Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on siis työntekijän eläkelaki, hallituksen esitys n:o 45, ja tässä vaiheessa on tarkoitus minun puuttua tämän työeläkelain aiheuttamien tiettyjen seurauksien arviointiin. En puutu enää siihen prosessiin, joka minua henkilökohtaisesti turhautti aika lailla eduskunnassa tämän asian yhteydessä.

Pidän tätä puhetta myöskin sen vuoksi, että yleensä eläkelainsäädännön koen tässä salissa hyvin tärkeäksi, poikkeuksellisen tärkeäksi sen takia, että se säätelee yksityisen kansalaisen asioita ja elämää usein vuosikymmeniksi eteenpäin, ja sehän tarkoittaa sitä, että kaiken, mikä tässä salissa säädetään, pitää olla luotettavaa ja hyvin hoidettua ja sillä lailla adekvaattia.

Kun oikeusministeri istuu täällä paikalla, niin sen verran sanoisin tästä prosessista, että minusta oli erittäin ikävää, että sosiaali- ja terveysministeriö ei huolinut oikeusministeriön asiantuntijoita mukaan tämän lain valiokuntakäsittelyyn, niin kuin asiallisesti olisi pitänyt tehdä. Mutta ne puheeni löytyvät jo arkistoista, en niihin tässä yhteydessä palaa.

Minä puhun itse asiassa eläkeläisten ostovoimaan liittyvästä aspektista pelkästään ja siinä yhteydessä, arvoisa puhemies, teen lausumaehdotuksen, joka on jaettu pöydille. Luen sen nyt vielä varmuuden vuoksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti, miten eläkeläisten ostovoiman kehitys ja toimeentulo voidaan jatkossa turvata, ja tuo tarvittavat esitykset eduskunnan käsittelyyn viimeistään syyskuussa 2006."

Perustelen tätä pontta tietyillä asioilla ja itse asiassa referoin eläkeläisjärjestöjen meille useille kansanedustajille tuottamaa aineistoa, jota yhteisissä vastaanottotilaisuuksissa meille on annettu. Siellä muun muassa sanotaan näin — niin, ennen kuin, anteeksi, puhemies, luen tätä, sanon vielä, että tämä lainsäädäntöhän koskee meidän väestöstämme lähes 1,3:a miljoonaa kansalaista kaikkinensa. Ei ole niin sanottu pieni asia. Ja kun siinä joukossa mediaanieläke on 875 euroa kuussa, niin senhän pitäisi jo tietysti mietityttää päättäjiä varsinkin, kun tämä joukko käy meille toistuen antamassa asiantuntijapohjaisia lausuntoja, ja siinä heidän otsikkonsa viimeksi viime viikolla oli, että eläkeläisten ostovoima on turvattava. Luulen, että yksityisissä keskusteluissa kaikki kansanedustajat sekä hallituspuolueista että oppositiosta ovat sitä mieltä, että näin pitäisi tapahtua. Mutta miksi sitten näin ei tapahdu? Viime viikolla minulle sanottiin, että eläkkeiden reaalinen ostovoima ei juurikaan ylitä eläkeleikkauksia edeltänyttä vuoden 1992 tasoa. Onpahan se aika hurjaa, että 14 vuotta kaikki ostovoiman suhteen ovatkin siis pysyneet samassa jamassa. Se ei taatusti ole, puhemies, eläkelainsäädännön tarkoitus. Se voi olla jonkun ryhmän poliittinen tarkoitus tai joku muu asia, mutta eläkelainsäädäntö ei tämmöisestä perspektiivistä tai aspektista missään tapauksessa lähde.

He luettelevat kolme asiaa, jotka vaikuttavat tähän. Ne ovat tietenkin meille tavallaan kaikki tuttuja, mutta tämän ponnen tueksi haluan näitä lukea uudestaan.

Ensinnäkin puhutaan työeläkkeiden taitetusta indeksistä, että se olisi oikaistava. Sitä on tässä salissa hyvin paljon käsitelty. Tällä hetkellähän on käytäntö niin, että meillä on voimassa taitettu indeksi kaikkien maksussa olevien eläkkeiden kohdalta, ja näyttää tällä hetkellä, että se on hamaan tulevaisuuteen, ad infinitum, niin kuin jotkut sanoisivat. Ei ole minkäänlaista halua tällä hetkellä poliittisella koneistolla ottaa tätä asiaa tarkasteltavaksi, niin että tasapuolisuus ja ostovoiman kehitys jotenkin voitaisiin turvata. Siinä esimerkiksi tämä tasaindeksimahdollisuus on nyt äänestysten jälkeen tällä vaalikaudella siirretty tilanteeseen, jossa se ei näyttäisi mahdolliselta.

Mielenkiintoiseksi tämän asian tekee kaikkinensa kuitenkin se, että jos esimerkiksi ajattelemme sitä laskutoimitusta, joka minulle on kerrottu, jonka mukaan eläkemenot vuodessa ovat 15 miljardia euroa, ja jos tämän taitetun indeksin sijasta käytettäisiin tasaindeksiä 50—50, se merkitsisi vuosittaisiin maksuun tuleviin eläkkeisiin eläkevarannosta 150 miljoonan euron lisälaskua. Se on, puhemies, ainoastaan 0,15 prosenttia kaikista niistä eläkevaroista, jotka hajautettuna tällä hetkellä ovat olemassa. Siis taloudellisesti tämä on täysin mahdollista. Syyt ovat jossain muualla, tai sitten tämä laskentatapa on väärä. Mutta minä ainakin toistaiseksi uskon tähän, ellei sitä jotenkin toisin minulle osoiteta.

Toinen tapa, jos halutaan tätä ostovoimaa tarkastella ja tämä 50—50 sääntö ei käy, on se, mitä olen tästä puhujapaikalta useamman kerran aikaisemminkin sanonut. Sveitsissä on malli, jossa valtioneuvosto ottaa kolmen vuoden välein tarkasteltavaksi kaikki maksussa olevat eläkkeet ja miettii, mitenkä erilaiset indeksit ovat nostamassa tai pitämässä paikoillaan tätä maksuun tulevan eläkkeen määrää, ja sillä lailla rehellisesti päätetään, mistä tässä on kysymys. Meillä yhteiskunnassa on hivenen liike ollut sen suuntaan, että mahdollisesti jonkinlainen uusi indeksi esimerkiksi kulutustavaroiden suhteen otettaisiin eläkkeet mielessä käyttöön, mutta en tiedä tätä valmistelua sen pitemmälle. Minun käsitykseni on, että valtiovarainministeri Heinäluoma on kuitenkin vihjannut jollain lailla tähän suuntaan. Sehän olisi tietysti toivottavaa.

Toinen indeksien ohi menevä asia on työeläkkeiden syrjintäverotus, koska noin tulotasosta 900 euroa ylöspäin eläketulon verotus on palkkatuloa ankarampaa, ja se johtuu siitä, että kunnallisverotuksen ansiotulo- ja tulonhankkimisvähennysten puuttuminen on mahdollista eläketulosta tällä hetkellä, vaikka se on jatkopalkkana ansiotuloa siinä missä palkkatulokin. Tämä on pelkästään tulkintakysymys, miksi se on näin, miksi se ei ole toisinpäin, jolloin se eläkkeitä hyödyttäisi aivan eri lailla.

Kolmas asia on tietysti se, että peruseläkkeeseen monille näistä eläkkeensaajista pitäisi tulla kunnollinen tasokorotus. Tällä hallituskaudella yhteensähän on pystytty korottamaan kansaneläkettä 5 euroa plus 7 euroa; se on 12 euroa yhteensä. Sehän ei ostovoimaa pidä edes tasapainossa.

Arvon puhemies! Nämä olivat ne ehkä tärkeimmät asiat, mitkä halusin vielä tässä asiassa tuoda esille. Kuten sanottu, tämä eduskunnan ponsi olisi nyt erittäin tärkeä, koska tämä ponsihan ei muotoile vielä mitään päätöstä siitä, muutetaanko indeksiä tai tehdäänkö maksussa oleville eläkkeille jotain, vaan tässä ainoastaan tehdään selvitys siitä ja tarpeeksi luotettavaksi, miten tässä asiassa pitäisi edetä. Kun sitten ne jokaisen puolueen kansanedustajat huomenna tulevat tästä ponnestamme äänestämään, niin siinähän nähdään, minkälaisista asenteista on kysymys. Se, joka vastustaa tämmöisen selvityksen tekemistä ostovoiman säilymisestä, on ehkä suomalaisessa eläkepolitiikassa hyvin mielenkiintoinen persoona.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Akaan-Penttilän perusteelliseen esitykseen ei ole paljon lisäämistä, muuta kuin todettavissa se, että olennaista tässä ponnessa on nimenomaan se, että tämä ei sellaisenaan, tämä selvitys, vielä maksa mitään ja sillä ei ole hintalappua. Tullaan tämän selvityksen jälkeen mihin tahansa lopputulokseen, sitä sitten eduskunta ja eduskunnan valiokunnat erikseen arvioivat ja miettivät, minkälaiseen järjestelmään Suomella on varaa.

Joka tapauksessa tällainen tilanne, jossa meihin poliitikkoihin kohdistuu toistuvasti ja jatkuvasti painetta siitä, että nykyinen järjestelmä on epäoikeudenmukainen eikä kohtele kansalaisia tasavertaisesti, on se asia, minkä pitäisi kiinnostaa kaikkia poliittisia ryhmiä ja kansanedustajia yli puoluerajojen. Omalta osaltaan kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokous jo viime kesänä linjasi tämän sisältöisen lausumaehdotuksen. Nyt toivomme tietenkin, että eduskunta voisi suurella enemmistöllä tämän selvityksen tehdä ja saisimme sen noin puolen vuoden päästä tiedoksemme.

Tältä osin, arvoisa herra puhemies, kannatan ed. Akaan-Penttilän äsken ehdottamaa lausumaa ja pyydän sille huomenna edustajien laajaa tukea.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tietysti ed. Akaan-Penttilän tekemä lausumaesitys sinänsä on oikean suuntainen. Perjantaina, muutama päivä sitten, tästä asiasta äänestettiin nimenomaan taitetun indeksin poistamiseksi. 110 vastaan 39, kun 50 oli poissa, oli lopputulos, ja se ei voi olla tyydyttävä eläkkeensaajien näkökulmasta.

Hallitushan teki uudistuksen. Se pudotti myöskin alle 65-vuotiaiden indeksin tälle taitetulle tasolle, siis astui todellakin taaksepäin tässä asiassa. Kansaneläkeläisten indeksi on kaikkein huonoin, se ei huomioi ollenkaan ansiotulokehitystä. Näin ollen tasaindeksi olisi nyt vähintä, tämä 50—50 prosenttia, tämän huomion näkökulmasta. Ja tässä on muistettava se, että niin kuin täällä todettiin, keskieläke on hyvin matala, meillä on paljon pienituloisia eläkeläisiä. Samalla ne kustannukset, mitkä eläkeläiset joutuvat suorittamaan, eli sairaanhoito, terveys, lääkekulut, niiden hinta nousee koko ajan.

Näin ollen tämä eläkeläisten asema on jatkuvasti huononemassa. Se ei ole heiltä mitään asiatonta vaatimusta, vaan he ovat tämän maan rakentaneet ja he huomaavat sen toki, että heidän eläketulonsa jää jälkeen koko ajan palkkakehityksestä. Tämä koskee tietysti kipeimmin pieni- ja keskituloisia eläkeläisiä, mutta kaikki eläkeläisjärjestöt, kaikki eläkeläiset, ovat tässä asiassa varmasti yksimielisiä. Kyllä tämän talon tehtävänä olisi kyllä aloittaa tämän asian hoitaminen indeksikysymyksestä, taitetun indeksin oikaisemisesta, ja kansaneläkkeen tasokorotus, todella tasokorotus eikä 5 euroa ensi syyskuussa, olisi se päämäärä numero kaksi.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Taitettu eläkeindeksi on leikannut työeläkkeiden kehitystä vuosittain jo, ja ne, jotka ovat aikaisemmin sen alusta asti joutuneet kärsimään, ovat menettäneet noin 10 prosenttia työeläkkeestään verrattuna niihin, jotka ovat myöhemmin siirtyneet eläkkeelle tai sitten ovat alle 65-vuotiaita. Tämä on aika merkittävä menetys, ja kun Suomessa yleensäkin eläketaso ei ole kovin korkea, tulkoon todetuksi, että mediaanieläke on 875 euroa kuukaudessa. Keskieläke on hiukan toista tuhatta euroa, mutta mediaanieläke on vain 875 euroa kuukaudessa. Puhumme varsin pienistä tuloista.

Työeläke on myöhennettyä palkanmaksua, ja on täysin kohtuutonta, että jälkeenpäin on muutettu tätä kerrointa. Se muutettiin niin, että palkkojen osuus on vain 20 prosenttia, hintojen 80 prosenttia, kun aikaisemmin se oli 50 prosenttia palkat ja 50 prosenttia hinnat. Edes sillä tasolla se ei seuraa täysimääräisesti palkkakehitystä, se jää jälkeen palkkakehityksestä. Mutta kun taitettu eläkeindeksi tuli, tämä ero entisestään kasvaa hyvin jyrkästi. Se tulee johtamaan siihen, että kun on ollut työttömyyttä, osa-aikatöitä, pätkätöitä ihmisillä, heidän eläkekertymänsä jäävät entistä pienemmiksi ja syntyy uusi eläkeläisten köyhälistö. Sitä on tässä maassa jo.

Täytyy muistaa, että kansaneläke pelkästään on vain hieman yli 500 euroa kuukaudessa. Onkin tärkeää, että sekä kansaneläkeindeksi että työeläkeindeksi muutettaisiin samaksi eli 50 prosenttia hinnat, 50 palkat, jolloin ne edes kohtuullisesti seuraisivat palkka- ja hintakehitystä. Näin ollen voitaisiin tämä jälkeenjääneisyys osittain kompensoida. Kunnollinen tasokorotus kansaneläkkeeseen olisi välttämätöntä. Sillä voitaisiin myöskin hieman parantaa sitä verotuksen epäkohtaa, josta ed. Akaan-Penttilä täällä mainitsi, kun eläkeläiset eivät saa ansiotulovähennystä, vaan heillä on eläketulovähennys.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Viime eduskuntavaalien alla ei eläkkeensaajilta puuttunut ystäviä tuolla vaalikentillä (Ed. Kuoppa: Eikä tulevienkaan!). Eri puolueiden poliitikot ja eri puolueet olivat tietysti liikkeellä omien eläkkeensaajiin liittyvien vaalitavoitteidensa kanssa, ja tuo ei mikään ihme olekaan, koska eläkkeensaajat ovat hyvin suuri äänestäjäryhmä.

Vaikka kaikki puolueet luonnollisesti asettivat vaalien alla myös eläkkeensaajien aseman parantamiseen liittyviä tavoitteita, niin kyllä kepu oli tässä suhteessa ylitse kaikkien muiden. Kun tiedettiin, että eläkkeensaajia askarrutti ja harmitti varsinkin kolme kysymystä, 1) kansaneläkkeen pohjaosan poistaminen, 2) täyden kansaneläkkeen alhainen taso ja 3) niin sanottu taitettu indeksi, niin kepu vaaleissa lupasi näissä kaikissa kolmessa asiassa sellaisen ratkaisun, jota eläkkeensaajat toivoivat.

Kepu lupasi palauttaa kansaneläkkeen pohjaosan. Nyt kepu on ollut vallassa kolme vuotta, pohjaosaa ei kuulu ei näy. Kepu lupasi hyvin tuntuvan korotuksen kansaneläkkeeseen. Surullisen kuuluisaksi on tullut silloisen kansanedustajan, nykyisen ministerin Liisa Hyssälän tässä moniväriesitteessään eläkkeensaajille lupaama 300 euron tasokorotus. Kolme vuotta on kepu ollut vallassa, ja tiedämme, että koko vaalikauden saldo tältä osin tulee olemaan näillä näkymin 12 euroa, kokonaista 12 euroa 300 euron sijaan. Ja kolmanneksi kepu lupasi, että taitettu indeksi poistetaan. Tässä kansanedustajaehdokas Hyssälän esitteessä asia lausuttiin näin: "Taitettu indeksi on ikäsyrjintää, se on poistettava."

Missä tilanteessa nyt ollaan? Kun mennään kohti seuraavia eduskuntavaaleja, on aivan selvää, että pohjaosan palauttamista ei pidä mennä lupaamaan yhdenkään puolueen eikä yhdenkään ehdokkaan. Pohjaosa ei nimittäin palaa, koska se remontti, joka kansaneläkkeisiin on tehty vuoden 96 alusta muistaakseni, on rakenteellinen remontti, joka varmasti tulee säilymään. Joka vuosi, vuosi vuoden jälkeen, jää uusi ikäluokka eläkkeelle, joka ei koskaan ole tätä pohjaosaa saanutkaan, jos on vähänkin työeläkettä. Toinen asia, joka lienee selvää, on se, että satojen eurojen tasokorotusta kansaneläkkeeseen ei tulla koskaan näkemään, ei millään vaalikaudella. Sitä puoluetta tai poliitikkoa, joka tämmöisiä kehtaa vielä ensivaalien alla luvata, ei kannata vakavasti ottaa.

Mutta tämä kolmas kysymys, tämä taitettu indeksi, on ajankohtainen ja tärkeä asia. Kun kepu ja Liisa Hyssälä vaativat taitetun indeksin poistamista, kun se on ikäsyrjintää, he tuskin tarkoittivat tai, voi sanoa, varmasti eivät tarkoittaneet sitä, että kaikille, myös alle 65-vuotiaille, tulee se huonompi indeksi, se 20—80 indeksi, vaan tarkoittivat sitä, että kaikille, myös yli 65-vuotiaille työeläkeläisille, olisi tullut tämä puoliväli-indeksi, tämä 50—50 indeksi (Ed. S. Lahtela: Sehän on ankaraa sortoa!). Kuten sanoin, taitettu indeksi on ajankohtainen ja tärkeä kysymys myös seuraavalla vaalikaudella ja näin ollen seuraavien eduskuntavaalien alla.

Mikä tässä on mahdollista, mikä tässä on aiheellista ja tarpeellista? On aivan selvää, että nykyisellä indeksillä työeläkeläiset jäävät vuosi vuodelta jälkeen vastaavan tason palkoista. Heidän "palkankorotuksensa", siis eläkkeensä tarkistaminen indeksillä, jää pienemmäksi kuin vastaavat palkantarkistukset (Ed. S. Lahtela: Varsinkin jos elävät pitkään!), koska normaalioloissa on niin ja pitääkin olla niin, että ansiotasoindeksi nousee nopeammin kuin elinkustannusindeksi. Ja kun taitetussa indeksissä, kuten tiedämme, elinkustannusten osuus on 80 prosenttia ja ansiotasokehityksen osuus vain 20 prosenttia, niin vuosi vuodelta nämä työeläkkeensaajien indeksikorotukset ovat pienempiä kuin palkankorotukset ja tämä jälkeenjääneisyys siis vuosi vuodelta kasvaa.

Olen vakuuttunut siitä, että ajan myötä yhä enemmän poliittisia paineita kohdistuu tämän järjestelmän korjaamiseen tavalla, joka turvaisi nykyistä paremmin eläkkeensaajien ansiotason kehityksen ja tekisi eläkkeensaajille nykyistä paremmin oikeutta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on omalta osaltaan tämän ongelman halunnut nostaa esiin. Me olemme eduskuntaryhmämme kesäkokouksen päätöksen perusteella jo useamman kerran täällä esittäneet kokouksemme näkemyksen mukaista lausumaa, jossa olisi edellytetty, että maan hallitus käytännössä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittäisi, miten tätä indeksijärjestelmää tulisi sillä tavoin korjata, (Ed. S. Lahtela: Poistettava!) että järjestelmä nykyistä paremmin turvaisi eläkkeensaajien ostovoiman kehityksen ja oikeudenmukaisen kohtelun.

Tältä pohjalta ja luodaksemme tässä asiassa poliittisia paineita hallituksen suuntaan, olemme esittäneet, että tämänkin asian yhteydessä eduskunta hyväksyisi tätä tarkoittavan lausuman sen mukaisesti kuin ed. Akaan-Penttilä täällä esitti ja ed. Petri Salo kannatti. Me emme ole epätietoisia siitä, että tämän asian selvittäminen ja muutosten aikaansaaminen ei ole ongelmatonta. Tiedämme siis, että asiaan liittyy ongelmia, jotka luonnollisesti viime kädessä palautuvat kysymykseen työeläkemaksujen tasosta ja työeläkkeiden rahoituksesta. Mutta kuten täällä ed. Akaan-Penttilä ja ed. Salo ovat todenneet, pidämme hyvin tarpeellisena sitä, että tämä asia selvitetään, katsotaan eri vaihtoehtoja, millä voitaisiin järjestelmää kehittää.

Tämän esittämämme lausuman hyväksyminen merkitsisi sitä, että hallitus joutuisi tarttumaan tähän toimeen ja joutuisi käytännössä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa hakemaan tähän tilanteeseen nykytilannetta tyydyttävämpiä ratkaisuja. Kansanedustajilla, eduskunnalla, on nyt mahdollisuus huomenna, ilmeisesti tästä huomenna äänestetään (Ed. Tiusanen: Ja perjantaina myös!), tästä asiasta äänestettäessä osoittaa halunsa järjestelmän korjaamiseen. Kansanedustajilla on mahdollisuus tästä asiasta äänestettäessä päättää, että hallituksen tulee ryhtyä asian selvittämiseen ja sitä kautta toimiin tilanteen kohentamiseksi.

Näin ollen omalta osaltani myös vetoan kaikkiin kansanedustajiin, ennen kaikkea tietysti kepulaisiin ja demareihin, jotka eläkkeensaajille ovat kyllä hyvin paljon lupailleet, mutta joiden näytöt tämän hallituksen ajalta ovat lievästi sanottuna vaatimattomia, että he tässä äänestyksessä ratkaisisivat sen, että tämä ed. Akaan-Penttilän lausuma tulisi eduskunnan päätökseksi ja että eduskunta näin osoittaisi voimakkaan poliittisen tahtonsa jonkinlaisen korjauksen aikaansaamiseksi tässä asiassa ja eduskunta näin velvoittaisi hallituksen asiaa selvittämään ja jonkinlaisen korjaavan esityksen valmistelemaan.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että eläkeasioista käydään myös eduskunnan täysistuntosalissa hyvää keskustelua. Mielestäni tänä iltana on käyty, ja hyvin asiallista keskustelua. Eläkeläiset ottavat yhteyttä, aivan oikein, sen takia, että he kokevat vääryyttä siinä, että eläkkeitten ostovoima ei seuraa palkkakehitystä. Tämä on aivan oikea huoli, mitä eläkeläiset jokaisen puolueen kansanedustajille eri eläkejärjestöjen toimesta ja järjestöihin kuulumattomat esittävät. Kiistaton tosiasia on se, että suhteessa palkkatuloihin eläketulot jäävät jälkeen. Sille on tietysti monia selityksiä. Palkkatuloja saava saa ansiotulovähennyksiä. Eläkeläinen ei voi saada näitä tulonhankkimiskuluvähennyksiä, joita palkkatuloja saava voi saada. Mutta kyllä tämä taitettu indeksi on sellainen järjestelmä, joka kyllä on merkinnyt tuntuvaa jälkeenjäämistä eläketuloihin.

En oikein tarkkaan pysty sanomaan, miksi taitettu indeksi aikanaan tuli. Mutta jos minä oikein otaksun, ei ole tarpeen nimetä, minkä hallituksen aikana se on tullut. Kun se on tullut, niin se on tullut, mutta ymmärrän, että se on tullut sen takia, että silloin elettiin taloudellisen laman aikoja. Tuolloin jouduttiin vähän kaikessa supistamaan ja tinkimään. Mutta minä näkisin, että tässä on kuitenkin semmoinen epäkohta, johon tulisi vakavasti voida tarttua ja korjata se. Olen tästä asiasta tehnyt viime syyskuussa myöskin kirjallisen kysymyksen, johonka olen saanut myöskin vastauksen. Valitettavasti näyttää siltä, että taitetun indeksin korjaaminen on asia, johonka pitäisi eri puolueitten yhdessä voida paneutua tulevan hallituksen hallitusohjelmaa tehtäessä. Ei tällä vaalikaudella eikä välttämättä heti seuraavankaan aikana saada tuohon riittävää korjausta, mutta mielestäni tämä tulisi saada seuraavan hallituksen ohjelmaan, keskustella hallitusohjelmissa ja löytää aivan uuden näkökohdan tähän asiaan mahdollistava eläkepolitiikka.

Meillä nyt nähdään nykyisin vain eläkemenot kuluina ja kustannuksina, mutta asiahan on niin, että ei se raha mihinkään yhteiskunnasta katoa silloin, kun se kiertää. Tietyllä tapaa ennen talousoppineet neuvoivat ja opettivat, että kun raha kiertää yhteiskunnassa, niin silloin se synnyttää palveluja, työpaikkoja, yrittäjyyttä, hyvinvointia, verotuloja. Väitän vahvasti, että eläkkeellä olevien kansalaisten eläketulot ovat myöskin taloudellinen voimavara ja voimalataus, jolla voidaan synnyttää uusia työpaikkoja. Väitän voimakkaasti, että meidän pitäisi ihan avoimesti nähdä eläkerahat tästä näkökulmasta.

Monet sinänsä tärkeät EU-projektit sitä vastoin eivät välttämättä synnytä pysyviä työpaikkoja, joita loisivat eläkeläisten hoito- ja hoivapalvelut, erilaiset kotipalvelut jne. Näissä olisi pysyvien työpaikkojen yrittäjyydenkin sijaa, ja tämä olisi myös tehokasta aluepolitiikkaa. Usein ne kunnat, jotka ovat väkilukuaan menettäviä, joissa on vaikeuksia kuntatalouden osalta, ovat myös erittäin vahvasti eläkeläispainotteisia kuntia. Kyllä eläketulojen asiallinen korottaminen, pienten kansaneläkkeitten tuntuva korottaminen, taitetun indeksin korjaaminen, nämä olisivat asioita, jotka toisivat myös oikeaa aluepolitiikkaa, oikeaa sosiaalipolitiikkaa ja hyvinvointia. Näkisin, että tässä on niin laajamittaisesta asiasta kysymys, että tähän todella pitäisi tulevan hallituksen ohjelmaa tehtäessä paneutua ja nähdä eläkepolitiikka mahdollistavana politiikkana.

Edelleen pidän oikeutettuna sitä, että eläkeläiset saisivat maksamiensa eläkemaksujen mukaan silloin, kun on kysymys työeläkkeistä ja yrittäjäeläkkeistä. Nyt on yhteensovittamisen ongelma. Tiedän esimerkiksi maatalousyrittäjäeläkemaksuja maksaneita maanviljelijöitä, joille on sattunut tulemaan jostakin muusta työstä sittenkin suurempi eläketulo. Tehdään yhteensovittaminen, ja maksetut maatalousyrittäjäeläkemaksut tässä tapauksessa eivät ole tuoneet sentin senttiä eläketurvaan. Minusta tämmöiseen asiaan pitäisi voida kyllä kiinnittää huomiota. Seurauksena on sitten, että ei ole edes tuo mediaanieläke eläkkeensaajan eläke, vaan on siellä 500—600 euron bruttoeläkkeen kuukausieläkkeen tasolla. Silloin kyllä puhutaan todella vähäisestä eläketurvasta. Minusta ei voida sellaista eläkepolitiikkaa pitemmän päälle hyväksyä, joka ylläpitää ja synnyttää tähän maahan Oecd:n köyhyysrajan alapuolelle tuloiltaan jäävien kansalaisten ryhmiä.

Arvoisa puhemies! Toivon, että tulevan hallituksen ohjelmaneuvotteluissa voitaisiin löytää mahdollistavan eläkepolitiikan näköala.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu, että nyt on tullut uusi joulu eläkeläisille yhtäkkiä tähän keskelle kevättä. Edellisen lähetekeskustelun aikanahan keskusteltiin aika paljon tästä indeksistä, ja kun siitä nyt äänestettiin perjantaina, niin minusta jotenkin tuntuu, että tämä kokoomuksen eläkepolitiikka menee jo vähän paremmaksi kuin Hyssälän lupaukset siinä mielessä, jos mietitään, että tämä indeksi on kumminkin aika kiinteästi tupopaketteihin kytketty juttu. Tietysti ajoitus sopii hyvin, että vuonna 2008:han tämä olisi ensimmäisen kerran mahdollista sitten muuttaa ja 2007:hän on tuponeuvottelut, että sikäli se on ihan looginen. Mutta kuten täällä jo edellisessä keskustelussa puhuttiin, niin aika tiukasti tuli kokoomukseltakin viestiä, että eläkeläisten on turha odottaa mitään merkittäviä parannuksia nykyisiin eläke-etuihin. Nyt jotenkin tuntuu, että taas on vaalitaistelu alkanut.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä edellinen puhuja nyt puhui ristiin itsensä kanssa, kun yhtäältä moitti kokoomusta siitä, että se on lupaamassa eläkkeensaajille joulun keskellä kevättä, ja toisaalta sanoi, että kokoomus on sanonut, että mitään tuntuvaa uutta ei ole odotettavissa. Totuus onkin, että teemme realistista, rehellistä politiikkaa myös suhteessa eläkkeensaajiin. Sanomme toisaalta, että mitään tällaisia hyssälämäisiä huikeita lupauksia on turha antaa. Kansaneläkkeen pohjaosa ei palaa. Satojen eurojen korotuksia kansaneläkkeeseen ei tule. Samanaikaisesti sanomme, että on realistista ja rehellistä vaatia tähän työeläkkeiden indeksiin rukkausta. Esitämme lausumaa, joka merkitsisi sitä, että hallitus käytännössä työmarkkinaosapuolten kanssa yhdessä, kuten puheenvuorossani jo totesin, selvittäisi tätä asiaa ja katsoisi, mitä siinä olisi tehtävä eläkkeensaajien ostovoiman ja oikeudenmukaisen kohtelun turvaamiseksi.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kauppilalle sen verran, että täällä on aika paljon siteerattu näitä vaaliohjelmia, jotka olivat tietenkin puolueitten linjauksia vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Tietenkin, jos siinä paperissa olisi meidän osaltamme lukenut jonkinlaisia lupauksia näitten asioitten osalta, tarkkoja lukemia, rahamääriä jne., niin voitaisiin puhua tietenkin, että on kaksinaamaista ja epärehellistä touhua. Siinä vaiheessa tietenkin yritimme laittaa sen minimipaperin siihen vaaliohjelmaan, jonka katsoimme, että tämän kaikissa olosuhteissa pystymme täyttämään, muuttuu maan talous sitten mihin olosuhteisiin tahansa. Nyt on kiinnitetty huomio niihin katteettomiin lupauksiin, koska jokainen tiesi, että kun oli tupaillassa esimerkiksi jonkun kansanedustajan kanssa, joka nämä lupaukset antoi, jäi auttamatta toiseksi jo lähtökohtaisesti.

Nyt me haluamme selvittää hyvissä ajoin ennen seuraavia eduskuntavaaleja, mitkä ovat realistiset mahdollisuudet eduskunnan tehdä näitä korjauksia, jotta voimme ottaa sen 2007:kin vaaliohjelmaan, että hallitusohjelmassa sitten korjataan myöskin tämä asia.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän täytyy tietysti liittää sitten veropolitiikka myöskin, koska eläkeläisillehän on aina käynyt niin, että jos indeksiä on rukattu myönteisesti tai kielteisesti, niin sitten veroilla on korkkiruuvattu se melkein samaan asentoon. Että ottakaa sitten huomioon tämä!

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilän esittämä lausuma on aika lailla populistinen, vaikkakin sinänsä sisällöltään varsin asiallinen. Jokainen tietää, miten eläkeläisten ostovoiman kehitys voitaisiin jatkossa turvata: poistetaan taitettu indeksi, pieniin eläkkeisiin tasokorotus ja myös verotus olisi helposti oikaistavissa tasavertaiseksi palkansaajien kanssa. Eläkekorotus voitaisiin rahoittaa tekemällä TEL-maksuihin kohtuullinen korotus. Vähän huvittavalta tuntuu, että kokoomus täällä nyt ed. Zyskowiczin johdolla peittelee omia jälkiään. Kokoomus kannatti ja toteutti taitetun indeksin. Kokoomus vei eläkeläisiltä pohjaosan. Ei niitä lupailtu viedä, ne vaan vietiin. Nyt Zyskowicz ilkkuu ja omalta osaltaan, voin kuvitella, tekee kyllä kaiken eläkkeiden korjaamisen estämiseksi tällä nykyisellä hallituspohjalla.

Siis summa summarum: Korjauksia ei kyllä saada lausumilla, vaan kun nyt suurimmat puolueet kirjaisivat esimerkiksi tämän taitetun indeksin korjaamisen vaaliohjelmaansa ja edelleen sitten hallitusohjelmiin, näin eläkeläisten asia voisi korjautua. Ed. Zyskowicz on hyvin haistanut tässä tarkalla poliittisella nenällään, että nyt on esitettävä taitetun indeksin poistaminen. Sitä kauttahan tässä valtaan pyritään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kettuselle totean, että en peittele mitään tekemisiämme. Omat tekemisemme kyllä tiedän, ja menneet tekemiset ovat fakta, ja niitä ei ole täällä kukaan kiistänyt. En myöskään ilku mitään, ja ehkä huikein oli ed. Kettusen väite, että teen voitavani, jotta estäisin nykyhallituspohjaa ja hallitusta korjaamasta eläkkeensaajia koskevia epäkohtia. Ehkä joskus on jonkun verran poliittista vaikutusvaltaa ollutkin, mutta ainakaan tällä hetkellä ei ole sellaista poliittista vaikutusvaltaa, että täältä oppositiosta käsin voisin estää hallitusta tekemästä hyviä päätöksiä eläkkeensaajien hyväksi. Siitä ei ole kyse.

Kyse on siitä, että, ed. Kettunen, te lupasitte esimerkiksi taitetun indeksin poistaa. Sen sijaan nykyinen hallitus on vienyt loppuun tätä koskevan uudistuksen, niin että se nyt koskee aivan kaikkia työeläkkeensaajia. Te lupasitte pohjaosan palauttaa, ette ole palauttaneet. Tulkaa mukaan edes tekemään korjaus tähän taitettuun indeksiin!

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Mieluummin puhun täältä edestä, vaikka en pitkään. Koska kysymyksessä on eläkejärjestelmä, en koe tätä huvittavana asiana lainkaan, niin kuin eräät edustajat täällä heittelevät.

Alun perin kun pyysin puheenvuoroa, niin tarkoitukseni oli vaan sanoa, että minun tietojeni mukaan palkkakehitys vuodesta 1996 vuoteen 2005 on ollut 41 prosenttia nousua, ja samana aikana eläkkeet, kuinka paljon ne ovat nyt sitten nousseet, tekisi mieli kysyä teiltä, jotka vastustatte tätä meidän lausumaehdotustamme, joka ainoastaan selvittäisi nämä asiat. Älkää nyt pistäkö korvianne kiinni, kun sanon teille, että eläkkeet ovat nousseet samana ajanjaksona ainoastaan 18 prosenttia. Siinä on aikamoinen ero, 41 prosenttia kontra 18 prosenttia.

Tämän jälkeen oikeastaan jatkaisin kaikille teille, jotka kuulette tämän puheen ja jotka ette tiedä, puhemiestä myöten, omaa maksuun tulevaa eläkettänne, että sanoisinpa, että ottakaa se Eläketurvakeskuksesta selville. Pelkkä puhelinsoitto sinne, niin teille tulee kirjallinen raportti, mikä on tällä hetkellä teille kertynyt eläke, joka tulee maksuun, ja muistakaapa, että siitä summasta menee vielä verot. Veikkaan, että se on lähes teille kaikille yllätys ja varmasti suurempi yllätys kuin luulette. Se kannattaisi teidän tehdä, kun me mietimme näitä ostovoima-asioita. Koen, että tämä on aika vakava tilanne, sillä poliittisesti ilmapiiri on nyt muuttunut. Me emme pelkästään keskustele siitä, millä järjestelmällä tätä korjataan, vaan me keskustelemme siitä, pitäisikö tätä asiaa edes selvittää, ja se on kova paikka niille edustajille, jotka huomenna ilmoittavat, että tätä järjestelmää ei pidä edes selvittää.

Oletteko te koskaan miettineet, mitä nämä eläkerahat loppujen lopuksi ovat? Jos ottaa siihen vähän tämmöisen ajatuksen vapauden ja liberaalimman otteen, niin kaikki, mikä tulee eläkeläisille maksuun millä tahansa tavalla heidän omista työeläkkeistään, se kiertyy käytännössä johonkin takaisin yhteiskuntaan. Yleensä se kiertyy kulutuksena. Tiedätte, että kolmannessa iässä olevat eläkeläiset, ikävälillä siitä kun lähdetään eläkkeelle ja ollaan noin 80-vuotiaita, ovat erittäin aktiiveja ihmisiä: matkustetaan, istutaan busseissa, elätetään jopa näitä bussiyhtiöitä, ostetaan ehkä lapsille tai ehkä mieluummin vielä lapsenlapsille tavaroita, tuliaisia, oma koti pidetään kunnossa. Itse asiassa se on kansantalouden kannalta todennäköisesti aikamoinen sysäys positiiviseen suuntaan, ja tämähän tarkoittaa tietysti sitä, että mitä paremmista eläkkeistä olisi kysymys, sitä enemmän meillä kansantaloudessa kiertää se raha. Tuskin se olisi pelkästään sukanvarressa. En tiedä tätä mitenkään lasketun, mutta olen sitä useammalta näiden asioiden asiantuntijalta kysynyt, ja kaikki myöntävät tämän perusajatuksen oikeuden, mutta sanovat, että vaikea sitä on kyllä ruveta laskemaan. Siis se ei ole negatiivinen menoerä, että raha pistettäisiin vähän tiiviimmin pyörimään. Eikö olekin mielenkiintoinen ajatus?

Toisaalta jokainen meistä pitää eläkejärjestelmää hyvin tärkeänä asiana, aivan basaaliturvana, kun aikanamme jäämme työelämästä pois. Rohkenen kuitenkin väittää omana mielipiteenäni, että jos kaikki säilyy nykyisellään, niin kuin nyt osa tässä salissa taitaa haluta, eikä mikään muutu, niin minä olen jo neljä vuotta sitten sanonut omassa suvussani nuorille työikäisille, että säästäkää itse omaa eläketurvaanne, koska jos tämä kehitys jatkuu, mikä meillä Suomessa nyt on, on se sitten taloudellista pakkoa tai mitä tahansa, se tuo niin pienen eläketurvan näille nuorille 25—35-vuotiaille, kun he aikanaan eläköityvät, että jos ei heillä ole viisautta omia rahojaan pistää tavalla tai toisella sivuun, joko vaan säästää omaa tiliä tai ottaa joitain vapaaehtoisia eläketurvamaksuja, niin kurja paikka se on, kun he eläkkeelle siirtyvät.

Palaan takaisin tähän alkuperäiseen kehotukseen: ottakaapa selvää jokainen omasta eläketurvastanne!

Sitten toteaisin ed. Kauppilalle, vaikka hän lähti täältä pois. Hän puhui siitä, kuinka tupon ylivoima on se, joka kaiken tämän ratkaisee. Niinhän se tietysti on, jos ei siihen mitään muutoksia haluta, jos ei haluta parannuksia, jos ei haluta mitään selvityksiä asiasta, joka täällä kuitenkin aika yleisesti hyväksytään. En minä ole kuullut kenenkään sanovan, että eläkkeet kehittyisivät erittäin hyvin ja ne olisivat erittäin hyvin Suomessa. Kauppila ei kertonut omaa kantaansa, haluaako hän tämän lausuman mukaisen ehdotuksen, haluaako hän, että hallitus tekisi perusteellisen selvityksen, miten ostovoimalle on käynyt ja pitäisikö sen jälkeen tehdä asialle jotain.

Aivan samalla lailla myöskin ed. Kettunen piti koko tätä keskustelua pelkästään populistisena. Minusta se on hyvin pinnallista asioiden ymmärtämistä, jos näkee siinä vaan sen vaihtoehdon. Itse asiassa populistisuus tulee sanasta "populus", joka tarkoittaa kansaa, kansan jokaista jäsentä. Ei se ole ollenkaan niin kevyt termi enää silloin, kun mitä helposti tässä asioita heitellään. Tämä asia on kaikkea muuta kuin huvittava, erittäin tärkeä, kuten puheeni aloitin. Ja ainakin kun ed. Kettunen on vielä salissa, niin haluaisin teiltä kuulla, haluatteko te, että edes selvitetään tätä ostovoima-asiaa. Onko se teidän mielestänne nykyisellään hyvällä ja riittävällä tasolla?

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On suuri ilo ja kunnia mutta tavallaan tietenkin velvoittavakin tapahtuma päästä puhumaan ed. Akaan-Penttilän puheenvuoron jälkeen. Jos tässä maailmassa voisi sanoa, että kun joskus puhutaan kalliita sanoja, niin minusta ed. Akaan-Penttilä niitä nimenomaan tästä juuri äsken lausui. Tämä asia, niin kuin ed. Akaan-Penttilä sanoi, ei ole mikään kevytmielinen asia eikä kevyesti katsottavissa oleva asia. Kyllä nämä eläkeläiset, jotka tällä eläketulollansa elävät, jos he kovasti jälkeen jäävät, niin eivät tässä yhteiskunnassa oikein eloansa kotoiseksi ja hyväksi tunne.

Mutta oikeastaan se, miksi läksin puheenvuoroa käyttämään, oli se, kun työhuoneessa kuuntelin ed. Akaan-Penttilän ensimmäisen puheenvuoron ja totesin, että hyvällä asialla ollaan, kun pyritään selvittämään se, miten eläkeläisten ostovoima ja toimeentulo on kehittynyt ja mitkä sen linjaukset ja suunnat ovat olemassa. Tämä ei sellaisenaan vielä niin kuin suoraan sytyttänyt siihen, että olisin katsonut, että tässä minunkin mielipidettäni tarvitaan, koska arvelen, että hyvä asia, ja arvelin myöskin, että hallituksen riveistä todetaan, ettei tämä ole oikea asia, että väärin ymmärretty, väärin kirjoitettu. Mutta joka sana, mitä siinä lausumassa sanotaan, on oikein, oikein ymmärretty ja oikein kirjoitettu.

Mutta se, millä sitten innostuin itseni saamaan sellaiseen vauhtiin, että läksin tulemaan tänne saliin ja puheenvuoroa pyytämään, oli se, kun kuulin ed. Zyskowiczin puheenvuoron, mikä oli vielä puhuttelevampi nimenomaan niistä tavoitteista, mitä edustajat aina ennen vaaleja puhuvat, lupaavat, lietsovat ja kansaa mukaansa liehittelevät. Tässä jäi väkisin semmoinen vaikutelma, että tosi on, näin on tehty. Näin ainakin itse tein ja lupasin ja kerroin ja sanoin olevani loppuun saakka myöskin aina samaa mieltä. (Ed. Salo: Se oli rehellisen miehen tunnustus!) Näin katsoen ja arvellen, niin myöskin voisi sanoa, että siinä oli kalliita sanoja. Voisi sanoa aavistuksen verran sillä lailla, että oli siinä semmoisen tuomiokirkon pasuunan ääni, mikä niin kuin sanoi, että jos ei näin tehdä ja näin toteuteta, niin kyllä siitä kansan tuomio tulee ja se on kovan luokan tuomio.

Näin tätä asiaa arvellen täytyisi varoa, ettei jouduttaisi semmoiseen paikkaan, missä eläkeläiset tämän eduskunnan väen tuomitsisivat ja tuomitsevat. Silloin täällä ei montaa niin sanotusti hyvää edustajaa olisi paikalla, koska kansa vaihtaisi koko edustajaväen ja olisi se riski olemassa, että tulisi vielä olemattomampaa väkeä, mitä tänä päivänä näillä tyhjillä paikoilla voisin olettaa olevan, koska he eivät nyt ole paikalla tässä tärkeässä keskustelussa, kun eläkeläisten asiasta on kysymys.

Näin maailmaa arvellen ja katsoen, niin kyllä eläkeläisistä on kannettava huolta. Ja se mitä tulee taitettuun indeksiin, niin se on se todellinen miina olemassa. Mutta kerronpa tässä vielä tähän samaan pohjaan, miten tämä taitettu indeksi oikein on itselleni auennut. Sehän oli silloin Lipposen pahojen hallitusten aikana suuri rangaistus, että yli 65-vuotiaalle eläke käsiteltiin tämän taitetun indeksin kautta. Ja kun maalta olin tullut ja korvessa kasvanut, en oikein ymmärtänyt, mitä se tarkoittaa, onko se eläke sitten mutkalla vaiko suorana, vai miten se tapahtuu, ja pyrin tähän syventymään ja perehtymään. Silloisessa kokoomuksen eduskuntaryhmässä oli edustajana Seppo Kanerva -niminen edustaja, joka minulle tämän asian kertoi ja selvitti, kuinka katala ja karmea tämä asia on olemassa. Niinpä oli tulossa vastaavan tyyppinen keskustelu, olosuhteet olivat vähän toisen tyyppiset, ja kun pääsin tästä perille ja mietin, mitä tämä on, niin Seppo Kanerva sanoi, että hän on tämän asian takana, mutta saattaa olla niin, että hänet ajetaan ryhmästä pois taikka vähintään ankarasti tuomitaan. Ei hän sanonut pieksemisestä, mutta hänellä on vähän semmoinen tunnelma, että tämmöinenkin voi tulla.

Niin näin tämä maailma on ollut olemassa, ja tällaisissa olosuhteissa minäkin tähän asiaan olen oppinut. Silloin ajattelin, että on tärkeästä asiasta kysymys, ja sen puolesta olen nytkin tässä puhumassa, että kyllä eläkeläisiä pitää arvostaa ja nähdä ja taitettu indeksi on siinä erittäin paha ja tuomittava asia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kettunen tässä, voisi sanoa, kritisoi tai hiukan mollasi ed. Zyskowiczia ikään kuin taitetun indeksin populismista, että hän sen puolesta kovasti esiintyisi. Mielestäni se on kohtuutonta, koska ed. Zyskowicz 10. maaliskuuta äänesti taitetun indeksin muuttamista vastaan, tämä sama asia, joka tässä nyt on esillä.

Kaiken kaikkiaan on tietysti tärkeätä, että ei synny niitä köyhiä eläkeläisiä lisää, ettei eläkeläisistä tule uusi paarialuokka, joka sitten maksaa kalliita maksuja ja joutuu hakemaan esimerkiksi toimeentulotukea, niin kuin nyt monet jo tällä hetkellä joutuvat tekemään. Silloin tämä eläkeindeksin poistaminen olisi käytännön toimi nimenomaan tähän suuntaan.

Täällä on nyt hyvin kerrottu faktoja; esimerkiksi ed. Akaan-Penttilä on käynyt läpi tätä tilanteen muuttumista 90-luvun lopulta alkaen. Näin ollen me tiedämme, mikä on lähtötilanne. Mutta haluaisin myös viitata siihen, että seuraavalla eduskunnalla, kun se käsittelee esimerkiksi kansaneläkkeen tasokorotusta, on täysi mahdollisuus toteuttaa selvästi parempi kansaneläkkeen tasokorotus kuin tämä ed. Zyskowiczin mainitsema 12 euroa tämän vaalikauden aikana, joka nykyhallituksen saldo tullee olemaan. Näin ollen on selvää, että tämän usein siteeratun kansanedustajaehdokas Hyssälän usean sadan euron tason ja tämän 12 euron tason väliin mahtuu monta muuta tasoa, jotka ovat realistisia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, mihinkä siipiin edustajat Kauppila ja Tiusanen kuuluvat vasemmistoliiton nykyisessä sisäisessä lumipallosodassa, mutta pakko todeta, että tässä asiassa olen kyllä samaa mieltä ed. Tiusasen kanssa. On aivan totta, kuten sanoitte, että en äänestänyt 10.3. tämän puoliväli-indeksin puolesta, kun siitä täällä äänestettiin. Syy oli se, minkä myös tuolla puhujakorokkeella totesin, että tämä ei ole mikään ongelmaton asia. Tämä liittyy laajasti työeläkkeiden rahoitukseen, sitä kautta myös työeläkemaksun tasoon. Sen vuoksi puollan juuri tällaista ed. Akaan-Penttilän täällä ehdottamaa ja kokoomuksen ryhmän aikaisemminkin esittämää lausumaa, jossa asiassa edetään, mutta maltillisesti ja asiat ensin perusteellisesti selvittäen.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! On hyvin positiivista, että myöskin hallituspuolueen kansanedustajat ed. Oinonen ja ed. Seppo Lahtela ovat jo tässä vaiheessa ilmoittaneet ihan julkisesti eduskunnan pöytäkirjoihin, että he tukevat tätä lausumaa. Nyt olisikin tarkoitus, että tästä syntyisi vähän laajempikin kansanliike. Me tarvitsisimme tähän lausuman tueksi laajasti myöskin sosialidemokraattisia ja keskustan kansanedustajia, koska asiallisesti näyttää kuitenkin, kun puhutaan kahden kesken ja vakavasti, että te olette asiasta ihan samaa mieltä. Vaikka ed. Kettunen käytti vähän kitkerän puheenvuoron, minä uskon, että kun hän vaikenee tuolla penkissään, niin asiallisesti hän tästä ed. Akaan-Penttilän esityksestä on aivan samaa mieltä kuin mekin. Tämä olisi nyt tutkittava, katsottava, ja pystyttäisiin myöskin tavallaan tuleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin miettimään myöskin sitten eri ratkaisumalleja, mitä halutaan korjata ja kuinka paljon se maksaisi ja mikä olisi aikataulu, ja hankkia sitoutumista niiltä puolueilta, jotka niissä hallitusohjelmissa aikanaan ovat.

Itse äänestin tässä lakialoitekäsittelyssä, joka tuli vasemmistoliiton puolelta taas toisin kuin ed. Zyskowicz, mutta se johtui taas siitä, että olin aikaisemminkin äänestänyt niin. Oikea tapa olisi ollut ehkä äänestää tätä lausumaa ajatellen kokonaan tyhjää, mutta kun sekin on kannanotto, joka ei välttämättä ole viisas, niin tämä äänestystulos, mikä käytiin lakialoitteen johdosta, ei ole sama kuin tämä lausuma. Sillä olisi ollut hintalappu, se olisi maksanut heti jotakin. Lausumaehdotus on pelkästään asian selvittämistä. Totta kai nyt jatkomarkkinoinnissa tämä on yksi tärkeimpiä äänestyksiä tässä eduskunnassa, ja on tietenkin niin, että kyllähän tästä äänestyskartasta nelisivuisen esitteen saa jaettavaksi Suomen kansalle, josta näkee, että nämä edustajat olivat selvityksen kannalla ja nämä edustajat olivat sitä mieltä, että ei pidä edes selvittää. Nämä ovat ne vaihtoehdot, joista äänestetään.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! En todellakaan halua täällä ketään mollata, huvittaa tai ilkkua. Arvostan jokaista teistä ja vilpittömästi voin sanoa, että on erinomaista kuulla kokoomuksen suulla näin myönteisiä kannanottoja eläkeläisten puolesta ainakin sen jälkeen, mitä hallitusvastuussa ollessanne olette tehneet. Ed. Akaan-Penttilä totesi, että poliittinen ilmapiiri on muuttunut. Täsmälleen näillä sanoilla: poliittinen ilmapiiri on muuttunut. Lienee tarkoittanut, että eläkeläisten vaatimukset ovat nyt niin kovia, että on pakko luvata jotain. Nyt siis te olette valmiita selvittämään, siis luvataan selvittää. Arvostelette selvityksiä selvityksen vuoksi, kun nykyhallitus niitä tekee, ja te vaaditte nyt selvityksiä. Minä voin sanoa, että minä kannatan taitetun indeksin ja eläkeläisten verotuksen korjaamista, samoin tasokorotusta pieniin eläkkeisiin. Nämä eivät korjaudu suinkaan teidän esittämillänne lausumilla eikä selvityksillä. Näistä on olemassa ihan tarkat valmiit laskelmat, tilastotietoihin perustuvat laskelmat eläkeläisten tulotason ja ostovoiman kehityksestä, eli korjattavissa on. Ihan jos ollaan — sanotaan näinpäin, että ei olla älyllisesti epärehellisiä, niin voidaan sanoa, että kyllähän tässä ollaan nyt tekemässä vaan julkista populistista politiikkaa tällä keskustelulla.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vähän toisin kuin ed. Kettunen olisin pitkälti yhtymässä ed. Salon äsken lausumaan siitä, kuinka tärkeästä ja arvokkaasta asiasta tässä on kysymys. Ja kyllä se, että jos tätä niin kuin ajatellaan rehellisesti kansalaisen kannalta, niin jos ei tätä voi selvittää, julkituoda, niin onhan tässä joku pelko ja arkuus olemassa. Näin katsottuna on se maailman ihme, ettei tätä asiaa voisi niin kun pöydälle nostaa ja toteuttaa se niin, niin kuin pitäisi nähdä ja ymmärtää ja todella kertoa, paljonko se on jäänyt jälkeen. Äsken täällä ed. Akaan-Penttilän kertoman mukaan se on, ja jos toinen luku on palkansaajan kehitys 41, eläkeläisen 18, niin jotain mätäähän tässä on olemassa. Kyllä tämän osalta, niin kun ed. Akaan-Penttilä kertasi, tämä tulee ja syntyy takaisin kulutukseen eikä se jää mihinkään roikkumaan. Ihmettelen kyllä, että jos siinä äänestyksessä, mikä tästä syntyy, tätä vastustetaan. Ainakin se vähin, mitä itselleni katson, on, että ei tätä missään tapauksessa voi vastustaa. Pitää vaikka vaieta, jos ei älyä puolesta olla, mutta kyllä kansalaisia ja eläkeläisiä pitää niin paljon kunnioittaa, ettei tätä nyt kukaan vastuuntuntoinen kansanedustaja voi vastustaa ainakaan näin katsottuna, kun maalaissilmin katsotaan, niin kun minä katson tätä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisten asemaa hallitus on pyrkinyt parantamaan myös sekä tulonsiirroilla että palveluilla. Hallitusneuvotteluissa sovittua kansaneläkkeen korotusta on toteutettu ja ollaan toteuttamassa. Niin kutsutun köyhyyspaketin yhteydessä katsottiin, että on huomioitava eri kansalaisryhmät, myös eläkeläiset. Köyhyyspakettia valmisteltaessa tutkittiin pitkään, voitaisiinko kansaneläkkeen korotus kohdistaa vain pienimpiin eläkkeisiin. Tämä ei ollut mahdollista, koska nykyjärjestelmä olisi murtunut ja olisi syntynyt väliinputoajia. Esillä oli myös eläkkeensaajan hoitotuen korotus. Parhaaksi vaihtoehdoksi hallitus katsoi korottaa kansaneläkettä kaikille sitä saaville.

Korotus kohdistuu suureen joukkoon, 660 000:een eläkettä saavaan. Vanhasen hallitus korottaa kansaneläkkeitä yhteensä 12 eurolla eli noin 72 Suomen markalla kuukaudessa tällä vaalikaudella indeksikorotusten lisäksi. Eihän tämä korotus ole kuin murto-osa niistä odotuksista, joita ennen eduskuntavaaleja oli ja mitä ehdotettiin. (Ed. Zyskowicz: Mistä ne syntyivät ne odotukset!) Mutta sen voi todeta, että laiva on menossa oikealle väylälle. Ja sen voin Vanhasen hallituksen puolustukseksi näin hallituspuolueen kansanedustajana aina todeta, että Lipposen kaksi edellistä hallitusta eivät pystyneet edes tähän edellisten kahdeksan vuoden aikana. (Ed. Zyskowicz: Sehän pystyi muuten!) Tämän lisäksi kansaneläkkeen korotus nostaa muun muassa ylimääräistä rintamalisää, perhe-eläkkeitä ja sukupolvenvaihdoseläkkeitä. Nyt kun eläketulovähennys samalla nousee, korotus joidenkin eläkeläisten kohdalla on jonkin verran ennakoitua suurempi. Kokonaisuudessaan kansaneläkkeen tasokorotukset kohdistuvat eläketulovähennyksineen noin 90 prosenttiin kaikista eläkkeensaajista.

Arvoisa herra puhemies! Pohjoismaisittain tarkasteltuna kansaneläke Suomessa on jäänyt vaatimattomalle tasolle. Erityisesti yksin asuvilla pientä eläkettä saavilla naisilla on todettu toimeentulovaikeuksia. Naisten työura on jäänyt usein lyhyemmäksi kuin miehillä. Kun mies kuolee, toimeentulo vaikeutuu. Meillä on köyhyysrajan alapuolelle jääviä eläkeläisiä, joita tulisi voida auttaa. Tulevaisuudessa korotukset onkin saatava pienimpiin eläkkeisiin. Yhteensovitussääntöjen takia pelkästään minimieläkettä ei voida korottaa, vaan korotus tulee myös pientä työeläkettä saaville. Sen heillekin mielellään suo. Kun rahasta on pulaa, jää kysymään, pitäisikö ottaa käyttöön takuueläke, joka varmistaa sen, että kaikki saavat kohtuullisen minimieläkkeen aikaisemmasta työhistoriasta riippumatta.

Eläkkeiden aiemmin mainittujen korotusten lisäksi on tehty myös verovähennyksiä, joista osa eläkeläisistä hyötyy. Tällä vaalikaudella ovat tulleet tai tulevat voimaan muun muassa niin sanottu hoitotakuu, hoivatakuu, omaishoidon uudistukset ja tukien korotukset, palvelusetelijärjestelmä sekä kotitalousvähennyksen laajennus hoitoon ja hoivaan. Melko mittava uudistuspaketti, ja kaikki mainitut uudistukset ovat saaneet merkittävän rahoituksen valtion budjetista.

Tarvetta sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseen ja yksinkertaistamiseen on, tai ainakin tiedotusta monilta osin on lisättävä. Nythän esimerkiksi eläkkeensaajan hoitotukea eivät hae monetkaan sellaiset, jotka olisivat siihen oikeutettuja. Kun pohditaan eläkejärjestelmän oikeudenmukaista kehittämistä, on esille otettava myös palvelujen ja maksujen sekä tukien välinen suhde ja myös kansaneläkeindeksin yhtenäistäminen työeläkeindeksin kanssa. Ikääntyneiden palvelu- ja tukijärjestelmät vaativat selkeyttämistä niin, ettei väliinputoamisia tapahdu. Vaihtoehtojen tarjoaminen on johonkin rajaan asti järkevää, olosuhteethan vaihtelevat. On tarkasteltava esimerkiksi Kelan maksamaa hoitotukea, omaishoidontukea ja verovähennyksiä ikääntyvän väestön palvelujärjestelmän osana ja sitä, miten ne voisivat olla vaihtoehto kunnallisille kotipalveluille ja täydentää niitä. Asiakkaan näkökulmastakin järjestelmä kaipaa selkeyttämistä, ja onhan byrokratian pyörittämisellä aina omat kustannuksensa.

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa oppositio on hyökännyt hallitusta vastaan erityisesti eläkekysymyksissä. Ymmärrän tämän. Hyökkäyshän on paras puolustus. Murheellinen siivu eläkepolitiikkaa, muun muassa kansaneläkkeen pohjaosan poisto ja eläkeindeksin heikennykset, toteutettiin nykyopposition pääosan ollessa hallituksessa eli Lipposen hallitusten aikana. Toivon, että eduskunta voisi keskustella näin tärkeästä asiasta analyyttisesti, asiallisesti ja rakentavasti ratkaisumalleja hakien eikä pelkästään politikoiden.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama kommentti meneillään olevaan keskusteluun.

Ensinnäkin, ed. Kettunen, te puheenvuorossanne moititte kokoomusta niistä eläkkeensaajia koskevista ratkaisuista, joita ollessamme hallituksessa olemme olleet tekemässä. Kyllä, olemme olleet tekemässä emmekä sitä ole kiistämässä. Uskon, että niistä tehdyistä ratkaisuista olemme myös poliittista vastuuta muun muassa viime eduskuntavaaleissa olleet kantamassa. Eri aikoina on tehty erilaisia eläkkeensaajiin liittyviä ratkaisuja ja vaikeina talousaikoina on tehty paljon myös eläkkeensaajien näkökulmasta kielteisiä ratkaisuja. Niinpä silloin, kun te ja me, kepu ja kokoomus, olimme yhdessä hallituksessa, muun muassa Ahon hallituksessa säädettiin eläkkeensaajille oikein sellainen ylimääräinen raippavero, ja sen poistaminen onnistui vasta sitten, kun te olitte jo oppositiossa.

Mutta jos me kokoomuslaiset olemme tehneet syntiä hallituksessa teidän näkökulmastanne, niin te kuitenkin viime vaalien alla ja viime vaalikaudella ollessanne oppositiossa lupasitte, kuten täällä olen jo muutamaan kertaan tämän vaalikauden aikana todennut, eläkkeensaajille korjata kaikki nämä ongelmat. Te lupasitte eläkkeensaajille satojen eurojen korotuksen kansaneläkkeeseen, eipä ole näkynyt eikä kuulunut. Te lupasitte palauttaa kansaneläkkeen pohjaosan, ei näy, ei kuulu. Te lupasitte poistaa tämän taitetun indeksin, mutta sen sijaan te olette nykyisen hallituksen aikana loppuunsaattaneet tämän järjestelmäuudistuksen niin, että taitettu indeksi koskee tällä hetkellä kaikkia työeläkkeensaajia, myös alle 65-vuotiaita ja myös julkisen sektorin eläkkeensaajia.

Me olemme rehellisesti ja reilusti todenneet, että realistinen ajankohtainen korjaustarve kohdistuu tällä hetkellä, katsottaessa ensi vaalikauden mahdollisuuksiin, nimenomaan työeläkkeensaajien kohdalla tähän taitettuun indeksiin ja tietysti kansaneläkkeensaajien kohdalla eläkekorotukseen. Tämän taitetun indeksin osalta olemme todenneet, että asiaan ei voida kertaheitolla mielestämme tehdä korjausta, vaan se vaatii hallitukselta selvitystä, se vaatii myös yhteistyötä työmarkkinaosapuolten kanssa, koska tämä työeläkehän pitkälle rahoitetaan työnantajilta ja palkansaajilta kerättävillä työeläkemaksuilla. Niinpä olemme täällä esittäneet aikaisemmin ja esitämme nytkin maltillista ja järkevää, realistista lausumaa, jolla luotaisiin hallitukselle velvoite tätä asiaa lähteä selvittämään.

Nyt, ed. Kettunen, kun te ja teidän puoluetoverinne olette pettäneet kaikki eläkkeensaajille antamanne lupaukset, teillä on mahdollisuus huomisessa äänestyksessä edes luoda hallitukseen päin paineita siihen taitettuun indeksiin liittyvien ongelmien selvittämiseksi ja tässä suhteessa tehtäviksi uudistuksiksi.

Ed. Ahonen, te käytitte hienon puheenvuoron Matti Vanhasen hallituksen saavutuksista eläkkeensaajien kohdalla. Tämä oli ilmeisesti sama puhe, jonka viime sunnuntaina piditte Vimpelissä. Varmasti tuolla kentällä nämä puheet menevät aivan täydestä, ja siellä saattavat jotkut uskoakin, että Vanhasen hallitus on eläkkeensaajien kohdalla ollut erityisen suopea ja siunauksellinen hallitus. Toisaalta, kun katsomme viimeisiä tämän aamun gallupeja Helsingin Sanomista, näyttää siltä, että saatte pitää vielä aika monta puhetta Vimpelissä ja muuallakin, että nämä jutut siellä kentällä läpi menisivät.

Kun itse sanoitte tästä korokkeelta äsken, että nämä kansaneläkkeen korotukset ovat pieniä siihen nähden, mitä oli odotuksia, niin nyt pitää kysyä, kuka niitä odotuksia loi, mistä ne odotukset syntyivät. Eivätkö ne syntyneet juuri siitä, että te — henkilökohtaisesti ehkä, ehkä ette, mutta joka tapauksessa teidän edustajaehdokaskolleganne ympäri maan, huippuna tietysti Liisa Hyssälä — lupasitte tuntuvia korotuksia esimerkiksi kansaneläkkeeseen ja lupasitte näitä muita korjauksia, jotka täällä on todettu ja joista ei sitten mitään tullut. Kun sanotte, että kansaneläkkeiden kohdalla on kuitenkin menty oikeaan suuntaan, kun 12 euroa on 300 euron sijaan lyöty siihen lisää, niin sehän nyt vielä puuttuisi, että olisitte lähteneet kansaneläkkeitä pienentämään. Ei kai se edes teille, kepulle, ollut mahdollista?

Väititte myös, että Lipposen hallitus ei pystynyt samaan. Kyllä pystyi, itse asiassa viime vaalikaudella juuri suunnilleen samalla summalla kansaneläkkeitä korotettiin kuin tällä hallituskaudella. Ero on vain siinä, että kun viime kaudella niitä korotettiin noin 70 markalla, muistaakseni suunnilleen 70—80 markalla, niin silloinen kepu huusi kuin hinaaja, että se on aivan liian vähän ja se on eläkkeensaajien pilkkaamista. Nyt te olette sitten saanut omakohtaista kokemusta siitä, miltä tuntuu eläkkeensaajia pilkata.

Aivan lopuksi sanon, että paljon voi luvata — tyhjääkin voi paljon luvata — mutta realistista on katsoa aika tarkkaan, mitä voidaan tehdä, missä asioissa voidaan edetä. Olen jo aikaisemmin sanonut: satojen eurojen korotuksia kansaneläkkeisiin ei tule millään vaalikaudella. Olen jo aikaisemmin sanonut, että kansaneläkkeen pohjaosa ei palaa, mutta tämän taitetun indeksin osalta on tehtävissä korjauksia. Ne vaativat tarkkaa harkintaa ja asian selvittämistä. Sitä kokoomuksen eduskuntaryhmä on esittänyt, ja siihen me toivomme teiltä tukea.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitos ed. Zyskowiczille selkeästä ja rehellisestä puheesta! Tulihan se totuuskin siinä välillä, montakin totuutta tuli, mutta tämän aamun gallupien tulos näemmä ohjaa ed. Zyskowiczin tämän illan puheita, ja totta kai pitää nyt vahvasti tuoda esille eläkeläisten asiat. Monta kertaa toistitte äsken: te, te, te, te lupasitte eläkkeensaajille korjaukset. Minun täytyy kyllä sanoa näin ensimmäisen kauden kansanedustajana, että en kyllä tiedä, kuka on luvannut, kun en ole itse niitä luvannut. Odotan erittäin mielenkiinnolla eläkeläisten tilaisuutta Kuopiossa 24. päivänä huhtikuuta, kansanedustajille järjestettävää tilaisuutta, jonne on nyt lupautunut tulemaan kokoomuksen puheenjohtaja paikalle. Tähän saakka kokoomus on arvioinut, ettei Suomella ole varaa korjata eläkeläisten asioita eli tehdä tasokorotuksia pieniin eläkkeisiin tai poistaa taitettua indeksiä. Nyt on muuttunut kyllä ääni kellossa, ja tämä kuulostaa ihan hyvältä, koska minä myös kannatan tätä ja ainut keino on saada muutoksia, jos kokoomuskin ottaa tämän asian tosissaan eikä vaadi pelkästään selvityksiä selvitysten vuoksi.

Jyri Häkämies /kok:

Herra puhemies! Ed. Kettunen kyselee, kuka ja missä on keskustan puolesta luvannut, että näihin indekseihin palataan. Keskustan vaaliohjelmassa, siinä, jonka te julkistitte ennen eduskuntavaaleja 2003, te sanotte, että indeksit yhtenäistetään. Sillä te tarkoititte sitä, että palataan 50—50:een koko eläkkeensaajaväestön osalta. (Ed. Kettunen: Olisiko se mukana, että minäkin saisin sen?) — Minä osaan sen ulkoa ja toivoisin, että tekin, koska se on se ohjelma, jonka te asetitte äänestäjien tarkasteltavaksi ja sitten vielä puheet päälle.

Te kritisoitte kokoomuksen lausumaehdotusta ja toteatte, että kaikki tilastot ja tiedot on käytettävissä siitä, miten eläkeläisten ostovoima on kehittynyt, ja nyt ei tarvita kuin päätöksiä tämän asian osalta ja että te olette itse sen kannalla. Te olette hallituspuolueen kansanedustaja. Tämän hallituksen ohjelmassa ei ole riviäkään tästä asiasta, eikä se aio tähän asiaan millään tavalla tällä vaalikaudella nähtävästi kajota. Ihmettelen tätä näkemystä.

Lopuksi vielä. Ei meillä, ed. Kettunen, kokoomuksessa ole käytettävissä semmoisia tietoja, että me voisimme päätyä samaan johtopäätökseen. Totta kai on paljon tietoja siitä, että eläkeläisten ostovoima jää jälkeen palkansaajien ostovoiman kehityksestä, mutta se, millä tavalla esimerkiksi eläkeiän myöhentäminen, mikä oli tämän uudistuksen yksi tavoite — suomalaisethan jäävät jo tällä hetkellä keskimäärin myöhemmin eläkkeelle, mikä oli uudistuksen yksi tavoite — vaikuttaa näihin laskelmiin ja näiden eläkkeiden rahoituspohjaan, me haluaisimme selvittää, jotta vähintäänkin ensi vaalikaudella ja hallitusneuvottelujen pohjaksi olisi käytettävissä tuoretta tietoa. Ed. Kettunen ja muutkin, ne, jotka oikeasti haluavat, että tämä asia perusteellisesti selvitetään ensi vaaleja ja ensi vaalikautta ajatellen, äänestävät huomisessa ponsiäänestyksessä tämän lausuman puolesta.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edelleen muutamia kommentteja tähän eläkekeskusteluun.

Se ilmapiiri, miten tässä nyt keskustapuolueen taholta suhtaudutaan tähän meidän ponteemme, minua on jotenkin jäänyt vähän vaan kiinnostamaan. Se on negatiivishakuinen, ja niiden puheiden yhteydessä ei mitenkään erityisesti oteta kantaa siihen, kannattaako tätä asiaa selvittää. Pikemminkin kaivellaan vanhoja eri hallitusten tekemiä päätöksiä, eri puolueiden suhtautumista tähän. Meillä on selvä lausumaehdotus, josta huomenna äänestetään. Jos tässä haluttaisiin olla analyyttisiä ja tätä asiaa kunnolla ajatella, niin luulisi, että selkeämmin sanottaisiin tälle selvitykselle "kyllä" tai sitten sille sanottaisiin selvästi "ei". Mutta kun ei tahdo tulla oikein hohtimillakaan suusta vedettyä tätä tietoa, niin sitä asennetta vierastan tässä seikassa, joka on aika perimmäisiä kysymyksiä kaikkinensa.

Minun on helppo puhua tämän taitetun indeksin poistamisesta ja tasaindeksiin siirtymisestä. Olen kahdeksatta vuotta eduskunnassa ja olen koko ajan puhunut samalla lailla, sen voitte jokainen teistä lukea minun aikaisemmista puheistani. On turha, ed. Kettunen, siinä mielessä kyllä minun päälleni mitenkään tässä hyökätä.

Tässä on ihan selvä prosessi menossa. Siitä voidaan käyttää erilaisia termejä, mutta on se tietysti mielenkiintoista, kun tämä kaikki lisätieto, mitä tänäänkin täällä on tullut, ei oikein tahdo näköjään korviin tarttua. Kun oikeastaan ed. Ahonen taas lopetti puheensa varsin hyvin sanomalla, että tässä tarvitaan analyyttistä keskustelua, se on juuri se, mitä tässä tarvitaan ja sen pohjaksi erilaisia tietoja. Jos tässä on asetelma oppositio vastaan hallitus, niin silloin me kuulemme tätä saman tyylistä jargonia jatkossakin, ja sehän ei tuo tähän tulosta.

Voi olla niin, että tämä täytyy nostaa seuraavissa hallitusneuvotteluissa myöskin esille. Toivottavasti nämä selvitykset tuovat sen laatuista taloudellista tietoa, että sillä pohjalla on sitten mahdollisuus edetä tässä asiassa ja ratkaista se positiiviseen suuntaan.

Kukaan ei ole sanonut sitäkään ääneen, että kun TEL-järjestelmä alun perin tähän maahan tuli, niin silloin indeksi oli 100-prosenttisesti palkkakehityksen mukainen. En tiedä, mitä kukin teistä ajattelee nyt sen suhteen tulevaisuudessa. Luulen, että järjestelmä ei siihen suuntaan anna mahdollisuuksia, mutta sekin varmaan täytyy tarkastella. Se oli joka tapauksessa TELin lähtökohta.

Kerrattakoon nyt vielä uudestaan se, että jos tarkastellaan ajanjaksoa yhdeksän vuoden ajalta 1996—2005, palkat nousivat sinä aikana 41 prosenttia, eläkkeet ainoastaan 18 prosenttia. Kyllä, ed. Kettunen, toivoisin, että nämä luvut veisitte omalle ryhmällenne tiedoksi ja ottaisitte niitä selvittelyjen pohjaksi, samaten sen, että kun vuoden aikana eläkemaksuun meni 15 miljardia euroa koko Suomessa, niin jos eläkeläisten osalta tämä maksussa oleva taitettu indeksi muutettaisiin tasaindeksiksi, se merkitsisi nykyisin tähän 15 miljardiin ainoastaan 150 miljoonan euron lisälaskua, joka on varsinaisista eläkevaroista, jotka ovat 103 miljardia, 0,15 prosenttia. Toivoisin, että ed. Kettunen veisi tämänkin asian omaan ryhmäänsä ja lähtisitte sille linjalle, että tälle selvitykselle antaisitte periksi. Muuten te varmasti sen edestänne löydätte myöhemmin, ja se tulos taatusti on teille silloin kiusallinen. Luulen, että tämä keskustelu esimerkiksi Kuopion kokouksessa jatkuu ja siellä ilmeisesti täytyy sanoa teidän puolestanne ainakin, ed. Kettunen, että te vastustitte tämän asian selvittämistä ja ostovoimaan liittyviä kehittelytarkasteluja. Minusta on aika mielenkiintoista, kun ei teistä puristamallakaan saa sitä kantaa, joka olisi ainoa fiksu tässä, eli kannattaa tätä pontta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aiemmassa puheenvuorossa ed. Akaan-Penttilä toi hyvän kysymyksen esille, että kun kansalaiset, myös kansanedustajat, kävisivät ottamaan selvää eläketurvasta, niin sieltä varmasti tulisi yllätys ja yllätys olisi se, että eläketurva on huonompi kuin mitä saattaisi päällisin puolin olettaa.

Mutta otan vielä esille asian, joka oli viime viikolla esillä, kun ed. Ahonen käytti puheenvuoron. Hän viittasi kirjalliseen kysymykseen, jossa olen myös yksi allekirjoittaja ollut, eläkeasiainvaltuutetusta. En tiedä, olisiko tämä hyvä keino, mutta ainakin itse näen, että se olisi yksi mahdollisuus, ja hyvä mahdollisuus, tarkkailla ja selvittää jatkossakin eläkekehitystä, koska eläkeläisille tämä on toimeentulon kysymys ja eläkkeitten tulee seurata palkkakehitystä ja kustannuskehitystä. Silloin eläkeasiainvaltuutettu työnsä puolesta joutuisi seuraamaan ja tekemään selvityksiä tässä asiassa. Painotan vielä aiemmin sanomaani, että tämän pitää olla tulevan hallitusohjelman keskeisiä kysymyksiä, että eläkeläiset saavat oikeutta asiaansa.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Täällä on useaan kertaan todettu, että eläkeläisten ostovoima verrattuna palkansaajien ostovoimaan on heikentynyt. Tämä on tosiasia, turha sitä on kiistää lainkaan. Tämä ponsi, mikä täällä esitetään selvityksen tekemiseksi, on varmasti paikallaan. Mutta ilmoitan nyt jo tässä, kun ed. Akaan-Penttilä sitä kysyi suoraan, että en tule äänestämään tämän ponnen puolesta, vaikka tämä asia sinänsä on ihan hyvä — se tiedetään, se pitää selvittää — koska olen hallituspuolueen edustaja. Näinhän asia tässä parlamentissa tulee pelaamaan.

Mutta olen täysin vakuuttunut siitä, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa tämä asia otetaan esille, ja kun todennäköisesti kokoomuskin on ainakin pyrkimässä ja saattaa hyvinkin olla seuraavissa hallitusneuvotteluissa, pitäkää tekin sitten osaltanne siitä huoli. Tässä on vuosi aikaa nyt eduskuntavaaleihin, kun sitä asiaa ollaan ratkaisemassa. Minusta on täyttä totta, mitä täällä on puhuttu, mutta todella ilmoitan sen, että en tule äänestämään tämän ponnen puolesta.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ed. Zyskowiczia siitä, että hän puheessaan paneutui aika tarkasti tähän hänen edellään pitämääni puheenvuoroon. Silloin puhuja kokee onnistuneensa, kun seuraava puhuja ottaa sieltä lainauksia esiin. Sen verran voin kyllä todeta ed. Zyskowiczille, että se puhe ei ollut pidetty kyllä Vimpelissä viime viikonloppuna. Eilen olin kyllä Alajärvellä puhumassa näistä asioista, mutta ei sitä puhetta pidetty edes siellä.

Arvoisa puhemies! Täällä on todettu monta kertaa tästä eläkeläisten asiasta, että tämä on aina vuorokeskustelua, debattia käydään opposition ja hallituksen välillä ja riippumatta siitä, mitkä puolueet ovat kulloinkin oppositiossa, käytetään suurin piirtein samoja äänenpainoja ja äänensävyjä. Täällä on myös viitattu tulevien eduskuntavaalien jälkeiseen hallitusohjelmaan, ja esitän sen tässä salissa nyt kirjattavaksi myös pöytäkirjaan, että otetaan tämä asia vakavasti, oli sitten, keitä oli, hallituksessa tulevalla vaalikaudella, mutta otetaan tämä eläkeläisten asia vakavasti. Turha tästä on jaaritella täällä joka vuosi. Tuntuu siltä, että meillä on kaksi suurta puoluetta tässä eduskunnassa, joissa ollaan hyvin pitkälle samaa mieltä: toinen on tiepuolue ja toinen on eläkepuolue.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Zyskowicz tuli jo kiitetyksi, niin minä nyt kiitän puolestani ed. Akaan-Penttilää, joka kärsivällisesti puhuu kokoomuksen lausumaehdotuksen puolesta ja vielä melko analyyttisesti. Huomaa kyllä, ettei kokoomus ole ollut hallitusvastuussa, kun kokoomuksella ei ole käytössä edes julkista tietoa eläkeläisten tulokehityksestä, kun pitää niitä vielä selvittää.

Kyllä hyvin ymmärrän sen, että oppositioasemasta te ette voi muuta kuin tehdä aloitteita ja vaatimuksia ja selvityspyyntöjä, mutta minun on vuorostani nyt pakko kysyä, aikooko kokoomus laittaa vaaliohjelmaansa tavoitteen taitetun indeksin poistamisesta vai pitääkö sekin asia vielä selvittää. Minusta on turha selvittää tässä vaiheessa tai tehdä selvityksiä selvistä asioista.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Ahoselle kommentti tuohon, mitä sanoitte, että ikään kuin aina hatut vaan vaihtuvat päissä, sen mukaan sitten puheet, ollaanko ministerisilinteri päässä vaiko oppositiomyssy päässä. Väitän kuitenkin niin ja viittaan siihen, mitä ed. Akaan-Penttilä sanoi, että jotkut kansanedustajat ovat puhuneet ja toimineet ja myös äänestäneet samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko he olleet hallituspuolueen vai opposition kansanedustajina, nimenomaan eläkekysymyksissä. Tämä nyt täsmennykseksi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! On aivan luonnollista, että demokratiassa on tilanne väistämättä se, että oppositiopuolueen kansanedustajalla ei ole käytössä sitä tietopankkia ja sitä ministeriön osaamista ja tietojärjestelmää, mitä on esimerkiksi hallituksella. Näin on ollut kautta aikain, ja näin varmasti tulee olemaan. Luonnollisesti ne yleiset tiedot ja yleiset sivut, jotka ovat kaikkien käytettävissä, ovat tilastoja, mutta siitähän nyt ei ole kysymys, pelkästä prosentista.

Nyt on ensinnäkin kysymys siitä, mitenkä tämä uusi eläkejärjestelmä, jonka me loimme — joka tietää sitä, että ihmisiä lähtee eläkkeelle eri-ikäisinä ja toiset tulevat eri-ikäisinä työelämään — vaikuttaa esimerkiksi tämän indeksijärjestelmän muuttamiseen. Palataanko siihen alkuperäiseen vaihtoehtoon vai mennäänkö taitettuun indeksiin? Se on asia yksi, jota ei saa mistään yleisistä tiedoista eikä myöskään hallituspuolueen kansanedustaja tällä hetkellä ministeriöstä.

Toisekseen se, miten verotusta, esimerkiksi eläketulovähennystä, ja muita elementtejä mukautetaan tähän indeksijärjestelmään siten, että siitä saataisiin kokonaisuus, että kaikkien eläkeläisten tulot kehittyvät oikeudenmukaisella tavalla, on yksi asia, joka tulee selvittää.

Kolmanneksi, yhä enemmän eläkeläiset esimerkiksi tänä päivänä haluavat tehdä työtä, siis eläkkeellä ollessaankin tehdä osa-aikatyötä tai jonkinlaista työtä. Tämä työ, palkka, tällä hetkellä syö eläketulovähennystä kokonaan pois eli se ei palkitse minkäänlaisen työn tekemiseen vaan päinvastoin vähentää. Jos haluaa pienen eläkkeen lisäksi tienata lisää tuloja, eläketulovähennys pienenee, kun palkkatuloja tulee eläketulojen lisäksi. Se on kolmas ongelma.

Kaikkia näitä asioita voidaan selvittää ja tutkia. Minä pelkään, että tässä asiassa vaan nyt käy niin, että vaikka kokoomus ottaa sen puolueena vaaliohjelmaansa ja vaikka olisimme seuraavassa hallituksessa, kuten uskon, niin se on hallitusohjelmassa kirjattuna ehkä vasta huhti—toukokuussa vuonna 2007 ja sen jälkeen sitä vuosi, kaksi selvitetään. Se takia tämäkin aika pitäisi käyttää hyväksi ja lähteä siihen selvitykseen nyt, ja vastaukset olisivat syyskuussa meidän käytettävissämme.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama vastaus ed. Kettuselle, ed. Salo jo osittain kyllä vastasikin. Kyllä minusta näin isossa asiassa selkeä selvitys vaaditaan, jossa on useita analyyttisia taustatietoja, ja niiden pohjalta tulee erilaisia uusia ratkaisuvaihtoehtoja. Ainoa keino ei ole se, että otetaan tasaindeksi käyttöön, vaan pitää myös tarkastella sitä, miten nämä indeksit muodostuvat. Viittaan esimerkiksi siihen puheenvuoroon, minkä valtiovarainministeri Heinäluoma tästä asiasta on käyttänyt ja ehdottanut uudenlaista tarkastelua eläkeläisten osalta. Samaten nämä Sveitsin-mallin systeemit, joita olen täällä moneen kertaan kertonut, täytyisi osata ottaa tässä käyttöön ja verotukselliset aspektit. Sieltä tulee, ed. Kettunen, niitä uusia ehdotuksia, jotka sitten, jos hallitusohjelmassa tämä iso epiteetti mainitaan, sen jälkeen selvitetään. Me otamme kokoomuksessa tämän asian kyllä vakavasti, se on meidän tarkoituksemme, eikä niin, että olemme hakasissa vaan vanhoihin asioihin ja jauhamme niitä ehdotuksina yhä uudestaan ja uudestaan.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! On hyvä, kuten ed. Akaan-Penttilä sanoi, että kokoomus ottaa tämän asian vakavasti ja toivottavasti myöskin muut puolueet. Minusta kyllä tietoa on riittävästi olemassa. Jos on poliittista tahtoa hoitaa tätä eläkeläisten kysymystä, niin siihen löytyy kyllä kanavat ja mahdollisuudet ilman mitään suurempia selvityksiä. Näitä on aivan varmasti riittävästi hyvin nopeasti saatavissa, niitäkin, joihin ed. Petri Salo täällä viittasi, varmasti löytyy tänä päivänä, kun vaan löytyy sitä poliittista tahtoa. Tämän asian hoitaminen on sitten tietenkin tulevien hallituspuolueiden asia.

Onhan syytä nyt myöskin todeta se, niin kuin täällä on tuotu ilmi, että kokoomuskin oli 16 vuotta hallituksessa sekä yhdessä keskustan kanssa että sitten kahdeksan vuotta sosialidemokraattien kanssa. Ei silloinkaan kaikkia eläkeläisten kysymyksiä saatu hoidettua. Monta asiaa jäi hoitamatta, ed. Zyskowicz.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olin jo omalta osaltani keskustelun päättänyt, mutta ed. Vihriälän puheenvuoro sai minut vielä tarttumaan sanaan. Kun ed. Vihriälä niin voimakkaasti korosti sitä, että asia ei vaadi mitään lisäselvityksiä eikä laskelmia ilmeisesti eikä työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelemista, se vaatii vain poliittista tahtoa, niin pakko on kysyä, mistä se poliittinen tahto puuttuu.

Kun lainsäädäntövalta tosiasiassa tässä maassa, niin kuin muissakin parlamentaarisissa maissa, on enemmistöhallituksella ja siihen osallistuvilla puolueilla, ja siellä ovat nyt Rkp, demarit ja keskusta, (Ed. P. Salo: Rkp vastustaa!) niin ed. Vihriälä, mistä puuttuu se poliittinen tahto, puuttuuko se hallitukselta? Ei kai se mistään muualta voi puuttua, ei voida ajatella, että oppositio tai oppositiopuolueet voisivat asian hoitaa, vaikka niillä olisi kuinka paljon poliittista tahtoa ja käsitystä siitä, että asia ei vaadi mitään selvittämistä. Tätähän vasemmistoliitto itse asiassa yritti, kun äänestettiin lain pykälistä, ja silloin nähtiin, että ei se poliittinen tahto riitä, jos se on vain opposition piirissä.

Eli jos kyse on vain siitä, että hallitukselta puuttuu poliittinen tahto, niin ed. Vihriälä, eikö teidän ja teidän ryhmätovereidenne pitäisi aika vahvasti nyt katsoa peiliin ja kysyä, miksi se poliittinen tahto hallitukselta puuttuu? Te olette vaaleissa tämän asian luvanneet hoitaa monien muiden asioiden ohella. Mihin se poliittinen tahto on nyt jäänyt?

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Kyllä varmasti näin on, että ei ole löytynyt hallituksen sisältä tällä hetkellä sitä poliittista tahtoa eikä myöskään rahaa. Rahakysymyshän nyt joka tapauksessa nämä asiat... (Ed. Zyskowicz: Vai on tässä vielä raha!) — Kyllä, ja kyllä ed. Zyskowicz hyvin tarkkaan sen tietää, että ei sitä vaan pelkällä tahdolla hoideta vaan siinä tarvitaan myöskin rahaa, ja sitä pitää löytyä silloin hallituksen piiristä niihin asioihin, mitä painotetaan, ja sitä ei valitettavasti ole ainakaan tällä hetkellä löytynyt.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Rahastahan aina on kysymys, ja kun rahasta on kysymys, niin siitä hyvin usein on pulaakin. Esittäisinkin uudelleen kysymyksen, pitäisikö meidän ottaa käyttöön takuueläke, joka varmistaa sen, että kaikki saavat kohtuullisen minimieläkkeen aikaisemmasta työhistoriasta riippumatta.

Arvoisa puhemies! Palaan myös tuohon ed. Oinosen puheenvuoroon ja siihen, mitä hän viittasi tästä eläkeasiainvaltuutetun viran perustamisesta. Tämä virka muun muassa olisi yksi sellainen virka, johon kokoomuksen lausumaponsi viittaa tässä mietinnössä, eli se olisi sellaista selvittävää työtä, seuraavaa työtä. Olen esittänyt sitä, että se perustettaisiin sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen, ja jos ei tällä kaudella, niin ainakin ensi kaudella sitten.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikkien läsnäolevien keskeinen viesti on ollut se, että taitettu indeksi pitää poistaa, päästä tuohon tasaindeksiin. Jos tällainen mielipide on eduskunnassa vallitseva, niin tietysti poliittisen uskottavuuden näkökulmasta on tärkeätä, että tämä myös toteutuu. Ja välissä vaikka olisi vaalit ja vaalikamppailu, niin on todella mahdoton tilanne, jos seuraavakin eduskunta vielä jättää tämän asian hoitamatta.

Mitä tulee rahan puutteeseen, niin viittaan vaan siihen, että eduskunta on toisaalta tehnyt mittavia verotuksen helpotuksia, jotka eivät ole niinkään pienituloisille ihmisille tuoneet verohelpotuksia. Meillä on noin miljoona tulonsaajaa, joidenka asemaa valtionveron helpotukset eivät ole lainkaan auttaneet, ja edelleenkin eläketulovähennys, niin kuin aikaisemmin on todettu, on ollut ja on edelleen varsin vaatimaton. Viimeinen helpotus oli varallisuusvero, ja se merkitsi jälleen omalta osaltaan huomattavaa summaa saamatta jääviä verotuloja, joilla olisi voitu kustantaa tämän indeksimuutoksen hintaa.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz kyseli asiallisesti poliittisen tahdon perään. Kuten ed. Vihriälä totesi, niin ilmeisesti sitä poliittista tahtoa ei todellakaan ole ollut riittävästi. Voin vakuuttaa, että itse koen eläkeläisten asian niin tärkeäksi, että varmasti omalta osaltani olisi tahtoa riittävästi. Tämä ei varmaan pidemmillä puheilla tänään enää parane, mutta pakko nyt on loppuun sanoa, että vähän tuntuu, että jos kokoomus olisi hallitusvastuussa, niin niin paljon tässä nyt on tullut esille selvityksen tarpeessa vielä olevia asioita erityisesti ed. Salolta, että taitaisi mennä näiden monien selvitysten tekemiseen se koko hallituskausi.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Minä vaan sanoisin puolestani, että minulla kyllä on poliittista tahtoa tässä asiassa.