3) Hallituksen esitys laeiksi asunto-osakeyhtiölain
5 ja 39 §:n ja asuntokauppalain 2 luvun 8 §:n
muuttamisesta
Kari Uotila /vas:
Arvoisa rouva puhemies! (Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Kehotan edustajia rauhoittumaan!
Tämä hallituksen esitys laeiksi asunto-osakeyhtiölain
5 ja 39 §:n ja asuntokauppalain 2 luvun 8 §:n
muuttamisesta ja siitä annettu mietintö on nyt
toisessa käsittelyssä. Viitaten siihen, millaisia
puheenvuoroja aikoinaan lähetekeskustelussa käytettiin
ja myös ensimmäisessä käsittelyssä ...
(Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Olkaa hyvä, ed. Uotila.
Kiitoksia, arvoisa puhemies. — Kiinnittäisin
huomiota lähinnä hissikysymykseen. Suomen väestön
ikääntymisongelmaankin liittyen on hyvin merkittävää se,
että asuntopoliittisessa strategiassa on otettu hyvin keskeiselle
sijalle se, että Suomessa rakennettaisiin hissejä niihin kerrostaloihin,
joista ne vielä tällä hetkellä puuttuvat.
Tällä tavalla pystytään edesauttamaan muun
muassa vanhusväestön kotona asumista ja sillä tavalla
pitämään vanhuksia avohoidon piirissä ja
siirtämään laitoshoitoon siirtymistä myöhäisemmäksi.
Yhteiskuntahan tukee hissien rakentamista myöskin hissiavustuksin
... (Hälinää)
Puhemies:
(koputtaa)
Nyt kehotan edustajia käymään yksityiset
keskustelunsa salin ulkopuolella. Puheenvuoro on ed. Uotilalla.
Arvoisa puhemies! Myös jotkin kunnat, muun muassa Helsinki,
ovat tehneet kuntakohtaisen päätöksen
kunnan myöntämistä hissiavustuksista,
ja samoin tällainen päätös on
tehty myöskin Espoon budjettineuvotteluissa tämän vuoden
budjettia käsiteltäessä. On hyvä,
että muiden asumistasoa nostavien hankkeiden ohella myöskin
hissien toteuttaminen helpottuu tämän lainsäädännön
hyväksymisen jälkeen. Toivottavasti hyväksyminen
ja vahvistaminen tapahtuvat varsin nopeasti ja voimaantulo siten myös.
Hissit ovat tietenkin, jos niitä verrataan ja ehkä vähän
virheellisesti tässä lainsäädäntöhankkeessa
on verrattu esimerkiksi parvekelasitukseen, vähän
erilaisessa asemassa. Ne ovat talokohtaisia hankkeita eivätkä niin
asuntokohtaisia kuin esimerkiksi parvekkeiden lasittaminen on. Varmasti
keskustelu tulee jatkumaan siitä, millä tavalla
yhdenvertaisuusperiaate ja kustannustenjako toteutuu asunto-osakeyhtiöissä hissien
rakentamisen maksamisessa. Jos uloskäynti on ensimmäisestä asuinkerroksesta
eikä hissi sillä tavalla anna konkreettista hyötyä ensimmäisen kerroksen
asukkaalle tai jos taloyhtiöön kuuluu sekä rivitalokiinteistöjä että kerrostalokiinteistöjä,
varmasti herää keskustelua siitä, mikä on asukkaiden
saama hyöty ja etu siitä, että enemmistöpäätöksellä tämän
lain hyväksymisen jälkeen päätetään
hissi toteuttaa.
On kuitenkin muistettava, että eräällä tavalla joka
tapauksessa taloyhtiön ja asuntojen arvoa nostaa se, ovatko
ne niin sanottuja hissittömiä taloja vai onko
niissä hissit. Tietysti on monia muita tapauksia. Voidaan
arvioida sitä, että vaikka asuu ensimmäisessä kerroksessa
ja vaikka uloskäynti on suoraan kadulle, niin hyötyä tulee,
jos ei muusta, niin naapurissa käynnistä tai jos
yläkerrassa on vinttikomerot, niin siellä käymisestä.
Vanhusten lisäksi hisseistä hyötyvät
myöskin lapsiperheet, joilla on pieniä lapsia
jne. Aika merkittävä joukko ovat myöskin
liikuntaesteiset, joiden kotona asuminen on mahdollista vain sen takia,
että pystyy hissiä käyttämään.
Valiokunnan mietinnössä on ponsi, jossa kehotetaan
hallitusta tarkoin seuraamaan sitä, millä tavalla
tämä uusi laki vaikuttaa asunto-osakeyhtiön
päätöksentekoon, ja pyydetään
myöskin selvittämään sitä,
millä tavalla voitaisiin ohjeistaa jyvitystä eli
tasapuolista kohtelua ja kustannustenjakoa mahdollisin ohjein. Tämä on
ihan perusteltua. Mutta kun korostan vielä hissien rakentamisen
tarvetta, toivon kuitenkin, että selvitystyössä,
mihin tämä ponsi selvästi hallitusta
velvoittaa, ei missään nimessä laadittaisi
järjestelmiä ja sellaista byrokratiaa, joilla
tavalla tai toisella hidastuisi tämä nyt myönteisessä vauhdissa oleva
hissien rakentamiskehitys. Mutta varmasti sen suuntaiset malliohjeet,
joissa esimerkiksi askelmamäärän mukaan
tai joillakin muilla kriteereillä annettaisiin asunto-osakeyhtiöille
selkeitä viestejä siitä, millä tavalla
tasapuolinen kohtelu erityisesti hissien rakentamisen osalta voitaisiin kustannustenjaossa
huomioida, ovat ihan tarpeen. Tältä osin ponsi
on varmasti ihan paikallaan. Jatkossa sekä seurantaa että selvitystä varmasti
tarvitaan.
Tarja Kautto /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Uotila otti hyvin keskeisen tekijän
esille lainmuutoksen yhteydessä. Yksi perusasia, minkä takia tätä lainmuutosta
nimenomaan lähdettiin hakemaan, oli se, miten niin sanotuissa
vanhoissa kiinteistöissä pystyttäisiin
nykyistä paremmin toteuttamaan nimenomaan hissiratkaisuja,
koska usein ihmisillä saattaa olla joko juuri sen mukaisesti,
missä kerroksessa he asuvat, tai siksi, että he
yksinkertaisesti mieluummin liikkuvat ne rappuset, käsityksiä siitä,
tulisiko heidän osallistua ja millä määrällä hissien
kustannuksiin.
Minun mielestäni peruskysymys tässä on
se, että on lähestyttävä asiaa
siltä pohjalta, että ainahan esimerkiksi tällä hetkellä,
kun määräyksetkin vaativat, että taloihin,
joissa on useampi kerros, tulee automaattisesti hissi, siinä yhteydessä ei
mitenkään pohdita sen kummemmin sitä,
jyvitetäänkö se eri tavalla eri asukkaille.
Valiokuntakäsittelyn yhteydessä halusimme kuitenkin
ottaa jyvitysmallin esille jo ihan siitäkin syystä tosiaan,
että asunto-osakeyhtiössä voi olla eri
tyyppisiä taloja. Se voi sisältää rivitaloja, se
voi sisältää kerrostaloja jne. On myöskin
sellaisia kiinteistöjä, joihin suoraan maan tasolta pääsee
ensimmäiseen kerrokseen. On ymmärrettävää,
että silloin ensimmäisessä kerroksessa
olevilla asukkailla on tästä hieman erilaisia
käsityksiä.
Samoin tietysti asukkaat saattavat olla hyvin erilaisessa maksuvalmiustilanteessa.
Siihen nähden valiokunta yritti myös kartoittaa
sitä, kuinka löydettäisiin jonkinlainen
kohtuullisuuslinja, että tällä tavoin
ei mahdollisesti vaarannettaisi joidenkin asukkaiden kykyä selviytyä omista
maksuistaan ja kustannuksistaan.
Minun mielestäni linjaus, mistä puhuimme,
eli että näiden hankkeiden pitäisi olla
rinnastettavissa sellaisiin vaatimustasoihin, mitä tällä hetkellä rakentamisessa
noudatetaan, on hyvä lähtökohta. Itse
olisin kyllä ollut valmis tarkistamaan jopa sitä,
että tämmöisessä laatumäärityksessä olisi tullut
nimenomaan mainituksi aravatasoinen rakennustuotanto, mikä silloin
olisi vielä ehkä voimakkaammin ottanut kantaa
siihen, mihin kustannustasoon nämä vaadittavat
muutokset tulisi tehdä.
Toinen paljon keskustelua herättänyt kysymys
oli hissien lisäksi nimenomaan parvekeratkaisut. Useinhan
on niin, että samassa talossa on parvekkeellisia huoneistoja
ja ilman niitä olevia. Kun jälkikäteen
tehdään näitä ratkaisuja, tietysti ne,
joilla ei ole parveketta, joutuisivat kohtuuttomaan tilanteeseen
verrattuna taas niihin, keillä nämä parvekkeet
on. Lisäksi on sellaisia taloja, joissa parvekkeet ovat
hyvin eri suuruisia. Se ei ole välttämättä sidottu
huoneiston suuruuteen, joten voi käydä niin, että suuren
huoneistoneliömäärän omistavalla
on kuitenkin pienempi parveke verrattuna taas siihen, että pienen
huoneistoneliömäärän omistajalla
on iso parveke. Tässä halusimme ottaa kantaa niin,
että lasituksesta aiheutuvat kustannukset määräytyisivät
sen mukaisesti, mitä se todella tulee yksittäisen
parvekkeen kohdalta maksamaan. Muutoin mielestäni tämä lainsäädäntö on
uuteen, moderniin, nykyaikaiseen asumiseen painottuva lähtökohta,
mikä on ollut aivan hyvä.
Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluaisin ottaa esille ympäristövaliokunnan
viimeisessä muistiokohdassa tämän asian
osalta sen, että halusin tähän erityisesti
mainittavan, että kun asunto-oikeudet ovat lakkautuneet,
pystyttäisiin kuitenkin riitatapauksissa hakemaan jotakin
muunlaista käsittelyä asioiden ratkaisemiseen
kuin käräjäoikeuskäsittelyä.
Minusta käräjäoikeuskäsittely
sinänsä jo aiheuttaisi sen, että se olisi
monille ihmisille turhan suuri kynnys ja toisaalta aiheuttaisi turhia
kustannuksia. Niinpä toivonkin, että tämän
lain seurannassa otetaan tarkasti huomioon, minkä tyyppisiä riitatilanteita
ja oikeuskäsittelyjä tämä rupeaa
poikimaan, ja yleensä seurataan laajemminkin tämän
toteutumista, niin että tarvittaessa voitaisiin perustaa
esimerkiksi lautakuntatyyppisiä elimiä, joissa
kiistatilanteita voitaisiin ratkaista.
Klaus Hellberg /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä lakiehdotus
on erittäin tervetullut. Tässähän
lähdetään siitä, että voidaan kiinteistöissä suorittaa
perusparannuksia, joilla kiinteistö saatetaan ajankohdan
tavanomaisia eli nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaan kuntoon enemmistöpäätöksin.
Mehän tiedämme, että on paljon esimerkiksi
kaapelitelevisioverkkoon liittymisiä, joissa joissakin
taloyhtiöissä pieni vähemmistö on
pystynyt jarruttamaan, ettei ole pystytty liittymään
kaapelitelevisioverkkoon, vaikka kaapeli on kulkenut kadulla isojenkin
kerrostalojen vieressä. Sen lisäksi on hyvä asia,
että tässä ennakoidaan nyt antennijärjestelmät
digitalisointiin nähden ja muihin mahdollisiin tietoliikennejärjestelmien
uudistuksiin nähden, joita on tulossa. Näin voidaan
vanhemmissakin taloissa siirtyä nykyaikaan, niin että taloyhtiöiden
enemmistö voi päättää,
ollaanko mukana vai ei olla.
Suurin uudistushan tässä asiassa on tietysti hissien
rakentaminen ja sen mahdollistaminen laajemmassa mittakaavassa kuin
tällä hetkellä. Nythän valtion
asuntopoliittisen strategian yhtenä tavoitteena on rakentaa
hissittömiin taloihin hissejä, ja tämä on
erittäin tärkeä asia kaupunkialueella,
missä on paljon vanhuksia, lapsiperheitä jne.
ja on vanhempia taloja, joissa hissejä ei ole. Siinä mielessä on
tietysti hyvä, että nyt lähdetään
myös konkreettisemmin toteuttamaan tätä valtion
asuntopoliittista strategiaa.
Tässähän on tietysti se iso ongelma,
että hissit jälkikäteen asennettuina
ovat varsin kalliita, mutta nykyaikana on jo pystytty teknisesti
varsin kohtuuhintaisiin ratkaisuihin. Hissiyhtiöt ovat pystyneet
kehittämään sellaisia hissijärjestelmiä jo
vanhempiin taloihin, että kustannuksetkin pysyvät
kohtuullisina. Ongelma tässä on ollut se, että ne
siellä asuvat ihmiset, jotka omistavat ensimmäisessä kerroksessa
olevia asuntoja, eivät ole hirveän kiinnostuneita
hissin saamisesta taloon. Mitä ylempänä asutaan,
sitä suurempi kiinnostus tietysti on. Sen takia minusta
on erittäin hyvä, että valiokunta lähtee
siitä, että hallitus selvittäisi, voidaanko
jollain jyvityssysteemillä asettaa ehtoja, joilla korjausavustukset
jollain lailla jyvitettäisiin, niin että hyötysuhde
otettaisiin siinä huomioon. Mutta tämä on
tietysti tarkoin selvitettävä, ettei siitä tule
myöskään estettä mahdolliselle
korjaustoimenpiteelle.
Minusta on nyt hyvin tärkeätä, että valtio
lähtisi sillä lailla mukaan, että myöskin
kunnat saataisiin entistä aktiivisemmin mukaan tähän.
Joissakin kunnissa jo tällä hetkellä tuetaan
hissien rakentamista vanhoihin taloihin. Kun valtio on siinä mukana
ja kun vielä erityistoimenpitein koetetaan edesauttaa ja
helpottaa tätä toimenpidettä — toivottavasti
myös valtio tulee panostamaan entistä enemmän — niin
uskon, että aika nopeassa aikataulussa voitaisiin saada
vanhoista kerrostaloista monet varsin nykyaikaiseen kuntoon. Näin
ne voisivat paremmin hyödyttää asukkaiden
tarpeita eikä varsinkaan vanhusten tarvitsisi muuttaa pois
taloista esimerkiksi sen takia, etteivät he pysty kerroksia
kulkemaan, vaan hissit hoitaisivat tämänkin toiminnan.
(Ed. Kautto: Tukeeko Porvoo?) — Ensi vuonna. (Ed. Kautto: Hyvä!)
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan kannalta
ja puolesta haluaisin todeta, että valiokunta todella käytti
aikaa tämän asian käsittelyyn ja tämän
mietinnön tekemiseen. Tämä on yksimielinen
mietintö, jossa on nimenomaan, voisi sanoa, kipupisteitä,
vaikeita asioita, joita täällä on jo
käsitelty. Parvekelasitus ja hissit käyvät
esimerkkeinä, ja niihin paneuduttiin. Viittaan ensimmäiseen
käsittelyyn. Valiokunnan kannanotot tuotiin ensimmäisessä käsittelyssä hyvin
yksityiskohtaisesti esille pöytäkirjaan ja muutenkin.
Tyydyn nyt vain toteamaan valiokunnan lausumaehdotuksesta sen, että normaalin
seurannan painottaminen on lausumaehdotuksen ensimmäisenä kohtana,
muutosten vaikutus asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoon
ja edelleenkin ed. Hellbergin mainitsema ohjeistus kiinteistöjen
suhteen, nimenomaan jyvitysasian käyttöönottamiseen,
jossa valtion varoista myönnettäviä tukia
käytettäisiin apuna. Muutenkin lopuksi, puhemies,
tämä asia on sen kaltainen, että se varmasti
lisää myös paineita valtion tukien suuntaan.
Paula Kokkonen /kok:
Arvoisa puhemies! Pidän tätä hissiasiaa
ja lainmuutosta erittäin tärkeänä,
vaikka en kuulukaan ympäristövaliokuntaan enkä ole
ollut siellä asiaa käsittelemässä enkä pidä asiaa
myöskään perustuslaillisena kysymyksenä.
Tämä on minusta erinomainen asia juuri hissirakentamisen
vuoksi. Totean niille, jotka täällä totesivat,
että osa vastustaa asiaa siitä syystä,
ettei halua käyttää hissiä:
eihän sitä tarvitse käyttää,
vaikka se siellä on. Terveetkin ihmiset saattavat tilapäisesti
olla sillä tavalla sairaita, että joutuvat käyttämään
hissiä, ja on raskaita kantamuksia jne. Hissi, kuten tunnettua,
nostaa myös asunnon arvoa.
Haluan kertoa myöskin, että kotikaupunkini Helsinki
järjestää jo nyt tilaisuuksia kansalaisille,
joissa kerrotaan hissirakentamisesta, valtion 40 prosentin tuesta,
ja myöskin Helsinki antaa 10 prosenttia tukea hissirakentamiseen
vanhoihin kiinteistöihin. Helsinki on tiettävästi
ensimmäisenä kuntana palkannut hissiasiamiehen,
jonka tehtävänä on järjestää tilaisuuksia,
joissa kerrotaan hissirakentamisesta, kerrotaan erilaisista eduista,
esitellään malleja, miten hissejä on
rakennettu vanhoihin kerrostaloihin, kerrotaan ja näytetään
malleja erilaisista toteutuksista myöskin vanhoihin rakennuksiin
ja suojeltuihin rakennuksiin, kerrotaan myöskin maksujen
jyvityksistä.
Täällä on paljon puhuttu jyvityksestä.
Haluan korostaa, että jyvityksiä on tehty jo ihan
vapaaehtoiselta pohjalta. Ne näyttävät
hyvin kohtuullisilta ja järkeviltä malleilta.
Eli en ole aivan vakuuttunut siitä, että on nyt
perättävä heti jälleen valtion
viranomaisten ohjausta ja mallinnusta esimerkiksi lainan ehdoksi.
Byrokratiaa ei pitäisi näissä asioissa
lisätä, koska kysymys on juuri siitä esimerkiksi
hissiasiamiehen palkkaamisen kohdalla, että saataisiin
asiat sujuvasti ja nopeasti eteenpäin. Hän myös
avustaa ihmisiä virkakoneistossa, jotta saadaan asiat ja
paperit koneiston läpi mahdollisimman nopeasti. Myöskin
maksujärjestelyjä on nyt jo räätälöity,
ja hissirakentamiseen voidaan saada erittäin pitkäaikaisia
lainoja, jopa 30 vuodelle voidaan hissin kustannukset jaksottaa.
Kiinteistöliitto on tiettävästi myöskin
arvioinut maksuvelvollisuuksien kohtuullisuuksia jne. Minusta näyttää siltä,
että tämä asia on aika hyvin jo menossa
valtakunnassa, ja hyvä on, että saadaan laki,
joka vakiinnuttaa tämän toiminnan. Totean vielä kustannuksista,
että tiettävästi tällä hetkellä Helsingissä keskiverto
neljäkerroksiseen kerrostaloon on hissi maksanut viime
aikoina noin 500 000 markkaa per porras.
Tarja Kautto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kokkoselle haluaisin huomauttaa, että todellakin
katsoimme myös valiokunnassa, että aina erilaisia
käsityksiä on ja ettei tarvita kuin kunnon kaatuminen,
ja meistä saattaa tulla hyvinkin hissin tarvitsijoita sen
jälkeen. Nämä asiat on tietysti otettava
huomioon.
Sinänsä jyvitysratkaisu on aivan hyvä.
Tiedämme, että malleja on ollut ja tehty, mutta
halusimme nostaa sen tähän esiin sen takia, että se voisi
olla yksi merkki tai osoitus taloyhtiöille, että mahdollisesti
syntyviä kiistoja, joita tällaisesta herkästi
valitettavasti syntyy, voitaisiin ratkaista tätä kautta.
Tämähän ei mitenkään
tee sitä ratkaisua kielletyksi tai mahdottomaksi, se antaa mahdollisuuden
jatkua tälle toiminnalle. On olemassa todella sellaisia
taloyhtiöitä, joissa on rivitaloja sekä kerrostaloja,
ja sen takia minun mielestäni jyvityksestä on
tärkeä puhua.
Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Voisin kuvitella, että jos on rivitaloja,
jotka eivät hissiä tarvitse, ne eivät
osallistu kustannuksiin, vaan ne, jotka asuvat taloissa, joihin
hissi tulee, osallistuvat kustannuksiin. Jos jossakin talossa on
matala siipi, joka ei myöskään tarvitse
hissiä, minusta silloin on kohtuullista, että he
jäävät tämän ulkopuolelle.
Kuten totesin, olen ymmärtänyt, että Kiinteistöliitto
on näissä asioissa neuvonut ja avustanut. Kuulin juuri
eilen, että ainakaan toistaiseksi ei tiettävästi
ole ollut yhtään ainoata riitaa tuomioistuimissa näistä asioista.
Kalevi Olin /sd:
Arvoisa puhemies! Kun kansanedustaja haluaa puhua konkreettisista
asioista, niin tässähän on mahdollisuus:
hisseistä, portaista ja monesta muusta. Totta kai meidän
on hyvä osoittaa kiinnostuksemme kaikkiin näihin kysymyksiin.
Keskustelussa jälleen tulee mieleeni se, kun kuuntelin
erityisesti ed. Kauton puheenvuoroja, että hän
varsin usein tuo tänne eduskunnan istuntosaliin myöskin
valiokunnan vaikutteita. Se on mielestäni hyvä meille,
jotka emme ole juuri siinä valiokunnassa. Tämä laittoi positiivisesti
minut puheenvuoron pyytämään.
Toisaalta, arvoisa puhemies, tämän sinänsä tärkeän
esityksen taustalla ikääntyvällä väestöllä näyttää asiaan
liittyvän joitakin pelkoja, ennakkoluuloja, ehkä tarpeettomiakin,
että nyt asunto-osakeyhtiöissä nuorempi
väki tekisi hyvinkin merkittäviä päätöksiä esimerkiksi
Internet-yhteyksistä, jotka heidän mielestään
ovat kalliita. Kun on keskusteltu, tämä on ollut
erinomainen mahdollisuus puhua myös tietoyhteiskunnasta eläkeikäisille
ihmisille, ja heidän asenteensa on aika nopeasti muuttunut,
kun he havaitsevat, että esimerkiksi Internet-yhteydet
eivät olekaan niin arvokkaita, vaan pikemminkin nekin nostavat, kun
päätöksenteko muuttuu, asuntojen arvoa.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys kaiken
kaikkiaan voi edistää osakeyhtiömuotoisen
asumisen toimivuutta. Ennen kaikkea se voi tukea sitä,
että kun taloyhtiöissä tehdään
perusparannuksiin liittyviä päätöksiä,
kun pelisäännöt selkiytyvät,
voi ajatella, että ihmisten naapurisopu säilyy
vielä peruskorjausvaiheiden jälkeenkin. Muutamia
esimerkkejä tuli päinvastaisista tilanteista valiokuntakäsittelyn
aikana. Ennen kaikkea tämä hisseihin liittyvä parannus-
tai lakiehdotus siltä osin tukee elämänkaariasumista,
ei pelkästään liittyen ikääntymiseen
vaan ihmisen eri elämänvaiheiden, ehkä kriisien,
helpottamiseen, liikkumista omassa asuinympäristössään.
Haluan vielä toistaa Helsingin hyvän esimerkin.
Kun Helsingissä perustettiin hissiasiamiehen virka, ihan
kunnallinen virka, monet ihmettelivät, kuinka vuosien erilaisten
säästöbudjettien jälkeen sitten
tällainen virka perustettiin. Me otimme tämän
hissiasiamiehen tehtävän osaksi vanhusten palvelujen
järjestämistä, ja kyllä se on osoittautunut
erittäin positiiviseksi ratkaisuksi. Veronmaksajat kokevat
hänen konsultaatiotyönsä hyvin tervetulleeksi.
Hän on sekä kaupungin vuokrataloyhtiöiden
että yksityisten kiinteistöyhtiöiden
käytettävissä, ja kysyntä on
erittäin kova. Nyt jo, arvoisa rouva puhemies, on voitu saada
sovittelevia ratkaisuja, ja nimenomaan tämä ehkä porraslukumäärään
liittyvä hyvitys kustannuksissa on hänen avullaan
voitu monta kertaa saada sovussa syntymään.
Kuitenkin valtakunnassa on tähän mennessä kymmenen
vuoden aikana rakennettu vasta 500 uutta hissiä. Jos nyt
ajattelemme, että jo perusparannusavustuksia käytetään
paljon ja vielä kunnat tulevat omalla panostuksellaan mukaan,
niin toivoa sopii ensinnäkin, että valtion avustuspanos
ei pienene, ja sitten toisaalta, että monet kunnat lähtisivät
omalta osaltaan katsomaan, että tämä on
kunnan hyvän asumisen strategiaa. Helsingin kaupunki varasi
budjettiinsa tälle vuodelle 3 miljoonaa. Se tulee käytettyä,
ja merkitsee sitä, että valtion avustuksen lisäksi
helsinkiläiset yhtiöt saavat 10 prosentin lisäavustuksen.
Arvoisa rouva puhemies! Olen tehnyt myös kirjallisen
kyselyn tästä asiasta. Kysyn sen perään,
olisiko mieltä saada valtakunnallinen hissiasiamiehen vakanssi
esimerkiksi ympäristöministeriöön,
jotta saisimme kaiken kaikkiaan vauhtia näihin hissien
rakentamisiin ja ehkä mielekästä kohtaantoa
myös valtion perusparannusavustuksille.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Mielestäni ympäristövaliokunnan
mietintö on harvinaisen hyvä ja ansiokas, puuttuu
moneen tärkeään asiaan. Itse korostaisin
sitä, kun täällä viitataan muun
muassa kaapelitelevisioverkkoihin ja muihin vastaaviin, että eräällä alueella Suomenniemeä
on
erilaisia uskontokuntia, jotka suhtautuvat sangen kriittisesti tällaisiin
nykyaikaisiin asioihin. Toivoisin, että silloin kun jyvitetään,
huomioitaisiin nämä seikat, mutta toisaalta myös
samalla se, että huoneiston arvo tietysti nousee, eli että jyvitys
olisi oikeudenmukainen siltä osin.
Toivoisin määrätynlaista ohjeistusta
nimenomaan sen johdosta, että niin kuin valiokunta mietinnössään
toteaa, nyt kun asunto-oikeudet on lakkautettu, riidat menevät
käräjäoikeuksiin, ja se on hyvin kallis
ja monimutkainen järjestelmä nykypäivänä nimenomaan
oikeuskäsittelynä. Toivoisin todella, että järki
voittaisi nimenomaan silloin, ettei ahneudelle annettaisi liikaa valtaa
silloin, kun enemmistöpäätöksillä voidaan
näitä tehdä.
Hanna Markkula-Kivisilta /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle tekisi melkein mieli sanoa,
että kannattaa tutustua ympäristövaliokunnan
mietintöihin noin laajemminkin. Ne ovat aika korkeatasoisia
noin ihan yleisestikin ottaen, eikä tämä mietintö tee
siinä poikkeusta. Meillä on paitsi tietysti fiksut
edustajat erittäin hyvä valiokuntaneuvos, joka
osaa kirjoittaa vielä viisaammin kuin me aina osaamme puhua.
Niin kuin tästäkin keskustelusta on huomannut,
lakiesityksen ehkä tärkein pointti on hissien rakentamisen
edistäminen. Se on nyt tullut moneen kertaan selostettua,
minkä takia se on tärkeää. Itse
suhtaudun hyvinkin kriittisesti parvekelaseihin ja katson, että ne
ovat hyvin vaikeasti rinnastettavissa näihin muihin asioihin,
muun muassa juuri hisseihin.
Vuosia sittenhän käytiin paljon keskustelua siitä,
että nimenomaan yksittäinen ihminen saattoi estää asunto-osakeyhtiön
liittämisen kaapelitelevisioverkkoon ja siitä tuli
isojakin riitoja loppujen lopuksi asuntoyhtiöissä.
Sekin ratkeaa tällä. Myös kaikki tietoliikenneverkot,
laajakaistojen vetämiset ja muut ovat nykypäivää ja
varmasti nostavat asuntojen arvoa, kun ne saadaan tehtyä.
Jyvitysmallista on täällä paljon
puhuttu. On varmasti totta, että ei kukaan halua lisää ikään kuin
byrokratiaa luoda, mutta on mielestäni erittäin
hyvä, että ministeriö jollain tavalla
antaisi esimerkiksi erilaisia malleja, miten jyvityksiä voi tehdä.
Jyvityksenhän täytyy olla erilainen silloin, kun
puhutaan hisseistä, parvekelaseista, pihaistutuksista tai
saunatilojen korjaamisesta, koska ne hyödyttävät
eri ihmisiä eri tavalla. Jyvitysmallien hakeminen jo saattaa
kylvää hieman eripuraa asunto-osakeyhtiössä,
ja siinä mielessä on mielestäni erittäin
hyvä, jos ministeriöllä on antaa ikään
kuin jyvitysmalleja, miten näitä voitaisiin ratkaista.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Edellinen puhuja oikeastaan totesikin
sen, mitä ajattelin todeta. Todennäköisesti
tapahtuu sillä tavalla, että ainakin alussa mahdollisesti
tulee riitoja. Koska jos on vanhempaa porukkaa ja nuorempaa porukkaa
samassa talossa, mahdollisesti tavoitteet ovat vähän
toisenlaiset molemmilla. On tullut monia tapauksia meidänkin
maakunnastamme.
Olen tehnyt kirjallisia kysymyksiä näistä aiheista,
koska riita on lähinnä siitä, jotta ei
ole oltu tyytyväisiä jyvitykseen joissakin tapauksissa. Joissakin
rapuissa ei ole ollut vaikka hissiä ollenkaan, niin yhtiövastike
on saman suuruinen kuin niillä, joilla on hissi. Kaapeli-tv-yhteyksistä on tullut,
otetaanko tai ei, hyvin paljon eripuraa. Tässä voi
käydä sillä tavalla pitkässä pelissä,
jotta ihmiset voivat lajittautua, semmoisista taloyhtiöistä hankkivat
osakkeen, joissa on vähän saman tyyppiset ajatukset.
Voi olla, että joku voi myydä osakkeensa pois,
kun ei tykkää, kun enemmistö on hänen
mielestään väärässä,
mutta sehän on ihan luonnollista. Toivoisi kuitenkin, jotta
joustavuutta löytyisi puolin ja toisin näissä ja
jyvitysjärjestelmään saataisiin jonkin
tyyppinen ohjeistus. Lienee mahdollista muuttaa jyvityksiä käräjien
kautta, jos se on koettu epäoikeudenmukaiseksi, jotta ei
saa jotain etuutta. Ne ovat aika pitkiä prosesseja. Välttämättä ei
tiedä aina lopputulosta, eivätkä asukkaat
uskalla lähteä tömmöiseen.
Tarja Kautto /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Halusin vain sen oikaista, että jyvitysmalli
koskisi nimenomaan hankintaratkaisuja, niin kuin hissejä,
jotka ovat kalliita. Mutta itse käyttökustannukset
tulevat kaikille, koska on laskettu, että esimerkiksi hissin
käyttökustannukset ovat niin pienet, että niitä ei
pystytä enää jyvittämään.
Se ei käytännössä aiheuta huoltokustannuksiin
mitään lisää.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tietysti on niin, että rakennuksia
nykyaikaistetaan ja on hyvin paikallaan auttaa nykyajan mukavuudet
asukkaitten lähelle ja sillä tapaa edesauttaa
sitä, että iäkkäämmätkin
ihmiset voivat asua taloissa, joissa ei ole vielä hissiä,
ja samalla saada nykyajan sähköisiä viestintävälineitäkin
paikalle. Vaarana on tietysti se, että näistä tulee
riitoja taloyhtiöissä. Jollakin tavalla on vahinko,
ettei ole nyt asunto-oikeutta vaan joudutaan käräjille.
Ed. Vistbacka viittasi muun muassa siihen, että on
uskonnollisia vakaumuksia ihmisillä, jotka saattavat katsoa,
että televisio esimerkiksi ei kuulu talon hyödykkeisiin
ja sitten joutuvat maksamaan antenneista. Tällöin
saattavat tulla omat ongelmansa tuossakin. Toisaalta asunnon arvohan
siinä nousee, kun kaapelit on vedetty, mutta tiettyjä ongelmatilanteita
on. Sopii vain toivoa, että hyvää tahtoa,
sovinnon etsintää ja joustavuutta on käytännön
tilanteissa.
Keskustelu päättyy.