Pentti Oinonen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa päihdehuoltolain 10 §:n muuttamisesta esitetään päihdehuoltolakia muutettavaksi siten, että alle 18-vuotiaaseen henkilöön sovellettaisiin lain säännöstä tahdosta riippumattoman hoidon edellytyksistä henkilön väkivaltaisuuden perusteella. Lainmuutoksella alle 18-vuotias henkilö voitaisiin määrätä hoitoon tahdosta riippumatta myös sillä perusteella, että hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja henkilö päihteiden käytön vuoksi väkivaltaisella tavalla vakavasti vaarantaa perheensä jäsenen tai muun henkilön terveyttä, turvallisuutta tai henkistä kehitystä.

Päihdehuoltolain 10 §:n mukaan hoitoon tahdosta riippumatta voidaan määrätä henkilö, jonka hoidon ja huollon järjestämisessä vapaaehtoisuuteen perustuvat palvelut eivät ole mahdollisia ja jonka kohdalla on olemassa hoitoon määräämisen edellytyksenä laissa tarkoitettu terveysvaara tai väkivaltaisuus. Nykyisen lainsäädännön mukaan väkivaltaisuutta henkilön tahdosta riippumattoman hoidon perusteena ei sovelleta alle 18-vuotiaaseen henkilöön, ellei siihen ole aivan erityistä syytä.

Muutostarpeena nykytilassa ja lain henkilön tahdosta riippumatonta hoitoa koskevassa sääntelyssä on saada tahdonvastainen alaikäisten huumeidenkäyttäjien hoitolainsäädäntö maahamme. Päihdehuoltolakia koskevan hallituksen esityksen mukaan alle 18-vuotiaaseen on tarkoituksenmukaista soveltaa ensisijaisesti lastensuojelulain säännöksiä. Säännöstä tahdosta riippumattomasta hoidosta väkivaltaisuuden perusteella voidaan siten soveltaa alaikäisiin vain poikkeuksellisesti.

Laissa omaksuttu ratkaisu vaikuttaa päihdehuoltoon päihteiden ongelmakäytön sekä siihen liittyvien haittojen vähentämiseksi ei alaikäisten kohdalla sovellettavan sääntelyn vuoksi ole tehokkuudeltaan riittävä, koska huumekokeilut tapahtuvat pääasiassa murrosiässä.

Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavan hoidon tavoitteena voi olla henkilön itsensä terveyden suojaaminen tai sellaisen henkilön läheisen suojaaminen, joka päihteiden käytön yhteydessä käyttäytyy muita vaarantaen. Päihteiden käytöstä aiheutuva väkivaltatilanne voidaan väliaikaisesti rauhoittaa esimerkiksi poliisin toimenpitein, mutta päihteiden ongelmakäyttöön liittyy monesti yksilön itsensä puutteellinen kyky ymmärtää tilansa.

Arvoisa puhemies! Ongelma on noussut toistuvasti esille 1980-luvulta asti sekä eri valtiopäivätoimien että erilaisen kansalaisaktiivisuuden kautta. Asian merkittävyyttä ilmentää 13.5.1998 eduskunnalle jätetty kansalaisadressi, jossa yli 133 000 allekirjoittajaa vaati alaikäisten huumeidenkäyttäjien tahdosta riippumattoman hoidon mahdollistamista eli juuri tätä, mikä tässä lakiesityksessä on takana.

Ongelman laajuus ja kansalaisadressin valtava nimimäärä kertovat vahvasta lainsäädännöllisestä muutostarpeesta. Ilman tehokasta tahdosta riippumatonta hoitoa koskevaa lainsäädäntöä huumeongelma tulee veronmaksajille kalliimmaksi rikollisuuden, ilmaisten oikeudenkäyntien, vankiloiden, sairaaloiden ja mielisairaaloiden muodossa. Huumeita käyttävän nuoren ja hänen perheensä kärsimystä ei voida edes yrittää mitata rahassa.

Päihdehuoltolain 10 §:n 2 momentin alle 18-vuotiaita koskevan väkivaltaisuutta koskevan edellytyksen sisältävän säännöksen poistamalla lain henkilön tahdostaan riippumattomaan hoitoon määräämisen edellytykset tulevat yhteneväisiksi täysi-ikäisillä ja alle 18-vuotiailla.

Laki päihdehuoltolain 10 §:n 2 momentin kumoamisesta. Kumotaan päihdehuoltolain 10 §:n 2 momentin kohta hoitoon määräämisen edellytyksistä.

Risto Kalliorinne /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Oinosen aloite puuttuu tärkeään yhteiskunnalliseen epäkohtaan eli nuorten ongelmalliseen päihteiden käyttöön ja pyrkii hakemaan ratkaisuja siihen, miten tähän nuorten vaaralliseen päihteiden käyttöön, joka on vaarallista heille itselleen sekä myös ympäristölle, voitaisiin nykyistä paremmin puuttua. Siinä mielessä tämän huolen jaan, ja siitä huolesta ja tästä yhteiskunnallisesta ongelmasta olen täysin samaa mieltä. Moni nuori on suuressa pulassa ja sotkee koko elämänsä ja lähimmäistensä elämän siinä vaiheessa, kun päihteiden käyttö riistäytyy hallinnasta.

Mutta en ole ihan varma, vaatiiko tämä lakimuutosta, sillä meillä on olemassa laki, jonka perusteella nuoria käytännössä otetaan tahdonvastaiseen päihdehoitoon tässä maassa alaikäisenä joka ikinen päivä. Se on lastensuojelulaki, jonka 40 § sanoo seuraavaa: "jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä", niin hänelle tulee järjestää sijaishuolto. Tämän lain perusteella nuoren ympäristölle vaarallisen päihteiden käytön, hänelle itselleen vaarallisen päihteiden käytön vuoksi voidaan nuori ottaa sosiaalitoimen päätöksellä huostaan ja sijoittaa johonkin paikkaan, joka on erikoistunut nuorten päihdeongelmien ratkaisuun. Tätä tapahtuu Suomessa joka ikinen päivä, ja yleisin syy lastensuojeluilmoituksissa on lapsen tai nuoren itsensä liiallinen päihteiden käyttö. Eli siinä mielessä meillä on olemassa jo varsin raskas tahdonvastainen hoitomahdollisuus, joka tulee tämän lastensuojelulain 40 §:n kautta. Siinä mielessä näen, että näitä nuoria voidaan vasten heidän tahtoaankin jo tällä hetkellä hoitaa ja kuntouttaa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Oinosen tekemä lakialoite on kannatettava, ja se kiinnittää huomiota nykyään tärkeään yhteiskunnalliseen tilanteeseen, missä päihteitä käyttävät nuoret muodostavat monia ongelmia perheilleen, jotka yrittävät suojella nuoriaan ja saada heitä vieroitettua.

Jos yhteiskunnan tuki ei ole riittävä eikä kunnilla ja kaupungeilla ole riittävästi hoitopaikkoja ja hoitohenkilökuntaa tarjolla näitä nuoria varten, niin he eivät välttämättä halutessaankaan pääse hoitoon. Tämä pakkolain säätäminen saattaisi auttaa siihen, että kunnat paremmin järjestäisivät pidempiaikaisia hoitopaikkoja, joissa nuori todella pääsisi irti näistä päihteistä ja niiden käytöstä ja saattaisi, jos olosuhteet sopivasti kuntien ja kaupunkien tasolta järjestetään, päästä yhteiskunnan jäseneksi takaisin. Nämä ovat vaikeita kysymyksiä ja monesti varmasti vaativat pitkäaikaista hoitoa.

Nuorten päihdekäyttäytyminen aiheuttaa tietysti perheen ohella ongelmia myöskin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen hoitohenkilökunnalle. Monesti myöskin koulu- ja opiskelukavereihin saattaa kohdistua monia haittoja. Ja saattavat ongelmat päihteiden käytössä levitä myöskin toisiin nuoriin silloin, jos päihteitä käyttäviä nuoria ei suljeta sopivaan hoitoon, jossa he saavat apua ongelmiinsa.