Kari Uotila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! (Hälinää)

Tämä hallituksen esitys laeiksi asunto-osakeyhtiölain 5 ja 39 §:n ja asuntokauppalain 2 luvun 8 §:n muuttamisesta ja siitä annettu mietintö on nyt toisessa käsittelyssä. Viitaten siihen, millaisia puheenvuoroja aikoinaan lähetekeskustelussa käytettiin ja myös ensimmäisessä käsittelyssä ... (Hälinää)

Kiitoksia, arvoisa puhemies. — Kiinnittäisin huomiota lähinnä hissikysymykseen. Suomen väestön ikääntymisongelmaankin liittyen on hyvin merkittävää se, että asuntopoliittisessa strategiassa on otettu hyvin keskeiselle sijalle se, että Suomessa rakennettaisiin hissejä niihin kerrostaloihin, joista ne vielä tällä hetkellä puuttuvat. Tällä tavalla pystytään edesauttamaan muun muassa vanhusväestön kotona asumista ja sillä tavalla pitämään vanhuksia avohoidon piirissä ja siirtämään laitoshoitoon siirtymistä myöhäisemmäksi.

Yhteiskuntahan tukee hissien rakentamista myöskin hissiavustuksin ... (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Myös jotkin kunnat, muun muassa Helsinki, ovat tehneet kuntakohtaisen päätöksen kunnan myöntämistä hissiavustuksista, ja samoin tällainen päätös on tehty myöskin Espoon budjettineuvotteluissa tämän vuoden budjettia käsiteltäessä. On hyvä, että muiden asumistasoa nostavien hankkeiden ohella myöskin hissien toteuttaminen helpottuu tämän lainsäädännön hyväksymisen jälkeen. Toivottavasti hyväksyminen ja vahvistaminen tapahtuvat varsin nopeasti ja voimaantulo siten myös.

Hissit ovat tietenkin, jos niitä verrataan ja ehkä vähän virheellisesti tässä lainsäädäntöhankkeessa on verrattu esimerkiksi parvekelasitukseen, vähän erilaisessa asemassa. Ne ovat talokohtaisia hankkeita eivätkä niin asuntokohtaisia kuin esimerkiksi parvekkeiden lasittaminen on. Varmasti keskustelu tulee jatkumaan siitä, millä tavalla yhdenvertaisuusperiaate ja kustannustenjako toteutuu asunto-osakeyhtiöissä hissien rakentamisen maksamisessa. Jos uloskäynti on ensimmäisestä asuinkerroksesta eikä hissi sillä tavalla anna konkreettista hyötyä ensimmäisen kerroksen asukkaalle tai jos taloyhtiöön kuuluu sekä rivitalokiinteistöjä että kerrostalokiinteistöjä, varmasti herää keskustelua siitä, mikä on asukkaiden saama hyöty ja etu siitä, että enemmistöpäätöksellä tämän lain hyväksymisen jälkeen päätetään hissi toteuttaa.

On kuitenkin muistettava, että eräällä tavalla joka tapauksessa taloyhtiön ja asuntojen arvoa nostaa se, ovatko ne niin sanottuja hissittömiä taloja vai onko niissä hissit. Tietysti on monia muita tapauksia. Voidaan arvioida sitä, että vaikka asuu ensimmäisessä kerroksessa ja vaikka uloskäynti on suoraan kadulle, niin hyötyä tulee, jos ei muusta, niin naapurissa käynnistä tai jos yläkerrassa on vinttikomerot, niin siellä käymisestä. Vanhusten lisäksi hisseistä hyötyvät myöskin lapsiperheet, joilla on pieniä lapsia jne. Aika merkittävä joukko ovat myöskin liikuntaesteiset, joiden kotona asuminen on mahdollista vain sen takia, että pystyy hissiä käyttämään.

Valiokunnan mietinnössä on ponsi, jossa kehotetaan hallitusta tarkoin seuraamaan sitä, millä tavalla tämä uusi laki vaikuttaa asunto-osakeyhtiön päätöksentekoon, ja pyydetään myöskin selvittämään sitä, millä tavalla voitaisiin ohjeistaa jyvitystä eli tasapuolista kohtelua ja kustannustenjakoa mahdollisin ohjein. Tämä on ihan perusteltua. Mutta kun korostan vielä hissien rakentamisen tarvetta, toivon kuitenkin, että selvitystyössä, mihin tämä ponsi selvästi hallitusta velvoittaa, ei missään nimessä laadittaisi järjestelmiä ja sellaista byrokratiaa, joilla tavalla tai toisella hidastuisi tämä nyt myönteisessä vauhdissa oleva hissien rakentamiskehitys. Mutta varmasti sen suuntaiset malliohjeet, joissa esimerkiksi askelmamäärän mukaan tai joillakin muilla kriteereillä annettaisiin asunto-osakeyhtiöille selkeitä viestejä siitä, millä tavalla tasapuolinen kohtelu erityisesti hissien rakentamisen osalta voitaisiin kustannustenjaossa huomioida, ovat ihan tarpeen. Tältä osin ponsi on varmasti ihan paikallaan. Jatkossa sekä seurantaa että selvitystä varmasti tarvitaan.

Tarja Kautto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Uotila otti hyvin keskeisen tekijän esille lainmuutoksen yhteydessä. Yksi perusasia, minkä takia tätä lainmuutosta nimenomaan lähdettiin hakemaan, oli se, miten niin sanotuissa vanhoissa kiinteistöissä pystyttäisiin nykyistä paremmin toteuttamaan nimenomaan hissiratkaisuja, koska usein ihmisillä saattaa olla joko juuri sen mukaisesti, missä kerroksessa he asuvat, tai siksi, että he yksinkertaisesti mieluummin liikkuvat ne rappuset, käsityksiä siitä, tulisiko heidän osallistua ja millä määrällä hissien kustannuksiin.

Minun mielestäni peruskysymys tässä on se, että on lähestyttävä asiaa siltä pohjalta, että ainahan esimerkiksi tällä hetkellä, kun määräyksetkin vaativat, että taloihin, joissa on useampi kerros, tulee automaattisesti hissi, siinä yhteydessä ei mitenkään pohdita sen kummemmin sitä, jyvitetäänkö se eri tavalla eri asukkaille.

Valiokuntakäsittelyn yhteydessä halusimme kuitenkin ottaa jyvitysmallin esille jo ihan siitäkin syystä tosiaan, että asunto-osakeyhtiössä voi olla eri tyyppisiä taloja. Se voi sisältää rivitaloja, se voi sisältää kerrostaloja jne. On myöskin sellaisia kiinteistöjä, joihin suoraan maan tasolta pääsee ensimmäiseen kerrokseen. On ymmärrettävää, että silloin ensimmäisessä kerroksessa olevilla asukkailla on tästä hieman erilaisia käsityksiä.

Samoin tietysti asukkaat saattavat olla hyvin erilaisessa maksuvalmiustilanteessa. Siihen nähden valiokunta yritti myös kartoittaa sitä, kuinka löydettäisiin jonkinlainen kohtuullisuuslinja, että tällä tavoin ei mahdollisesti vaarannettaisi joidenkin asukkaiden kykyä selviytyä omista maksuistaan ja kustannuksistaan.

Minun mielestäni linjaus, mistä puhuimme, eli että näiden hankkeiden pitäisi olla rinnastettavissa sellaisiin vaatimustasoihin, mitä tällä hetkellä rakentamisessa noudatetaan, on hyvä lähtökohta. Itse olisin kyllä ollut valmis tarkistamaan jopa sitä, että tämmöisessä laatumäärityksessä olisi tullut nimenomaan mainituksi aravatasoinen rakennustuotanto, mikä silloin olisi vielä ehkä voimakkaammin ottanut kantaa siihen, mihin kustannustasoon nämä vaadittavat muutokset tulisi tehdä.

Toinen paljon keskustelua herättänyt kysymys oli hissien lisäksi nimenomaan parvekeratkaisut. Useinhan on niin, että samassa talossa on parvekkeellisia huoneistoja ja ilman niitä olevia. Kun jälkikäteen tehdään näitä ratkaisuja, tietysti ne, joilla ei ole parveketta, joutuisivat kohtuuttomaan tilanteeseen verrattuna taas niihin, keillä nämä parvekkeet on. Lisäksi on sellaisia taloja, joissa parvekkeet ovat hyvin eri suuruisia. Se ei ole välttämättä sidottu huoneiston suuruuteen, joten voi käydä niin, että suuren huoneistoneliömäärän omistavalla on kuitenkin pienempi parveke verrattuna taas siihen, että pienen huoneistoneliömäärän omistajalla on iso parveke. Tässä halusimme ottaa kantaa niin, että lasituksesta aiheutuvat kustannukset määräytyisivät sen mukaisesti, mitä se todella tulee yksittäisen parvekkeen kohdalta maksamaan. Muutoin mielestäni tämä lainsäädäntö on uuteen, moderniin, nykyaikaiseen asumiseen painottuva lähtökohta, mikä on ollut aivan hyvä.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluaisin ottaa esille ympäristövaliokunnan viimeisessä muistiokohdassa tämän asian osalta sen, että halusin tähän erityisesti mainittavan, että kun asunto-oikeudet ovat lakkautuneet, pystyttäisiin kuitenkin riitatapauksissa hakemaan jotakin muunlaista käsittelyä asioiden ratkaisemiseen kuin käräjäoikeuskäsittelyä. Minusta käräjäoikeuskäsittely sinänsä jo aiheuttaisi sen, että se olisi monille ihmisille turhan suuri kynnys ja toisaalta aiheuttaisi turhia kustannuksia. Niinpä toivonkin, että tämän lain seurannassa otetaan tarkasti huomioon, minkä tyyppisiä riitatilanteita ja oikeuskäsittelyjä tämä rupeaa poikimaan, ja yleensä seurataan laajemminkin tämän toteutumista, niin että tarvittaessa voitaisiin perustaa esimerkiksi lautakuntatyyppisiä elimiä, joissa kiistatilanteita voitaisiin ratkaista.

Klaus  Hellberg  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Minusta tämä lakiehdotus on erittäin tervetullut. Tässähän lähdetään siitä, että voidaan kiinteistöissä suorittaa perusparannuksia, joilla kiinteistö saatetaan ajankohdan tavanomaisia eli nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaan kuntoon enemmistöpäätöksin. Mehän tiedämme, että on paljon esimerkiksi kaapelitelevisioverkkoon liittymisiä, joissa joissakin taloyhtiöissä pieni vähemmistö on pystynyt jarruttamaan, ettei ole pystytty liittymään kaapelitelevisioverkkoon, vaikka kaapeli on kulkenut kadulla isojenkin kerrostalojen vieressä. Sen lisäksi on hyvä asia, että tässä ennakoidaan nyt antennijärjestelmät digitalisointiin nähden ja muihin mahdollisiin tietoliikennejärjestelmien uudistuksiin nähden, joita on tulossa. Näin voidaan vanhemmissakin taloissa siirtyä nykyaikaan, niin että taloyhtiöiden enemmistö voi päättää, ollaanko mukana vai ei olla.

Suurin uudistushan tässä asiassa on tietysti hissien rakentaminen ja sen mahdollistaminen laajemmassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä. Nythän valtion asuntopoliittisen strategian yhtenä tavoitteena on rakentaa hissittömiin taloihin hissejä, ja tämä on erittäin tärkeä asia kaupunkialueella, missä on paljon vanhuksia, lapsiperheitä jne. ja on vanhempia taloja, joissa hissejä ei ole. Siinä mielessä on tietysti hyvä, että nyt lähdetään myös konkreettisemmin toteuttamaan tätä valtion asuntopoliittista strategiaa.

Tässähän on tietysti se iso ongelma, että hissit jälkikäteen asennettuina ovat varsin kalliita, mutta nykyaikana on jo pystytty teknisesti varsin kohtuuhintaisiin ratkaisuihin. Hissiyhtiöt ovat pystyneet kehittämään sellaisia hissijärjestelmiä jo vanhempiin taloihin, että kustannuksetkin pysyvät kohtuullisina. Ongelma tässä on ollut se, että ne siellä asuvat ihmiset, jotka omistavat ensimmäisessä kerroksessa olevia asuntoja, eivät ole hirveän kiinnostuneita hissin saamisesta taloon. Mitä ylempänä asutaan, sitä suurempi kiinnostus tietysti on. Sen takia minusta on erittäin hyvä, että valiokunta lähtee siitä, että hallitus selvittäisi, voidaanko jollain jyvityssysteemillä asettaa ehtoja, joilla korjausavustukset jollain lailla jyvitettäisiin, niin että hyötysuhde otettaisiin siinä huomioon. Mutta tämä on tietysti tarkoin selvitettävä, ettei siitä tule myöskään estettä mahdolliselle korjaustoimenpiteelle.

Minusta on nyt hyvin tärkeätä, että valtio lähtisi sillä lailla mukaan, että myöskin kunnat saataisiin entistä aktiivisemmin mukaan tähän. Joissakin kunnissa jo tällä hetkellä tuetaan hissien rakentamista vanhoihin taloihin. Kun valtio on siinä mukana ja kun vielä erityistoimenpitein koetetaan edesauttaa ja helpottaa tätä toimenpidettä — toivottavasti myös valtio tulee panostamaan entistä enemmän — niin uskon, että aika nopeassa aikataulussa voitaisiin saada vanhoista kerrostaloista monet varsin nykyaikaiseen kuntoon. Näin ne voisivat paremmin hyödyttää asukkaiden tarpeita eikä varsinkaan vanhusten tarvitsisi muuttaa pois taloista esimerkiksi sen takia, etteivät he pysty kerroksia kulkemaan, vaan hissit hoitaisivat tämänkin toiminnan. (Ed. Kautto: Tukeeko Porvoo?) — Ensi vuonna. (Ed. Kautto: Hyvä!)

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunnan kannalta ja puolesta haluaisin todeta, että valiokunta todella käytti aikaa tämän asian käsittelyyn ja tämän mietinnön tekemiseen. Tämä on yksimielinen mietintö, jossa on nimenomaan, voisi sanoa, kipupisteitä, vaikeita asioita, joita täällä on jo käsitelty. Parvekelasitus ja hissit käyvät esimerkkeinä, ja niihin paneuduttiin. Viittaan ensimmäiseen käsittelyyn. Valiokunnan kannanotot tuotiin ensimmäisessä käsittelyssä hyvin yksityiskohtaisesti esille pöytäkirjaan ja muutenkin. Tyydyn nyt vain toteamaan valiokunnan lausumaehdotuksesta sen, että normaalin seurannan painottaminen on lausumaehdotuksen ensimmäisenä kohtana, muutosten vaikutus asunto-osakeyhtiöiden päätöksentekoon ja edelleenkin ed. Hellbergin mainitsema ohjeistus kiinteistöjen suhteen, nimenomaan jyvitysasian käyttöönottamiseen, jossa valtion varoista myönnettäviä tukia käytettäisiin apuna. Muutenkin lopuksi, puhemies, tämä asia on sen kaltainen, että se varmasti lisää myös paineita valtion tukien suuntaan.

Paula  Kokkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän tätä hissiasiaa ja lainmuutosta erittäin tärkeänä, vaikka en kuulukaan ympäristövaliokuntaan enkä ole ollut siellä asiaa käsittelemässä enkä pidä asiaa myöskään perustuslaillisena kysymyksenä. Tämä on minusta erinomainen asia juuri hissirakentamisen vuoksi. Totean niille, jotka täällä totesivat, että osa vastustaa asiaa siitä syystä, ettei halua käyttää hissiä: eihän sitä tarvitse käyttää, vaikka se siellä on. Terveetkin ihmiset saattavat tilapäisesti olla sillä tavalla sairaita, että joutuvat käyttämään hissiä, ja on raskaita kantamuksia jne. Hissi, kuten tunnettua, nostaa myös asunnon arvoa.

Haluan kertoa myöskin, että kotikaupunkini Helsinki järjestää jo nyt tilaisuuksia kansalaisille, joissa kerrotaan hissirakentamisesta, valtion 40 prosentin tuesta, ja myöskin Helsinki antaa 10 prosenttia tukea hissirakentamiseen vanhoihin kiinteistöihin. Helsinki on tiettävästi ensimmäisenä kuntana palkannut hissiasiamiehen, jonka tehtävänä on järjestää tilaisuuksia, joissa kerrotaan hissirakentamisesta, kerrotaan erilaisista eduista, esitellään malleja, miten hissejä on rakennettu vanhoihin kerrostaloihin, kerrotaan ja näytetään malleja erilaisista toteutuksista myöskin vanhoihin rakennuksiin ja suojeltuihin rakennuksiin, kerrotaan myöskin maksujen jyvityksistä.

Täällä on paljon puhuttu jyvityksestä. Haluan korostaa, että jyvityksiä on tehty jo ihan vapaaehtoiselta pohjalta. Ne näyttävät hyvin kohtuullisilta ja järkeviltä malleilta. Eli en ole aivan vakuuttunut siitä, että on nyt perättävä heti jälleen valtion viranomaisten ohjausta ja mallinnusta esimerkiksi lainan ehdoksi. Byrokratiaa ei pitäisi näissä asioissa lisätä, koska kysymys on juuri siitä esimerkiksi hissiasiamiehen palkkaamisen kohdalla, että saataisiin asiat sujuvasti ja nopeasti eteenpäin. Hän myös avustaa ihmisiä virkakoneistossa, jotta saadaan asiat ja paperit koneiston läpi mahdollisimman nopeasti. Myöskin maksujärjestelyjä on nyt jo räätälöity, ja hissirakentamiseen voidaan saada erittäin pitkäaikaisia lainoja, jopa 30 vuodelle voidaan hissin kustannukset jaksottaa.

Kiinteistöliitto on tiettävästi myöskin arvioinut maksuvelvollisuuksien kohtuullisuuksia jne. Minusta näyttää siltä, että tämä asia on aika hyvin jo menossa valtakunnassa, ja hyvä on, että saadaan laki, joka vakiinnuttaa tämän toiminnan. Totean vielä kustannuksista, että tiettävästi tällä hetkellä Helsingissä keskiverto neljäkerroksiseen kerrostaloon on hissi maksanut viime aikoina noin 500 000 markkaa per porras.

Tarja Kautto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kokkoselle haluaisin huomauttaa, että todellakin katsoimme myös valiokunnassa, että aina erilaisia käsityksiä on ja ettei tarvita kuin kunnon kaatuminen, ja meistä saattaa tulla hyvinkin hissin tarvitsijoita sen jälkeen. Nämä asiat on tietysti otettava huomioon.

Sinänsä jyvitysratkaisu on aivan hyvä. Tiedämme, että malleja on ollut ja tehty, mutta halusimme nostaa sen tähän esiin sen takia, että se voisi olla yksi merkki tai osoitus taloyhtiöille, että mahdollisesti syntyviä kiistoja, joita tällaisesta herkästi valitettavasti syntyy, voitaisiin ratkaista tätä kautta. Tämähän ei mitenkään tee sitä ratkaisua kielletyksi tai mahdottomaksi, se antaa mahdollisuuden jatkua tälle toiminnalle. On olemassa todella sellaisia taloyhtiöitä, joissa on rivitaloja sekä kerrostaloja, ja sen takia minun mielestäni jyvityksestä on tärkeä puhua.

Paula Kokkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voisin kuvitella, että jos on rivitaloja, jotka eivät hissiä tarvitse, ne eivät osallistu kustannuksiin, vaan ne, jotka asuvat taloissa, joihin hissi tulee, osallistuvat kustannuksiin. Jos jossakin talossa on matala siipi, joka ei myöskään tarvitse hissiä, minusta silloin on kohtuullista, että he jäävät tämän ulkopuolelle. Kuten totesin, olen ymmärtänyt, että Kiinteistöliitto on näissä asioissa neuvonut ja avustanut. Kuulin juuri eilen, että ainakaan toistaiseksi ei tiettävästi ole ollut yhtään ainoata riitaa tuomioistuimissa näistä asioista.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Kun kansanedustaja haluaa puhua konkreettisista asioista, niin tässähän on mahdollisuus: hisseistä, portaista ja monesta muusta. Totta kai meidän on hyvä osoittaa kiinnostuksemme kaikkiin näihin kysymyksiin. Keskustelussa jälleen tulee mieleeni se, kun kuuntelin erityisesti ed. Kauton puheenvuoroja, että hän varsin usein tuo tänne eduskunnan istuntosaliin myöskin valiokunnan vaikutteita. Se on mielestäni hyvä meille, jotka emme ole juuri siinä valiokunnassa. Tämä laittoi positiivisesti minut puheenvuoron pyytämään.

Toisaalta, arvoisa puhemies, tämän sinänsä tärkeän esityksen taustalla ikääntyvällä väestöllä näyttää asiaan liittyvän joitakin pelkoja, ennakkoluuloja, ehkä tarpeettomiakin, että nyt asunto-osakeyhtiöissä nuorempi väki tekisi hyvinkin merkittäviä päätöksiä esimerkiksi Internet-yhteyksistä, jotka heidän mielestään ovat kalliita. Kun on keskusteltu, tämä on ollut erinomainen mahdollisuus puhua myös tietoyhteiskunnasta eläkeikäisille ihmisille, ja heidän asenteensa on aika nopeasti muuttunut, kun he havaitsevat, että esimerkiksi Internet-yhteydet eivät olekaan niin arvokkaita, vaan pikemminkin nekin nostavat, kun päätöksenteko muuttuu, asuntojen arvoa.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lakiesitys kaiken kaikkiaan voi edistää osakeyhtiömuotoisen asumisen toimivuutta. Ennen kaikkea se voi tukea sitä, että kun taloyhtiöissä tehdään perusparannuksiin liittyviä päätöksiä, kun pelisäännöt selkiytyvät, voi ajatella, että ihmisten naapurisopu säilyy vielä peruskorjausvaiheiden jälkeenkin. Muutamia esimerkkejä tuli päinvastaisista tilanteista valiokuntakäsittelyn aikana. Ennen kaikkea tämä hisseihin liittyvä parannus- tai lakiehdotus siltä osin tukee elämänkaariasumista, ei pelkästään liittyen ikääntymiseen vaan ihmisen eri elämänvaiheiden, ehkä kriisien, helpottamiseen, liikkumista omassa asuinympäristössään.

Haluan vielä toistaa Helsingin hyvän esimerkin. Kun Helsingissä perustettiin hissiasiamiehen virka, ihan kunnallinen virka, monet ihmettelivät, kuinka vuosien erilaisten säästöbudjettien jälkeen sitten tällainen virka perustettiin. Me otimme tämän hissiasiamiehen tehtävän osaksi vanhusten palvelujen järjestämistä, ja kyllä se on osoittautunut erittäin positiiviseksi ratkaisuksi. Veronmaksajat kokevat hänen konsultaatiotyönsä hyvin tervetulleeksi. Hän on sekä kaupungin vuokrataloyhtiöiden että yksityisten kiinteistöyhtiöiden käytettävissä, ja kysyntä on erittäin kova. Nyt jo, arvoisa rouva puhemies, on voitu saada sovittelevia ratkaisuja, ja nimenomaan tämä ehkä porraslukumäärään liittyvä hyvitys kustannuksissa on hänen avullaan voitu monta kertaa saada sovussa syntymään.

Kuitenkin valtakunnassa on tähän mennessä kymmenen vuoden aikana rakennettu vasta 500 uutta hissiä. Jos nyt ajattelemme, että jo perusparannusavustuksia käytetään paljon ja vielä kunnat tulevat omalla panostuksellaan mukaan, niin toivoa sopii ensinnäkin, että valtion avustuspanos ei pienene, ja sitten toisaalta, että monet kunnat lähtisivät omalta osaltaan katsomaan, että tämä on kunnan hyvän asumisen strategiaa. Helsingin kaupunki varasi budjettiinsa tälle vuodelle 3 miljoonaa. Se tulee käytettyä, ja merkitsee sitä, että valtion avustuksen lisäksi helsinkiläiset yhtiöt saavat 10 prosentin lisäavustuksen.

Arvoisa rouva puhemies! Olen tehnyt myös kirjallisen kyselyn tästä asiasta. Kysyn sen perään, olisiko mieltä saada valtakunnallinen hissiasiamiehen vakanssi esimerkiksi ympäristöministeriöön, jotta saisimme kaiken kaikkiaan vauhtia näihin hissien rakentamisiin ja ehkä mielekästä kohtaantoa myös valtion perusparannusavustuksille.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ympäristövaliokunnan mietintö on harvinaisen hyvä ja ansiokas, puuttuu moneen tärkeään asiaan. Itse korostaisin sitä, kun täällä viitataan muun muassa kaapelitelevisioverkkoihin ja muihin vastaaviin, että eräällä alueella Suomenniemeä on erilaisia uskontokuntia, jotka suhtautuvat sangen kriittisesti tällaisiin nykyaikaisiin asioihin. Toivoisin, että silloin kun jyvitetään, huomioitaisiin nämä seikat, mutta toisaalta myös samalla se, että huoneiston arvo tietysti nousee, eli että jyvitys olisi oikeudenmukainen siltä osin.

Toivoisin määrätynlaista ohjeistusta nimenomaan sen johdosta, että niin kuin valiokunta mietinnössään toteaa, nyt kun asunto-oikeudet on lakkautettu, riidat menevät käräjäoikeuksiin, ja se on hyvin kallis ja monimutkainen järjestelmä nykypäivänä nimenomaan oikeuskäsittelynä. Toivoisin todella, että järki voittaisi nimenomaan silloin, ettei ahneudelle annettaisi liikaa valtaa silloin, kun enemmistöpäätöksillä voidaan näitä tehdä.

Hanna  Markkula-Kivisilta  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbackalle tekisi melkein mieli sanoa, että kannattaa tutustua ympäristövaliokunnan mietintöihin noin laajemminkin. Ne ovat aika korkeatasoisia noin ihan yleisestikin ottaen, eikä tämä mietintö tee siinä poikkeusta. Meillä on paitsi tietysti fiksut edustajat erittäin hyvä valiokuntaneuvos, joka osaa kirjoittaa vielä viisaammin kuin me aina osaamme puhua.

Niin kuin tästäkin keskustelusta on huomannut, lakiesityksen ehkä tärkein pointti on hissien rakentamisen edistäminen. Se on nyt tullut moneen kertaan selostettua, minkä takia se on tärkeää. Itse suhtaudun hyvinkin kriittisesti parvekelaseihin ja katson, että ne ovat hyvin vaikeasti rinnastettavissa näihin muihin asioihin, muun muassa juuri hisseihin.

Vuosia sittenhän käytiin paljon keskustelua siitä, että nimenomaan yksittäinen ihminen saattoi estää asunto-osakeyhtiön liittämisen kaapelitelevisioverkkoon ja siitä tuli isojakin riitoja loppujen lopuksi asuntoyhtiöissä. Sekin ratkeaa tällä. Myös kaikki tietoliikenneverkot, laajakaistojen vetämiset ja muut ovat nykypäivää ja varmasti nostavat asuntojen arvoa, kun ne saadaan tehtyä.

Jyvitysmallista on täällä paljon puhuttu. On varmasti totta, että ei kukaan halua lisää ikään kuin byrokratiaa luoda, mutta on mielestäni erittäin hyvä, että ministeriö jollain tavalla antaisi esimerkiksi erilaisia malleja, miten jyvityksiä voi tehdä. Jyvityksenhän täytyy olla erilainen silloin, kun puhutaan hisseistä, parvekelaseista, pihaistutuksista tai saunatilojen korjaamisesta, koska ne hyödyttävät eri ihmisiä eri tavalla. Jyvitysmallien hakeminen jo saattaa kylvää hieman eripuraa asunto-osakeyhtiössä, ja siinä mielessä on mielestäni erittäin hyvä, jos ministeriöllä on antaa ikään kuin jyvitysmalleja, miten näitä voitaisiin ratkaista.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Edellinen puhuja oikeastaan totesikin sen, mitä ajattelin todeta. Todennäköisesti tapahtuu sillä tavalla, että ainakin alussa mahdollisesti tulee riitoja. Koska jos on vanhempaa porukkaa ja nuorempaa porukkaa samassa talossa, mahdollisesti tavoitteet ovat vähän toisenlaiset molemmilla. On tullut monia tapauksia meidänkin maakunnastamme.

Olen tehnyt kirjallisia kysymyksiä näistä aiheista, koska riita on lähinnä siitä, jotta ei ole oltu tyytyväisiä jyvitykseen joissakin tapauksissa. Joissakin rapuissa ei ole ollut vaikka hissiä ollenkaan, niin yhtiövastike on saman suuruinen kuin niillä, joilla on hissi. Kaapeli-tv-yhteyksistä on tullut, otetaanko tai ei, hyvin paljon eripuraa. Tässä voi käydä sillä tavalla pitkässä pelissä, jotta ihmiset voivat lajittautua, semmoisista taloyhtiöistä hankkivat osakkeen, joissa on vähän saman tyyppiset ajatukset. Voi olla, että joku voi myydä osakkeensa pois, kun ei tykkää, kun enemmistö on hänen mielestään väärässä, mutta sehän on ihan luonnollista. Toivoisi kuitenkin, jotta joustavuutta löytyisi puolin ja toisin näissä ja jyvitysjärjestelmään saataisiin jonkin tyyppinen ohjeistus. Lienee mahdollista muuttaa jyvityksiä käräjien kautta, jos se on koettu epäoikeudenmukaiseksi, jotta ei saa jotain etuutta. Ne ovat aika pitkiä prosesseja. Välttämättä ei tiedä aina lopputulosta, eivätkä asukkaat uskalla lähteä tömmöiseen.

Tarja Kautto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin vain sen oikaista, että jyvitysmalli koskisi nimenomaan hankintaratkaisuja, niin kuin hissejä, jotka ovat kalliita. Mutta itse käyttökustannukset tulevat kaikille, koska on laskettu, että esimerkiksi hissin käyttökustannukset ovat niin pienet, että niitä ei pystytä enää jyvittämään. Se ei käytännössä aiheuta huoltokustannuksiin mitään lisää.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tietysti on niin, että rakennuksia nykyaikaistetaan ja on hyvin paikallaan auttaa nykyajan mukavuudet asukkaitten lähelle ja sillä tapaa edesauttaa sitä, että iäkkäämmätkin ihmiset voivat asua taloissa, joissa ei ole vielä hissiä, ja samalla saada nykyajan sähköisiä viestintävälineitäkin paikalle. Vaarana on tietysti se, että näistä tulee riitoja taloyhtiöissä. Jollakin tavalla on vahinko, ettei ole nyt asunto-oikeutta vaan joudutaan käräjille.

Ed. Vistbacka viittasi muun muassa siihen, että on uskonnollisia vakaumuksia ihmisillä, jotka saattavat katsoa, että televisio esimerkiksi ei kuulu talon hyödykkeisiin ja sitten joutuvat maksamaan antenneista. Tällöin saattavat tulla omat ongelmansa tuossakin. Toisaalta asunnon arvohan siinä nousee, kun kaapelit on vedetty, mutta tiettyjä ongelmatilanteita on. Sopii vain toivoa, että hyvää tahtoa, sovinnon etsintää ja joustavuutta on käytännön tilanteissa.