Täysistunnon pöytäkirja 24/2001 vp

PTK 24/2001 vp

24. TIISTAINA 13. MAALISKUUTA 2001 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

10) Laki ydinenergialain 16 §:n muuttamisesta

 

Katja Syvärinen /vas:

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön lausunnossa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisesta sanotaan näin:

"Ympäristöministeriö katsoo, että Olkiluotoon suunnitellun loppusijoituslaitoksen pitkäaikaisturvallisuuden nykyistä luotettavampaan arviointiin tarvitaan runsaasti paikan päällä syvällä kallioperässä tehtäviä lisätutkimuksia. Samoin tarvitaan lisätutkimuksia bentoniittieristyksen pitkäaikaiskestävyydestä suolaisessa pohjavedessä ja kallioperäloppusijoituksen eri vapautumisasteiden merkityksestä. Pitkäaikaistehokkuutta tai pitkäaikaistehokkuuteen vaikuttavia seikkoja ei ole tarkasteltu hakemuksessa riittävän perusteellisesti. Turvallisuusarvioinnissa ovat jääneet vähemmälle huomiolle mahdolliset vaikutukset eläin- ja kasvilajeihin. Turvallisuusarvioinnissa ei myöskään ole käsitelty meriympäristön pilaantumisriskejä."

Ympäristöministeriö kuitenkin päätyi esittämään periaatepäätöksen käsittelyä tässä vaiheessa ja lausumaan, että käytetyn ydinpolttoaineen esitetyn loppusijoituksen hyväksyttävyyttä käsiteltäisiin perusteellisesti vasta mahdollisen hanketta koskevan ydinenergialain mukaisen rakentamisluvan käsittelyn yhteydessä.

Valtioneuvosto siis katsoo, että ydinjätteen loppusijoituksen turvallisuusvaikutuksia ei ole selvitetty kunnolla, mutta pyytää eduskuntaa tekemään asiasta periaatepäätöksen, jonka jälkeen eduskunta ei nykyisen ydinenergialain mukaan voi laitoksen rakentamiseen ja käyttöönottoon enää puuttua.

Keskustellessaan ydinlaitoksen rakentamisesta eduskunnan pitää ydinenergialain mukaan ottaa kantaa siihen, onko ydinlaitoksen rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Toisaalta ydinenergialain ja -asetuksen mukaan ydinjäte on sijoitettava pysyväksi katsottavalla tavalla Suomen maa- tai kallioperään. Eduskunnalta ei siis kysytä, pitääkö ydinjäte sijoittaa kallioperään, vaan kysytään, millä tavalla tehtynä se olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Tällöin periaatepäätöstä tehtäessä on painotettava hankkeen turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia.

Periaatepäätöstä ei voi lykätä siihen, kunnes turvallisuusvaikutuksista on riittävästi tietoa. Se on tehtävä, jotta lisätutkimuksia sijoituspaikalla voidaan tehdä vaaditussa laajuudessa. Tähän tarvitaan eduskunnan hyväksymää valtioneuvoston periaatepäätöstä siksi, että ennen periaatepäätöksen tekemistä rakentamisluvan hakija ei ydinenergialain mukaan saa ryhtyä toimenpiteisiin, jotka taloudellisen merkityksensä vuoksi saattavat vaikeuttaa eduskunnan mahdollisuuksia ratkaista asia vapaan harkintansa mukaan. Sama koskee tietenkin muitakin ydinlaitoksia kuin jätteensijoituslaitosta. Pian eduskunnassa tulevat käsittelyyn uusien reaktoreiden rakentamisluvat, ensin periaatteessa valtioneuvostossa ja eduskunnassa ja sitten myöhemmin varsinaisesta rakentamisluvasta ainoastaan valtioneuvostossa.

Olisi toivottavaa, että esimerkiksi loppusijoituslaitoksen lopullinen rakennuslupa tulisi eduskuntaan hallituksen selontekona jo ennen valtioneuvoston päätöstä. Näinhän ministeri Mönkäre asiaa esitellessään antoikin ymmärtää. Vuodet kuitenkin kuluvat ja hallitukset vaihtuvat, eikä tämänhetkisen hallituksen mielipide sido seuraavia. Eduskunnan pitäisikin rakennuslupahakemuksen tässä käsittelyvaiheessa liittää päätökseen lausuma, jossa edellytetään selontekoa ennen seuraavaa vaihetta.

Eduskunta on Suomen ylin päättävä elin, joka edustaa kansaa tasaisemmin kuin eduskunnan valitsema valtioneuvosto, jonka kokoonpanosta puolueet sopivat keskenään. Eduskunta on ainoa valtiollinen elin, joka voi edustuksellisen demokratian valtuutuksella arvioida, mikä on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja mikä on sen vastaista. Onkin tarkoituksenmukaista, että luvan ydinlaitoksen rakentamiseen ja käyttämiseen antaa valtioneuvoston esityksestä eduskunta. Siksi toivon, että eduskunta hyväksyisi lakialoitteen ydinenergialain 16 §:n 1 momentin muuttamisesta.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhykäisyydessään aloitteeni ydin.

Merikukka  Forsius  /vihr:

Arvoisa puhemies! Nykyisen energialakimme mukainen menettely ydinjätteen loppusijoitusratkaisussa on päinvastainen kuin useimmissa maissa. Periaatepäätös tehtäisiin meillä ennen kuin yksityiskohtaiset turvallisuustutkimukset on ehditty tehdä, ja eduskunta joutuu siten muodostamaan lopullisen kantansa periaatepäätökseen vajavaisen tiedon pohjalta. Tämä ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, ja siksi olenkin allekirjoittanut ed. Syvärisen lakialoitteen, jolla eduskunnalle taataan riittävä päätäntävalta ydinjäteratkaisussa. Eduskunnan rooliksi ei riitä, että valtioneuvosto tekee ydinlaitoksen rakentamisesta periaatepäätöksen, jonka eduskunta sitten ainoastaan tarkastaa.

Useissa puheenvuoroissa aikaisemmin on tuotu ilmi se, että ydinjätteen loppusijoitus aiheuttaa suurimpia ydinvoiman käyttöön liittyviä ympäristöriskejä. Toistaiseksi ydinjätteitä ei voida tehdä vaarattomiksi, ja vastuu niistä jää tuleville sukupolville. Ydinvoimayhtiöiden, TVO:n ja Fortumin, yhdessä omistamalle Posiva Oy:lle olisi tietenkin taloudellisesti edullista saada periaatepäätös ydinjätteen loppusijoituksesta syntymään mahdollisimman nopeasti, mutta yhteiskunnan kokonaisetu vaatii malttia ja eduskunnan vahvaa ohjausta. Loppusijoituspäätöksen on perustuttava erittäin tarkkoihin tutkimuksiin ja riskikartoituksiin. Vaikka Posiva Oy on kartoittanut loppusijoitusvaihtoehtoihin liittyviä riskejä, avoimia kysymyksiä on edelleen paljon. Turvallinen ydinjätesijoitus tarvitsee lisätutkimuksia, ja niitä tehdäänkin periaatepäätösten jälkeen. Jatkotutkimuksissa voi kuitenkin ilmetä seikkoja, jotka muuttavat käsitystämme hankkeen turvallisuudesta.

Esimerkkinä todettakoon, että tehdyt edistyneemmät tutkimukset jo nyt osoittavat, että ydinjätteen kallioperäsijoittamisen turvallisuutta ei nykytietämyksellä vielä voida taata. Tietämys loppusijoituspaikan ympäristövaikutuksista lisääntyy pitkän tutkimusprosessin aikana. Meillä kansanedustajilla ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta arvioida riskin suuruutta kehittyneiden paikan päällä tehtävien tutkimustulosten valossa. Kun näitä tutkimustuloksia myöhemmin periaatepäätöksen jälkeen saadaan kansanedustajille, kansanedustajilla ei olisi nykyisen energialain mukaan enää sananvaltaa. Siksi nyt istuvan eduskunnan moraalinen velvollisuus on turvata sille eduskunnalle todellinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan, jonka aikana ydinlaitoksen rakentaminen ja käyttöönotto tulee ajankohtaiseksi. Muuttamalla ydinenergialain 16 §:n 1 momentin sellaiseksi, että luvan ydinlaitoksen rakentamiseen myöntää valtioneuvoston esityksestä eduskunta, emme menetä mitään. Sillä takaamme, että poliittiset päätökset eivät kiiruhda tutkimuksen edelle, ja pidämme langat tiukasti eduskunnan käsissä.

Arvoisa puhemies! Toivon lämpimästi, että eduskunnan mielestä tämä lakimuutos on tarpeellinen ja että se saa arvoisensa kohtelun jatkokäsittelyssä.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Ydinjätteen loppusijoitus on hyvin merkittävä kysymys, ja mielestäni ed. Katja Syvärinen on tehnyt varsin hyvän ja myöskin hyvin perustellun aloitteen. Aloite menee nyt talousvaliokuntaan, jos puhemiesneuvoston päätös tässä toteutuu, ja talousvaliokunnalla on Posiva-hankkeen yhteydessä mahdollisuus tähän asiaan paneutua. Aikataulullisesti se on mahdollista. Toivottavasti valiokunta siihen ryhtyy.

Haluaisin vielä siihen viitata, että 10 vuoden aikajänne, jonka jälkeen rakennuslupa tulee ajankohtaiseksi, ja 20 vuoden aikajänne käyttölupaan on todella pitkä, niin kuin täällä on todettu muissa puheenvuoroissa. Tutkimustieto kehittyy tänä aikana, näin voimme olettaa. Eduskunnan käsittely, niin kuin lakialoitteessa esitetään, on varsin perusteltua sekä 10 vuoden kohdalla että varmasti myöskin 20 vuoden kohdalla.

Keskustelu päättyy.