Täysistunnon pöytäkirja 23/2001 vp

PTK 23/2001 vp

23. PERJANTAINA 9. MAALISKUUTA 2001 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi maatalousyrittäjien lomituspalvelulain 6 ja 28 §:n muuttamisesta

 

Lauri  Kähkönen  /sd:

Arvoisa puhemies! Maatalousyrittäjän työn vaatimukset kasvavat koko ajan. Me tiedämme, että tähän on hyvin moniakin syitä. Yrittäjän jaksamisessa varmasti auttaa se, että tämän lain myötä yksi vapaapäivä yrittäjälle tulee lisää. Mutta totta kai yhtä oleellista tässä on se, että yrittäjä pystyy sen vapaapäivän viettämään eli saadaan päteviä, asiansa osaavia lomittajia. Aivan vastikään maatalousyrittäjien tulopoliittisessa ratkaisussa mahdollistettiin kohtuulliset korotukset lomittajille. Budjetissa ei ole varauduttu näin suureen korotukseen, joten siitä on lisätalousarviossa huolehdittava. Tämä takaa sen, että maatalouslomittajiksi hakeutuu riittävän päteviä ihmisiä.

Puutun tässä kahteen epäkohtaan. Totta kai lomapäiviä tulisi vähitellen saada lisää. Uskon, että näin tapahtuu. Eniten ehkä hiertää se, että kaiken kaikkiaan vain kolme sunnuntaipäivää on maatalousyrittäjällä mahdollisuus viettää vapaata.

Toinen asia on maksullisen lomitusavun maksimi 100 tuntia. Tehtävään voidaan osoittaa vain kuukausipalkkainen lomittaja. Siis muilla ei ole mahdollisuutta tätä suorittaa. Nyt perusteet tähän rajoitukseen ovat mielestäni menneet. Toivon, että seuraavassa vaiheessa pystyttäisiin myös poistamaan tämä rajoitus eli maksullisen lomituksen pystyisivät myös tuntipalkkaiset lomittajat suorittamaan.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta on varsin mielenkiintoista ja ilahduttavaa, että tässä lomituksessa vihdoin on päästy siihen tilanteeseen, että voidaan katsoa asiaa positiivisesti ja edes jollakin tavalla pienin askelin päästään maatalouslomituksen sektoria myöskin kehittämään.

Olemme eläneet hyvin tiukkaa aikaa, ja silloin hallitus on joutunut säästämään kaikesta, niin kuin tässäkin on tapahtunut säästöjä. Nämä lomapäivät ovat varmasti maatalousyrittäjälle erittäin tärkeitä, kun niitä on vielä huomattavasti vähemmän kuin normaaliloman saajilla. Mutta nyt on päästy ajatuksilla sillä tavalla yksiin, että hallituskin lähtee siitä, että ei vähennetä budjetissa olevaa rahaa, vaan sen puitteissa pystytään kehittämään ja halutaan kehittää maatalouden lomitusjärjestelmää.

Tämä järjestelmä varmaan vaatii myöskin muuta remonttia kokonaisuudessaan. Yksistään lomapäivien lisääminen ei riitä, vaan myöskin niihin töihin ja edellytyksiin, mitä lomittajat tekevät tiloilla, pitää pystyä paneutumaan, koska muutos on ollut aika raju rakennekehityksessä ja muutenkin yhteiskunnallisessa menossa. Tänä päivänä tilat teknistyvät erittäin voimakkaasti ja siellä tulee pätevyysvaatimuksia lomittajille huomattavasti enemmän kuin tähän saakka on ollut. Nytkin on tarpeeksi tärkeää, että lomittajat hallitsevat työnsä, mutta tekniikka ja sen hallitseminen tulee ehdottomaksi. Jos ei sitä hallitse, myöskin lehmät jäävät varmasti lypsämättä. Silloinkaan lomitus ei täytä sitä tehtävää, mikä sille on annettu.

Yksi tekijä siinä, että lomatoimintaa ei ole pystytty sataprosenttisesti harjoittamaan eikä lomaa pystytty käyttämään, on ammattitaitoisten lomittajien puute ja se, että lomittajia ei yleensäkään ole saatu. Nyt onneksi tuporatkaisuilla on päästy siinä asiassa eteenpäin, niin että tilannetta pystytään korjaamaan, voisiko sanoa, että jopa kuoppakorotus on tehty lomittajien palkkoihin, mutta tulee muistaa, että tehtiin myöskin kuoppakorotus alenevaan suuntaan jokin vuosi sitten, kun osa-aikaistettiin lomittajia. Nyt tätä arvostelua ei saisi kohdistaa missään nimessä sillä tavalla, että vain lomittajat saavat "lääkäreihin verrattavaa" korotusta, vaan he tosissaan menettivät erittäin paljon palkkaansa osa-aikaistetun myötä.

Edelleen jää se ongelma, joka on myöskin tuponeuvottelukysymys ja jota ei tässä pystytä ratkaisemaan, että maatalouslomittaja joutuu käymään kaksi kertaa työpaikalla eli tilalla aamuin illoin ja toinen matka on edelleen korvaamatta. Se on minusta ongelma, koska kaikki muut saavat työmatkoistaan korvauksen, mutta näille tätä ei makseta. Miten se hoidetaan, onko se kilometrikorvauksena tai työaikana, on varmaan sitä tekniikkaa, johon meidän pitää pystyä pureutumaan paremmin.

Toivon myöskin nyt sitä, kun lomitukseen ja lomittajien palkkoihin tulee lisärahoitusta, ettei enää lähdetä sille tielle, että lasketaan kokonaisuutta, joka koskee maatalousyrittäjien lomituspäiviä ja yleensä lomitusmahdollisuuksia ja työn laajentamista, mitä siellä todella tarvitaan. Työn laajuus ja vaativuusaste ja vastuu siitä ovat äärimmäisen tärkeitä, se että kokonaisvastuu on lomittajalla, kun hän tulee tilalle, jotta isäntäväki, lomitettavat, voivat todella olla vapaasti muualla eikä heidän tarvitse huolta kantaa tilalla tapahtuvasta työstä. Jokainen tiedämme, että maatalouslomittajat, jotka ovat karjanhoitoon oikeutettuja, ovat sitoutuneet hoitamaan eläimet asiallisesti ja sillä tavalla, että ongelmia ei tulisi. Tämä vaatii hyvää tarkkuutta ja todella paneutumista ja vastuuntuntoista porukkaa lomitukseen. Sitä varmasti me kaikki toivomme.

Lomitettavien määrä laskee vuosittain, ja niin kuin meillekin on sanottu, noin 48 400 lomitettavaa on ollut vuonna 2000. Tänä vuonna määrä laskee 46 000:een ennusteiden mukaan, ja edelleen 2002 on ennuste 44 200. Tämä antaa pelivaraa lomapäivien lisäämiseen ja myöskin mahdollisuuden sunnuntaivapaisiin nykyisen kolmen päivän lisäksi.

Uskon, että tässä asiassa, kun on paljon puhuttu ihmisten jaksamisesta, työn saamisesta, myöskin lomittajien, tämä lisäpäivä tuo lomittajille töitä, ja se on elintärkeä maaseutukunnille ja yleensä maaseudulle, että siellä työtä säilyy. Muistutan vain mieliin erään puheenvuoron, jonka sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho käytti. Oli 14. joulukuuta 2000. Käytiin keskustelua hallituksen esittämästä talousarviosta vuodelle 2001. Lainaan hänen käyttämäänsä puheenvuoroa sanasta sanaan:

"Arvoisa puhemies! Ministeriön työryhmä pohtii myöskin lomitusjärjestelmän parantamista. Samoin maataloustupon yhteydessä on sovittu karjatiloille yhdestä lomapäivästä kahtena seuraavana vuonna. Ylipäätänsä työssäjaksaminen on varmasti viljelijäväestön, erityisesti karjatilallisten, joukossa yhä kasvava ongelma ja kysymys. Maanviljelijät ja maatalouslomittajat on otettu esille työssäjaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmassa mukaan. Siinä yhteydessä muun muassa katsotaan, mitä viljelijäväestön työterveydenhuollon ja riittävän varhaisen kuntoutuksen suhteen on tehtävissä. Tietysti lomittajien saatavuus on erittäin tärkeä kysymys, joka on osaltaan myös työmarkkina-asia, eli kysymys lomittajien työsuhteen ehdoista."

Asioista vastaava ministeri otti selkeän kannan, että asioissa on neuvoteltu ja sovittu tänä vuonna yhdestä lomapäivästä, ja hänen mukaansa myöskin seuraavana vuonna yhdestä lomapäivästä. Valitettavasti tämä kirjaus ei ole talouspoliittisen ministerivaliokunnan pöytäkirjoissa, mutta näin minä ainakin tulkitsen ja luen, että tämä on hallituksen puolelta lupaus myöskin ensi vuonna yhteen lisälomapäivään, eli silloin oltaisiin 24:ssä.

Toivon mukaan asiat menevät juohevasti ja tämäkin laki käsitellään loppuun saakka, jotta se tulee voimaan pikaisesti ja voidaan noudattaa, mitä eduskunta on tahtonut.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys, jolla lomituspäiviä lisätään yhdellä, pohjautuu tietenkin maataloustuottajien ja hallituksen käymiin neuvotteluihin eli niin sanottuun, omalla tavallaan, maataloustuloratkaisuun. Se on siinä mielessä myönteinen, että se on saatu nyt nopeasti eduskuntaan ja myös yksimielisesti tullut valiokunnasta ulos. Se on erittäin tärkeä viljelijäväestölle, erityisesti karjataloudenharjoittajille. Pitää muistaa, että eiväthän karjataloutta harjoittavat viljelijät ole suinkaan vielä missään hyvässä asemassa lomien suhteen, kun niitä verrataan palkansaajaväestöön tänä päivänä. Siinä mielessä tämä on erittäin perusteltu ja tärkeä lakiesitys.

Se, mitä täällä ed. Hannu Aho toi esille, on varmaan tärkeää. Viljelijäväestö pitää keskeisenä tavoitteenaan sitä, että tulevina vuosina maatalousyrittäjien vuosiloman ja lomituksen määräraha tulee säilyttää nykyisen palvelutuotannon määrää vastaavalla tasolla, että sitä ei lähdetä leikkaamaan. Tämä tarkoittaa vuosilomapäivien määrän lisäämistä karjataloudenharjoittajien lukumäärän pienentyessä.

Kuten täällä edellä lainauksesta kuulimme, niin ainakin näyttäisi siltä, että sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan, kun valmistellaan vuoden 2002 budjettia, myönteisiä tällaiselle näkemykselle. Olisi tärkeää, että kun budjettia valmistellaan, tämä huomioitaisiin ja lisättäisiin karjataloudenharjoittajien lomapäiviä yhdellä vuorokaudella. Kyllä viljelijäväestö ja karjataloudenharjoittaja tarvitsee oikeudenmukaisen sosiaaliturvan. Lomitushan on yksi osa oikeudenmukaista sosiaaliturvaa. Pitää tietenkin muistaa, että koko lomitusjärjestelmä ja viljelijäväestön sosiaaliturva on suhteellisen nuorta. Se on vasta 30 vuotta vanhaa, kun maatalousyrittäjien eläkelaki syntyi ja sen jälkeen lomitusjärjestelmä vasta 70-luvun puolivälissä. Tässä on paljon kehittämistä.

Kuten täällä on tullut ilmi, ja kaikkihan me tiedämme, että näillä uusilla niin sanotuilla tehokkailla tiloilla nuorilla viljelijöillä uupumusta on erittäin paljon, mutta on myös niillä iäkkäimmillä viljelijöillä, jotka vanhoissa tuotantorakennuksissa ovat pakotettuja karjan lisäämiseen, jotta voivat saada edes jonkinlaisen elintason — ei nyt elämisentasoa, mutta ennen kaikkea elintason. Kun he joutuvat vaikeissa olosuhteissa työskentelemään, siellä uupuminen on myös erittäin suurta ja siellä tarvitaan myös lomapäiviä kipeästi ja ennen kaikkea sijaisapua.

Arvoisa puhemies! Haluaisin puuttua myös lomittajien palkkakysymykseen, että lomittajiksi saataisiin päteviä lomittajia. Nythän tehdyt palkkaratkaisut, jos oikein muistan, tietävät, että jos kunnissa toteutetaan tätä palkkalinjaa, niin se tietäisi runsaan 9 prosentin korotusta, joka on merkittävä palkanlisä tällä kertaa lomittajille. Se tarkoittaa sitä, niin kuin täällä jo ed. Kähkönen ensimmäisessä puheenvuorossaan toi esille, että seuraavaan lisäbudjettiin tarvitaan riittävät määrärahat. Jos kunnat toteuttavat sen linjan, mitä palkkaratkaisussa on sovittu, niin se tietänee 100 miljoonan markan lisäystä lisätalousarvioon. Toivottavasti tämä saadaan toukokuun 18. päivänä annettavaan lisätalousarvioon.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! On tosiaan hyvä, että yksi lomapäivä viljelijöitten lomaoikeuteen on saatu lisää. Nämä 22 päivää, mitkä nykyisin vielä ovat, ovat olleet koko 90-luvun ajan, kun samanaikaisesti muun väestöryhmän lomaoikeutta on lisätty koko ajan. Tässä viljelijät ovat jääneet jälkeen. Tein lakialoitteen viime eduskuntakaudella ja myös tällä eduskuntakaudella nimenomaan yhden lomapäivän lisäämisestä sillä ajatuksella, mikä tässä nyt on tuotu esille, että lomitusraha tulisi budjetissa säilyttää nykyisen palvelutason määräisenä. Kun lomitettavien määrä alenee, niin siitä säästyvät varat käytettäisiin lomitustoiminnan kehittämiseen ja lomapäivien lisäämiseen.

Ed. Hannu Aho toi esille, että ministeri Perho oli eduskunnassa käyttämässä puheessaan tuonut esille, että nyt tulee kahtena vuonna yksi lomapäivä lisää. Itse olen myös tulkinnut asian tällä tavalla. Odotukset tässä todella ovat, että myös ensi vuonna lisätään yksi lomapäivä lisää. Silloin viljelijöitten lomaoikeus olisi 24 päivää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Ed. Hannu Aho toi tärkeän kysymyksen esiin, nimittäin eläinten hyvän hoidon. Jos työssäjaksaminen maatalousyrittäjillä, karjanhoitajilla, vaarantuu, niin tämä hyvä tarkoitus ei toteudu. Nythän me tiedämme, että sellaisten asioiden kuten karjasairauksien uhka lisääntyy, jolloin nimenomaan myös lomittajien ammattitaito korostuu jatkuvasti.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​