Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan korjattaviksi vuoden 2011 alusta voimaan tulleen nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä annetun lain soveltamisessa todetut käytännön ongelmat. Nämä liittyvät seuraamusselvityksen pyytämiseen liian aikaisessa vaiheessa, salaisten pakkokeinojen paljastumiseen esitutkinnan ollessa vielä kesken ja velvollisuuteen pyytää seuraamusselvitys aina myös ulkomaalaisesta rikoksesta epäillystä.

Voimassa olevan lain 3 §:n mukaan esitutkintaviranomaisen on 14 vuorokauden kuluessa siitä, kun nuori on kirjattu nuorena rikoksesta epäiltynä esitutkintaviranomaisen tietojärjestelmään, ilmoitettava asiasta syyttäjälle, sosiaaliviranomaiselle ja Rikosseuraamuslaitokselle. 3 §:n 2 kohdan mukaan ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos rikos on tehty epäillyn ollessa 18—20-vuotias ja asiassa käytetään rangaistusmääräys- tai rikesakkomenettelyä. Säännöksestä ehdotetaan poistettavaksi ikärajaus, jolloin ilmoittamatta jättäminen koskisi myös 15—17-vuotiaita. Rangaistusvaatimukset tulevat joka tapauksessa syyttäjälle vahvistettaviksi, ja rikesakoista syyttäjä ei tarvitse tietoa. Lisäksi lain 3 §:n 2 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi sotilaskurinpitomenettelyssä käsiteltävät asiat. Tällainen menettely on jo nykyisinkin käytössä.

Myös sellaisessa tapauksessa, jossa nuori on mukana laajassa rikoskokonaisuudessa, jossa on useita rikoksesta epäiltyjä, noudatettaisiin edellä mainittua ilmoitusaikaa. Lakivaliokunta katsoo, että esitutkintaviranomaisen ilmoitus nuoresta ennen rikoskokonaisuuden esitutkinnan valmistumista saattaa johtaa siihen, että salaisten pakkokeinojen käyttö tulee julki. Tämä voi vaikeuttaa tai vaarantaa esitutkinnan suorittamista. Valiokunta katsoo, että salaisten pakkokeinojen salassa pysymistä on tarpeen suojata tehokkaammin, ja ehdottaa tämän vuoksi 3 §:n muuttamista.

Pykälässä ehdotetaan säädettäväksi, että esitutkintaviranomaisen 14 vuorokauden aika ilmoittaa nuoren rikoksesta alkaa kulua esitutkinnan valmistumisesta. Lakivaliokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti salaisten pakkokeinojen salassa pysymisen turvaamiseksi. Sen mukaan tutkinnanjohtaja voi päättää, että 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen määräaika alkaa kulua vasta kyseisen rikoskokonaisuuden esitutkinnan valmistuttua. Tällöin edellytyksenä on, että nuoren epäillään olevan osallisena sellaiseen rikoskokonaisuuteen, jossa johonkuhun rikoksesta epäiltyyn kohdistetaan salaisia pakkokeinoja ja on erityisen painava syy epäillä esitutkinnan vaarantuvan, jos nuori saisi seuraamusselvitystä laadittaessa tietoonsa salaisien pakkokeinojen käyttöön liittyviä tietoja. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että pykälän 1 momenttia täsmennetään siten, että siitä käy ilmi, että on kyse nimenomaan nuorta koskevan esitutkinnan valmistumisesta.

Lain 4 §:n mukaan syyttäjän on saatuaan tiedon nuoren rikoksesta 14 vuorokauden kuluessa pyydettävä Rikosseuraamuslaitosta laatimaan seuraamusselvitys, jos rikoksesta on odotettavissa ankarampi rangaistus kuin sakkoa. Esityksen mukaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi syyttäjän pyyntöä koskevaan edellytykseen tilanne, jossa nuoren rikoksesta epäillyn rikosasioita keskitetään syyteharkintavaiheessa ja niistä kaikista yhdessä olisi odotettavissa ankarampi rangaistus kuin sakkoa.

Seuraamusselvityksen tarkoituksena on kartoittaa nuoren rikoksesta epäillyn sosiaalista tilannetta ja rikokseen syyllistymiseen vaikuttaneita syitä sekä arvioida rikokseen syyllistymisen riskiä ja edellytyksiä tukea nuorta elämään rikoksetonta elämää. Käytännössä on kuitenkin osoittautunut, ettei syyttäjällä ole aina riittävästi tietoa asiasta ja nuoresta siinä vaiheessa, kun hänen pitää pyytää Rikosseuraamuslaitokselta seuraamusselvityksen laatimista. On ollut tilanteita, joissa seuraamusselvityksen laadinta on käynnistynyt mutta sittemmin on selvinnyt, ettei nuori ole syyllistynyt rikokseen tai teko on niin vähäinen, että toimenpiteistä luovutaan. Tällöin nuori on joutunut selvitysprosessiin turhaan. Rikosseuraamuslaitoksen arviointikeskuksissa ja yhdyskuntaseuraamustoimistoissa tarpeettomien selvitysten määrä on aiheuttanut turhaa työtä.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan ehdotetuilla muutoksilla kyettäisiin vähentämään tarpeettomien seuraamusselvitysten tekemistä ja suuntaamaan resursseja niihin tapauksiin, joissa nuoren rikoksesta epäillyn tilanteeseen paneutumisen ja puuttumisen tarve on suuri. Lailla olisi myös rikoksesta epäillyn nuoren oikeusasemaa parantava vaikutus, kun seuraamusselvitysmenettelyä ei enää käynnistettäisi sellaisissa tapauksissa, joissa esitutkinnassa tai syyteharkinnassa todetaan, ettei nuori ole syyllistynyt rikokseen tai että asiassa käytetään toimenpiteistä luopumista taikka rangaistusmääräys- tai rikesakkomenettelyä. Käytännössä tämä muutos merkitsisi osassa tapauksia seuraamusselvityksen laadinnan käynnistämisen pientä lykkääntymistä verrattuna nykytilanteeseen. Nuorten vähäisissä rikoksissa rangaistusmääräys- ja rikesakkomenettely on tavanomainen. Käytännössä määräajan alkamisajankohdan muutos ei tarkoittaisi merkittävää asian käsittelyn pitkittymistä, sillä esitutkintaviranomaiset käsittelevät nuorten rikosasiat joutuisasti. Nuorten rikosasioissa tärkeäksi todettua nopean puuttumisen periaatetta ja siitä koituvia hyötyjä muutos ei vaarantaisi.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi velvollisuudesta pyytää nuoresta rikoksentekijästä seuraamusselvitys silloin, kun hän ei ole Suomen kansalainen eikä hänellä ole vakinaista asuntoa Suomessa. Nuoren tavoittaminen seuraamusselvityksen laadintaa varten on tällöin hankalaa. Lisäksi esityksen perusteluissa todetaan, että ulkomaalaisten, joilla ei ole asuinpaikkaa Suomessa, tässä tarkoitetut rikokset eivät päädy suomalaisen tuomioistuimen käsiteltäviksi, koska näitä henkilöitä ei pääsääntöisesti tavoiteta oikeuskäsittelyyn haastamiseksi.

Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan ulkomaalaisten rikoksentekijöiden asioita käsitellään suomalaisissa tuomioistuimissa suhteellisen usein. Vuonna 2011 ulkomaalaisia nuoria, alle 21-vuotiaita rikoksesta epäiltyjä on ollut syytettynä 2 196 ja tuomittu 2 113. Vuonna 2011 on vankilaan tuomiotaan kärsimään saapunut 21 ulkomaalaista henkilöä, jotka ovat tuomion saadessaan olleet alle 21-vuotiaita. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että syyttäjät arvioivat näiden nuorten osalta seuraamusselvityksen tarvetta ja tarkoituksenmukaisuutta tapauskohtaisesti.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Lakivaliokunnan puheenjohtaja Holmlund käytti tässä ansiokkaan puheenvuoron tästä kokonaisuudesta, joten paneudun nyt vain muutamaan yksityiskohtaan. Siis kaiken kaikkiaan tämähän on loistava asia, ja kun nuoren tilanne selvitetään, niin sillä toivottavasti ehkäistään rikoksia ja rikollisen toiminnan jatkamista.

Mutta haluan nostaa esiin 3 §:n, ja siellä lakivaliokunta esittää uutta 2 momenttia, jonka tarkoituksena on salaisten pakkokeinojen salassa pysyminen esitutkinnan aikana.

Tässä nyt voisi sanoa, että taustalla on, en nyt sano huonoa lainvalmistelua, mutta sellaista lainvalmistelua, että ei kuunneltu valmisteluvaiheessa, siis ministeriössä, arjen ammattilaisia. Ei kuunneltu, mitä siellä kertoivat ihmiset, jotka ovat näiden asioiden kanssa ihan oikeasti tekemisissä. Nimittäin käytännössä on ollut tapauksia, joissa on törkeä huumausainerikos, iso vyyhti, siinä on nuoria myös mukana, mutta päätekijät ovat jo kokeneita konnia, ja heihin poliisi on oikeuden päätöksellä kohdistanut salaisia pakkokeinoja eli lähinnä telekuuntelua. Kuinka ollakaan sitten, kun siellä on näitä nuoria rikoksentekijöitä mukana, joilla on hyvin vähäinen osuus tähän rikokseen, ja heidän osaltaan on valmistunut esitutkintapöytäkirja mutta se pääjuttu on ollut vielä kesken, niin on pitänyt, tai tämän esityksen mukaan olisi edelleen pitänyt, ilmoittaa 14 vuorokauden kuluessa siitä, mikä tässä tutkinnassa on kyseessä ja mitä kaikkea on tullut ilmi. Ja kuinka ollakaan, tämä nuori on pahimmillaan kiristettynä joutunut antamaan tiedot näille rikoksentekijöille, näille pääjehuille, ja tätä kautta rikoksen selvittäminen on vaarantunut ja vaikeutunut hyvin paljon.

Elikkä nyt tällä lakivaliokunnan ansiokkaasti tekemällä muutosesityksellä torpataan se, että liian aikaisessa vaiheessa ei tietoja jouduta antamaan kenellekään, vaan vasta siinä vaiheessa, kun se juttukokonaisuus kaiken kaikkiaan valmistuu, annetaan tiedot ja silloin lähtee tämä selvityksen teko.

Se on minun mielestäni tärkeätä, koska kyse on silloin vakavista rikoksista, jos käytössä on salaiset pakkokeinot, ei mistään pikkujutuista. Ja lakivaliokunta ansiokkaasti kuunteli tässä arjen ammattilaisia, ja sitä kautta saatiin sitten aivan hyvään muotoon tämä pykälä, eli se palvelee kaikkien etua.

Toki jotkut olivat huolissaan, poljetaanko tässä nuorten oikeuksia, mutta sellaista ei tullut missään vaiheessa ilmi. Syyttäjät, poliisit, muutkin sanoivat, että eihän se nyt muutamasta viikosta ole kiinni, koska tämä selvitys tehdään, vaan tärkeintä on, että tämä juttu selvitetään kokonaisuudessaan. Ja eräs syyttäjäkin totesi, että ei hän lähde asialle tekemään mitään, ennen kuin koko juttukokonaisuus tulee hänen pöydälleen, sen yksittäisen nuoren asiassa.

Eli tämä osoittaa, että valiokunnassa, kun on hereillä, pystyy tekemään hyviä muutoksia lakeihin, sinänsä ansiokkaisiin hallituksen esityksiin. Ja tässä kun äsken käytiin esitutkinta-, pakkokeinolain muutoksesta keskustelua, niin uskon, että lakivaliokunta pystyy ainakin osittain täyttämään tämän salin toiveita tulevissa käsittelyissä.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitos lakivaliokunnalle tehdystä työstä. Muutamalla sanalla ajattelin itsekin sanoa tästä asiasta. Tämä lakiesitys on malliesimerkki siitä, miten lainsäädäntöä tulisi yleisemminkin päivittää. Eli ensin säädetään laki, jonka tarkoituksena oli korjata jotakin oikeustilaa, mutta hyvin pian sen jälkeen, kun laki oli tullut voimaan, huomattiin, että eräät lain yksityiskohdat aiheuttavat vahinkoa määrättyjen asioiden hoidolle. Tällöin valtiovalta huomioi epäkohdat, kuuli ja uskoi todellisia asiantuntijoita ja teki esityksen, jossa lakia korjattiin. Asiasta ei ole tehty arvovaltakysymystä kenenkään suhteen.

Erityisen tärkeä tämä lakimuutos on sen vuoksi, että siinä on kyse rikoksen ehkäisystä ja rikostutkinnan edellytysten parantamisesta. Voimassa olevan lain mukaan syyttäjän on 14 vuorokauden kuluessa saatuaan tiedon nuoren rikoksesta pyydettävä Rikosseuraamuslaitosta laatimaan seuraamusselvitys, mikäli rikoksesta on odotettavissa ankarampi rangaistus kuin sakkoa. Rikosseuraamuslaitoksen on sitten 30 vuorokauden kuluessa arvioitava, miten seuraamusvalinnalla ja seuraamuksen täytäntöönpanolla voidaan edistää nuoren rikoksesta epäillyn sosiaalista selviytymistä ja estää hänen syyllistymistään rikoksiin.

Kun hankitaan tieto epäillyn sosiaalisesta tilanteesta, joudutaan tekemään yhteistyötä usein monien viranomaisten ja yksityisten tahojen kanssa. Tämä tavoite on tietysti hyvä, ja yksikin rikoksen tieltä pois saatu nuori on valtava voitto niin nuorelle, hänen läheisilleen kuin koko yhteiskunnalle. Mutta se, että nyt tällainen selvityspyyntö on ollut aina pakko tehdä jo 14 vuorokauden kuluessa tiedon saatuaan, on johtanut kestämättömään tilanteeseen. Tuomioistuimessa työskennelleenä tiedän, millaisessa paineessa ja jutturuuhkassa nykyiset syyttäjämme ovat. Oikeuslaitostamme rasittaa lisäksi jatkuva pelko, että tuomioistuin voidaan lopettaa ja lakkauttaa, koska niitä ollaan nyt jo lakkauttamassa todella paljon, elikkä tuloksellisuutta pitää myöskin saada aikaiseksi.

Syyttäjän on siis tehtävä seuraamuspyyntö viimeistään kahden viikon kuluttua saatuaan tiedon rikoksesta. Usein tässä vaiheessa tutkinta on vielä kesken. Varsinkin vähänkin monimutkaisemmissa jutuissa, jotka edellyttävät paljon todistajien kuulemisia, tutkinnan aikana voi selvitä, kun uusia tietoja ilmenee, että nuori epäilty ei olekaan syyllistynyt rikokseen tai että hänen rikkomuksensa on niin vähäinen, ettei siinä annettaisi kuitenkaan mitään rangaistusta, ja tuomioistuinkäsittely jää sikseen. Kuitenkin seuraamusselvittely on jo aloitettu. Se tietysti keskeytetään, mutta hukkaan menneitä seuraamusselvityksen tekoon käytettyjä työtunteja ei saa takaisin. Lain voimaantulovuonna 2011 seuraamusselvityksiä tuli edellisvuoteen verrattuna kolminkertainen määrä. Tässä tilanteessa turhien ja työläiden selvitysten tekemiseen ei meillä ole todellakaan varaa.

Vielä selkeämpi epäkohta laissa on ollut se, että myös ulkomaalaisten rikoksentekijöiden osalta nykyisen lain mukaan joudutaan tekemään tällainen seuraamusselvitys. Ajatelkaapa, millaisen työmäärän tämä aiheuttaa. Pitää selvittää vieraasta maasta tiedot rikollisen sosiaalisista oloista, hänen perheestään, lapsuudestaan, työhistoriastaan jne. Yleensä sellainen ei ole mahdollista, ja sitä paitsi se on hyödytöntäkin silloin, kun rikollinen on jo poistunut maasta ja tuskin tulee takaisin, elikkä me emme saa häntä kuitenkaan ikinä tuomittua meillä emmekä ulkomailla. Muutenkin ihmisiä suututtaa, että ulkomaalaisia rikollisia istuu meidän verorahoillamme ylläpidettävässä vankilalaitoksessa. Tällaisten selvitysten tekeminen suomalaisen järjestelmän kustannuksella on osoittautunut paitsi tarpeettomaksi myös äärimmäisen epäkäytännölliseksi.

Arvoisa puhemies! Tehdyllä lakimuutoksella pyrittiin rikollisuuden estämiseen, mutta se on käytännössä voinut jopa johtaa rikollisuuden edistämiseen. Nimittäin rikoksen selvittelyä se on eräissä tilanteissa jopa vaikeuttanut. Mutta nyt odotan ja toivon, että tämä kyseinen muutos auttaa tilannetta parempaan tilanteeseen.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tässä salissa monesti puhuttu siitä, miten tärkeää on, että oikeusprosesseja pystytään jouduttamaan ja tehostamaan sitä työtä, joka näiden rikosten selvittämisen eri vaiheissa on, ja tässä meillä on nyt hyvä hallituksen esitys, joka tuo parannusta tähänkin asiaan.

Tässä ehdotetaan muutettavaksi nuorten rikoksesta epäiltyjen tilanteen selvittämistä elikkä seuraamusselvittämistä ja sitä ilmoitusvelvollisuutta niin, että tuo 14 vuorokauden määräaika, joka tällä hetkellä lasketaan siitä, kun nuoren rikos on kirjattu rikosilmoituksena esitutkintaviranomaisten tietorekisteriin, nyt aletaan laskemaan siitä, kun esitutkinta kyseisessä rikoksessa on valmistunut. Tämä on erittäin hyvä muutos siinä mielessä, että vältetään turhaa työtä niissä tapauksissa, joissa esitutkinta todetaan tarpeettomaksi, se keskeytetään tai päädytään rikesakko- tai sakkorangaistusmääräysmenettelyyn. Noissa tapauksissahan tuo seuraamusselvittely ei tule kysymykseen.

Erittäin hyvä esitys, ja voidaan sanoa, että ei myöskään missään tapauksessa pitkitä näitä rikosprosesseja, sillä jo pitkään esitutkintaviranomaiset ovat jo hoitaneet varsin joutuisasti näitä nuorten rikoksia. Nuorten rikosten selvittäminen ja se esitutkinta pitää priorisoida niin, että ne joutuisasti hoidetaan.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakivaliokunta on tehnyt hyvää työtä mietinnön kanssa, ja voimme varmasti kaikki olla hyvillä mielin hyväksymässä tätä lakimuutosta. On erittäin tärkeää, että nuorten rikoskierre saadaan mahdollisimman tehokkaasti katkaistua ennen nuoren luisumista rikolliseen elämäntapaan.

Edellisen keskustelun yhteydessä, jossa käytiin lähetekeskustelua esitutkintalain ja pakkokeinolain muuttamisesta, nousi keskustelun lopussa esiin tämä lakialoite, joka nopeasti sai eduskunnan enemmistön tuen, eli lakialoite näitten niin sanottujen tarkkailuhaalarien käytön mahdollistamisesta vankiloissa huumeiden salakuljettamisen estämiseksi. Koska itse olin tuon aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja ja myös sitten julkisuudessa sitä myötä nimeni on ollut esillä, niin olen saanut lukuisia yhteydenottoja Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöiltä koskien heidän huoltaan siitä, kuinka järjestäytynyt rikollisuus on heidän havaintojensa perusteella Suomessa kasvussa ja kuinka nuoria ja yhä nuorempia suomalaisia ajautuu rikollisen elämäntavan piiriin. Järjestäytynyt rikollisuushan luonnollisesti saa käyttövoimansa siitä, että on olemassa henkilöitä, jotka ovat valmiita ryhtymään ammatikseen rikollisiksi, joten on erittäin tärkeää, että tämän lainsäädännön kautta puututaan siihen, että nuorten rikoskierre saadaan katkaistua mahdollisimman tehokkaasti ja mahdollisimman pian.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Pidän tärkeänä tätä esitystä, että näitten tarpeettomien seuraamusselvitysten laadinta vähenee ja tätä myötä byrokratia ja turha työ vähenee.

Mutta sitten haluaisin tuohon edustaja Maijalan puheenvuoroon tästä asiasta sen verran sanoa. Hän antoi kuvan, että nyt ollaan pudottamassa paljon pois oikeuslaitoksia. Haluan kuitenkin sen verran korjata tuota, että on tehty päätös Kouvolan ja Itä-Suomen hovioikeuksien yhdistämisestä, jolloin hovioikeuksien määrä tippuu kuudesta viiteen, ja kahden hallinto-oikeuden vähentämisestä. Valitettavaa tietenkin on, että toinen oli Rovaniemeltä, joka yhdistettiin jatkossa sitten Oulun hallinto-oikeuteen, mutta jätän sen sitten muitten arvioitavaksi, onko kyse paljosta tässä tapauksessa.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Ojala-Niemelän puheeseen haluan vain sanoa sen, että koska tässä viikko toista takaperin tuli esille, että tämä työryhmä valmisteleepi oikeuslaitosjärjestelmän kokonaan organisointia niin, että käräjäoikeudet tulisivat mahdollisesti vähentymään puoleen, mahdollisesti meidän hallinto- ja hovioikeuksien määrä tulisi vähenemään entisestään, ja kun kerran suunta ja keskustelut ovat nämä, niin kyllä se aiheuttaa meidän oikeuslaitokselle kaikkialla sen, että pelko on siitä, miten tulee käymään.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että oikeutta jaetaan koko maassa näitten nuorten rikostentekijöitten osalta myös, ja oikeusturvaohjelmassa todella esitettiin, että yksi hovioikeus edelleen pudotettaisiin viidestä neljään, mutta tämä on vasta 2020-luvulla, eli siihen on vielä pitkä aika. Varmasti tässä salissa on useampia lappilaisia voimia, joten pidetään huolta siitä, että tämä hovioikeus ei ole Rovaniemen hovioikeus.