Kalle  Jokinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä, joka koskee maantielain muuttamista, esitetään lakia muutettavaksi niin, että sähkö- ja viestintäjohtojen sekä muiden yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen tiealueelle helpottuu. Tämä juontaa juurensa noista joitakin aikoja sitten olleista rajuista myrskyistä, jotka aiheuttivat sähkönjakeluun katkoksia, kun puita kaatuili sähkölinjoille, ja sitten nousi esille keskustelu siitä, miten näiden sähkökaapeleiden sijoittaminen tiealueelle sujuvasti onnistuisi. Jatkossa, tämän esityksen voimaan tultua, tieviranomaisen on myönnettävä sijoittamislupa tänne tiealueelle näille kaapeleille, jos siitä ei aiheudu vaaraa liikenteelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle. Tämä on hyvä esitys, ja valiokunta on tämän esityksen kannalla.

Tuossa valiokunnan käsittelyssä nousi esille erityisesti se, että tavoitteena tässä on edistää sähköjohtojen maakaapelointia ja parantaa sitä kautta sähkönjakelun toimintavarmuutta. Nämä yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeät sähköverkot ja se näkökulma, että yhteiskunnan toiminta on hyvin vahvasti riippuvainen sähkön jakelusta, ovat tämän lakiesityksen perusteena olleet vaikuttimet niin, että erilaiset sääilmiöt ja rajutkaan myrskyt eivät tuota sähkönjakelua sitten keskeyttäisi. On tietysti pitkä tie kuljettavana, että nuo tärkeimmät sähköverkot saadaan maahan kaivettua, mutta tämä esitys sitä edistää.

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että tässä toiminnassa otetaan erityisesti huomioon liikenteen turvallisuus ja tienpidon vaatimukset. Tälläkin hetkellä teiden varsilla kulkee paljon tietoliikenneverkkoja, mutta silloin, kun sinne tuodaan sähkökaapeleita, tuo turvallisuuskysymys nousee toiseen valoon.

Valiokunta pitää hyvänä, että tätä lupamenettelyä helpotetaan ja myöskin nopeutetaan nykyisestä. Tuossa käsittelyssä tuli esille, että alue- ja tiesuunnittelussa pitäisi ottaa pitkäjänteisesti huomioon näiden kaapeleiden ja muiden rakenteiden sijoittamistarpeet silloin, kun kaavoitusta ja aluekehitystä suunnitellaan.

Valiokunnan mielestä tämän esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi on ensisijaisen tärkeää, että viestintä- ja sähköyhtiöiden ja myöskin tällä alalla kilpailevien yritysten välinen yhteistyö toimii ja se olisi koordinoitua niin, että sen tulisi olla huomattavasti nykyistä tehokkaampaa niin, että tuo yhteistyö toimisi ennakkoon näiden yritysten välillä ja tiedettäisiin tarpeet, että mikä yhtiö on nyt lähdössä kaivamaan mitäkin tien laitaa auki, ja silloin nuo yhtiöt voisivat yhteistyössä toteuttaa näitä hankkeita. Meillähän on tiedossa se jokakesäinen riesa, että tien varsia ja tietöitä tehdään, ensin yksi yhtiö kaivaa sinne kaapelinsa ja yhteytensä ja hetken päästä muutaman viikon päästä seuraava yhtiö avaa. Tästä pitää päästä eroon, ja koordinointi näiden toimijoiden kesken pitää saada paremmaksi.

Jotta tämä yhteistyö näiden toimijoiden kesken olisi mahdollista, valiokunta tuossa kuulemisessaan selvitti sitä, mitä edellytyksiä silloin pitää olla. Yksi edellytys on se, että kaapeleiden sijaintia koskeva keskitetty ja avoin sähköinen tietokanta kehitetään ja se on myös kaikkien toimijoiden vapaasti käytettävissä. Silloin tuo suunnittelukin on mahdollista ja se mahdollistaa tuon hyvän yhteistyön myös niin, että tämä sähköinen sijaintitieto ehkäisee näitä vahinkotapauksia ja niistä johtuvia sähkökatkoksia ja tietoliikennekatkoksia silloin, kun taas tehdään uutta kaivuutyötä. Eli jos sähköinen, GPS-paikantimeen perustuva tieto on siellä kaivurilla olemassa, niin silloin vähemmän on katkoksia asennustöissä, mutta myös kaivurin kauhan tulisi myös piirtää samalla sitä sähköistä karttaa, kun taas uutta kaapelia sinne sijoitetaan.

Valiokunta tuossa kuulemisessaan pohti myös tienpitäjälle maksettavaa haittakorvauksen käyttöönottoa ja myös niin, että siitä haittakorvauksen käyttöönottoa tulisi tutkia jatkossa myös yksityisteiden ja yksityisten maiden osalta, koska on selvää, että hyvin monta yksityistieliittymää joudutaan kaivamaan auki silloin, kun näitä kaapeleita tuonne tienvarsiin sijoitetaan ja niistä saattaa aiheutua haittaa tienpidolle, ja nämä korvausjärjestelmät tulisi jatkossa selvittää.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Lakiesityksen tavoitteena on edistää näitten sähköjohtojen maakaapelointia ja siten parantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta — näitä myrskyjä on ollut, muistan erinomaisen hyvin omalta asuinalueeltani Kaakkois-Suomessa Asta- ja Veera -myrskyt 2010. Siellähän ihmiset olivat, muun muassa omat vanhempani, neljä viikkoa ilman sähköä, ja Rautjärvellä kyllä monesta metsänomistajasta tuli pelkästään maanomistajia niitten myrskyjen aikana. Kaiken kaikkiaan tämä on erinomaisen kannatettava lakiesitys.

Aikaa varmasti kuluu, ennen kuin tosiaan ne merkittävät määrät kaapelointeja on tehty. Totta kai näitä kaapeleita sijoitettaessa tulee toimia pitkäjänteisesti siten, että toteutuksessa otetaan huomioon nämä mahdollisesti tulossa olevat tiehankkeet sijoittamalla nämä kaapelit tarvittaessa riittävän etäälle siitä sijoitettavasta tiestä, jotta niitä ei turhaan jouduta kaivelemaan sitten ylös uuden tiehankkeen yhteydessä. Tästähän tietenkin kaavoitus- ja ennakointitietoa on olemassa, että ne uudet tiehankkeet eivät sitten niin kuin salama kirkkaalta taivaalta sinne kyllä tule jnp.

Erittäin tärkeätä on tosiaan, minkä myöskin edustaja Jokinen ansiokkaasti toi esille, se, että sähköyhtiöiden ja muitten, myös kilpailevien yritysten välinen yhteistyö ja koordinointi hankkeiden toteutuksessa toimii nykyistä huomattavasti tehokkaammin, niin että siellä ei joka toinen viikko sitten ole eri firma kaivamassa tietä tai tienviertä auki. Totta kai pitää tietää sen lisäksi vielä, missä ne kaapelit kaiken kaikkiaan sijaitsevat, jottei niitä sitten, kun niitä uusia kaivantoja eittämättä tulee, rikota. Tähän tarkoitukseen, tämmöisen sähköisen, avoimen tietokannan kehittämiseksi sekä hankkeiden suunnittelun ja ajoittamisen koordinoimiseksi, tämä on äärimmäisen tärkeää saada aikaiseksi. Totta kai siellä tulee myöskin sitten, kun näitä tietoja on olemassa, kansallinen turvallisuus myöskin, joka on otettava huomioon, niin kuin valiokunta on ansiokkaasti tässä omassa mietinnössään myöskin todennut.

Tämä on kaiken kaikkiaan yksi askel todella, todella parempaan suuntaan: parempaan suuntaan kansalaisten turvallisuuden lisäämiseksi ja sen puolesta, että niitä sähkökatkoja olisi mahdollisimman vähän.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Viime vuosien myrskytuhoissa metsätuhojen lisäksi suurimmat vahingot ovat aiheutuneet sähkölinjojen katkeamiset ja niihin liittyvät ongelmat. Jos ja kun tällä lakimuutoksella osakin näistä ongelmista pystytään välttämään, on lakimuutos perusteltu ja tarpeellinen.

Siinä vaiheessa, kun uusia tiealueita raivataan tai tehdään muuten tienvarressa putkitus- tai vastaavia töitä, tulee velvoittaa myös sähköyhtiö mukaan samanaikaisesti siirtämään ilmajohtojaan tiealueen kaivantoihin. Tähänkin asti on joitain maakaasu-, lämpö-, vesi- ja viemäriputkia sekä viestintä- ja muita johdotuksia sijoitettu tienvarteen. Merkittävintä on kuitenkin sähköyhtiöiden ja sähkölinjojen rakentamisen saaminen mukaan tähän yhteistyöhön. Kun maakaapelointi on huomattavasti edullisempaa valmiiksi raivatulle alueelle kuin metsäalueelle, tämä on myöskin asiakkaan etu ja toivottavasti näkyy sähkön hinnoittelussa sähkönhintaa alentavana tekijänä. Vaikka investointihinta onkin korkeampi, niin huoltokustannukset todennäköisesti alenevat pitkällä aikavälillä.

Tärkeää on näissä sijoitteluissa huomata tienkäytön turvallisuus ja onnettomuusriskin mahdollisuus. Esimerkiksi jonkun polttoaine- tai myrkkyrekan kaatuminen tiealueelle aiheuttaa usein tarvetta kaivaa ja poistaa tiealueelta maamassoja. Silloin on tarkasti tiedettävä, missä sijaitsevat mahdolliset tienvarteen kaivetut sähkö- ynnä muut kaapelit. Tällöin mahdollinen vahinko- ja korvausvastuu siirtyy vahingon aiheuttajalle.

Tiealueen laajentamisella on positiivinen merkitys myös eläinten aiheuttamien liikenneonnettomuusriskien kannalta. Näkemäalue laajenee mahdollisen metsän ja tien välissä. Kun tiealueen laajentamiseen on tämän lain nojalla tarvetta, tulee turvata maanomistajan mahdollisuus saada täysi korvaus menettämästään maa-alueesta. Tätähän edellyttää jo perustuslain säätämisjärjestyksen tulkinta. Tiealueen laajentaminen putkitusten ja sähkö- ynnä muitten kaapelien osalta laajentaa tietysti myös korvausvelvollisten määrää. Lain viimeisessä pykälässä sanotaan "jos muussa laissa säädetystä johtuen lupa ei ole tarpeen". En tiedä, millä lainkohdalla voitaisiin luvan tarve ohittaa, mutta olisi hyvä, että aina vaadittaisiin sijoituslupa putkituksia ja kaapelointia tehtäessä.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakiesitys ja valiokunnan tekemä mietintö on sinänsä varmasti hyvä, ja aivan kuten edustaja edellä kuvasi, on järkevämpää tehdä kaapelointia tienlaitaan kuin metsään, se on aivan selvä kustannuskysymys niin kaapeloitaessa kuin huollettaessa.

Mutta kyllä silti toivon, että tätä lakia sillä tavalla harkiten käytetään, että kun nyt näiden viimeaikaisten myrskytuhojen jälkimainingeissa on lähdetty suunnittelemaan todella voimallista ja nopeaa koko sähköverkon kaapelointia, niin tältä osin mietittäisiin myös sitä, että kun nyt jo, ja uskallan väittää, Suomessa olosuhteet huomioon ottaen on yksi maailman toimitusvarmimmista sähköverkoista ja maailman parhaasta lähdetään tekemään täydellistä, niin rajakustannus, arvoisa puhemies, nousee kyllä todella valtavaksi. On esitetty erilaisia arvioita: 3 miljardia, 5 miljardia, ehkä jopa 7 miljardia euroa, mikä on se ylimääräinen lasku sähkönkäyttäjille siitä, että tämä kaapelointiaste todella nostetaan täydellisen toimitusvarmuuden tasolle, ja se kaikki tulee tuonne maakuntiin sähkönkäyttäjien maksettavaksi. Kaikissa kaupungeissa sähköverkot on jo nyt 100-prosenttisesti kaapeloitu, ja tämä uusi kustannus tulee maakuntien sähkönkäyttäjien maksettavaksi, joten siksi kyllä toivon, että hyvin harkitusti käytetään tätä mahdollisuutta.

Totta kai siinä vaiheessa, kun sähköverkkoja aivan luonnollisesti uusitaan, uusia tieyhteyksiä rakennetaan ja niihin voidaan helposti ja kustannustehokkaasti näitä kaapelointeja tehdä, niin ilman muuta silloin se on paikallaan. Mutta muuten toivoisin, että voidaan pohtia vaikkapa sitä, että jos ostetaan miljoona kappaletta aggregaatteja, sähkövoimakoneita, hintaan 300 euroa kappale, tämmöisiä 2,2-kilowattisia, joilla pystyy vaikka saunomaan sähkökatkon aikana, jos sellainen on taloudessa, niin se maksaa vain 300 miljoonaa ja jää 2,7 miljardia euroa vähemmän perittävää sitten maakuntien sähkönkäyttäjiltä, jos tämä on se huoltovarmuusratkaisu, joka tehdään.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tätä lakiesitystä ovat vauhdittaneet nämä lähihistoriassa olleet myrskyt ja niistä johtuneet sähkönjakelun keskeytykset, ja hyvä pyrkimys on edistää tällä esityksellä sähköjohtojen maakaapelointeja ja parantaa tätä kautta sähkönjakelun toimintavarmuutta.

Mutta yhdyn kyllä edelliseen puhujaan, edustaja Auttoon, siinä suhteessa, että iso savotta on edessä, jos valtakunnallisesti lähdetään tätä maakaapelointia hyvin laajassa mittakaavassa tekemään, jo kustannuksiltaan, mutta silloin tämä on järkevää, kun tehdään näitä uusia tieinvestointeja ja muutoin, että siinä vaiheessa sitten näitä maakaapeleita vedetään siinä samassa yhteydessä. Mutta sinänsä pidän kuitenkin hyvänä sitä, että tälle ei lainsäädännöllisiä esteitä ole ja pyritään siihen tällä esityksellä, että ei aiheuta vaaraa liikenteelle tai myöskään tienpidolle.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityshän on ihan hyvä, ja on ihan järkevää laittaa sähkökaapelit maantien varteen, mutta tässä on nyt sitten otettava kyllä huomioon se, että ei pitäisi määrätä tiukkaa aikataulua sille. Kun tässä tietysti toivotaan, että kyllä ne jossain vaiheessa maan alla ovat, ja kustannukset sitä kautta laskevat, kun niitä ei tarvitse niin paljon huoltaa, mutta täytyy ymmärtää se, että tästä laitosta tulee mielettömät kustannukset.

Jos ajatellaan vaikka nyt kahta erilaista sähköyhtiötä. Helsingin Energialla on tällä hetkellä kaapeloitu sähköverkosta yli 90 prosenttia: ei aiheuta käytännössä mitään toimenpiteitä Helsingin Energialla. Sitten kun otetaan toisena esimerkkinä Järvi-Suomen Energia, niin nämä prosenttiluvut ovat täysin toisinperin. Siellä on yli 90 prosenttia sähköverkosta ilmakaapeleina ja ainoastaan muutamassa kaupungissa ne on pistetty maan sisään. Jos ajattelee myöskin sitä sähköverkon pituutta, niin se on jossain siellä Itä-Suomessa kymmenkertainen Helsingin verkon pituuteen verrattuna. Maaston vaativuus on ihan eri luokkaa, siellä on paljon järviä ja paljon kallioita ja kaikkea muuta. On paljon vaikeampaa kaivaa se sinne. Ja mikä olennaista, niin siellä ei ole niitä asiakkaitakaan kuin murto-osa siitä mitä Helsingin Energialla, maksajia todellakin vähän.

Niin kuin täällä edustaja Autto sanoi, tämä tulee maakuntien sähkön käyttäjien maksettavaksi. Se on aivan älytön ajatus, että jos se aiotaan tehdä niin, että se siirretään sähköyhtiöitten siirtohintoihin. Se käytännössä tarkoittaa, että se sähkön siirtäminen on 100—150 kertaa kalliimpaa tuolla jossain Itä-Suomessa kuin Helsingin Energian alueella. Näinhän tätä ei pidä tehdä missään tapauksessa, tai sieltä muuttaa — minäkin muutan — pois sieltä siinä vaiheessa, jos sähkö tulee niin kalliiksi.

Jos nyt hallitus aikoo tehdä vielä niin, että tietyssä aikavälissä pakotetaan yhtiöt tämä kaapelointi tekemään, niin se käytännössä tarkoittaa, että sitten täytyy olla jonkinnäköinen kustannuksien tasausjärjestelmä.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Olin tuolla Levillä tammikuussa laulamassa ravintolassa, tunnelma lähestyi kliimaksia ja sen jälkeen viideksi tunniksi katkesivat sähköt — tykkylumen vuoksi — koko Länsi-Lapin alueelta, tuolta Heikki Auton alueelta. Täytyy sanoa, että kyllä tämä raadollisella tavalla todisti sen infran heikkouden, mikä meillä on, mistä on paljon puhuttu viime aikoina. Kyllä ilmajohdoista olisi päästävä pitkällä tähtäimellä maakaapeleihin.

Tämä laki todellakin edistää sähköjohtojen maakaapelointia, mutta niin kuin täällä on todettu, niin tässä on tämä kalleus ja se ongelma, että jos se siirtyy maaseudun ihmisten sähkönsiirtomaksuihin, niin se ei ole oikein. Joku kompensaatiojärjestelmä tässä täytyisi ehdottomasti olla.

Se on muuten jännä juttu, että tuolla Tampereellakin, kun on kaunis kesä parhaimmillaan ja turisteja kaupunki täynnä, niin siellä on kadut auki. Tulee yksi porukka, aukaisee kadun ja pistää sen kiinni. Sitten taas tulee seuraava porukka ja aukaisee kadun ja laittaa kaapeleita. Se on tässä lakiesityksessä minusta hyvää, että tässä puututaan nimenomaan tähän koordinointiin, vaaditaan sitä, että eri instanssit tekisivät yhteistyössä näitä kaapelointeja.

Muutenkin tämän kaapeloinnin osalta: jos sen tiealueen ulkopuolelle joudutaan menemään, täytyy ennakoida myös sitä, että joku tie muuttuu kaksikaistaisesta nelikaistaiseksi, ja totta kai siinä täytyy huomioida silloin, jos mennään yksityiselle maalle, että maanomistajat sitten saavat sen riittävän korvauksen tässä tapauksessa. Kyllähän joka tapauksessa nyt aika paljon mennään siinä pientareen puolella, mutta joskus voi joutua ennakoimaan myös näin.

Hyvä hanke, mutta toivottavasti tästä ei tule mitään sellaista, sanotaan, rahallista pommia, aikapommia, maaseudun ihmisille.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys on hyvä siinä mielessä, että nyt lainsäädäntö on kunnossa. Ymmärrän kyllä ilman muuta huolenaiheen tästä talouspuolesta. Etenkin tuolla suurkaupunkialueen ulkopuolella se on ihan perusteltu. Mutta eikö ole hyvä, että laki on kuitenkin kunnossa? Väittäisin, että kun ajan myötä saadaan tämä maakaapelointi tehtyä, niin ihmisten luottamus ja turvallisuus tämän yhteiskunnan toimivuuteen lisääntyy, ja sehän on vain kaikille eduksi. On surullista, kun ihminen joutuu vuorokausia olemaan ilman sähköä.

Otan esiin myös toisen, myöhemmin kolmannenkin, aiheen. Liikenneturvallisuuden kannaltahan tämä on ihan loistava juttu, kun tienvieruksia levennetään parilla metrillä ja ehkä vähän enemmänkin. Ymmärrän toki maanomistajien huolen, mutta liikenneturvallisuuden kannalta se on loistavaa. Jää reagointiaikaa autoilijoille enemmän esimerkiksi hirven tullessa metsästä mutta myös väistömahdollisuuksia. Se on ihan positiivinen asia, jota ei ehkä niinkään ole huomioitu.

Kolmas on tämä kriisiajan tilanne. Sehän on ihan selvää, että jos joku Suomeen päättää luvatta tulla ja hyökätä tänne, niin eihän se tietenkään yksittäisistä kaapeleista ole niinkään kiinnostunut, vaan kyllä muuntajista ja vastaavista. Mutta tämä on hyvä alku tämmöiselle kriisiajan toiminnan suunnittelulle ja tehostamiselle, että saadaan mahdollisimman paljon viholliselta piiloon ja vaikeasti tavoitettaviksi tiettyjä strategisia ja kriittisiä kohteita. Tältäkin kannalta hyvin kannatettava esitys.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja esitteli lakia seikkaperäisesti. Silti totean, että tämä on tärkeä laki, sillä häiriötön sähkönjakelu on nykyaikaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä. Sähkökatkosten seuraukset ovat joskus olleet kohtuuttomia. Sähköverkon pääosan saaminen maan alle on erittäin kallis ja pitkän ajan kestävä urakka, mutta se on joka tapauksessa joskus tehtävä, ja nyt se urakka alkaa.

Tämä laki luo tuolle työlle hyvän pohjan. Ihmettelenkin, miksi vasta nyt tähän työhön ryhdytään toden teolla. Yhdyn myös edustajien Turusen, Alatalon ja Tolvasen huoliin homman kustannuksista, jotka kohdentuvat maaseudun ihmisiin.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuo edustaja Turusen puheenvuoro innoitti ottamaan tämän puheenvuoron ja selventämään hiukan tämän lain tarkoitusta. Missään nimessähän tämä ei ole sähköyhtiöitä velvoittava laki, vaan tämä on mahdollistava laki. Tämän lain tarkoituksena on velvoittaa tienpitäjää myöntämään lupa näiden kaapeleiden sijoittamiseen tiealueelle silloin, kun se ei liikenneturvallisuutta tai tienpitoa haittaa tai vaaranna. Eli tämä mahdollistaa nyt entistä enemmän näiden sähkö- ja viestintäkaapeleiden sijoittamisen tiealueelle.

Tämä on edullinen tapa silloin, kun tehdään uusi investointi, tulee uusi tie ja uusia sähkölinjoja, silloin tämä on ehdottomasti edullisempi tapa kaivaa ne kaapelit sinne maahan, mutta myös siinä tapauksessa, kun vanha linja vaatii peruskorjausta, tämä on ehdottomasti edullisempi tapa viedä kaapelit sinne tien viereen maan alle. Mutta totta on se, että kyllähän ne kustannukset siitä sähkönsiirtoverkosta kohdistuvat aina sinne sähkön käyttäjälle, sille, joka sen sähköverkon päässä siellä on. Sehän näiden myrskyjen, Asta-myrskyn ja näidenkin aikaan oli hiukan ristiriitaista, että kovasti kritisoitiin, mikseivät kaapelit ole siellä ja miksei niitä laiteta sinne maan alle, mutta samaan aikaan ihmiset tietysti moittivat sähköyhtiöitä näistä erittäin korkeista siirtohinnoista, näistä verkkokustannuksista, jotka tälläkin hetkellä ovat kohtuuttoman suuria verrattuna sähkön kulutuksen hintaan.

Mutta vielä tästä tämän asennustavan edullisuudesta. Koko ajan tekniikka kehittyy, viimeisimpänä on niin sanottu maasahaus, joka jättää vain muutaman, ehkä tuuman mittaisen, vähän leveämmän railon siihen tiealueeseen, ja kaapeli (Puhemies koputtaa) upotetaan sinne. Nämä tekniikat kehittyvät, ja samalla kustannus muuttuu edullisemmaksi, että erittäin hyvä kehitys mennä eteenpäin. Mutta laki ei ole siis velvoittava, vaan se on mahdollistava.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Eihän tämä laki ongelmaton sinällään ole, ja varmasti kustannuksia sitten käyttäjille syntyy, mutta kyllä tällä lakiesityksellä, kun se aikanaan toteutuu, myöskin syrjäseutujen ihmisten ja eläjien elinmahdollisuudet ja turvallisuus siinä kasvaa.

En ole ihan varma, onko tämä luku oikein, ja se ei varmaan tuohon tienlaitaan kaivettaessa ihan niin kallista ole, mutta sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet, että kun näitä kaapeloidaan, niin 50 000 euroa per kilometri tulee hintaa, ja sitä kautta tietenkin hieman pelonsekaisinkin tuntein ajattelee tätä asiaa.

Mutta äsken puhuin edellisessä puheenvuorossa siitä, että siellä Rautjärvellä ja Punkaharjulla sitä metsää meni nurin ja tuli maanomistajia paljon eikä metsänomistajia, niin toisaalta onhan se nyt tällä hetkellä niin, että nythän siellä eivät puut kaadu linjojen päälle, ei nimittäin ole mitä kaatua, ja sen takia siellä ei kyllä ole kovin kiire myöskään kaapeloida tällä hetkellä. Ja siellä on paljon pieniä sähköyhtiöitä, joilla ei resurssejakaan sitten kyllä ole käyttää.

Tämä näkemäalueiden laajeneminen on tosi hyvä juttu turvallisuuden kannalta, kun vaikka eläimiä sitten kulkee, niin antaa sitten reagointiaikaa.

Ja edustaja Jokinen puhui tästä, että tämä ei ole velvoittava laki sähköyhtiöille, sähkömarkkinalakihan on jonkun ajan päästä tulossa, ja siellä on sitten kyllä tulossa velvoitteita, mutta ymmärrykseni mukaan erittäin pitkällä ajalla nämäkin velvoitteet sitten toteutuvat.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvaselle vastaisin, että on. Tämä on hyvä asia, että tämä lakipuoli on tässä kunnossa, että mahdollistetaan se, että tien viereen voidaan jatkossa kaapelointeja tehdä. Kysymys on oikeastaan siitä, minkälainen aikataulukysymys on.

Tämä hallituksen esitys ei velvoita sähköyhtiöitä, niin kuin edustaja Jokinen sanoi. Se on totta, ei velvoita, mutta tämä kuuluu osana suurempaan kokonaisuuteen, että sieltä ovat tulossa sitten hallituksen esitykset, jotka velvoittavat sähköyhtiöitä, ja toivon mukaan ne ovat sentyyppisiä, että siellä ei pistetä tiukkoja aikatauluja sähköyhtiöille, koska nämä sähköyhtiöt yksinkertai-sesti eivät ole sosiaalitoimistoja. Ne siirtävät ne kaikki kustannukset kyllä sitten siirtohintoihin, ja siinä joutuvat kansalaiset väkisin eriarvoiseen asemaan, jos sähkö maksaa jollakin alueella mielettömän paljon enemmän kuin jollakin toisella alueella. Ja yhtiön rajat menevät, voi sanoa, näin, että tulee tilanteita, kannattaako ottaa toisen sähköyhtiön verkosta virtaa vai ei. Tämän ei pitäisi kuulua enää nykypäivään.

Toisaalta kyllähän sitten esimerkiksi semmoisissa sähkölinjojen päässä olevissa maatiloissa, joissa on eläimiä, joitten hyvinvointi on riippuvainen siitä, että ilmastointi pelaa ja sähköt pelaavat jnp., on nyt tälläkin hetkellä käytettävissä varavoimaa ja tämäntyyppisiä asioita, että on turvattu sen sähkön tuleminen sinne, vaikkakin sitten linja menisi poikki. Mutta tämä pitäisi pystyä rauhassa tekemään, pitää maalaisjärki tässä mukana sillä tavalla, että kansalaiset eivät eri puolilla Suomea joudu erilaiseen asemaan.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että laki mahdollistaa tiealueen hyväksikäytön kaapeloinnin osalta ja sillä tavoin varmistaa sähkön saatavuutta ja myöskin sen laatua saman tien. Se on oikein hyvä.

Mutta olen samaa mieltä, niin kuin täällä on esille tullut, että nyt siinä suunnitelmassa sähkömarkkinalain muutoksesta, joka on vähän sukua tälle, vähän kaukaa haettuna mutta kuitenkin, voi olla nyt sellaisia elementtejä, joissa toivon, että ollaan hallituksen taholta tarkkana, että ei aseteta täysin eriarvoiseen asemaan maaseudun väkeä, niitä, jotka siellä vakituisesti asuvat ja yrittävät, ja vaikkapa kesäasukkaita.

Kyllähän se vain niin on, että jos se velvoittavuus menee niin pitkälle, että siirtohinnat nousevat kaapeloinnin kustannusten myötä, niin sen laskun maksavat silloin ne, jotka jatkuvasti sitä sähköä käyttävät, ja korvauksen saavat ne, jotka käyttävät sitä satunnaisesti. Näinhän päin se menee, ja tätä en toivo olevan.

Puhemies! Tärkein kaapeloitava kohde maaseudulla on matkapuhelinten tukiasemat. Niille jos minne pitäisi — ei pitäisi, vaan pitää — se kaapelointi saada, koska nyt kaikissa niissä myrskyissä, joita viime aikoina on ollut, suurin ongelma ja välitön ongelma on ollut se, että puhelimet ovat mykistyneet, ja näin ei voi olla, koska se on se ihmisen hätäapuväline, jolla hän apua pyytää, ja se ei saa sieltä ensimmäisenä katketa. Ne akkujärjestelmät, joita siellä tällä hetkellä on, eivät ole riittävät, ja siksi sinne pitää pikimmiten meidän saada lainsäädäntö, jolla velvoitetaan operaattorit, tietysti yhdessä sähköyhtiöiden kanssa, siirtoyhtiöiden kanssa, tekemään riittävä kapasiteetti, joko varavoimaa tai kaapelointi. Se on päivänselvää. Ne linjat eivät saa katketa, vaan ne on pystyttävä kaikissa tilanteissa pitämään yllä. Se on vähintä, mitä turvallisuuden vuoksi voidaan tehdä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On helppo yhtyä edustaja Lepän kommentteihin puhelinmastojen toimivuudesta. Asta- ja Veera -myrskyt opettivat siellä minun kulmakunnallani sen, että ne akut kestävät vajaat 8 tuntia ja sen jälkeen ollaan pimeässä. Maaseudulla varsinkin, kun siellä on muutenkin heikot yhteydet, sitten se yhteydenpito on äärimmäisen vaikeata. Kyllä sinne niitä velvoitteita pitäisi myöskin näille yhtiöille saada, että ne linkkitornit sitten myöskin toimivat pidemmän aikaa kuin ne tällä hetkellä toimivat sen varavoiman ansiosta.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Leppä tuossa kiinnitti ihan samaan asiaan huomiota kuin itsekin, eli kyllä se näin on, että ei niille, jotka vakinaisesti maaseudulla asuvat, siellä saa kohtuuttomaksi muodostua tämä kustannus. Siitä voidaan tosiaan puhua. Tietysti voi tehdä niin kuin keskustan puheenjohtaja Sipilä, ettei ole valtakunnan verkossa ollenkaan, että hoitaa itse sähkönsä.

Edustaja Tolvanen innosti vielä puhumaan siitä, että todella liikenneturvallisuuden kannalta on hyvä, että pientareet ovat riittävän leveät ja siellä ei ole kiviä eikä kantoja, niin että jos sattuu joitakin tieltä suistumisia tulemaan, niin se auttaa.

Yksi asia, mikä täällä vielä piti käsitellä, on se, että kaapeleiden paikkaa koskevan tiedon tulee olla näillä kaivurifirmoilla tiedossa. Me kävimme liikennevaliokunnan kanssa Kanadassa, ja siellähän on netissä kaikki nämä tiedot. No, nyt on puhuttu kyberhyökkäyksistä, että jos vihulaisella on sitten kaikki tiedossa netissä, missä ne kaapelit menevät, niin sehän on aikamoinen riski, mutta toisaalta, niin kuin edustaja Tolvanen sanoi, kyllä se varmaan enempi sieltä voimalan suunnalta lähtee se hyökkäys, että tuskin ihan jokaista kaapelia lähtee sitten hyökkääjä tutkimaan erikseen. Mutta tämä oli asia, jota pohdittiin myös valiokuntakäsittelyssä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme tosiaan lakia maantielain muuttamisesta, jossa sähkö- ja viestintäjohtoja voidaan helpommin laittaa tiealueelle.

Mutta, arvoisa puhemies, on hyvä, että vähän paukkuja annetaan ennen pääsiäistäkin, koska tiedetään, mitä tuleman pitää, tämä on vasta alkusoittoa. Jos tosiaan tulee nyt sitten pääsiäisen jälkeen tämä toimitusvarmuuden lisäämistä koskeva laki, joka tarkoittaa, että sähkökatkokset voisivat olla vain 24—36 tuntia, niin kyllä se vain sitten tietää sitä, että meille maaseudun asukkaille tästä tulee hurjat laskut, koska joidenkin mukaan, jos joka paikkaan tämä maakaapelointi laitetaan, se tietää jopa toistakymmentä miljardia. Toivottavasti sitten, kun tätä lakiesitystä täällä käsitellään, on tämmöinen maalaisjärki tallella, ettei niitä kohta kaikkia yhteen menoon laiteta, vaan pikkuhiljaa. On laskettu, että siirtohinta nousee jopa yli 30 prosenttia kilowattitunnilta. Mietitään tätä sitten pääsiäisen aikana.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli vahvasti esillä myös liikenneturvallisuusnäkökulma, ja sehän on yksi edellytys maakaapeloinnin tienvarteen saamiselle, että se ei aiheuta vaaraa liikenneturvallisuudelle. Mutta kuten edustaja Tolvanen tuossa toi esille, nämä näkymät tien varrella laajenevat, kun tiealuetta laajennetaan, mutta myös sieltä häviää yksi liikenneturvallisuutta vaarantava tekijä eli sähköpylväät. Itsekin niin monta kertaa olen ollut paikalla ja ihmetellyt, miten se auto suistuttuaan löytää juuri sen sähköpylvään sieltä tien varrelta. Eli kyllä tässä liikenneturvallisuusnäkökulma on ihan esillä ja paranee.

Mutta vielä palaan hiukan ajassa taaksepäin: itsekin maaseudulla asuvana ja siellä pitkään asuneena muistan aikoja pikkupoikana, kun puhelin ei toiminut moneen viikkoon, kun ne langat olivat poikki ja puita oli kaatuillut, tai sitten erään tapahtuman, kun yhtenä aamuna huomattiin, että puhelinkaapelit oli viety, kun kupari oli silloinkin arvossaan, ja taas olivat linjat poikki.

Eli viestiyhteyksien merkitys varsinkin poikkeusoloissa on maaseudulla erittäin tärkeä asia, niin kuin edustaja Leppä täällä toi esille. Ja kun tänä päivänä tiedetään myös karjatilojen automatisoinnit ja se, että ne ovat riippuvaisia tietoyh- teyksistä, niin tämähän nimenomaan nyt parantaa sitä haja-asutusalueen sähkönjakelun varmuutta ja sitä kautta myös tietoverkkojen ja tietoliikenneyhteyksien ylläpitoa poikkeusoloissa.

Tämä esitys on erittäin hyvä.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämän keskustelun ilmeiseksi päätökseksi kerron esimerkin elävästä elämästä. Itse rakensin vapaa-ajan asunnon noin 15 vuotta sitten, ja muuntajalle oli matkaa 1,5 kilometriä. Olisin halunnut, että kaapeli olisi vedetty tienvartta pitkin ja maahan upotettuna. Sähköyhtiö sanoi, että he eivät missään tapauksessa halua tämmöistä työtä tehdä. Olisin ollut valmis jopa maksamaan siitä lisähintaa, jottei olisi tarvinnut metsään hakata sähkölinjaa sitä varten, koska tie kulki aika suoraan sieltä muuntamolta meidän rantaan, mutta se ei silloin käynyt. Onneksi maailma muuttuu ja tämäkin on mahdollista.

Sitten edustaja Kärnälle: Kuulin sieltä lukuja tämän homman kustannuksista. Ilmeisesti kyse oli jonkun paksumman voimalinjan vetämisestä maahan. En usko, että tuommoinen normaali maaseudun paikallisjakelukaapeli maksaa tuota summaa.