Täysistunnon pöytäkirja 26/2013 vp

PTK 26/2013 vp

26. TIISTAINA 19. MAALISKUUTA 2013 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

7) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 §:n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

 

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävä lakiesitys koskee hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistusta siten, että muutosten jälkeen Suomessa olisi viisi hovioikeutta ja kuusi hallinto-oikeutta. Uudistuksella vähennettäisiin hovioikeuksien määrää yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Esityksessä ehdotetaan hovioikeuslakia muutettavaksi siten, että nykyisiä hovioikeuksia vähennettäisiin yhdellä. Kuopion ja Kouvolan hovioikeudet yhdistettäisiin Itä-Suomen hovioikeudeksi. Tämän sijoituspaikka olisi Kuopio. Hallinto-oikeuksia ehdotetaan vähennettäväksi kahdella siten, että Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet yhdistetään ja yhdistetyn hallinto-oikeuden sijaintipaikaksi tulee Kuopio edelleen. Lisäksi Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistetään ja hallinto-oikeuden sijaintipaikaksi tulee Oulu.

Hallitus esittää, että tuomioistuinten yhdistämisen seurauksena voidaan hallinto- ja hovioi-keuksien henkilöstöä vähentää pidemmällä aikavälillä noin 20 työvuodella. Suuremmat tuomioistuinyksiköt lisäksi tarjoavat mahdollisuuden monipuolisiin työtehtäviin sekä erityisosaamisen ja muun ammattitaidon kehittämiseen. Edelleen esityksen mukaan esitys ei vaikuttaisi olennaisesti kansalaisten tai oikeudenkäyntiasiamiesten asiointiin hovi- tai hallinto-oikeuksissa.

Perussuomalaiset eivät hyväksy nyt tehtyä esitystä, sillä toisin kuin hallitus väittää, uudistuksella ei saavuteta säästöjä. Esimerkiksi Rovaniemen hallinto-oikeuden lakivaliokunnalle antamassa lausunnossa todetaan, että yhdistymisestä aiheutuu alkuvuosina lisäkustannuksia. Käsillä olevan esityksen mukaan on varauduttava matkakäräjien ja suullisten käsittelyjen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Myös tuomioistuimen henkilöstöön muutostilanteessa kohdistuvista tukitoimenpiteistä syntyisi ainakin jonkun verran kustannuksia.

Oikeusministeriön 23.6.2010 hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittämistä suunnittelemaan asetetun toimikunnan mietinnöstä järjestettiin laaja lausuntokierros. Tämän toimikunnan esityshän oli, että toinen oikeusaste olisi jäänyt Kouvolaan. On kuitenkin ilmeistä, että asian valmistelussa tehdyille selvityksille oli tarkoitushakuisuus. Säästöt kyllä on laskettu erittäin tarkkaan, mutta lisääntyneet kustannukset näyttäisivät kuitenkin sitten enemmän tai vähemmän unohtuneen. Siis tällä kyseessä olevalla ratkaisulla haetaan 2 miljoonan euron säästöjä, mutta nyt näyttää vahvasti siltä, että tämä saavutettu, mahdollisesti saavutettu, säästö kuittaantuu moninkertaisena kustannuksena.

Perussuomalaiset katsovat, että kyseisellä tosiasiallisella säästöohjelmaesityksellä on muitakin haittapuolia. Hallituksen esityksessä hovi- ja hallinto-oikeuksien vähentämiseksi Suomessa on annettu suuri painoarvo vertailuille muiden Pohjoismaiden tuomioistuimiin. Vertailutiedoilla esityksessä tahdotaan sanoa, että Suomessa on yleisesti ottaen liikaa tuomioistuimia ja että Suomessa erityisesti hovioikeudet toimivat tehottomasti.

Tuomariliiton eduskunnan lakivaliokunnalle antamassa lausunnossa todetaan kuitenkin, että kokemukset muissa Pohjoismaissa eivät tue hovi- ja hallinto-oikeuksien vähentämistä. Hallituksen esityksessä on kritisoitava sitä, että vertailusta voi tehdä päteviä johtopäätöksiä vain, jos vertailtavat asiat ja suureet ovat ylipäänsä vertailukelpoisia. Tuomariliitto katsoo, että esityksessä vertaillaan ylipäätään asioita, jotka eivät todellakaan ole vertailukelpoisia.

Määräaikaisuuksilla ei saavuteta parempaa tulosta. Moni henkilö jää myös tässä työttömäksi. Kun istuntoja istutaan muualla kuin yleensä istutaan, syntyy matkakustannuksia. Hallituksen esityksellä heikennetään entisestään kansalaisten saamaa palvelua oikeuslaitoksilta. On myös huomattava, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on antanut viime vuosina Suomelle useita langettavia tuomioita liian pitkistä oikeuskäsittelyajoista. Meiltä puuttuu myös oikeussuojakeinoja oikeudenkäynnin viipymistä vastaan.

Kaiken kaikkiaan voisin sanoa näin, että sinänsä ei ole Kuopiota vastaan eikä Oulua vastaan yhtään mitään, mutta kun tämän toimikunnan alkuperäinen esitys oli se, että Kouvolasta nyt ei ihan kaikkea oltaisi viety, se olisi ollut aika hyvä ratkaisu minun mielestäni tähän, mutta lopettamalla hovi- ja hallinto-oikeudet Kouvolasta hallitus käytännössä edelleen rankaisee muutenkin työpaikkoja menettänyttä Kouvolan seutua.

Tähän liittyy myöskin sitten yksi sellainen merkillinen asia, jonka aion tässä lopuksi vielä ottaa esille. Nyt tähän tuomiopiiriin jää sitten mukaan Pyhtään kunta tuolta Kotkan vierestä, joka on tämän Itä-Suomen alueella ainut kaksikielinen kunta, joka tekee sitten koko tästä tuomiopiiristä kaksikielisen. Tämänkin asian kustannusvaikutuksia voi sitten miettiä. Oikeastaan kyllä tämä on nyt sellainen juttu, että tämä voi olla pyhtääläisille hiukan ongelmallinen tilanne, jos näitä palveluja sitten Kuopiosta saadaan ja heillä on Helsinki kuitenkin sitten ihan vieressä kaksikielisenä paikkana.

Arvoisa puhemies! Esitän tämän kyseessä olevan lakiesityksen hylkäämistä kaikilta osin.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hovi- ja hallinto-oikeuksien yhdistämisen valmistelun vaiheet ovat todella järkyttävä esimerkki siitä, että tarkoitus pyhittää keinot tavalla, jonka lopputulemana mennään sananmukaisesti ojasta allikkoon.

Tässäkin tapauksessa siis kuviteltiin, että suuruus ratkaisee. Sen jälkeen laitettiin toimikuntia ja työryhmiä selvittämään, miten tuo tavoite voitaisiin erilaisin selityksin ja laskelmin osoittaa oikeaksi. Tämän asian osalta perustelut, selitykset ja laskelmat ovat muuttuneet asian valmistelun aikana aina sen mukaan, mistä päin niin sanottu tuuli on käynyt. Se on erittäin huonoa hallintoa.

Viimeistä edellisen mallin mukaan esimerkiksi Kuopiossa ja Kouvolassa sijaitsevat hovioikeudet ja hallinto-oikeudet olisi yhdistetty niin, että toinen olisi toiminut Kouvolassa ja toinen Kuopiossa. Sitten puuttui peliin niin sanottu poliittinen ohjaus, ilmeisesti siilinjärveläistaustaisesti. Toki siinä taustalla hääräsi muitakin poliittisia pelinrakentajia. Laskelmat pantiin uusiksi. Homma hoitui sujuvasti sen jälkeen, kun kymenlaaksolainen ministeri asettui omaa maakuntaansa vastaan. Nyt kumpikin oikeusistuin tulee Kuopioon.

Tärkein peruste tai paremminkin selitysyritys Kuopion puolesta on ollut Kuopion sijainti kartalla. Sitä ministerikin tuolta aitiostaan paperilta esitti. Kyllähän siis Kuopio on lähempänä maantieteellistä keskipistettä kuin Kouvola, se on totta. Silloin kuitenkin unohdetaan käytännön tosiasiat. Väestöllinen painopiste on huomattavasti lähempänä Kouvolaa kuin Kuopiota. Myös liikenteelliset seikat puhuvat erittäin vahvasti Kouvolan puolesta. Näillä seikoilla ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä. Poliittinen peli oli niitä painavampi syy lopulliseen ratkaisuun.

Arvoisa herra puhemies! Toinen todella ikävä piirre tässä suhmuroinnissa on kielipolitiikan sotkeminen tähänkin asiaan. Pyhtään pieni kunta Kotkan länsipuolella on kaksikielinen, koska siellä asuu noin 450 ruotsinkielistä asukasta. Nyt tämä kunta halutaan väen väkisin sisällyttää tu-levien oikeusistuimien toimialueeseen, jotta oikeusistuimista saadaan kaksikieliset. Se tulee aiheuttamaan turhaa työtä ja tarpeettomia lisäkustannuksia.

Voidaan sanoa, että tässä tapauksessa jos missä voidaan puhua pakkoruotsista. 450 ruotsinkielistä asukasta aiheuttaa sen, että noin miljoonan asukkaan alue on kokonaisuudessaan kaksikielinen. Eihän tässä touhussa ole mitään järkeä. Tämähän on jopa suoranaista kiusantekoa. Todettakoon, että Pyhtäältä Helsinkiin on hieman yli 100 kilometriä, ja se on luonnollinen ja käytännöllinen asioimissuunta pyhtääläisille. Sen sijaan Kuopioon on noin 400 kilometriä.

Mielestäni asetettuun kustannussäästötavoitteeseen olisi päästy parhaiten yhdistämällä Kouvolan hovi- ja hallinto-oikeudet saman katon alle. Kuopiossa olisi voitu menetellä samalla tavoin. Näin olisi voitu säästää sekä toimitila- että henkilöstömenoissa ilman, että olisi aiheutettu lisäkustannuksia. Samalla palvelut olisi voitu pitää kohtuuetäisyydellä.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan edustaja Turusen tekemää hylkäysesitystä.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hovi- ja hallinto-oikeuden yhdistäminen on yksi monista Jyrki Kataisen keskittämisratkaisuista, ja keskusta ei usko siihen, että vain yksikkökokoa suurentamalla päästäisiin laadukkaampaan ja tehokkaampaan toimintaan. Keskusta kyllä näkee, että asiaa tulee uudistaa, mutta tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta vähentämällä hovioikeuksien määrää yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Uudistaminen olisi ollut parempi lähtökohta, ja olisi ollut tarpeen tarkastella asiaa laajemmassa näkökulmassa kuin nyt hallitus on sitä tehnyt.

Uudistuksen myötä on paljon puhuttu säästöistä, mutta kuten aikaisemmissakin puheenvuoroissa esille on tullut, niin säästöjä ei pysty muodostumaan, koska nämä toimenpidematkat lisääntyvät ja lisäksi toimitilaratkaisuista tulee lisäkustannuksia.

Arvoisa puhemies! Näiden perusteella esitän vastalauseen 2 mukaisen lain hylkäysesityksen.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän oikeuslaitosreformilakiesityksen tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia, mutta kokonaan eri asia on, pystytäänkö tällä tavoin näitä tavoitteita toteuttamaan niin, että kansalaisten oikeusturva paranee ja oikeusvaltion perusta vahvistuu. Suomessahan on saatu paljon huomautuksia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta, että meidän käsittelyajat ovat usein kohtuuttoman pitkiä. Täällä on eräissä puheenvuoroissa tuotu Kuopio esiin. Minun täytyy kyllä sanoa, arvoisa herra puhemies, että ei tässä kuopiolaisena ole mitään syytä jubileerata.

Oli äärimmäisen valitettavaa, että näin tiettyjä kaupunkeja asetettiin vastakkain. Järkevällä asioiden organisoinnilla olisi voitu status quo säilyttää, työnjakoa olisi voitu kehittää, eri hovioikeudet, eri hallinto-oikeudet olisivat keskittyneet entistä syvemmin joihinkin määrättyihin asioihin, ja tällä tavoin olisi voitu tuoda vaihtopöydälle erilaisia painotuksia ja osaamisia.

Näin ollen olen myös, edustaja Tossavaisen tavoin, kannattamassa edustaja Turusen tekemää hylkäysehdotusta.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallinto- ja hovioikeuslaitosten toimintaa olisi todellakin voinut kehittää hyvinkin paljon. Rovaniemellä on tällä hetkellä toimiva oikeusklusteri. Siitä olisi voinut saada hyvinkin paljon lisää hyötyä aikaiseksi, mutta nytten Rovaniemen hallinto-oikeuden lopettaminen rikkoo tämän klusterin todella pahasti ja tilanne tulee vain heikentymään siellä. Lisäksi muun muassa Kouvolaan olisi voitu siirtää Helsingistä, pääkaupunkiseudulta, muun muassa veroasioiden käsittelyt, elikkä alueellistamisella, toimintoja hajauttamalla olisimme voineet saada aikaiseksi säästöjä, ja jopa toimintaa olisi voitu oikealla tavalla kehittää.

Tämän vuoksi en ole myöskään tukemassa hallituksen esitystä ja kannatan edustaja Pirttilahden tekemää hylkäämisesitystä.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä, kuten on kuultu, hallinto-oikeuksien määrää esitetään pienennettäväksi kahdella nykyisestä kahdeksasta. Uudistuksessa esitetään yhdistettäväksi Kouvolan ja Kuopion sekä Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet. Tässä valitettavaa oli, että oikeusministeri Henriksson linjasi, että Rovaniemen hallinto-oikeus siirtyy Ouluun. Rovaniemi hallinto-oi- keuden tuomiopiirin keskiössä olisi ollut paras mahdollinen sijaintipaikka uudelle hallinto-oikeudelle. Rovaniemelle kuitenkin onneksi jää uudistuksen jälkeenkin pysyvä istuntopaikka hallinto-oikeuden suullisia käsittelyjä varten, mutta Lapin elinkeinoelämän kasvu, saamelaisasiat ja pitkät etäisyydet olisivat kuitenkin puoltaneet pysyvän hallinto-oikeuden toimipisteen säilymistä Rovaniemellä.

Sinänsä sitten tästä hovioikeuspuolesta. Asetusmuutoksella Kainuun käräjäoikeus siirretään Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiristä Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiiriin, jolla näin Rovaniemen hovioikeuden käsiteltävien asioiden määrä tulee kasvamaan ja sen asema vahvistuu. Pidän myös hyvänä sitä, että Oulun hallinto-oikeuden nimeksi esitetään Pohjois-Suomen hallinto-oikeutta tässä lakivaliokunnan käsittelyn aikana, ja se nimenomaisesti kyllä osoittaa paremmin tämän alueellisuuden tässä sitten jatkossa.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on käsittelyssä hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain muutos ja näiden toimipaikkojen lakkautuksia näiltä paikkakunnilta, niin kuin tässä aiemmin kuultiin. Samana päivänä kun tämä asia oli ensimmäisessä käsittelyssä, kuultiin myös siitä, että on selvityksessä käräjäoikeusverkoston tarkastelu uudestaan niin, että käräjäoikeuksien määrää voitaisiin vähentää.

Pidän tätä kehitystä varsinkin käräjäoikeuksien osalta huolestuttavana, tämmöisenä periaatteellisena kysymyksenä siltä kannalta, miten kansalainen kokee saavansa oikeutta silloin, kun on itse asianomistajana tai vaikkapa epäiltynä ja tuomiota saamassa. Perinteisesti, aikoinaan tämä käräjienpito oli hyvin yhteisöllinen tapahtuma, ja se oli siinä lähiyhteisössä tapahtuva tapahtuma. Siihen kuului lautamiehet, ja istunnot olivat julkisia, niin kuin tänäkin päivänä istunnot ovat julkisia, mutta harvemmin siellä väkeä lehterillä on.

Näissä hovi- ja hallinto-oikeuksissahan suuri osa asioista on kirjallisessa menettelyssä, ja silloin se etäisyys sieltä kotikunnasta ei ole niin merkityksellinen. Mutta käräjäoikeuksien suhteen näen kyllä sen, että käräjäoikeusverkostoa ei ole syytä entisestään harventaa. Jos paineita sitten on, niin tulisi toisaalta tarkastella niiden rikoksien määrää ja laatua, mitä sinne käräjäoikeuksien käsittelyyn viedään. Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa rattijuopumuksen, joka voitaisiin aivan hyvin lainmuutoksella käsitellä niin, että siitä rangaistuksen voisi antaa rangaistusmääräysmenettelyssä poliisin toimesta silloin, kun asia on selvä ja esitutkinta on toimitettu. Tällaisten asioiden vienti käräjäoikeuksiin ja oikeuslaitokseen rasittaa turhaan tätä meidän muutenkin niukkojen resurssien varassa painivaa oi-keuslaitosta.

Keskustelu päättyi.