Täysistunnon pöytäkirja 24/2014 vp

PTK 24/2014 vp

24. TORSTAINA 13. MAALISKUUTA 2014 kello 16.09

Tarkistettu versio 2.0

Homevaurioiden aiheuttamat terveysongelmat

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Julkisessa käytössä olevat kiinteistöt ovat toistuvasti otsikoissa sisäilmaongelmien vuoksi. Kosteusvauriokohteissa oireilevien ja sairastuneiden ihmisten määrä on huolestuttava, ja heidän tutkimus- ja hoito-olosuhteensa ovat puutteelliset. Ammattitautien tunnistaminen vaatii erityisosaamista, jota ei ole riittävästi tarjolla.

Tarkastusvaliokunta nosti mietinnössään runsas vuosi sitten esille home- ja terveysongelmat. Valiokunnan mielestä kyseessä on merkittävä yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen ongelma, josta aiheutuu merkittäviä inhimillisiä kärsimyksiä ja kansantaloudellisia tappioita. Valiokunta edellyttikin hallitukselta toimia asiassa. Kysynkin ministeri Huoviselta: mihin toimiin hallitus on ryhtynyt homekohteissa sairastuneiden hoidon ja tutkimuksen parantamiseksi?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Tosiaan tarkastusvaliokunta teki ansiokasta työtä näiden kosteusvaurioiden äärellä, ja olen hyvin perillä siitä listauksesta, joka myös tuonne STM:n tontille on näiltä osin tullut. Nyt julkisuudessakin on käyty keskustelua siitä, pitäisikö näille kansalaisille, joita aika paljon tänä päivänä valitettavasti Suomessakin on, joilla on erilaisia kosteusvaurioista ja homeongelmista johtuvia terveysongelmia, jollakin tavalla koordinoidusti saada apua.

Meillä on STM:ssä tämmöinen ympäristöherkkyysverkosto, jossa on tutkimuslaitoksia muun muassa mukana, ja siellä ministeriön asiantuntijoiden kanssa on siis pohdittu tällaisen erityisen sisäilmaklinikan perustamista juuri tämäntyyppisille potilaille, joilla näitä oireita on. Tämä asia on siis esillä myös jatkossa tämän verkoston kokouksissa, mutta mitään yksityiskohtaista valmistelua meillä ei vielä tästä asiasta ole meneillään.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa puhemies! Koska sairastumisen tarkkoja syitä tunnetaan vielä heikosti, jäävät sairastuneet usein pelkän oirehoidon varaan saamatta oikeata diagnoosia. Siten työpaikalla saatu tauti voi jäädä todentamatta. Kysyn ministeri Risikolta: mihin toimenpiteisiin hallitus on ryhtynyt parantaakseen työpaikalla oireilevien ja sairastuneiden asemaa työperäisissä sairastumisissa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan työpaikoilta tulee hyvin paljon palautetta siitä, että työpaikoilla on näitä homeongelmia. Jokainen meistä on saanut kuulla sairaaloista, kouluista, virastoista ja niin edelleen. Työsuojelulaki ottaa kantaa siihen, mitä työnantajan pitäisi tehdä, jotta nämä haitat voitaisiin estää. Siellä on ihan omat pykälänsäkin siitä, miten estetään tai miten korjataan, miten hoidetaan sitten, jos on kosteus- tai homeongelma. Tietysti aluehallintoviranomaiset valvovat, noudatetaanko näitä säännöksiä, mutta se ei tietenkään riitä, vaan me tarvitsemme diagnostiikkaa, me tarvitsemme hoitoa. Nyt meillä on myöskin tapaturmalaki, jossa pohditaan sitä, että kun me puhumme tällaisesta työpaikkakyvyttömyydestä, niin miten me voisimme auttaa niitä henkilöitä, jotka kokevat, että kerta kaikkiaan heidän terveytensä ei kestä sitä työpaikkaa. Se liittyy myöskin tähän työsuojelutilanteeseen.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! On tärkeätä, että näistä koko eduskunnan yksimielisesti hyväksymistä 14:stä tarkastusvaliokunnan ponnesta — eli ne eivät ole enää vain tarkastusvaliokunnan ponsia vaan eduskunnan ponsia — keskustellaan, ja poikkeuksellisesti eduskunta hyväksyi senkin, mitä etukäteen me valiokunnassa vähän jännitimme, että hallituksen on jo näin pian kuin tänä keväänä raportoitava ensimmäisen kerran eduskunnalle viime vuoden vuosikertomuksen yhteydessä, mitä tapahtuu.

Nyt jo tiedämme, että hallitus on ryhtynyt erittäin ripeästi toimenpiteisiin. Muun muassa kaikki vastuukansliapäälliköt on kerätty yhteen, ja tässä minuutissa ministerit eivät varmasti edes kerkeä kertoa kaikkea, mutta tarkastusvaliokunta on jo päättänyt, että kun tämä eduskunta keväällä ennen juhannusta käsittelee sitä vuosikertomusta, niin tämän raportin 14 ponnen päivitys tulee olemaan taas kerran tässä salissa ja tarkastusvaliokunnan raportin yksi keskeinen kohta. Onneksi jo nyt uskallan kertoa, että moni asia etenee useassa ministeriössä hyvin.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Vahvistan edustaja Braxin näkemyksen: hyvin etenee. Meidän ministeriössä, ympäristöministeriössä, tätä asiaa koordinoidaan, ja olen viimeksi tänään sisäilmaseminaarissa kehunut lämpimästi eduskuntaa ja tätä hienoa mietintöä, jossa on 14 eri toimenpidettä eri ministeriöiden hallinnonaloille, jotta voisimme välttää homeongelmia.

On väärin, että lasten työpaikoilla, kouluissa, on homeongelmia. Ei ole oikein, että ihmisten kotien suhteen tuntuu, että sutta ja sekundaa on syntynyt aina silloin tällöin. Ne ovat traagisia tarinoita. Teemme parhaamme, jotta tätä asiaa saadaan eteenpäin. Meillä on käynnissä hometalkoot. Kiitos eduskunnalle myös siitä, että saimme lisärahoitusta näihin tärkeisiin asioihin.

Viimeksi tänään olen kertonut, että monesta on kiinni: myös rakennusten pitää olla terveellisiä, ja niinpä olen tänään kertonut, että tulemme tekemään asetuksen, jossa rakennusaikaisissa rakennustöissä tulee pakolliseksi tämä kosteussuojaus, koska kuka tahansa ymmärtää, että jos siellä märässä ovat nämä tarvikkeet, niin ei siitä hyvää synny. Tästäkin kiitos osin eduskunnalle, koska myös tämä asia oli esillä teidän ansiokkaassa mietinnössänne.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on todella miljardiluokan ongelmasta ja todella satojatuhansia ihmisiä tällä hetkellä koskettavasta ongelmasta niin omaisuusarvojen kautta kuin myös terveyden kautta. Siitä syystähän näitä hometalkoita, mihin ministeri Viitanen viittasi, pitää jatkaa, niitä on jatkettava, mutta kyse on resursseista ja siitä, miten ne resurssit saadaan sitten kohdennettua ja onko niitä resursseja riittävästi. Siihen haluaisin jonkunlaista näkemystä.

Nyt kun me niukassa taloustilanteessa menemme eteenpäin, niin onko tämä ehkä niitä painopistealueita, joita hallitus valmistelee valtiovarainministeriön johdolla, koska todella mittavasta suuruusluokasta nyt puhutaan? Muutama kymmenen miljoonaa on iso ja tärkeä raha, mutta ei sillä ongelmaa poisteta, ja meidän pitää pystyä poistamaan ongelma, ei pelkästään näitä sairaus- ja muita oireita, joita siitä jälkeenpäin seuraa. Valtiovarainministeriöltä kysyisin, onko tämä valmistelussa huomioitu ja ollaanko siihen ehkä ottamassa sitten kantaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Aihe on todella tärkeä. Olen itsekin aikoinani saanut tehdä opettajan työtä koulussa, jossa jouduimme tekemään työtä ikkuna auki talvisaikaan, jotta ilma kulkisi, koska sisäilmaongelmat olivat niin pahat, ja tiedän, että hyvin monet oppilaat ja opettajat, päiväkodin henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö tekevät erittäin ongelmallisissa tiloissa tällä hetkellä työtä, mikä ei tietenkään ole oikein.

Niin kuin täällä useampi ministeri on jo todennut, me itse asiassa viime vuonna lisäsimme hometalkoisiin hieman rahaa. Me olemme antaneet lisätalousarvion kautta kohdennettua rahaa homekoulujen, päiväkotien, sosiaali- ja terveydenhuollon tilojen kunnostamiseen. Sitä kautta on pyritty myöskin tukemaan meidän vaikeaa työllisyystilannetta, ja uskon, että tämä asia on esillä myöskin nyt parin viikon päästä kehysriihessä, kun keskustelemme siitä, miten me voisimme sen ohella, että toimeenpanemme rakenneuudistuksia, hillitsemme velkaantumista, myöskin tässä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa tukea uusien työpaikkojen ja kasvun syntymistä. Uskon, että tämä asia tulee myöskin siinä yhteydessä esille.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on Suomessa lukuisia rakennuksia, jotka ovat olleet satoja vuosia käytössä, eikä niissä ole minkäänlaisia sisäilmaongelmia. Meillä on viimeisten kymmenien vuosien aikana lisätty paljon koulutusta, rakennustyömiesten koulutusta, on rakennusinsinöörien, diplomi-insinöörien, arkkitehtien korkeatasoista koulutusta. Silti lopputulos rakennussektorilla on näin kehno. Olen hyvin hämmästynyt siitä informaatiosta, mitä olemme tarkastusvaliokunnassa saaneet, kun olemme aihetta käsitelleet, ja olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että mitään muutoksia ei tapahdu, jos me emme saa henkilökohtaiseen vastuuseen suunnittelijoita, rakentajia ja rakennustyön valvojia. Se on ainoa tapa saada parannusta nykytilanteeseen, että joku taho yksiselitteisesti pannaan vastuuseen siitä työn laadusta. Kysyn ministeriltä: onko tätä vastuukysymystä pohdittu, jotta saataisiin parempaa laatua aikaiseksi?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kaiken kaikkiaan joka ikinen toimija joka ikisessä vaiheessa silloin, kun lähdetään vaikkapa rakentamaan, on vastuussa siitä, että työt sujuvat asianmukaisesti. Viime kädessä tietenkin erilaiset valvontaelimet, rakennusvalvonnat ja muut, huolehtivat siitä, että näitä velvollisuuksia noudatetaan, ja mielestäni on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että rakentamisen laatua pyrimme ja pystymme valvomaan tätä päivää enemmän ja tarkemmin.

Muuten yksi konkreettinen keino, mikä tähän valvontaan liittyy, on osana rakennepakettia se, että olemme kokoamassa rakennusvalvontoja isommiksi yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, joiden kautta varmasti paitsi saamme ehkä vähän tehokkaammin tehtyä myös saamme laadukkaammin ja asiantuntevammin tehtyä. Mutta kaiken kaikkiaan me tarvitsemme rakentamisen laatutalkoot, ja siihen liittyy niin vastuukysymyksiä kuin kaiken kaikkiaan osaamiskysymyksiä, mihin tässä viitattiin, koulutukseen ja muuhun, (Puhemies koputtaa) ja tämä on hyvin laaja-alainen ongelma. Tarvitsemme monenlaisia ratkaisuja.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todella vakavasta ongelmasta on kyse, ja on tehtävä kaikki, että tilanne saadaan korjattua. Nyt tässä on vain aika suppeasti käsitelty sitä, mistä se voisi johtua. On aika helppo syyttää rakentajia, valvojia, että se on pelkästään siitä kiinni, mutta kyllä me kaikki tiedämme, että se on monesta muustakin tekijästä kiinni: esimerkiksi rakennusaikainen käyttö ja huolto. Me tiedämme sen, että taloyhtiöissä mietitään, miten vuokra voisi olla mahdollisimman pieni, ja ne huoltotoimenpiteet, jotka ovat välttämättömiä, jäävät monesti tekemättä. Yksi kysymys on sitten tietysti se, että kun energiauudistuksia tehdään, energiasäästöjä tehdään, niin monesti nämä rakennusfysikaaliset toimenpiteet ja rakennusfysikaaliset vaikutukset jäävät selvittämättä. Tästä myös asiantuntijat (Puhemies koputtaa) ovat eri mieltä. Mikä on ministerin käsitys, onko nämä rakennusfysikaaliset seikat selvitetty riittävän hyvin?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Kaikki asiat, jos niitä ei ole selvitetty kyllin hyvin, tulee varmasti jatkossa selvittää kyllin hyvin.

Minä yhdyn kysyjän näkemykseen siitä, että tämä on hyvin monisäikeinen asia ja monta kertaa myös tämä tietynlainen käytönaikainen asuminen, korjauksiin ja kunnossapitoon varautuminen, nämä ovat ihan aidosti aika isojakin asioita, jotta voisimme taata sen, että kodit huolehtisivat siitä, että asuntoja pidetään hyvässä kunnossa säännönmukaisesti.

Edustajalle minä kertoisin sellaisen asian, että ensi viikolla saatamme kuulla näistä asioista lisää. Nimittäin tuossa puoli vuotta sitten perustin remonttiryhmän, asiantuntijaporukan, jonka kokosin kasaan miettimään muun muassa rakentamisen laatuun liittyviä kysymyksiä ja esimerkiksi sitä, miten korjaus- ja täydennysrakentamista edistetään. Uskoisin, että he saattaisivat pohtia myös sen kaltaisia kysymyksiä, miten kaiken kaikkiaan käytön aikana innostaisimme varautumaan siihen, että kodeistamme pidetään kaikkinensa hyvää huolta.

Haluan, puhemies, tähän lopuksi myös sanoa, että tämä on meidän kaikkien yhteinen urakka ja siksi...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Nyt, arvoisa ministeri, aika tuli täyteen, kiitoksia. Tässä tulee vielä yksi kysymys.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valmistelemassa sisäilmasairauksille omaa tautiluokitusta. Sisäilmajärjestöt, kuten Asumisterveysliitto ja Homepakolaiset, ovat kuitenkin kritisoineet hanketta. Niiden mukaan tautiluokitus ei paranna potilaiden oikeuksia eikä takaa tarpeellista hoitoa. Kysyn: miten sosiaali- ja terveysministeriö suhtautuu tähän kritiikkiin ja miten se aiotaan huomioida valmistelutyössä?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! On ihan selvää, että totta kai valmistelutyössä pyritään huomioimaan mahdollisimman laajasti kaikki se palaute, mitä tästä asiasta on saatavissa.

On totta, että me tiedämme joiltakin osin vielä varsin vähän siitä, miten näiden terveysongelmien ja erilaisten haittojen taustat itse asiassa syntyvät. Minä uskoisin, että tähän tavallaan osittain myös liian pieneen tai vähäiseen tiedon määrään meidän täytyy jollakin tavalla tarttua, ja THL tekee tässä todella tärkeää työtä.

Haluaisin kyllä korostaa myös sitä, että myös näiden ammattilaisten, jotka kohtaavat mahdollisesti esimerkiksi kosteusvaurioiden johdosta sairastuneita ihmisiä, kouluttaminen on todella iso haaste. Aivan liikaa esimerkiksi tuossa tarkastusvaliokunnan mietinnössä kerrottiin esimerkeistä, joissa ihmisen asiaa ei terveydenhuollossa otettu vakavasti. Tämä on mielestäni sellainen asia, (Puhemies koputtaa) johon pitää saada myös muutos.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.