Täysistunnon pöytäkirja 27/2003 vp

PTK 27/2003 vp

27. PERJANTAINA 23. TOUKOKUUTA 2003 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

3) Laki sosiaalihuoltolain 27 a ja 27 b §:n sekä kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta

 

Leena Rauhala /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on sosiaalihuoltolain 27 a ja 27 b §:n muuttamisesta ja myös kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 2 §:n muuttamisesta. Nämä koskettavat omaishoitoa.

Voi alkuun todeta kiitoksella, että hallitusohjelmassa on maininta omaishoidon kehittämisestä, että siihen tullaan tämän eduskunnan aikana tekemään sellaisia muutoksia, mitä keskustelussa jo aikaisemmin on ollut esillä. Mutta kuitenkin haluan tässä lakialoitteessani nostaa nyt jo tässä yhteydessä esille sen, kun täälläkin olemme moneen kertaan puhuneet väestön ikääntymisestä ja sitä kautta palvelutarpeiden kasvamisesta, että tällä alueella tulevaisuuden haasteet ovat todella suuret. Tiedämme, että tänä päivänä kotona tapahtuvaa hoivatyötä ja hoitotyötä tehdään runsaasti, hoidetaan sairaita, vanhuksia, vammaisia ja hyvinkin vaikeassa terminaalivaiheessa olevia ihmisiä, läheisiä, joko omaisten tai sukulaisten ja ystävien voimin.

Omaishoito on inhimillinen ja myös edullinen tapa hoitaa vanhuksiamme, nimenomaan edullinen tapa, jos ajattelemme yhteiskunnan kannalta. Maassamme on noin 300 000 omaishoidossa olevaa henkilöä, mutta vain noin 23 000 virallisesti kunnan myöntämän omaishoidon tuen piirissä olevaa. Omaishoitoa määrittelevien säännösten mukaan omaishoitoa on tuettava sekä taloudellisesti että palvelujen avulla. Nykyisellään tämä ei toteudu.

Tiedämme, että kunnissa vallitsee tällä hetkellä erittäin kirjava käytäntö siinä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Siksi hoidon määrittely mielestäni vaatii selkiyttämistä ja tarkistamista. Kunnissa ei myöskään ole varattu riittäviä määrärahoja tähän tarkoitukseen, ja arkitilanne on se, että rahat usein loppuvat jo puolessavälissä vuotta. Tämä merkitsee, että uusia sopimuksia ei sen jälkeen tehdä, vaikka loppuvuodesta uutta tarvetta ilmaantuisi minkä verran tahansa. Näin näen, että ne kuntalaiset eivät ole tässä suhteessa silloin saman arvoisessa asemassa, jotka odottavat palveluja. Näin omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista, ja tietenkin perustana, miksi näin on, on se, että kunnissa katsotaan, että tuella ei ole subjektiivisen oikeuden luonnetta ja näin voidaan toimia hyvin eri tavalla eri kunnissa ja aina tapauskohtaisesti.

Tavoitteen tulisi olla, että hoito taataan jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Vain näin omaishoidosta voisi tulla tosiasiallinen vaihtoehto kunnissa. Näen, että ajatellen omaisia ja monta kertaa myös hoidettavaa on olemassa tarvetta ja toivetta, että kotona tapahtuvaa hoitoa voitaisiin toteuttaa enemmän, ja se on myös lisääntymässä osittain. Tällä lakialoitteella pyrin esittämään sitä, että selkeämmin määriteltäisiin ne kriteerit, joilla päätetään hoidon saanti, ja että laki antaisi mahdollisesti rohkaisun tai ihan velvoitteen kunnille toteuttaa omaishoidon palvelujärjestelmää ja kehittää sitä.

Yksi erityinen ongelma on riittävän vapaa-ajan puute omaishoitoa toteuttaville. Se on välttämätöntä sekä terveydellisistä että työsuojelullisesta näkökohdista käsin ajateltuna. Omaishoitajien jaksamisen parantamiseksi tulee mahdollisuuksia vapaa-aikaan, siis lepoon, parantaa lisäämällä lakisääteisten vapaapäivien määrää, ja tässä yhteydessä erityisesti kuntien tulisi huolehtia, että omaishoitajille järjestetään sille vapaapäivälle tai vapaa-ajalle sijaisia siinä määrin, kuin heillä siihen on oikeus. Nykyisin kunnissa on eroja sijaisten järjestämisessä ilman vaikutusta hoitopalkkioon. Omaisiaan ja läheisiään hoitavilla tulee olla myös oikeus todellisiin vapaapäiviin.

Tässä aloitteessa haen siis parannusta siihen, että meidän omaishoitajamme työskentelevät jaksamisen äärirajoilla tällä hetkellä. Siihen tulee puuttua. Vapaapäivä, joka lisättiin toissa vuonna, oli tietenkin erinomainen asia, mutta työ on kuitenkin monen omaishoitajan kohdalla niin raskasta täysipainoista työtä, että sitä vastaten, mikä tilanne meillä on tällä hetkellä monessa muussa työssä, vapaa-ajan tulee olla ainakin viikoittainen. Kuukausittainen vapaapäivä ei riitä.

Omaishoidon tukea tulee myös mielestäni tarkistaa, sen tasoa, jotta palkkio kuvastaisi omaishoitajan tekemän työn raskautta ja vaativuutta ja toimisi myös kannustimena ja omaishoidon mahdollistajana. Nykytilanteessa kunnat korvaavat omaishoitajille eri maksuluokkien mukaan. Asiaan toisi jotain yhtenäisyyttä myös se, että omaishoidon tuelle säädettäisiin jonkinlainen perustaso, jonka mukaan täysipäiväisen omaishoidon korvauksia aletaan maksaa.

Eräs ongelmakohta mielestäni nykyisessä lainsäädännössä on se, että omaishoitajat, samoin kuin perhehoitajat, on asetettu tarpeettomasti eriarvoiseen asemaan myös kuntoutuksen osalta. Tämän esitän tässä korjattavaksi säätämällä heille oikeus kuntoutukseen samalla tavalla, kuin kunnallisilla viranhaltijoilla ja työntekijöillä myös on.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todella sanotaan, että tämän hallituskauden aikana: "Parannetaan omaishoitajien asemaa. Selvitetään, kuinka omaishoitoa voidaan kehittää lainsäädännöllisesti ja osana palvelujärjestelmän kokonaisuutta. Selvityksessä kiinnitetään erityisesti huomiota omaishoidon tuen perusteisiin, määrään, ja omaishoitojen vapaajärjestelyjen kehittämiseen --." Näen, että on hyvä, että asia on siellä mainittu. Omaishoitokysymystä, siten kuin se on nyt siellä hallitusohjelmassa, ei ole otettu, jos ajatellaan näitä vuosia, mitenkään ihan ykkösasiaksi. Mutta toivoisin, että nyt kun eletään vuotta 2003, mahdollisesti hyvin lähiaikoina tähän tulisi muutos.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rauhalan lakialoite on sinänsä erittäin hyvä, mutta kuten äsken kuulimme, niin ed. Rauhala myöskin luki tuossa otteita hallitusohjelmasta. Nyt ed. Rauhala voikin ihan turvallisella mielellä luottaa hallitukseen, että hallitus tulee viemään tätä linjaa läpi, mitä se on esittänyt. Aikaisemmin ei ole näin voimakkaasti puututtu omaishoitajien asemaan kuin nykyisessä hallitusohjelmassa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Lupasin tuolla vaalikentillä, että puhun tästä asiasta varmuudella eduskunnassa, ja nyt siihen tarjoutuu hyvä tilaisuus. Tämä oli asia, joka tuli useammin kuin aikaisemmissa vaaliprojekteissa esiin. Juuri näitten vaalien alla tapasin näitä ihmisiä, jotka kantoivat omaishoitoon liittyviä huolia mukanaan, ja kun tapaa paljon ihmisiä, niin totta kai siellä on todellinen hätä takana, kun niin monelta suunnalta tähän kiinnitettiin huomiota.

Hyvää on se, että hallitus on tähän reagoinut. Ei kovin täsmällistä mainintaa tosin ole hallitusohjelmassa, mutta etumerkki on kuitenkin positiivinen. Meidän täytyy eduskuntana ja kansanedustajina sitten patistaa hallitukselta mahdollisimman hyvä esitys, jotta tämä tärkeä asia — aivan niin kuin ed. Rauhala täällä hyvin puheenvuorossaan kuvaili — saataisiin inhimilliseen ja toimivaan ratkaisuun. Tämä asia on meidän yhteiskunnassamme todella iso, koska yli 300 000 ihmistä on tämän äärellä ihan päivittäin hoitotehtävissä ja sitten heidän lähiomaisensa siihen, hoidettavat, mukaan.

Ensimmäinen varapuhemies:

Myönnän vastauspuheenvuoron ed. Kankaanniemelle, mutta samalla huomautan, että muutoin sitten pyydän liittymään puheenvuoronpyytäjien joukkoon, jos tarvetta keskusteluun on, niin kuin sitä on.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean vain ed. Vihriälälle lähinnä, että hallitusohjelma todella tunnetusti sisältää näitä selvitettäviä asioita tavattoman suuren määrän ja sitten tämä taloudellinen puoli on aika lailla epäsuhteessa sen kanssa, jolloin on kyllä todella tärkeää, että nimenomaan tässä omaishoitokysymyksessä, joka on niin polttavan kipeä asia ja tärkeä asia, näin lakialoitteella mennään eteenpäin ja pidetään hallitusta hereillä, ettei se unohdu vain sinne lukemattomien selvitettävien asioiden hautausmaalle.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Lakialoite todellakin puuttuu erittäin tärkeään kysymykseen. Vanhustenhuolto kokonaisuudessaan on kaikissa kunnissa tällä hetkellä erittäin ajankohtainen asia. On todella tärkeää, että valtakunnan tasolla myös luodaan niitä edellytyksiä, joilla erilaisilla vaihtoehdoilla hoidetaan inhimillisesti, taloudellisesti ja entistä suurempi joukko pääsee todella turvallisen vanhustenhuollon piiriin. Sama on vammaistenhuollon kohdalla.

Näkisinkin, että tässä on erittäin hyvä mahdollisuus nyt opposition ja hallituksen tehdä pääministerin kuuluttamaa yhteistyötä. Hallitusohjelmassa todella luvataan tähän paneutua, ja sosiaaliministeriö varmasti on tätä asiaa viemässä eteenpäin. Kansanedustajilla on mahdollisuus valiokuntien kautta tuoda kaikkia niitä hyviä ehdotuksia mietintöjen muodossa, kunhan tämä lakitasolle päätyy tämän talon käsittelyyn.

Näkisin muiltakin osin, että juuri sosiaalipuoli on sellainen, jossa yli puoluerajojen meillä on olemassa samat yhteiset tavoitteet luoda parempia puitteita suomalaisille eri puolella maata. Kotihoidon tuki sekä omaishoito kaikkinensa ovat niitä edullisia vaihtoehtoja. Sen tähden en usko, että esimerkiksi budjettiraamit voivat olla esteitä tällaisten asioiden eteenpäinviemiselle, mitä hallitusohjelmassa on.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edellä ed. Saarinen totesi, tämä asia oli aika usein vaalikentillä maalisvaalien alla esillä, ja lupasin myös omalta osaltani ottaa tätä asiaa esille täällä eduskunnassa, mikäli vain tänne pääsen.

300 000 työtä tekevää omaishoitajapuolella on todella merkittävä määrä, ja mielestäni näitä ihmisiä voidaan verrata ihan aikamme sankareihin. He saavat hyvin pienen korvauksen tekemästään työstä, vielä kun ajatellaan sitä, kuinka merkittävää hoidettavan osalta on se, että pystytään kotona hoitamaan. Jokainen me haluamme elää mahdollisimman pitkään omassa kodissa, kodinomaisissa olosuhteissa, ja siinä mielessä näiden omaishoitajien työ on todella merkittävää.

Kun se hallitusohjelmaan on nyt painettu, niin kuin ed. Lindqvist edellä totesi, tässä on nyt todella näytön paikka niin hallituspuolueille kuin oppositiollekin viedä tätä asiaa eteenpäin. Tätä kautta me saamme paljon säästöjä aikaan, mikäli me pystymme omia omaisiamme hoitamaan kotona, ja mielenterveyden kannalta se on todella merkittävä asia.

Lyly Rajala /kd:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Vihriälä sanoi, tämä asia on tuolla hallitusohjelmassa mainittuna, mutta ilman mitään summia. Tässä erinomaisessa ed. Rauhalan tekemässä lakialoitteessa opposition puolelta tulee ihan ilmainen tarjous hallitukselle. Voitte ottaa tämän suoraan summineen päivineen hallitusohjelmaan lisänä. Näin tämä yhteistyö toimii. Sen lisäksi vielä omaishoito on todellakin, niin kuin ed. Lindqvist sanoi, edullista, käsittääkseni edullisinta kaikista mahdollisista hoitomuodoista.

Korostan vielä sellaista asiaa, että nykyään myöskin, kun täällä on mainittu myöskin kuntoutuksen piiriin pääseminen, aika suuri prosentti näistä omaishoitajista on itse jo siinä iässä, että tarvitsevat kohta itsekin omaishoitajaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Varsin moni edustaja on jo ehtinyt todeta tai oikeastaan palauttaa mieliin sen, mitä tapahtui vaalikamppailujen aikana. Tapahtui niin, että eräissä asioissa otettiin varsin voimakkaasti yhteyttä, ja näihin asioihin kuuluu omaishoitajien asia. Tällä ilmiöllä on jokin oikein luonnollinen selityskin, esimerkiksi kehitysvammaisten osalta se, että varsin monet omaishoidon piirissä olevat kehitysvammaiset ikääntyvät ja niin ikääntyvät myöskin heidän hoitajansa, eli siinä on siis kaksinkertaisesta ongelmasta kysymys.

Yksistään jo tämä asia velvoittaa nyt, kun hallitus on luvannut tuoda nämä asiat eduskunnan arvioitavaksi, siihen, että tässä yhteydessä tarkistetaan varsin monta yksityiskohtaa nykyisissä laeissa, jotka ovat joko epäselviä taikka ne ratkaisut puuttuvat kokonaan.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tällä aloitteellani nimenomaan haluan nyt tämän eduskuntakauden alkuvaiheessa nostattaa tämän omaishoitajakysymyksen juuri lähtien niistä perusteista, mitä täällä on tullut esille, että tästä on paljon puhuttu ja me varmasti kaikki olemme tästä samaa mieltä.

Erityisesti, kun me täällä olemme puhuneet sotaveteraaneista, se nousi myös yhteiseksi huoleksi, ja ehkä sillä on jokin lisäarvo, kun me puhumme sotaveteraaneista. Heidän ikääntymisensä on myös sellainen asia, että meidän on kiireellisesti tehtävä ratkaisuja.

Näkisin, että aivan samalla tavalla tässä tulisi kiireellisesti tehdä ratkaisuja, koska tiedämme kunnista, että siellä palvelujärjestelmää kehitetään enemmän minimitason alapuolella kuin yläpuolella, vaikka meillä olisi minkälaiset laatusuositukset. Sen vuoksi tähän tarvitaan pikaista esitystä lain muodossa, jossa on selvät velvoitteet.

Näin ollen tietysti myös kuntien täytyy saada sitten se rahoitusjärjestelmä jollakin tavalla, että kunnat pystyvät tämän velvoitteen suorittamaan, mutta tällä alueella on varmasti paljon sellaista, mikä ei edes tänne saakka kuulu, sitä kipua, mitä nämä omaishoitajat kokevat. Sen vuoksi todella toivoisin, että tämä otettaisiin vakavasti.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kun katsoo kahta edellistä hallituskautta, siellä saatiin yksi vapaapäivä molempina kausina lisää. Tähän verrattuna ed. Rauhalan aloitteessa on hyvin paljon tavoitteellisuutta, joka toivon mukaan nyt sopii tuleviin raameihin ja siihen tarpeeseen, mikä yhteiskunnassa on olemassa. Niin kuin edelliset puheenvuoron käyttäjät ovat todenneet, tämä on sillä tavalla tarpeellinen ja hyvä asia, kun kuitenkin tulee yhä enemmän olemaan tarvetta sen tyyppiseen hoitoon, jotta ihmisiä ei ohjata laitokseen, eikä ole syytäkään tehdä semmoisia paikkoja, kun voidaan hoitaa muutenkin. Sen takia niitä ihmisiä, jotka hoitavat kotonaan vanhuksia tai vammautuneita, kehitysvammaisia tai ketkä tähän kuuluvatkin, pitää yhteiskunnan arvostaa.

Tässä ed. Rauhalan aloitteessa on puututtu oleellisiin seikkoihin. Tässä on juuri siihen kriteeristöön puututtu, koska eri kunnissa tällä hetkellä on hyvin erilaiset nämä kriteerit, kellä on oikeus saada tätä tukea tai ketkä pääsevät sen piiriin. Sitten on monia muita ongelmia. Korvauksen taso on sillä tavalla hyvin hajallaan, ja tässä esitetään nyt vähimmäistasoa, mikä pitäisi olla.

Kyllä minä odotan, että hallitus nyt mahdollisimman pikaisesti tuo esitykset sillä tavalla, jotta nähdään, mikä hallituksen kanta ainakin alkuvaiheessa on. Jos talousresurssit antavat myöten, niin sitähän pitää jatkaa ja parantaa koko vaalikauden.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Itse koen myöskin näin, että tämä on hyvää lähetekeskustelua hallituksen valmistelulle omaishoitajien aseman parantamisesta ja tuen tarkistamisesta. Haluan korostaa, että omaishoitajatuki ja omaishoito sinänsä on ollut hyvä tapa täydentää avohoitopainotteisuutta. On aivan selvä asia, että on monia ihmisiä, jotka iän tai vamman tai muun syyn takia eivät selviä kotona ja tarvitsevat erilaisia tukimuotoja, joista yksi ja hyvin toimiva on ollut juuri omaishoidon tuki.

Kun tuen tasoa katsotaan, pitäisi myöskin katsoa se epäkohta, että omaishoidon tuen ei pitäisi alentaa eläkkeen määrää. Monet ikääntyneet pariskunnat eivät halua ottaa kaikkea omaishoidon tukea vastaan juuri siitä syystä, että se pienentää eläkettä. Sen lisäksi kaikki omaishoitajien asemaan ja kuntoutukseen liittyvät kysymykset pitäisi selvittää, sillä hyvin monet omaishoitajat ovat itsekin jo ikääntyneitä ja tarvitsevat yhtä lailla kuntoutusta kuin heidän hoidettavat omaisensakin.

Haluan erityisesti korostaa, että avohoitopainotteisuuden rinnalla siis tarvitaan hyvin toimivaa omaishoitojärjestelmää ja näiden epäkohtien selvittämistä, jotka ovat tulleet jo täällä esille. Mutta pidän myöskin tärkeänä, että vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi toteutuisi tällä vaalikaudella, koska se voisi avata sen mahdollisuuden, että avustajien koulutus ja työsuhteen ehdot voitaisiin järjestää. Sekin tukisi koko tätä suurta suuntaa tukea ihmisiä siellä, missä he viihtyvät ja haluavat olla, eli omissa kodeissaan.

Klaus Pentti /kesk:

Herra puhemies! Ed. Rauhalan aloite on merkittävä, ja on tärkeää, että tässä asiassa päästään eteenpäin. Niin kuin täällä todettiin, hallitusohjelmassa on tästä maininta ja tavoite on saada omaishoitoon ja kotona tehtävään hoitotyöhön parannuksia. Tässä mielessä koko keskustelu on tärkeää.

Kotona tehtävä hoitotyö, omaishoito ja ylipäätään kaikki kotona tehtävä hoitotyö, on yhteiskunnalle edullista ja se on hoidettavalle inhimillistä, niin kuin täällä on todettu. Mutta tämä on myös tärkeä signaali koko yhteiskunnalle. Meillä viime aikoina, viime vuosina ja vuosikymmeninä, on vallinnut se kehitys, että yhä enemmän vastuu lähimmäisistä on siirretty yhteiskunnalle. Tätä kautta voidaan ehkä arvostaa entistä enemmän sitä kotona tehtävää hoitotyötä ja toisista välittämistä. Tämä on ihan tärkeä aloite monessa mielessäkin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikkeen siihen, mitä edellä on sanottu, voi tietysti lämpimästi yhtyä. On hyvä, että omaishoitajien jaksamista, joka on tietysti keskeistä tässä, tuetaan paremmin kuin on tehty nyt. Samalla on kuitenkin syytä pitää mielessä se, että hyvästä tuen lisäämisestäkään huolimatta omaishoitajien tuki ei pelkästään riitä eli samalla, kun tämä asia saatetaan asianmukaiseen kuntoon, on syytä edelleenkin pitää huolta siitä, että myöskin riittävät julkiset palvelut ovat saatavilla ja siinäkin tapauksessa, että omaishoitajien tuki ei riitä, sitten tukea on kuitenkin tulossa.

Keskustelu päättyy.