Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa herra puhemies! Julkisessa käytössä olevat
kiinteistöt ovat toistuvasti otsikoissa sisäilmaongelmien
vuoksi. Kosteusvauriokohteissa oireilevien ja sairastuneiden ihmisten
määrä on huolestuttava, ja heidän
tutkimus- ja hoito-olosuhteensa ovat puutteelliset. Ammattitautien
tunnistaminen vaatii erityisosaamista, jota ei ole riittävästi
tarjolla.
Tarkastusvaliokunta nosti mietinnössään
runsas vuosi sitten esille home- ja terveysongelmat. Valiokunnan
mielestä kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen
ja kansanterveydellinen ongelma, josta aiheutuu merkittäviä inhimillisiä kärsimyksiä
ja
kansantaloudellisia tappioita. Valiokunta edellyttikin hallitukselta
toimia asiassa. Kysynkin ministeri Huoviselta: mihin toimiin hallitus
on ryhtynyt homekohteissa sairastuneiden hoidon ja tutkimuksen parantamiseksi?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Tosiaan tarkastusvaliokunta teki ansiokasta
työtä näiden kosteusvaurioiden äärellä,
ja olen hyvin perillä siitä listauksesta, joka
myös tuonne STM:n tontille on näiltä osin tullut.
Nyt julkisuudessakin on käyty keskustelua siitä,
pitäisikö näille kansalaisille, joita
aika paljon tänä päivänä valitettavasti
Suomessakin on, joilla on erilaisia kosteusvaurioista ja homeongelmista
johtuvia terveysongelmia, jollakin tavalla koordinoidusti saada
apua.
Meillä on STM:ssä tämmöinen
ympäristöherkkyysverkosto, jossa on tutkimuslaitoksia muun
muassa mukana, ja siellä ministeriön asiantuntijoiden
kanssa on siis pohdittu tällaisen erityisen sisäilmaklinikan
perustamista juuri tämäntyyppisille potilaille,
joilla näitä oireita on. Tämä asia
on siis esillä myös jatkossa tämän
verkoston kokouksissa, mutta mitään yksityiskohtaista
valmistelua meillä ei vielä tästä asiasta
ole meneillään.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta
haluavat esittää lisäkysymyksiä,
ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.
Pauli Kiuru /kok:
Arvoisa puhemies! Koska sairastumisen tarkkoja syitä tunnetaan
vielä heikosti, jäävät sairastuneet
usein pelkän oirehoidon varaan saamatta oikeata diagnoosia.
Siten työpaikalla saatu tauti voi jäädä todentamatta. Kysyn
ministeri Risikolta: mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt
parantaakseen työpaikalla oireilevien ja sairastuneiden
asemaa työperäisissä sairastumisissa?
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Tosiaan työpaikoilta tulee
hyvin paljon palautetta siitä, että työpaikoilla on
näitä homeongelmia. Jokainen meistä on
saanut kuulla sairaaloista, kouluista, virastoista ja niin edelleen.
Työsuojelulaki ottaa kantaa siihen, mitä työnantajan
pitäisi tehdä, jotta nämä haitat
voitaisiin estää. Siellä on ihan omat
pykälänsäkin siitä, miten estetään
tai miten korjataan, miten hoidetaan sitten, jos on kosteus- tai
homeongelma. Tietysti aluehallintoviranomaiset valvovat, noudatetaanko
näitä säännöksiä,
mutta se ei tietenkään riitä, vaan me
tarvitsemme diagnostiikkaa, me tarvitsemme hoitoa. Nyt meillä on myöskin
tapaturmalaki, jossa pohditaan sitä, että kun
me puhumme tällaisesta työpaikkakyvyttömyydestä,
niin miten me voisimme auttaa niitä henkilöitä,
jotka kokevat, että kerta kaikkiaan heidän terveytensä ei
kestä sitä työpaikkaa. Se liittyy myöskin
tähän työsuojelutilanteeseen.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä,
että näistä koko eduskunnan yksimielisesti
hyväksymistä 14:stä tarkastusvaliokunnan
ponnesta — eli ne eivät ole enää vain
tarkastusvaliokunnan ponsia vaan eduskunnan ponsia — keskustellaan,
ja poikkeuksellisesti eduskunta hyväksyi senkin, mitä etukäteen
me valiokunnassa vähän jännitimme, että hallituksen
on jo näin pian kuin tänä keväänä raportoitava
ensimmäisen kerran eduskunnalle viime vuoden vuosikertomuksen
yhteydessä, mitä tapahtuu.
Nyt jo tiedämme, että hallitus on ryhtynyt
erittäin ripeästi toimenpiteisiin. Muun muassa
kaikki vastuukansliapäälliköt on kerätty
yhteen, ja tässä minuutissa ministerit eivät
varmasti edes kerkeä kertoa kaikkea, mutta tarkastusvaliokunta
on jo päättänyt, että kun tämä eduskunta
keväällä ennen juhannusta käsittelee
sitä vuosikertomusta, niin tämän raportin
14 ponnen päivitys tulee olemaan taas kerran tässä salissa
ja tarkastusvaliokunnan raportin yksi keskeinen kohta. Onneksi jo
nyt uskallan kertoa, että moni asia etenee useassa ministeriössä hyvin.
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Vahvistan edustaja Braxin
näkemyksen: hyvin etenee. Meidän ministeriössä,
ympäristöministeriössä, tätä asiaa koordinoidaan,
ja olen viimeksi tänään sisäilmaseminaarissa
kehunut lämpimästi eduskuntaa ja tätä hienoa
mietintöä, jossa on 14 eri toimenpidettä eri
ministeriöiden hallinnonaloille, jotta voisimme välttää homeongelmia.
On väärin, että lasten työpaikoilla,
kouluissa, on homeongelmia. Ei ole oikein, että ihmisten kotien
suhteen tuntuu, että sutta ja sekundaa on syntynyt aina
silloin tällöin. Ne ovat traagisia tarinoita.
Teemme parhaamme, jotta tätä asiaa saadaan eteenpäin.
Meillä on käynnissä hometalkoot. Kiitos
eduskunnalle myös siitä, että saimme
lisärahoitusta näihin tärkeisiin asioihin.
Viimeksi tänään olen kertonut, että monesta on
kiinni: myös rakennusten pitää olla terveellisiä,
ja niinpä olen tänään kertonut,
että tulemme tekemään asetuksen, jossa
rakennusaikaisissa rakennustöissä tulee pakolliseksi
tämä kosteussuojaus, koska kuka tahansa ymmärtää,
että jos siellä märässä ovat
nämä tarvikkeet, niin ei siitä hyvää synny.
Tästäkin kiitos osin eduskunnalle, koska myös
tämä asia oli esillä teidän
ansiokkaassa mietinnössänne.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Kysehän on todella miljardiluokan
ongelmasta ja todella satojatuhansia ihmisiä tällä hetkellä koskettavasta
ongelmasta niin omaisuusarvojen kautta kuin myös terveyden
kautta. Siitä syystähän näitä hometalkoita,
mihin ministeri Viitanen viittasi, pitää jatkaa,
niitä on jatkettava, mutta kyse on resursseista ja siitä,
miten ne resurssit saadaan sitten kohdennettua ja onko niitä resursseja
riittävästi. Siihen haluaisin jonkunlaista näkemystä.
Nyt kun me niukassa taloustilanteessa menemme eteenpäin,
niin onko tämä ehkä niitä painopistealueita,
joita hallitus valmistelee valtiovarainministeriön johdolla,
koska todella mittavasta suuruusluokasta nyt puhutaan? Muutama kymmenen
miljoonaa on iso ja tärkeä raha, mutta ei sillä ongelmaa
poisteta, ja meidän pitää pystyä poistamaan
ongelma, ei pelkästään näitä sairaus- ja
muita oireita, joita siitä jälkeenpäin
seuraa. Valtiovarainministeriöltä kysyisin, onko
tämä valmistelussa huomioitu ja ollaanko siihen
ehkä ottamassa sitten kantaa.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen
Arvoisa puhemies! Aihe on todella tärkeä.
Olen itsekin aikoinani saanut tehdä opettajan työtä koulussa,
jossa jouduimme tekemään työtä ikkuna
auki talvisaikaan, jotta ilma kulkisi, koska sisäilmaongelmat
olivat niin pahat, ja tiedän, että hyvin monet
oppilaat ja opettajat, päiväkodin henkilöstö,
sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tekevät
erittäin ongelmallisissa tiloissa tällä hetkellä työtä,
mikä ei tietenkään ole oikein.
Niin kuin täällä useampi ministeri
on jo todennut, me itse asiassa viime vuonna lisäsimme
hometalkoisiin hieman rahaa. Me olemme antaneet lisätalousarvion
kautta kohdennettua rahaa homekoulujen, päiväkotien,
sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen kunnostamiseen. Sitä kautta
on pyritty myöskin tukemaan meidän vaikeaa työllisyystilannetta,
ja uskon, että tämä asia on esillä myöskin
nyt parin viikon päästä kehysriihessä, kun
keskustelemme siitä, miten me voisimme sen ohella, että toimeenpanemme
rakenneuudistuksia, hillitsemme velkaantumista, myöskin
tässä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa
tukea uusien työpaikkojen ja kasvun syntymistä. Uskon,
että tämä asia tulee myöskin
siinä yhteydessä esille.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa lukuisia
rakennuksia, jotka ovat olleet satoja vuosia käytössä, eikä niissä ole
minkäänlaisia sisäilmaongelmia. Meillä on
viimeisten kymmenien vuosien aikana lisätty paljon koulutusta,
rakennustyömiesten koulutusta, on rakennusinsinöörien,
diplomi-insinöörien, arkkitehtien korkeatasoista
koulutusta. Silti lopputulos rakennussektorilla on näin kehno.
Olen hyvin hämmästynyt siitä informaatiosta,
mitä olemme tarkastusvaliokunnassa saaneet, kun olemme
aihetta käsitelleet, ja olen päätynyt
siihen johtopäätökseen, että mitään
muutoksia ei tapahdu, jos me emme saa henkilökohtaiseen
vastuuseen suunnittelijoita, rakentajia ja rakennustyön
valvojia. Se on ainoa tapa saada parannusta nykytilanteeseen, että joku
taho yksiselitteisesti pannaan vastuuseen siitä työn
laadusta. Kysyn ministeriltä: onko tätä vastuukysymystä pohdittu,
jotta saataisiin parempaa laatua aikaiseksi?
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan joka ikinen toimija
joka ikisessä vaiheessa silloin, kun lähdetään
vaikkapa rakentamaan, on vastuussa siitä, että työt
sujuvat asianmukaisesti. Viime kädessä tietenkin
erilaiset valvontaelimet, rakennusvalvonnat ja muut, huolehtivat
siitä, että näitä velvollisuuksia
noudatetaan, ja mielestäni on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota
siihen, että rakentamisen laatua pyrimme ja pystymme valvomaan
tätä päivää enemmän
ja tarkemmin.
Muuten yksi konkreettinen keino, mikä tähän valvontaan
liittyy, on osana rakennepakettia se, että olemme kokoamassa
rakennusvalvontoja isommiksi yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi,
joiden kautta varmasti paitsi saamme ehkä vähän
tehokkaammin tehtyä myös saamme laadukkaammin ja
asiantuntevammin tehtyä. Mutta kaiken kaikkiaan me tarvitsemme
rakentamisen laatutalkoot, ja siihen liittyy niin vastuukysymyksiä kuin kaiken
kaikkiaan osaamiskysymyksiä, mihin tässä viitattiin,
koulutukseen ja muuhun, (Puhemies koputtaa) ja tämä on
hyvin laaja-alainen ongelma. Tarvitsemme monenlaisia ratkaisuja.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Todella vakavasta ongelmasta on kyse,
ja on tehtävä kaikki, että tilanne saadaan
korjattua. Nyt tässä on vain aika suppeasti käsitelty
sitä, mistä se voisi johtua. On aika helppo syyttää rakentajia,
valvojia, että se on pelkästään
siitä kiinni, mutta kyllä me kaikki tiedämme,
että se on monesta muustakin tekijästä kiinni:
esimerkiksi rakennusaikainen käyttö ja huolto.
Me tiedämme sen, että taloyhtiöissä mietitään,
miten vuokra voisi olla mahdollisimman pieni, ja ne huoltotoimenpiteet,
jotka ovat välttämättömiä,
jäävät monesti tekemättä.
Yksi kysymys on sitten tietysti se, että kun energiauudistuksia
tehdään, energiasäästöjä tehdään,
niin monesti nämä rakennusfysikaaliset toimenpiteet
ja rakennusfysikaaliset vaikutukset jäävät
selvittämättä. Tästä myös asiantuntijat
(Puhemies koputtaa) ovat eri mieltä. Mikä on ministerin
käsitys, onko nämä rakennusfysikaaliset
seikat selvitetty riittävän hyvin?
Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen
Arvoisa herra puhemies! Kaikki asiat, jos niitä ei ole
selvitetty kyllin hyvin, tulee varmasti jatkossa selvittää kyllin
hyvin.
Minä yhdyn kysyjän näkemykseen siitä,
että tämä on hyvin monisäikeinen
asia ja monta kertaa myös tämä tietynlainen
käytönaikainen asuminen, korjauksiin ja kunnossapitoon
varautuminen, nämä ovat ihan aidosti aika isojakin
asioita, jotta voisimme taata sen, että kodit huolehtisivat siitä,
että asuntoja pidetään hyvässä kunnossa säännönmukaisesti.
Edustajalle minä kertoisin sellaisen asian, että ensi
viikolla saatamme kuulla näistä asioista lisää.
Nimittäin tuossa puoli vuotta sitten perustin remonttiryhmän,
asiantuntijaporukan, jonka kokosin kasaan miettimään
muun muassa rakentamisen laatuun liittyviä kysymyksiä ja
esimerkiksi sitä, miten korjaus- ja täydennysrakentamista edistetään.
Uskoisin, että he saattaisivat pohtia myös sen
kaltaisia kysymyksiä, miten kaiken kaikkiaan käytön
aikana innostaisimme varautumaan siihen, että kodeistamme
pidetään kaikkinensa hyvää huolta.
Haluan, puhemies, tähän lopuksi myös
sanoa, että tämä on meidän kaikkien
yhteinen urakka ja siksi...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt, arvoisa ministeri, aika tuli täyteen, kiitoksia.
Tässä tulee vielä yksi kysymys.
Peter Östman /kd:
Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valmistelemassa
sisäilmasairauksille omaa tautiluokitusta. Sisäilmajärjestöt,
kuten Asumisterveysliitto ja Homepakolaiset, ovat kuitenkin kritisoineet
hanketta. Niiden mukaan tautiluokitus ei paranna potilaiden oikeuksia
eikä takaa tarpeellista hoitoa. Kysyn: miten sosiaali-
ja terveysministeriö suhtautuu tähän
kritiikkiin ja miten se aiotaan huomioida valmistelutyössä?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että totta
kai valmistelutyössä pyritään
huomioimaan mahdollisimman laajasti kaikki se palaute, mitä tästä asiasta
on saatavissa.
On totta, että me tiedämme joiltakin osin
vielä varsin vähän siitä, miten
näiden terveysongelmien ja erilaisten haittojen taustat
itse asiassa syntyvät. Minä uskoisin, että tähän
tavallaan osittain myös liian pieneen tai vähäiseen
tiedon määrään meidän
täytyy jollakin tavalla tarttua, ja THL tekee tässä todella
tärkeää työtä.
Haluaisin kyllä korostaa myös sitä,
että myös näiden ammattilaisten, jotka
kohtaavat mahdollisesti esimerkiksi kosteusvaurioiden johdosta sairastuneita
ihmisiä, kouluttaminen on todella iso haaste. Aivan liikaa
esimerkiksi tuossa tarkastusvaliokunnan mietinnössä kerrottiin
esimerkeistä, joissa ihmisen asiaa ei terveydenhuollossa otettu
vakavasti. Tämä on mielestäni sellainen asia,
(Puhemies koputtaa) johon pitää saada myös
muutos.