessa
esiin ottamani ja myös edustaja Komin esittämä kysymys,
miten tämän operaation valmistelussa on otettu
huomioon päätöslauselma "Naiset, rauha
ja turvallisuus". Millä tavalla erityisesti pystytään
huolehtimaan siitä, että naiset eivät
ole tämän konfliktin uhreja vaan ovat mukana ratkomassa
sitä?
Thomas Blomqvist /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Finland ska delta i operationen för att
det är en humanitär katastrof som hotar och som
delvis redan håller på att förverkligas
i Centralafrikanska republiken.
Det har varit mycket tal om att det ska vara funktionerande
helheter som olika länder ska delta med. Finland har stannat
för en lösning, som jag tycker är bra,
på 20—30 personer. Vi har en lång och
bra renommé kring krishantering. Jag skulle gärna
höra tankarna om vilka styrkor det är som Finland
bäst kan bidra med.
Puhemies! Suomella on pitkä kokemus näistä kriisinhallintaoperaatioista
ja hyvä osaaminen. Kysyisin sitä, miten on tultu
tähän minusta hyvään johtopäätökseen,
että Suomi osallistuu noin 20—30 kriisinhallintasotilaalla
tähän operaatioon. Mitkä ovat Suomen
vahvuudet, ja miten tämä sopii näihin
toimiviin kokonaisuuksiin?
Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Harva muistaa, että Ranska
on käynyt Keski-Afrikassa sotaa yli 40 vuotta. Nyt 800 000
asukasta on joutunut jättämään
kotinsa jatkuvien taistelujen vuoksi. Tilanne ei suinkaan ole syntynyt
viime vuonna tai viimeisen vallankaappauksen jälkeen, vaan
kysymys on pitkästä entisten siirtovaltaisäntien
ja suuryritysten sekaantumisesta tälle alueelle.
Selonteon osalta kiinnittyy huomio siihen, että puolet
tekstistä perustelee niin, että tämä operaatio
on tärkeä EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan
kehittämisen kannalta. Olisin kyllä toivonut,
että Keski-Afrikan tilannetta tässä Suomen
eduskunnassa käsiteltäisiin todella painavasti
humanitaarisista lähtökohdista, ja todellakin
tuo 10 miljoonaa kuuluisi ennen kaikkea niihin laajoihin yhteiskunnallisiin
ongelmiin ja 2 miljoonan nälkää näkevän
auttamiseen eikä suinkaan meidän sotilaidemme
palkkoihin.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Tuomioja, 2 minuuttia paikalta.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ensinnäkin pyydän anteeksi
perussuomalaisten edustajalta, jos hän ymmärsi,
että minä tarkoitin, että he olisivat
tätä vastaan, mutta sehän oli lähinnä tämä edustaja
Yrttiahon ryhmä, joka näytti olevan tässä tätä operaatiota
vastaan.
Edustaja Kanervan huomautus tästä kuudesta kuukaudesta
on tietysti ihan oikea. Sehän on selvää,
että tämä on todella pitkällinen
ja varmasti vuosiakin vaativa operaatio. Mutta kysymys on tärkeä pitää sillä tavoin
selvänä, että tämä kuusi kuukautta
on se aika, jonka puitteissa me lähdemme siitä,
että YK ja Afrikan unioni saavat kuntoon kykynsä ottaa
vastuulleen koko operaation. Ja voi olla, että siinä tilanteessa
sitten osa eurooppalaisista voimavaroista jää edelleen
sinne osana YK:n operaatiota, mutta me teemme päätöksen
nyt vain tästä EU-operaatiosta, jonka aikaraja
on tämä kuusi kuukautta.
Sitten kysymys taisteluosastoista. En minäkään
pahoittele sitä, että palokuntaa ei tarvita, jos tulipaloja
ei ole, mutta kun meillä on näitä pensaspaloja
jatkuvasti eri puolilla maailmaa. On jotain perusteellisesti silloin
vialla EU:n kyvyissä, jos EU-jäsenmaat vuorollaan
pitävät varattuna 1 500 sotilasta erilaisiin
kriisinhallintaoperaatioihin ja sitten heitä ei kuitenkaan
saada — kun kaikki ovat yksimielisiä ja tilanne
sitä vaatisi — mihinkään käyttöön.
Silloin tässä konseptissa on jotain perinpohjaisesti
väärää. Sitten me joudumme tilanteeseen,
jossa EU joutuu — ja varmasti kyllä tässä on
meidän valmistelukoneistossakin sitten siellä Brysselin
päässä selviä puutteita — ikään
kuin kerjäämällä kerjäämään
ja kokoamaan, että mistä saisi 10, mistä saisi
parikymmentä, joku jopa antaa 50:kin sotilasta. Ei tällä lailla
voida mitään menestyksekästä,
nopeaa tai tehokasta kriisinhallintaa hoitaa. Kyllä tässä on EU:lla
erittäin paljon opittavaa. Voi olla pahimmassa tapauksessa,
että EU joutuu nostamaan pystyyn kätensä.
Missä on syy? Kyllä se on jäsenvaltioissa.
Jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yksimielisesti sen,
että operaatio on tarpeellinen, mutta eivät ole
kuitenkaan valmiita antamaan siihen niitä voimavaroja,
joita sen läpivieminen edellyttää. Me
olemme tekemässä tässä vähintään
sen osuuden, mitä edellytetään. Voi olla, että meille
tulee tilanteita, joissa tarvitaan vielä enemmän.
Kyllä tämä on aika surkea tilanne unionin
uskottavuuden kannalta.
Meillä on 1325 aina sisäänrakennettu
keskeisenä periaatteena kaikissa kriisinhallintaoperaatioissa
ja myöskin Suomen joukkojen ja kriisinhallintaan osallistuvien
ihmisten koulutuksessa. Kyllä tämä on
myöskin EU:ssa hyvin keskeisesti ymmärretty.
Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Täällä on käytetty
hyviä puheenvuoroja tästä asiasta, ja
myöskin aika monessa puheenvuorossa on kritisoitu näitä taistelujoukkoja.
Itsekin kuulun niihin, jotka kritisoivat sitä, että niitä ei
ole käytetty, vaikka on ollut sellaisia tilanteita, joissa
olisi pitänyt käyttää. Mutta
sen sijaan en yhdy siihen, että tällä harjoitustoiminnalla
ei olisi mitään merkitystä.
Ministeri Haglund toivottavasti täällä vakuuttaa,
että ei se ole paha asia, että suomalaiset sotilaat
harjoittelevat lähimaitten sotilaitten kanssa. Kyllähän
sotilaat aina harjoittelevat, myöskin Suomessa. Tämä on
hyvä asia. Se on tuonut monenlaista yhteensopivuutta meidän
Puolustusvoimille, ja se on hyvä asia.
Siis niin kuin ministeri Tuomioja täällä sanoi, vikahan
on siinä, että valtiot eivät EU:ssa ole pystyneet
sopimaan siitä, miten näitä käytetään ja
millaisissa tilanteissa ja silloin, kun tulee akuutteja tilanteita.
Tässähän on nyt sitten selvä message
ministereille: teidän on käytävä nyt
sellaisia neuvotteluja — ja ymmärrän,
että Ruotsin kanssa onkin jo käyty — joissa
oltaisiin aloitteellisia, että luodaan sellaiset pelisäännöt.
Mutta ei tässä pidä tätä yhteistä harjoittelua
tuomita. Sehän on erittäin arvokasta Suomelle.
Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Packalénin puheenvuorot
ovat saaneet pyytämään vastauspuheenvuoroa.
Puheenjohtaja Timo Soini valitettavasti ei ole paikalla, mutta hänhän
usein on korostanut sitä, että Suomella on vain
yksi yhteinen ja virallinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. No, nyt
kun kuuntelee perussuomalaisten puheenvuoroja eri yhteyksissä,
niin siellähän on irtauduttu kehitysyhteistyöstä — tehdään
monen sadan miljoonan täysin eriävä ehdotus — joka
on keskeinen osa meidän ulkopolitiikkaamme. Nyt kuultiin
vahvaa kritiikkiä kriisinhallintapolitiikkaa kohtaan. Sitä on
kuultu myös siviilikriisinhallintatoimia kohtaan. EU:n
yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ei hyväksytä,
sitä ollaan kovasti vastaan, ja kuitenkin Suomi on mukana. Suomen
puolustusratkaisuista, keskeisistäkin, tuntuu löytyvän
erimielisyyden kohde perussuomalaisten ja muiden keskeisten poliittisten
voimien välillä. Sitten vielä muistutetaan,
että Suomen pitäisi olla mukana valikoimatta tappavien maamiinojen
ylläpidossa, ja perussuomalaiset haluaisivat irtautua Ottawan
sopimuksesta.
Jää kysymään: missä se
yksi ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on? Kovin pieneksi
se ydin sitten supistuu näiden rajausten jälkeen,
joita perussuomalaiset toistuvasti esittävät.
Tom Packalén /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myönnän, että perussuomalaisten
on ollut vaikeata pysyä tässä yhteisessä linjassa,
vaikka kovasti sitä haluaisimme. Esimerkiksi kehitysavun
osalta tekisimme pienemmällä rahalla tehokkaampaa
jälkeä käyttämällä resursseja
paremmin ja tehokkaammin.
Ottawan sopimuksen osalta: se on semmoinen asia, mikä on
todella ollut vaikea meille, ja uskon, että tässä salissa
on monta muussakin puolueessa olevaa henkilöä,
joille se on ollut todella vaikeaa, mutta meille tämä isänmaan
puolustaminen on kyllä ollut omantunnon kysymys, niin että tähän
hallituksen ulkopolitiikkaan on ollut vaikea yhtyä, mutta
olemme parhaamme yrittäneet.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Koskinen analysoi vallan kattavasti
tätä, mitkä kysymykset yhteisessä ulko-
ja turvallisuuspolitiikassa ovat olleet perussuomalaisille vaikeita
hyväksyä. Itse olin tässä keskustelussa
kuitenkin ilahtunut siitä, että erilaisista kriittisistä huomioista
huolimatta perussuomalaisten ryhmä on mukana tukemassa sitä,
että Suomi osaltaan osallistuu EU-operaatioon Keski-Afrikassa.
Ajattelen ainakin itse sillä tavalla, että kun
lähetämme suomalaisia sotilaita hyvin vaikeisiin
olosuhteisiin kauas kotoa, niin se on varmasti näille sotilaillekin
hyvä tuki täältä, että eduskunnassa
mahdollisimman laaja joukko on hyväksynyt heidän
lähtemisensä.
Jussi Niinistö /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keski-Afrikan operaation valmistelua leimasi
alkuvuonna julkisuudessa poikkeuksellisen voimakas kissanhännänveto
ulko- ja puolustusministeriön välillä.
Voiko sanoa, että ministeri Tuomioja halusi halata maailmaa
hieman enemmän kuin ministeri Haglund ja ehdotti peräti
sadan sotilaan lähettämistä? Tolkku kuitenkin
voitti, ja todellinen tarve todettiin, kun lopulta päädyttiin
lähelle puolustusministerin ehdottamaa lukumäärää,
joka on nyt sitten ilmeisesti se 24 sotilasta. Ehkä hyvä näin.
Lopputuloksen kanssa voivat perussuomalaisetkin elää. Mutta
kysyn vielä: miten jatkossa välttää tämänkaltainen
kissanhännänveto ministeriöiden välillä?
Eikö kriisinhallintaoperaatioon lähtemiseen liittyvän
poliittisen päätöksen jälkeisen
operatiivisen vastuun olisi oltava välittömästi
puolustushallinnolla eikä ulkoasiainhallinnolla, kuten
nyt on tilanne?
Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Arvokasta nyt joka tapauksessa on, että täällä vallitsee
erittäin laaja yksimielisyys, käytännössä sataprosenttinen
yksimielisyys, siitä, että Suomi osallistuu tähän kriisinhallintaoperaatioon
Keski-Afrikan tasavallassa. YK:n mandaatista on kysymys: siis vuonna
1956 alkanut tie jatkuu, tällä kertaa se jatkuu
Afrikkaan, se alkoi Suezilta. Merkille pantavaa on se, että nyt
tämän jälkeenhän, kun tämä tulee
toteutumaan, Afrikan liepeillä on kuutisenkymmentä suomalaista
rauhanturvaajaa. Se kertoo maailman muutoksesta ja siitä,
missä päin hätä kasaantuu, missä päin
tarvitaan myös suomalaisten rakentavaa otetta.
Taisteluosastoista: Ei niitä ole tarkoitettu alun perin
mihinkään laajaan kriisinhallintaoperaatioon,
pitkäaikaiseen sellaiseen, vaan nimenomaan nopeisiin tilanteisiin,
missä hätä on suuri, ja estämään
nimenomaan humanitäärisiä konflikteja.
Tässä olisi ollut kyllä taisteluosastojen käyttämisen
paikka. Minä kysyn: mitä Suomen hallitus aikoo
tehdä, jotta byrokraattiset esteet voidaan tämmöisen
tieltä poistaa?
Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keski-Afrikan operaatio on perusteltu. Kansainväliset
tehtävämme ovat vuosi vuodelta ja tehtävä tehtävältä olleet
vaativampia. Ehkä tämä Keski-Afrikka
ei nyt osaltamme ole kaikkein riskialttein, mutta kuitenkin on mahdollista,
että sieltäkin viestit ovat suru-uutisia taikka
tulee loukkaantuneita suomalaisia nais- ja miessotilaita.
Te, puolustusministeri Carl Haglund, olette ansiokkaasti vienyt
eteenpäin kriisinhallintaveteraanien ohjelmaa, jolla Suomeen
luotaisiin pelisäännöt vastuista näissä tilanteissa,
kun henkilö loukkaantuu henkisesti tai fyysisesti, ja siitä,
miten kannamme esimerkiksi näiden nuorien naisten ja miesten
perheistä vastuuta. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri:
millä tavalla tämä kriisinhallintaveteraaniohjelmatyö on
edennyt, ja koska tulette esittelemään eduskunnalle
ja puolustusvaliokunnalle tämän kriisinhallintaveteraaniohjelman?
Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Viime päivinä huomio on
kiinnittynyt Suomen turvallisuuden perusasioihin, mutta on tärkeää nähdä,
että myös Afrikalla on yhteys Euroopan turvallisuuteen.
Perustelut Keski-Afrikan operaatioon osallistumiselle ovat tietysti
ennen kaikkea humanitääriset, hädänalaisten
ihmisten auttaminen, mutta on perusteluilla myös turvallisuuspoliittiset
näkökohtansa. Keski-Afrikka on ikävä kyllä eräänlainen
romahtanut valtio, ja tällaiset valtiot toimivat tukikohtina
tai alustoina terroristeille ja erilaisille rikollisjärjestöille,
ja tässä on kysymys myös kansainvälisestä terrorismin
ennaltaehkäisystä, johon Suomen on oma osuutensa
annettava. Ja lopultakin tässä on kysymys kansainvälisestä kriisinhallinnasta,
jossa Suomella on pitkä perinne, ja tästä myös
tässä operaatiossa on kysymys.
Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keski-Afrikan tilanne on hieman sekava. Siellä ei
ole selkeitä osapuolia, vaan osapuolia on useita, ja tämä tilanteen
sekavuus tekee tästä operaatiosta vaarallisen.
Siellä on todelliset riskit siihen, että tapahtuu
loukkaantumisia, haavoittumisia, sairastumisia, mutta myös
on varauduttava siihen kaikkein pahimpaan uutiseen. Eli ytimenä on
loppujen lopuksi se, että Suomen on huolehdittava nykyisistä rauhanturvaveteraaneista
ja mahdollisesti niistä tulevista. Miten tähän
ollaan varauduttu tämänkin operaation kohdalla?
Ministeri Haavisto, sanoitte, että operaatio on hyvin
pitkälle humanitaarinen. Voisiko tämän operaation
kohdalla käyttää kehitysyhteistyörahoja?
Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministereiden puheenvuoroissa ja myös
tässä keskustelussa on laajasti tunnustettu se
tosiasia, että Euroopan unionin kriisinhallintatoiminnassa
on totisesti kehittämisen varaa. Tämä koskee
erityisesti tätä sotilaallista kriisinhallintaa,
mutta samalla tavalla myöskin siviilikriisinhallintaa.
Ilman muuta se tilanne, mikä nyt on, kun rahoitus-, suunnittelu-
ja komentovastuut ovat eri paikoissa, luo hyvin haastavan konseptin.
Tiedän, että Suomen ministerit ovat etsineet kumppaneita
ja tehneet vahvaa työtä sen eteen, että saataisiin
tämä Euroopan unionin kriisinhallintatoiminta
ja sen täytäntöönpano toimimaan
nopeammin, tehokkaammin ja paremmin, mutta kyllä ne avaimet
taitavat sitten loppujen lopuksi olla, juuri niin kuin täällä on
todettu, siinä, että sitä halua löytyy
myös muilta jäsenmailta ja keskeisiltä jäsenmailta.
Mutta myöskin seuraava komissio, seuraava ulkosuhdehallinnon
johtaja, tulee olemaan tässä keskeisessä roolissa,
ja voisi sanoa, että yksi Suomen keskeisiä viestejä seuraavalle
kohta, Euroopan unionin vaalien jälkeen, valittavalle komissiolle
ja sen työohjelmaan on kyllä se, että tähän
asiaan pitää saada muutos. Meidän pitää Euroopan
unionissa saada se laaja toimenpide- ja keinovalikoima ja myöskin
ne rahavarat, mitkä meillä on käytössä, toimimaan
nykyistä huomattavasti paremmin.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Tuomioja, 2 minuuttia paikalta.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Edustaja J. Niinistölle toteaisin,
että meillä on ollut koko ajan vain yksi näkemys
ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Ensimmäisen
keskustelun perusteella päätimme siitä,
että me selvitämme, mitkä ovat meidän
osallistumismahdollisuudet, ja luvut silloin olivat enintään
100. Tämän olen todennut julkisuudessa ottamatta
kantaa siihen, mikä on se luku, eikä kukaan muukaan
ole ottanut kantaa siihen. Se luku on sitten tässä täsmentynyt
valmistelun kuluessa siksi, mikä nyt tässä selonteossa
esitetään. On aivan turha nähdä tässä mitään
erimielisyyksiä, vaan meillä on ollut avoin tilanne,
jota on selvitetty.
Sitten näistä taisteluryhmistä. Toteaisin
edustaja Kääriäiselle, että jos
ne byrokraattiset esteet olisivat Suomessa, kyllä me olisimme
varmasti ne jo purkaneet, (Seppo Kääriäinen:
EU:ssa!) mutta ne ovat nimenomaan Euroopan unionissa ja ne ovat
muissa jäsenvaltioissa ja myöskin tässä koko
konseptissa. Lähtisin todella sitä kysymään,
että kun jäsenvaltiot ovat kukin vuorollaan valmiita
varaamaan yhteensä 1 500 sotilasta tähän
tarkoitukseen, että tähän voidaan heidät
irrottaa hyvin nopeasti, miksi sitten kertaakaan ei ole voitu tätä voimavaraa
käyttää. Vaan sitten ollaan tilanteessa,
jossa nyt raavitaan kasaan muutamia kymmeniä sotilaita
valtio valtiolta, ja ollaan muuten tilanteessa, jossa koko operaation käynnistäminen
näyttää jopa vaarantuvan. Kyllä tässä on
silloin siinä konseptissa vikaa. (Kokoomuksen ryhmästä:
Kyllä!)
Meidän pitäisi ehkä päästä sellaiseen,
että meillä olisi kiinteä määrä kulloinkin
jokaisesta jäsenvaltiosta, tai vuorotellen eri jäsenvaltioista, sotilaita
käytettävissä kriisinhallintaoperaatioihin
ja niitä käytettäisiin ja koottaisiin
aina tarpeen mukaan, EU:n päätösten mukaan.
(Kokoomuksen ryhmästä: Hyvä ajatus!)
Elikkä emme puhuisi vain tällaisesta yhdestä isosta
möhkäleestä, jonka käyttö todellakin
tuntuu olevan äärimmäisen vaikeata. Todellakaan
ei ole kertaakaan vielä tilannetta tullut, jossa juuri
sitä joukkoa olisi tarvittu, mutta sen sijaan niitä voimavaroja
tarvittaisiin koko ajan erilaisissa kriisinhallintatehtävissä.
Minä luulen, että Suomi on tässä kuitenkin
ehkä muita paremmin valmistautunut olemaan joustavasti
mukana tällaisessa tarpeellisessa yhteistyössä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Haglund, 2 minuuttia paikalta.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Ensiksi tähän edustaja
Salolaisen ihan oikeaan huomioon siitä, että nämä taisteluosastot
tosiaan siinä muodossa, missä ne tänä päivänä ovat,
harjoittelevat hyvin yhdessä, ja se ehdottomasti tuo sitä lisäarvoa,
mitä te kuvasitte. Sitten on tietenkin toinen asia, että voidaan
lähteä arvioimaan sitä, mikä on se
tuotu lisäarvo suhteessa siihen, että niitä tosiaan
ei ole aina käytetty, ja mitä ne maksavat. Tämä kriittinen
keskustelu on syytä käydä, ja se liittyy
juuri siihen, mihin ministeri Tuomioja äsken kiinnitti
huomiota. Ja juuri tästä syystä, edustaja
Kääriäinen, olemme tosiaan pyrkineet,
niin ministeri Tuomioja kuin minä, tuomaan tätä esille.
Juuri siitä syystä olemme tukeneet Ruotsia siinä,
että olemme yrittäneet katsoa Ruotsin kanssa yhdessä semmoista
aloitetta, missä arvioitaisiin varsinkin puolustusministerifoorumilla,
minkä takia ne käytännön esteet
vaikuttavat olevan niin suuria. Voi olla, että joissain
maissa ne eivät olekaan käytännön
esteitä, vaan enemmän ulkopoliittisia ja poliittisia
esteitä, vaikka sitten joskus muodollisesti käytetään
käytännön verukkeita sille, että ei
haluta käyttää näitä taisteluosastoja silloin,
kun niitä olisi syytä ottaa käyttöön.
Sitten tästä kriha-veteraaniohjelmasta. On
hyvä, että se nousi tässä esille.
Tosiaan, niin kuin tässä on parissakin puheenvuorossa
käynyt ilmi, tämmöinen on minun toimestani
aloitettu. Se oli erittäin tärkeä toimenpide,
koska meillä on yhä enemmän näitä suomalaisia,
jotka ovat isänmaan puolesta palvelleet eri kriisinhallintatehtävissä. Heistä on
tietenkin syytä pitää hyvää huolta
ja varmistua myös siitä, että kun he
palaavat kotimaahansa, niin heidän psykososiaalinen huoltonsa
on hyvää ja heistä pidetään
huolta, jos heillä on loukkaantumisia tai muuta.
On kyllä ikävä kyllä sanottava
se, että kaikilta osin tässä ei ole tähän
mennessä onnistuttu. Se on myönnettävä ihan
nöyrästi, että Suomi ei ole tässä onnistunut.
Tämähän on ensisijaisesti STM:n ja Valtiokonttorin
vastuualue, mutta nyt olemme puolustushallinnossa aloittaneet tämän
asian ja hyvässä yhteistyöhengessä muun
muassa ministeri Risikon kanssa, joten tämä mielestäni
etenee nyt oikein hyvin. — Kiitos, arvoisa puhemies.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Haavisto, 2 minuuttia paikalta.
Kehitysministeri Pekka Haavisto
Arvoisa puhemies! Puutun vain kehitysyhteistyön ja
humanitäärisen avun osalta tähän
tilanteeseen.
Ensinnäkin on hyvä nähdä,
että huolta kannetaan nimenomaan Keski-Afrikan tasavallan
sisäisestä tilanteesta ja nähdään
se ongelma, että jos maan annetaan luhistua — yli
2 miljoonaa pakolaista on liikkeellä — se vaikuttaa
paitsi maan omaan kehitykseen, välittömästi
naapurimaihin, niiden vakauteen ja tilanteeseen, mutta myös meihin
eurooppalaisiin lisääntyvien pakolaisvirtojen
mutta myös tällaisten terrorismimahdollisuuksien
muodossa. Olemme nähneet, mitä tapahtuu Pohjois-Afrikassa.
Emme halua, että mistään valtiosta tulee
tällainen vapaa kenttä, jossa kuka vain voi toimia
sotilaallisesti millä tavalla tahansa. Sen takia sinne
pitää saada järjestys ja kehitys liikkeelle,
ja tämä on tässä tietysti lähtökohtana.
Mitä sitten on tehty kehitysyhteistyöllä ja
humanitäärisellä avulla? Keski-Afrikan
tasavalta ei ole meidän kahdenvälinen kohdemaamme
eikä sellaiseksi varmaan tule näköpiirissä olevassa
tulevaisuudessa tulemaan, mutta olemme auttaneet YK:ta. Olemme tukeneet
BINUCAa eli YK:n rauhanrakennustoimintoja siellä. Olemme olleet
mukana humanitäärisessä apuryhmässä, joka
auttaa Keski-Afrikan tasavaltaa. Olemme yksi niitä harvoja
maita, joka sinne on satsannut. Kaikki kiinnittävät
nyt huomiota moneen muuhun kriisiin. On Somaliaa, on Etelä-Sudania.
Me olemme olleet myöskin tässä vahvasti
liikkeellä. Olemme tukeneet suomalaisia kansalaisjärjestöjä,
muun muassa Kirkon Ulkomaanapua, kun se on tehnyt erittäin
tärkeää työtä kansalaisten
suojelemiseksi Keski-Afrikan tasavallassa. Nämä ovat
niitä kehitysyhteistyön välineitä,
jotka tässä ovat käytössä. — Jos
edustaja Packalènilla on tehokkaampi tapa käyttää tätä rahaa,
kuulen sen mielelläni, mutta minulla on ollut sellainen
vaikutelma, että ainakin tässä tapauksessa
on varoja käytetty tehokkaasti, ja olemme saaneet siitä kiitosta,
että olemme olleet etupainotteisesti liikkeellä.
On hirvittävän tärkeää,
että osaamme myöskin tehdä yhteistyötä Afrikan
unionin kanssa tällaisessa kriisissä. Afrikan
unionilla on siellä MISCA-operaatio, omia sotavoimia, mutta
myös monia muita toimintoja, ja on tärkeää,
että Euroopan unioni ja Afrikan unioni ovat tässä kriisissä ja
sen hoitamisessa yhdessä liikkeellä.
Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On tärkeää,
että Suomi kantaa kansainvälisen vastuunsa ja
on osa tällaista kansainvälistä kriisinhallintajoukkoa
siellä Keski-Afrikan tasavallassa ja tuo sitä turvaa
ja apua niille ihmisille, jotka tällä hetkellä siellä kärsivät.
Täällä on monessa puheenvuorossa
tuotu esille, että kyseessä on humanitaarinen
ja myös kehitysapua turvaava operaatio. Siellä turvataan
lentokenttää ja näitä huoltoreittejä.
Tämän kustannuksen Suomelle on arvioitu olevan
noin 10 miljoonaa euroa: 2,4 miljoonaa ulkoministeriön
hallintoluokasta ja 7,6 puolustusministeriön hallintoluokasta.
Kysyisinkin: koska on näin vahva kehitysyhteistyö-
ja humanitaarinen fokus tässä toiminnassa, tulisiko
jatkossa harkita enemmän rahoituksen suuntaamista sieltä kehitysyhteistyöpuolelta
kuin puolustusministeriön hallintoluokasta?
Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On ensinnä todettava, että Suomi
on koko olemassaolonsa ajan auttanut, aina mihinkä apua
tarvitaan.
Mutta sitten kysyisin, kun te EU:n ulkoministerit teitte tämän
vuoden alusta yhteisen päätöksen, että lähetetään
näitä kriisinhallintajoukkoja, niin ainakin lehtitietojen
mukaan Italia ei osallistu, Saksa osallistuu vain logistiikalla,
eli mitkä maat nyt tällä hetkellä sitten
osallistuvat tähän, ja miksi kaikki sitten eivät,
kun EU:n ulkoministerit ovat tehneet tämmöisen
päätöksen?
Sitten vielä: Kyllä minun mielestäni
on tämä diplomatiakin varmaan eduksi. Se tulee
huomenna Ukraina-keskustelussa. Kyllä me haluamme myös
tämmöistä ennaltaehkäisyä.
Minun mielestäni sekin kuuluu tähän kriisinhallintaan.
Ulkoministerien pitäisi entistä enemmän
miettiä, mitenkä voisi tehdä tätä etupainotteista
työtä, niin että ennen kuin se tuli lähtee
käyntiin, niin se pystyttäisiin jo ennalta sammuttamaan.
Se on todettava, että kyllä täällä eduskunta
tämän muutaman kymmenen vuoden ajan on ollut hyvin
yksimielinen, kun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta on täällä keskusteltu,
niin että ei ketään käy näyttää sormella.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kansainvälinen kriisinhallinta on
tärkeää toimintaa, ja on varmasti perusteltua
osallistua tähän operaatioon.
Mutta, edustaja Kalliorinne, kyllä tämä meidän
kansalliseen puolustukseemme liittyy myöskin. Suomen puolustusvoimat
sinne menee tätä tärkeää työtä tekemään.
Enkä voi olla muistuttamatta siitä, että viime
vuosien myllerrykset Puolustusvoimissa ja Puolustusvoimien
hallinnonalan määrärahaleikkaukset ovat
kyllä kipeä tekijä koko meidän
puolustuksessamme.
Humanitääriset perusteet ovat ilman muuta perusteltuja
siltä osin, kun tähän osallistumme, mutta
kyllä mielestäni näistä operaatioista
on oltava myös selkeää hyötyä oman
kansallisen puolustuskykymme kannalta. Sen takia vielä tähdennän
teiltä, arvoisa puolustusministeri: Mitkä ovat ne
keskeisimmät operaation kansalliset hyödyt ja kansallisen
puolustuskykymme kannalta parantavat tekijät? Tuleeko jotain
uutta tässä operaatiossa, mitä me emme
muussa, esimerkiksi harjoittelutoiminnassa, saa?
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustajat Komi ja Sinnemäki nostivat
esiin naisten roolin kriisinhallinnassa, ja se on tosi tärkeää.
Kriiseissä, joissa käytetään joukkoraiskauksia,
lapsisotilaita, muita hyvin julmia sotimisen ja kriisin muotoja,
naisten osaamista tarvitaan. Vaikka täällä ei
ole tarkoitus puhua meidän omasta puolustusjärjestelmästämme,
niin yhteys asioiden välillä kuitenkin on. Se, että meillä Suomessa
on vain miehiä sukupuolen perusteella koskeva asevelvollisuus
Turkin, Kreikan ja Kyproksen ohella, tekee kyllä haasteen
siitä, riittääkö meillä muun
muassa kriisinhallintatehtävään naisia
riittävästi. Olen kuullut, että olemme
joskus saaneet myöskin huomautuksia, että erityisesti
upseerien osalla Suomi ei pysty oikein suosituksia täyttämään
näissä kriisinhallintaoperaatioissa.
Kysyisin oikeastaan ministereiltä sitä, turvaako
tämä järjestelmä riittävästi,
koska kriisit eivät varmaan tähän lopu,
tulee uusia kriisejä, vielä vaikeampia kriisejä,
niin että tämä naisten osaaminen ja kyky
kriisinhallintatehtävissä pystyttäisiin
turvaamaan.
Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):
Herr talman! Militära insatser är säkert
bra och nödvändiga. Sedan kan man diskutera om
de ska byggas upp under ett europeiskt paraply eller FN, men den
debatten kommer senare enligt statsrådets redogörelse.
Det talas i redogörelsen om främjandet av säkerheten
på Afrikas horn, i Afrika söder om Sahara. Vi
har intresserat oss för Sudan, Nordafrika, men
hittills ganska lite för Västra Afrika.
Minister Haavisto räknade upp alla tänkbara och
otänkbara insatser som kan göras. Som konstateras
i redogörelsen håller EU:s krishantering på att
förskjutas till Afrika, och det viktiga på sikt är
inte att göra militära insatser utan att lösa
de konflikter som är underliggande. Afrikanska unionen är
en viktig medspelare och kanske också Ecowas genom Awepaa.
Herr talman! Bilden av vad Finland gör i Afrika i
dag är alldeles för oklar, och jag skulle vilja fråga
herrar ministrar: Vore det inte dags att för riksdagen
presentera en tydlig redogörelse för vad Finland
tänker göra för långsiktiga
insatser i Afrika, både inom civil och militär
krishantering? Hit hör också 1325.
Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa tätä pohdintaa
hiukan samoista näkökohdista kuin edustaja Nauclér,
että mitkä rauhanturvaoperaatiot tehdään
YK:n alla ja mitkä EU:n alla. Olen ymmärtänyt,
että tässä Keski-Afrikan kriisissä YK:n rauhanturvaoperaatio
on vasta valmistelussa ja on arvioitu, että sen toimintakykyyn
saattaminen vie oman aikansa. Siksi pidetäänkin
nyt tärkeänä, että saadaan EU:n
kriisinhallintajoukot mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Mutta
mietin hiukan tätä asetelmaa pidemmällä aikajänteellä, miksi
YK:lla ei ole valmiutta nopeaan reagointiin ja toisaalta piileekö tässä riski,
että YK jatkossakin yrittää sysätä enemmän
ja enemmän vastuuta tulevissa kriisipesäkkeissä myös
muualla päin maailmaa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Tuomioja, 2 minuuttia paikalta.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Herra puhemies! Ensinnäkin YK:n peruskirja lähtee
siitä jo, että alueelliset järjestöt
vastaavat ensisijaisesti turvallisuudesta ja kaikki, mitä alueelliset
järjestöt, kuten EU tässä tapauksessa,
ovat tekemässä, tapahtuu YK:n mandaatilla. Ei
ole siis kyse siitä, että YK olisi sysäämässä minnekään
vastuuta. Sitä paitsi se YK on juuri ne samat jäsenvaltiot,
jotka ovat yhteensä mukana erilaisissa alueellisissa järjestöissä.
Täällä esitettiin aivan hyvä kysymys
siitä, miksi jotkut maat eivät ole tässä operaatiossa mukana.
Sanoisin vain, että oikea paikka esittää se
kysymys on näiden maiden parlamenteissa. Minä en
voi vastata heidän puolestaan mutta voin todeta sen, että meillä on
tällä hetkellä tieto siitä, että Ranskan
ohella, joka siis ilman muuta kantaa jatkossakin suurimman vastuun,
ehkä päälle 300 sotilasta noin puolesta
tusinasta maasta on ilmoitettu tähän operaatioon,
ja se ei vielä mahdollista päätöksen
tekemistä, joten kyllä tämä on asia,
joka tullaan käymään läpi hyvin
huolellisesti jatkossa.
Sitten tähän Afrikkaan sanoisin näin,
että me emme ole tehneet ennenkään tällaisia
alueellisia selontekoja mutta uskon, että vastaukset kaikkiin
niihin edustaja Nauclérin ihan oikeisiin ja perusteltuihin
kysymyksiin kriisinhallinnasta, kehitysyhteistyöstä,
hauraiden valtioiden kysymyksistä, jotka koskevat Afrikan
valtioita, löytyvät kaikista muistakin meidän
tännekin eduskunnalle toimittamistamme selvityksistä ja
selonteoista. Voidaan ne tietysti koota yhteen Afrikka-kansioonkin,
mutta se ei sitä muuta, koska esimerkiksi ne periaatteet,
joita me Afrikassa noudatamme, ovat samoja kuin ne, joita
me noudatamme tietysti muuallakin soveltuvin osin. Tosin tiedämme,
että Afrikassa on aivan erityisiä haasteita, ja
varmasti niitä tulee käsiteltäväksi, kun
EU—Afrikka-huippukokouksen valmisteluista annamme raportin
eduskunnalle itse asiassa jo parin viikon päästä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Haavisto, 2 minuuttia.
Kehitysministeri Pekka Haavisto
Arvoisa puhemies! Täällä oli pari kysymystä.
Edustaja Jalonen ja edustaja Jokinen kiinnittivät huomiota
samaan kysymykseen, voitaisiinko tällainen kriisinhallintaoperaatio,
jossa on näin vahva humanitäärisen tuen
luonne tai humanitääristen toimintojen tuen luonne,
laskea osaksi kehitysyhteistyötä tai osaksi humanitääristä apua.
Tämähän on asia, joka aina aika ajoin puhuttaa
kansainvälistä yhteisöä tuolla
OECD:n Dac-komiteassa, joka antaa nämä oda-luokituskriteerit.
Siis Suomi ei itse päätä, mikä luokitellaan
kehitysyhteistyöksi, vaan siitä päättää kansainvälinen
järjestö ja sen kriteeristö. Siellä on näitä toimijoita,
jotka haluaisivat erilaiset militaarioperaatiot myös tämän
luokituksen alle, mutta silloin ehkä koko kehitysyhteistyön
ja humanitäärisen toiminnan näkökulma
vääristyy. Voisikin olla niin, että suurimpia
avunantajia olisivat ne, joilla olisi suuria sotilasoperaatioita
Afganistanissa, Irakissa ja näin poispäin. Tämä voisi
väärentää koko tätä laskentatapaa
kehitysyhteistyön ja humanitäärisen avun
osalta. Sen vuoksi tähän ei ole menty mutta tätä rajankäyntiä on
käyty niissä tapauksissa, joissa on esimerkiksi
tarvittu sotilaita suojaamaan humanitääristä kuljetusta
ja niin poispäin.
Sitten edustaja Nauclérille vielä näistä linjauksista.
Nyt on juuri ulkoministeriössä valmistunut kaksi
hyvin ajankohtaista linjausta, jotka liittyvät Afrikkaan.
Toinen on demokratiatuen linjaus, joka liittyy juuri näihin
valtioihin, joista nyt puhumme, miten rakennamme demokratiaa, miten
autamme demokratian rakentamisessa näissä valtioissa,
ja hauraiden valtioiden linjaus, jossa mietitään
niitä toimenpiteitä, joilla Suomi voi kaikkein
tehokkaimmin auttaa hauraita valtioita nousemaan jaloilleen ja estää tämän
väkivallan kierteen uusiutumisen. Mehän näemme
hirvittävän usein, että päästään
semmoiseen, että juuri niin kuin kurottaudutaan rauhaan
ja ollaan siinä reunalla ja saadaan ehkä tulitauko
ja taas lopsahdetaan takaisin sinne taistelevien ryhmien todellisuuteen.
Siellä pitäisi olla se vaikuttamisen hetki, jolloin
voidaan maata nostaa ylös ja saada sinne rauhaa, vakautta
ja sitten niitä omia instituutioita, joilla päästään
kehityksessä eteenpäin. Tällaiset välineet
on meillä olemassa.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Oliko ministeri Haglundilla? Olkaa hyvä, 2 minuuttia.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Lyhyesti ensiksi edustaja Savolan huomioon
tästä, mitkä ovat nämä kansalliset
hyödyt: Haluan edelleen tähdentää sitä,
että lähtökohtana, kun me näihin operaatioihin
lähdemme, ovat kyllä muut kuin kansalliset hyödyt,
ja sinä päivänä, kun sitä lähdetään
muuttamaan, se on aika suuri linjanmuutos tähän
meidän rauhanturvaamis- ja kriisinhallintapolitiikkaamme.
Lähtökohta on se, että me lähdemme
sinne auttamaan. Sitten on vääjäämättä niin,
ja hyväkin näin, että siitä syntyy
kyllä meille kansallistakin hyötyä varsinkin
sitä kautta, että kaikki ne henkilöt,
jotka sinne lähtevät — tässä tapauksessa
24 henkilöä, tämän päivän
arvio — tietenkin oppivat asioita, joista on Suomelle hyötyä.
Osa heistä on tosiaan meidän palkattua henkilöstöämme,
ja he sitten voivat viedä sitä osaamista eteenpäin
meidän organisaatiossamme. Osa on reserviläisiä,
jotka saavat hyödyntää ja testata sitä erikoiskoulutusta,
mitä heille on annettu, olivat he sitten CIMIC- eli
näitä Civil Military -yhdistämiskoulutuksen
saaneita upseereita tai sitten näitä, jotka keskittyvät
muun muassa miinanraivaukseen ja muuhun. He tietenkin pääsevät
niin sanotusti testaamaan, harjoittelemaan oikeissa, vaikeissa olosuhteissa
niitä asioita, mihin heitä on koulutettu, ja se
on tietenkin suuri kansallinen hyöty, joskaan se ei ole
tässä päällimmäisenä.
Sitten, arvoisa puhemies, lyhyesti: Mielestäni edustaja
Uotila toi tähän keskusteluun erittäin hyvän
näkökohdan eli naiset kriisinhallinnassa. Olen
aloittanut kokeilun, jolla on yritetty houkutella naisia Puolustusvoimiin,
siis suorittamaan vapaaehtoisesti asepalvelusta, koska käytännössä niille
naisille, jotka lähtevät kriha-operaatioihin suomalaisina
sotilaina, edellytys on tietenkin se, että he ovat suorittaneet
tämän asepalveluksen, ja tänä vuonna
meillä oli ennätysmäärä hakijoista
naisia, osittain kiitos tämän meidän
kokeilumme, joka on aloitettu Pirkanmaalla ja joka näillä näkymin
laajenee mahdollisesti tulevaisuudessa koko maahan. Sillä kannustetaan
naisia osallistumaan Puolustusvoimien työhön ja
sitä kautta saadaan sitten enemmän materiaalia,
josta valikoida myös naisia kriisinhallintatehtäviin. — Kiitos.
Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On täysin selvää,
että EU:n ja meidän sotilaiden täytyy
osallistua tähän operaatioon, ja ensisijainen
asia on tietysti tämä inhimillinen kärsimys
ja humanitäärinen hätä, joka
siellä on. Me annamme sinne ensiavun ja autamme siviilien
suojelussa ja tilanteen vakauttamisessa — mutta kun kääntää tätä asiaa
toisinpäin, itsekkäästikin ajatellen:
mitä me tästä saamme? EU saa sieltä aivan
varmaan suojan siihen, että esimerkiksi tämmöinen
terrorismi tai järjestäytynyt rikollisuus, joka
useimmiten muhii tämmöisissä pesissä,
ei leviä EU:n alueelle. (Ilkka Kanerva: Eikä minnekään!)
Se on aivan selvä asia. Ja toinen asia on se myös,
että kyllä suomalainen huippukoulutettu sotilas
saa sieltä kokemuksia ja näkemyksiä ja
koulutusta.
Mutta haluaisin kysyä ministeriltä, kun tämä tilanne,
toiminta tuolla Keski-Afrikan tasavallassa, on haastava ja vaikea:
miten tämä sotilaiden koulutus etenee, ja onko
sitä jo aloitettu, koska se on aivan toisenlainen maaperä kuin
suomalainen metsä? Turvavälineistöllä voidaan
(Puhemies koputtaa) tiettyjä asioita estää,
mutta koulutus on se ykkösjuttu vahinkojen estämisessä.
Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että tämä Keski-Afrikan
kriisinhallintaoperaatio on erittäin tarpeellinen yksinpä väestön
turvallisuuden parantamiseksi ja humanitäärisen
avun perillemenon varmistamiseksi, mutta minäkin jatkaisin siitä,
mistä muiden muassa edustaja Kääriäinenkin
ja monet muut täällä ovat puhuneet. Kuinka kauan
meillä on varaa tuhlata olemassa olevaa resurssia? Kannattaako
meidän pitää yllä näitä EU:n
taistelujoukkoja, jos kynnys niitten käyttämiseen,
olipa kriisi millainen tahansa, on aina vain yhä korkeampi?
Joukkojen käytettävyyttä ja joustavuutta
ihan varmasti voitaisiin parantaa ja katsoa, mikä siellä oikein
mättää.
Minä en oikein ymmärrä, miksi me
pidämme yllä järjestelmiä, joita
ei sitten käytännön toimissa todellakaan
käytetä, ja kriisit eivät maailmasta
ainakaan ole häviämässä, eivät
pitkäkestoiset eivätkä lyhytkestoiset,
eli tämä on kyllä minun mielestäni
suurta tuhlausta.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tämän Euroopan unionin
sotilasoperaation tehtävänä on tukea
Afrikan unionin MISCA-operaatiota, ja sen tärkeimpiä tavoitteita
on saada osapuolet luovuttamaan aseensa, jotta asukkaiden kotiinpaluu
on mahdollista. Tämän vuoksi kysyisin asianosaisilta
ministereiltä: onko voimankäyttö mahdollista
näillä Euroopan unionin sotilasoperaation sotilailla, ja
olisiko tässä ollut syytä käyttää tätä taisteluoperaatiota
alkuvaiheessa?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Oliko edustaja Kanerva pyytänyt vastauspuheenvuoroa?
Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täsmälleen oikein arvioitu
tilanne. — Totean vain tässä, en niinkään
vain hallituksen aitioon, koska debattia voidaan käydä myös
lattialla: Totta kai, edustaja Yrttiaho, Keski-Afrikan tasavalta
on yhdessä Tšadin, Brazzavillen Kongon ja Gabonin
kanssa ollut Ranskan Keski-Afrikan siirtomaita, ja varmasti siitä on
ollut Ranskalle hyötyä, mutta kyllä Ranska
maksaa tänä päivänä siitä myöskin
vastaantulohintaa. Toivoisin, että eduskunta voisi olla
aidosti yksimielinen siitä, että ne ihmiset, jotka
elävät siellä savanneilla ja trooppisissa
sademetsissä, eivät joutuisi tämän
vanhan historian takia kärsimään humanitaarisesta
tilanteesta vaan että myöskin Suomesta tulisi
vahva yksimielinen signaali siitä, että me haluamme
olla tällaisissa humanitäärisissä operaatioissa
mukana, kun meillä siihen on aidosti annettavaa, myönteistä rakentavaa
panosta — maassa, jossa lukutaidottomuus on vallitseva
ilmiö, jossa omavaraismaanviljelys vallitsee kaiken kaikkiaan
yhteiskunnassa ja niin edelleen. Se maa, jos joku, tarvitsee apua,
(Puhemies koputtaa) ja kuvittelisin, että tästä voisi
olla yksimielinen, ja se koskee myöskin äärivasemmistoa.
Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Vastauksena edustaja Kanervalle täytyy
todeta, että kyllä sotilaspolitiikassa yleisesti
pidetään tosiasiana, että Keski-Afrikan
tasavalta toimii itse asiassa sotilastukikohtana Ranskan laajemmassa
Françafrique-strategiassa, ja lähtökohdat
nousevat juuri tästä. Ranskalaisilla yhtiöillä,
muun muassa Arevalla, on valtavat valtaukset 25 vuoden ajalla uraanikaivoksille,
ja Ranskan ydinohjelma nojaa pitkälle paitsi Keski-Afrikan
myös tietenkin vielä tärkeämmän
Nigerin uraaniin.
Elikkä kyllä nämä suurten
yhtiöiden intressit täällä ovat
koko ajan mukana, ja Ranska nyt olisi voinut 40 vuodessa pystyttää demokratian
tuohon maahan mutta ei ole sitä tehnyt.
Minulla olisi kysymys vielä ministerille, mutta ehkä kysyn
seuraavalla kerralla.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olisin vielä palannut tähän
ihan peruskysymykseen, vaikka on selvää, että tässä salissa
on laaja yksimielisyys, hyvin laaja yksimielisyys, tämän
operaation takana: kun aikaisemmassa puheenvuorossaan edustaja Yrttiaho
totesi, että heidän ryhmänsä käyttäisi mieluummin
tämän 10 miljoonaa euroa suoraan humanitääriseen
apuun, niin eikö tässä operaatiossa ole
kysymys juuri siitä, että tällä hetkellä turvallisuustilanne
Keski-Afrikan tasavallassa on niin huono, että humanitäärisen
avun perillemenoa ei voida turvata, ellei tilannetta saada vakautettua
ja rauhoitettua? Meille annetun tiedon mukaan avustustyöntekijöitä kohtaan
on ollut hyökkäyksiä siellä,
avustustyöntekijät ovat menettäneet henkensä.
Eli tällä operaatiolla pyritään
saamaan aikaiseksi olosuhteet, joissa sitten myös toteutuvat
itse asiassa nuo aika isot apulupaukset humanitäärisestä avusta
niin, että ne todella voivat saavuttaa ne ihmiset, joille
apu on tarkoitettu.
Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Naisia tarvitaan lisää sotilaallisiin
kriisinhallintaoperaatioihin. Monessa tilanteessa vuorovaikutusta
paikallisen väestön kanssa ei synny,
jos partio koostuu vain miehistä. Naissotilaan kohtaaminen
voi olla mullistavaa myös esimerkin vuoksi. Koulutettuja,
itsenäisesti toimivia naisia ei usein löydy kriisialueiden
yhteisöistä. Naisten osallistumisella on merkitystä myös
YK:n "Naiset, rauha ja turvallisuus" -päätöslauselman
perusteella.
Nykyään sodankäynnissä ja
kriisialueilla on lukuisia tehtäviä, joissa sotilaan
muut ominaisuudet kuin fyysinen voima ratkaisevat. Naisten määrän
kasvattaminen kriisinhallintaoperaatioissa edellyttää meiltä naisten
hakeutumista vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Puolustusvoimien pilotti
naisten houkuttelemiseksi vapaaehtoiseen asepalvelukseen on tuottanut
tulosta. Onkin tarpeen, että Pirkanmaalla toteutettu Puolustusvoimien
kokeilu naisille lähetettävästä rekrytointikirjeestä laajennetaan
koko maahan ja lisätään näin
naisten kiinnostusta ja määrää paitsi
varusmiespalvelukseen myös kriisinhallintaoperaatioihin.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keski-Afrikassa on kriisi, johon tarvittaisiin
nopeaa sotilaallista puuttumista. Samanaikaisesti EU:n taistelujoukot
harjoittelevat jossakin, ilmeisesti Euroopassa, eivätkä suostu
lähtemään sinne, koska jäsenmaat
eivät onnistu saamaan aikaan päätöstä,
ja samanaikaisesti kerätään sitten toista
joukkoa, joka sinne lähtee. Olen ulkoministerin kanssa
täsmälleen samaa mieltä siitä,
että kyllä tässä joku mättää.
Vakaumuksestani johtuu, että olen tietysti pitkällä katsannolla
hyvin iloinen, jos taistelujoukkojen ei tarvitse taistella, mutta
jos taistelujoukkojen ainoaksi saavutukseksi jää vasemmistoliiton
puheenjohtajan vaihtuminen, niin ehkä sekään
nyt ei aivan oikein ole.
Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Operaatio on humanitaarinen, niin kuin
tässä on monessa puheenvuorossa todettu, ja aivan
oikein, tämä on oikea lähestymistapa
tällaiseen vakavaan asiaan. Suomen ja suomalaisten täytyy
kantaa siitä oma vastuunsa.
Kuitenkin tässä keskustelussa on vilahtanut myös
näitä niin sanottuja itsekkäitä näkökulmia tai
aidon kotimaisia näkökulmia, ja ministeri Haglundilta
haluaisin kysyä sellaista asiaa, miten Puolustusvoimat
arvioi näiden lukuisten kriisinhallintaoperaatioiden tuloksellisuutta,
kokemuksia, hyötyjä ja haittoja suhteessa siihen,
minkälaista koulutuksellista oppia sieltä on saatu, minkälaista
johtamistaitoa, ja miten sitä on sitten edelleen Puolustusvoimissa
voitu käytännön työssä käyttää hyväksi.
Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kriisinhallintaa tai kehitysyhteistyötä pitää toki
kehittää koko ajan tuloksekkaampaan suuntaan.
Luulen, että me kaikki olemme siitä ihan samaa
mieltä.
Keski-Afrikan tasavallan osalta ennakkovaroituksista huolimatta
kansainvälinen yhteisö ei ole ollut todellakaan
toimissaan ripeä, ja kuten ministeri Tuomioja täälläkin
totesi, EU:ssakin valmistelu on edennyt aivan liian hitaasti, joten kyllä tässä on
opittavaa koko kansainväliselle yhteisölle jälleen
kerran. Tätä pitää pohtia myös taisteluosastojen
osalta.
Mutta kysymys vielä: Ranskalaiset menivät nyt
paikalle ennen EU:ta ja tulevat olemaan tosiaankin merkittävä osa
myös tätä EU:n operaatiota. Heillähän
on ollut mandaatissaan myös aseistariisunta. Haluaisinkin
nyt vielä varmistaa, että olenhan ymmärtänyt
oikein, että EU-operaatiossa tätä aseistariisuntaa
ei ole. (Erkki Tuomioja: Kyllä!)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt pyydetyt vastauspuheenvuorot on käytetty, ja lopuksi
kuulemme vielä ministereiden puheenvuorot. — Ministeri
Tuomioja, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.
Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti: mandaatti ei ole sama
kuin ranskalaisilla, elikkä tämä aseistariisunta
ei siihen kuulu.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Haglund. Mennään 2 minuuttiin.
Puolustusministeri Carl Haglund
Arvoisa puhemies! Lyhyesti tuohon jatkeeksi: Voimankäytön
säännöt sitten näissä operaatioasiakirjoissa
lyödään lopullisesti lukkoon, mutta lähtökohtaisesti
varmaan noudatetaan samoja periaatteita kuin aikaisemmissakin vastaavissa
ja vireillä olevissa operaatioissa. Ja niin kuin tässä ministeri
Tuomioja totesi, niin tässä on myös käytännössä tietty
työnjako näiden ranskalaisten ja EU-joukkojen
kesken sitten, kun tämä homma pyörii
joskus myöhemmin keväällä.
Edustaja Kiuru kiinnitti tärkeään
asiaan huomiota, toisin sanoen siihen, millä tavalla pystymme
arvioimaan sitä työtä, mitä näissä on
tehty, lähinnä siis Puolustusvoimien näkökulmasta. Muutenkin
pitää tietenkin kriisinhallintaa kokonaisvaltaisesti
arvioida. Se on lähinnä UM:n tehtävä.
Tätä tehdään koko ajan ja sitä tehdään
tavalla, jossa etenkin Porin prikaati mutta myös puolustushallinto
laajasti arvioi tätä ja kehittää koko
ajan toimintaa. Minä olen vakuuttunut siitä, että sitä tietenkin
voidaan vielä tässäkin asiassa parantaa.
Käsitykseni on kyllä se, että Suomi on
hyvin arvostettu toimija kaikissa kriisinhallintakohteissa, missä Suomi
on, ja niin meidän ammattisotilaiden kuin myös
reserviläisten osaamista arvostetaan. Se, että sitä arvostetaan,
johtuu just siitä, että me olemme kehittyneet
ja oppineet vuosien saatossa erittäin paljon hyvin monesta
operaatiosta. Meillä on ollut vuosien saatossa 50 000
suomalaista, jotka ovat palvelleet eri operaatioissa, ja siitä on
syntynyt vankka kokemus, jota hyödynnämme myös
uusissa operaatioissa. Tämä on hyvin tärkeä asia.
Arvoisa puhemies! Tämä oli oikeastaan tässä. — Kiitos.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ministeri Haavisto, oliko teillä? — Ei ole
tarvetta.
Tämän asian käsittely keskeytetään
ja sitä jatketaan päiväjärjestyksen
6) asian jälkeen.