Täysistunnon pöytäkirja 23/2014 vp

PTK 23/2014 vp

23. KESKIVIIKKONA 12. MAALISKUUTA 2014 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi eläinten lääkitsemisestä, lääkelain eräiden säännösten kumoamisesta ja rikoslain 44 luvun 5 §:n 2 momentin muuttamisesta

 

Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä siis ehdotetaan lakia eläinten lääkitsemisestä, lääkelain säädöksien kumoamista ja rikoslain 44 luvun muuttamista. Tähän tarkoittaa sitä, että eläinlääkärille tulisi hieman laajemmat oikeudet luovuttaa lääkkeitä eräin edellytyksin. Tämä on myöskin asia, joka on pitkään ollut niin valiokunnan, alan kaikkien toimijoiden kuin myöskin eläinlääkärikunnan toiveena. Nyt se sitten on toteutunut, ja tämä valiokunnan mietintö on myöskin tältä osin yksimielinen ja vie varmasti asiaa eteenpäin.

Mutta muutama sana, puhemies, tästä asiasta. Lääkkeiden luovutusta koskevia oikeuksia ja niihin liittyviä ehtoja esitetään esityksessä laajennettavaksi niin, että eläinlääkäri voisi luovuttaa lääkkeitä valtakunnallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin liittyneille eläinten omistajille tai haltijoille nykyistä laajemmin. Valiokunta katsoo, että eläinlääkäreille ehdotettu aikaisempaa laajempi oikeus luovuttaa lääkkeitä terveydenhuoltoon liittyneille tiloille vapauttaa eläinlääkäreiden aikaa ennalta ehkäisevään työhön eläinten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Lääkkeiden luovutusta koskevaa säätelyä on tarpeen uudistaa Suomen eläintuotannon rakenteessa tapahtuneiden muutosten ja eläinten hyvinvointiohjelmien kehittymisen vuoksi.

Eläinten terveydenhuolto paneutuu tautien ennaltaehkäisyyn, ja antibioottien käyttö tuotantoeläintä kohti on Euroopan alhaisimpia Suomessa. Suomen hyvän mikrobilääkeresistenssitilanteen säilyttämisessä on eläinten lääkkeiden käytön ja luovutuksen sekä niiden valvonnan asianmukaisella säätelyllä erittäin tärkeä osansa.

Useimmissa EU-jäsenvaltioissa eläinlääkäreillä on myös oikeus periä luovuttamistaan lääkkeistä hinta vapaasti. Poikkeuksen tästä muodostavat Suomi ja Ruotsi, joissa eläinlääkäri ei saa ottaa taloudellista voittoa myymistään lääkkeistä. Tämä säädös on ollut sekä Suomessa että Ruotsissa erittäin pitkään, jo vuosikymmeniä voimassa. Tämä kyseinen säännös on ollut yksi keskeinen tekijä, jonka vuoksi lääkkeiden käyttö on pysynyt maltillisella tasolla.

Valiokunta pitää hyvänä lääkeluovutuksia koskevien säädösten helpottamista huolehtien samalla kuitenkin elintarviketurvallisuuden korkean tason turvaamisesta ja sen kehittämisestä. Valiokunta toteaa, että esityksen mukaisesti suunta on kohti joustavampaa mutta hallittua ja kustannustehokasta eläinten lääkitsemistä ja nimenomaan sitä, että eläinten ennalta ehkäisevään terveydenhuoltotyöhön panostetaan entistä enemmän.

Valiokunta myös katsoo, että vastuullinen lääkkeiden käyttö liittyy oleellisesti vastuulliseen tuotantoon. Eläinten lääkitsemiseen liittyen vastuullisuuden osoittamisessa on oleellista voida luotettavasti ja läpinäkyvästi todentaa kaikki eläimille annetut lääkitykset. Valiokunta korostaa tässäkin yhteydessä erityisesti sitä, että tuottajiin kohdistuvaa byrokratiaa ei tule lisätä vaan asia tulee hoitaa nykyisten tieto- ja kirjanpitojärjestelmien avulla.

Myös sitä valiokunta korostaa, että kansainvälisessä elintarvikekaupassa Suomen tulee kilpailla turvallisesti ja vastuullisesti tuotetuilla elintarvikkeilla, ja nämä muodostavat meille myöskin selkeän vientimahdollisuuden ja sen laajentamisen.

Arvoisa puhemies! Valiokunta esittää yhtä pientä muutosta täällä toisen lain 1 §:ään. Se tarkoittaa sitä, että tänne on lisätty lause: "Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut maa- ja metsätalousministeriön asetukset jäävät edelleen voimaan."

Niin kuin todettua, tämä mietintö on yksimielinen.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä on muutamia eläinten lääkitsemiseen liittyviä, käytännön eläintenhoitoon ja elinkeinon kannattavuuteen vaikuttavia muutoksia, jotka todennäköisesti parantavat alan tuottavuutta ja kannattavuutta. Toivottavasti lääkkeiden käyttö eläintenhoidossa pysyy Suomessa kohtuullisella tasolla eikä sorruta liiaksi varmuuden vuoksi tapahtuvaan lääkitykseen tilakokojen ja tiloilla samoissa tiloissa olevien eläinten määrän kasvaessa.

Mikrobilääkkeitä käytetään nykyisin mikro-bien aiheuttamien tulehdusten hoitoon, ja käytettävät lääkkeet ovat pääasiallisesti samoja sekä ihmisillä että eläimillä. Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että eläimille käytetään tällä hetkellä enemmän mikrobilääkkeitä kuin ihmisillä. Mikrobilääkkeiden käyttö lisää mikrobien, kuten esimerkiksi bakteerien, vastustuskykyä niille. Mikrobilääkeresistenssi elintarviketurvallisuusuhkana on kasvava ja vakava globalisaation aiheuttama ongelma, joka on kansainvälisesti arvioitu yhdeksi tärkeimmäksi uhkaksi ihmisten terveydelle. EU:n ulkopuolisissa maissa mikrobilääkkeitä käytetään varsin yleisesti myös kasvun edistäjinä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta toteaa lausunnossaan, että Suomessa resistenssiongelma on toistaiseksi vielä hyvin vähäinen verrattuna moniin muihin valtioihin, mutta on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota säännöksiin ja menettelytapoihin, joilla voidaan varmistaa hallittu mikrobilääkkeiden käyttö eläimillä. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kannalta keskeistä on torjua mikrobien aiheuttamia sairauksia ja infektioita siten, että lääkkeiden käyttötarve vähenee. Sairaille eläimille mikrobilääkkeitä on tarve käyttää, mutta käytön tulee olla kohdennettua ja rajattua. Valtakunnallisten eläinten terveydenhuolto-ohjelmien tavoitteena on parantaa eläinten ter-veyttä ja hyvinvointia ja siten vaikuttaa myös ennalta ehkäisevästi lääkitystarpeen vähentämiseen.

Eläinlääkärin oikeus luovuttaa mikrobilääkkeitä muuhun kuin eläinten hoitoon ja jatkohoitoon olisi sallittua vain terveydenhuoltoon kuuluville. Mikrobilääkkeiden luovutus edellyttäisi säännöllistä näytteenottoa eläimistä, ja eläinlääkärin olisi myös käytävä eläinten pitopaikassa terveydenhuoltokäynnillä säännöllisesti. Toivottavasti nyt tekeillä olevasta lainmuutoksesta ei seuraa, että mikrobilääkkeiden käyttö tiloilla lisääntyy. Eläinlääkintää tulee kehittää siten, että eläinlääkäri käy pitopaikassa säännöllisesti tarkastamassa tuotantoeläinten terveydentilan. Samalla hän suorittaa eläinlääkärin ammattitaitoa edellyttävät toimenpiteet ja lääkitykset ja ottaa tarvittavat näytteet laboratoriotutkimuksia varten sekä suunnittelee toimia eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on lausunnossaan korostanut, että tilalla tapahtuvan työnteon joustavoittamiseksi erityisesti säännöllisesti eläinten pitopaikoissa käyvät eläinlääkärit ovat katsoneet tarpeelliseksi lääkkeiden luovuttamisen nykyistä laajemmin eläimillä tavanomaisesti esiintyvien sairauksien hoidon ja eläinten terveydenhoidon varaan. Tämä siksi, että eläinlääkäri on saatettu jättää joissakin tapauksissa kustannussyistä kutsumatta tilalle yksittäistä eläintä varten. Eläinten terveyteen ja hyvinvointiin lain muutoksella on todennäköisesti edullinen vaikutus, koska eläinten omistaja ja haltija voi aloittaa tarvittavan lääkityksen välittömästi sairauden oireiden tai muun lääkitystarpeen ilmaannuttua. Toisaalta yksittäisiä eläimiä ei jätettäisi lääkitsemättä sen vuoksi, että eläinlääkäri tulisi kutsua paikalle erikseen toteamaan lääkitystarve.

Lakiehdotuksen 20 §:n mukainen sähköinen lääkekirjanpito on keskeinen väline terveydenhuollon lääkkeidenkäytön seurannassa. Terveydenhuollon kehittämisen kannalta kehitetty lääkekirjanpito helpottaa kokonaiskuvan saamista kaikista pitopaikan eläinten lääkityksistä sekä siinä tapahtuvien muutosten seurantaa. Eläimen omistaja tai haltija sekä terveydenhuoltotyötä tekevä eläinlääkäri voivat hyödyntää näitä tietoja terveydenhuollon lääkityksen suunnittelussa.

Arvoisa puhemies! On syytä korostaa tässä yhteydessä erityisesti sitä, että tuottajiin kohdistuvaa byrokratiaa ei tule lisätä, vaan asia tulee hoitaa nykyisten tieto- ja kirjanpitojärjestelmien avulla. Kansainvälisessä elintarvikekaupassa Suomen tulee kilpailla turvallisesti ja vastuullisesti tuotetuilla elintarvikkeilla. Nämä tekijät muodostavat selkeän vientivaltin riittävällä seurannalla tulevaisuudessakin. Tulevaisuudessakin tulee osoittaa se, etteivät kotimaiset elintarvikkeet sisällä eläinlääkejäämiä tai muita haitallisia aineita ja että ne on tuotettu vastuullisen lääkkeiden käytön periaatteita noudattaen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tuotantoeläimemme ovat arvokkaita, ja tämänkin lain uudistus on siis tuotantoon vaikuttava laki. Ensin on yleisesti todettava, että hyvinvoivan eläimen takana on hyvinvoiva eläinten hoitaja tai omistaja, heistäkin on pidettävä huolta. Ja samalla todettakoon, kuten myös valiokunta, että eläinten terveyteen olennaisesti vaikuttava tekijä on ennaltaehkäisy, ja tällä lailla, ymmärtäisin näin, on nyt haluttu vapauttaa sitten resursseja nimenomaan ennaltaehkäisevään työhön. Terveyttä tuotetaan myös monessa muussa rakenteessa ja monessa muussa lainsäädännössä, ei pelkästään lääkinnässä, vaan monessa eri lainsäädännössä.

Mutta sairastapauksia sattuu, vahingonkaan eteen ei ole osattu mennä, ja hyvä hoitoketju on silloin tarpeen, kuten mietinnössä todetaan, mutta kuitenkin niin, että lääkkeiden käytön on pysyttävä, kuten se on pysynyt tähän asti, maltillisella tasolla. Erityisesti, kuten tässä on otettu edellisissä puheenvuoroissa kantaa, on kyse mikrobilääkkeistä ja niitten väärinkäytön ikävästä lopputuloksesta elikkä antibioottiresistenssistä. Tämä on elintarviketurvallisuuden riski ja myöskin siis riski silloin ihmisen terveydelle mutta myöskin taloudelle, jos ajatellaan vientituotteina elintarvikkeita.

Tilakoon kasvu jatkuu Suomessa ja näin myös eläinten liikkuvuus, sairastavuuskin. Suuret tilakoot vaativat myös erilaista suunnitelmallisuutta lääkinnän suhteen ja uudentyyppistä valvontaa. Myös joustavuutta, kuten jo sanoin, tällä lailla on haluttu hakea.

Viime kädessä haluan puhua vielä hajaseutujen eläintuotannon puolesta siltä kannalta, että ymmärrämme kuitenkin, että eläinlääkärin hoitokäynnit voivat olla hyvin pitkiä, ja on tällöin tärkeää, että eläinten haltija tai omistaja voi aloittaa tarvittavan lääkityksen välittömästi, kun hän näkee sairauden oireet tai muun tarpeen. Tämä on tietysti myös inhimillistä sen eläimen kannalta, vaikkapa kipulääkityksestä kun puhutaan. Samalla siis vapautetaan eläinlääkäreitten resursseja erinomaisen tärkeään ennaltaehkäisevään työhön.

Sitten myös täällä valiokunta on korostanut sitä, että tuotantotiloille voidaan jatkossakin luovuttaa tulehduskipulääkkeitä käytettäväksi vasikan nupoutuksiin tai nupoutuksen jälkeen. Valiokunta on ottanut kantaa myös valmisteilla olevaan eläinsuojelulain uudistukseen ja siihen mahdollisuuteen, voidaanko puudutusgeelin tai muiden vastaavien aineiden käyttöä luovuttaa eläinten hoitajille ilman eläinlääkärin käyntiä, ja tässä vaiheessa tulee kyllä sitten ikävä jo niitä lapsuuden suomenkarjalehmiä ja -mulleja, joilla ei sarvia ollut.

Mutta samoin näen hyvänä käytäntönä myös sen, että meillä on jo olemassa laaja kirjanpitovelvollisuus koskien eläinten lääkintää, ja toivottavasti tässä ei lisätä hallinnollista taakkaa millään muotoa eläinten haltijoille, kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi.

Lopuksi, kun myös tuosta tuotannosta on puhuttu, niin on todettava, että tällä on edelleen kansantaloudelle merkitystä, ja minä haluan nähdä maatalouden ja siihen liittyvän eläintuotannon ja tuotantoeläimet ihan tulevaisuuden, en auringonlaskun alana ja myöskin ihan korkean jalostusasteen tuotteina meidän paljon tarvitsemassa vientiteollisuudessa.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ja myös nämä valiokunnan lausunnot ovat sillä tavalla esimerkillisiä, että tässä sääntelyä hieman työnnetään syrjään ja joustavuus astuu tilalle eli lainsäädäntö palvelee käytäntöä eikä päinvastoin. Suomessa eläimiä hoidetaan hyvin, ja tämä tilanne on koko ajan parantunut. Me tiedämme, että kotieläinten hoito tänä päivänä menee entistä suurempiin yksiköihin ja tilalle astuu eräänlainen yritystoiminta. Yritystoiminnan keskeisenä periaatteena on tietenkin tehokas tuotanto ja laadukas tuotanto mutta ennen kaikkea kulujen hallinnassa pitäminen, ja tämä lainsäädäntö vie kehitystä juuri oikeaan suuntaan, niin että ammatti-ihmiset eli eläinlääkärit ovat mukana suunnittelemassa tuotantoa ja tekemässä sitä kautta sitä ennaltaehkäisevää työtä, mihin täälläkin viitattiin, ja ammattisilmin näkemässä todellisen lääkityksen tarpeen.

Tämä antibioottiresistenssi, mihin täälläkin viitattiin, on todellinen ongelma Euroopan unionissa, nimittäin siihen kuolee muistini mukaan 25 000 ihmistä vuosittain, ja se johtuu nimenomaan erittäin laajakirjoisista lääkkeistä, joita käytetään. Sitä kautta se mikrobiresistenssi tulee. Mitä pitempään Suomessa pysytään kuitenkin esimerkiksi yksinkertaisissa penisilliinivalmisteissa, sitä pienempää tämän resistenssiongelman muodostuminen on, ja varsinkin sen takia, että kuitenkin meillä lääkkeidenkäyttövolyymi on pientä.

Elintarviketurvallisuuden näkökulmasta tämä on tärkeää, ja haluankin eläinlääkärinä korostaa sitä, että voimakas lääkkeiden käyttö yleensä on merkki siitä, että tuotannossa on jonkunmoisia teknisiä tai muita ongelmia. Eli jos me haluamme maksimaalisen tuotannon saada kotieläimiltä tai ravihevosilta tai miltä tahansa, niin ensisijaisena edellytyksenä on hyvä kohtelu, erinomainen ruokinta, ja tässä suomalainen maatalous ja maanviljelijät ovat kyllä kulkemassa kansainvälisesti etunojassa.

Tämä lainsäädäntö on kyllä tyypillinen esimerkki siitä, miten lainsäädäntöä muillakin toimialoilla pitäisi viedä eteenpäin: normeja pois ja joustava käytäntö tilalle.

Yleiskeskustelu päättyi.