4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vuosilomalain muuttamisesta
Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyse on siis vuosilomalaista, ja tässä on
kaksi erillistä osuutta. Molempien muutosten taustalla
on Euroopan yhteisön tuomioistuimen päätös,
ja ne muuttavat meidän lainsäädäntöämme.
Ensinnäkin on kyse siitä, miten loma-ajan palkka
määräytyy. Tämä muutos,
jonka laki tuo mukanansa, tekee symmetrisen järjestelmän,
jossa loma-ajan palkka määräytyy jatkossa
työmuodosta ja palkan ansainnasta riippumatta siten, että se
seuraa tosiasiallisia tehtyjä työaikoja. Elikkä jos
ihminen on osan aikaa vuodesta kokoaikatyössä,
osan osa-aikatyössä, niin tämä järjestely ottaa
huomioon sen, mikä on tosiasiallinen tehty työ.
Tähän asti on ollut niin, että lomapalkan määräytymishetki
on pitkälle määrittänyt sen, miten
lomapalkka lasketaan, ja esimerkiksi jos ihminen on ollut kokoaikatyössä mutta
on sillä hetkellä, kun lomapalkka lasketaan, osa-aikatyössä,
niin hän ei ole saanut hyötyä tuosta
kokoaikatyöstä, ja toisinpäin sitten
taas on menty samalla tavalla. Valiokunnan mielestä tämä symmetrinen
järjestelmä on hyvä ja kannatettava, mutta
valmisteluvaiheessa tämä osuus lainsäädännöstä ei
kolmikantaisessa valmistelussa ollut yksimielinen.
Toinen osuus, joka kolmikantavalmistelussa oli yksimielinen,
ei taas valiokuntaa sinänsä tyydyttänyt,
vaan me teimme siihen muutoksia. Kyse on tässäkin
tuomioistuimen päätöksestä ja siitä,
mitä tapahtuu ihmiselle, joka vuosiloman aikana sairastuu.
Tällä hetkellä meidän karenssijärjestelmämme
on sellainen, että jos ihminen on ollut sairaana seitsemän
päivää, niin sen jälkeen hän
voi siirtää lomapäiviänsä näiden
seitsemän päivän jälkeen syntyvien
sairauspäivien osalta. Tuomioistuin edellyttää,
että vuosilomalain aikana tulee niin sanottu nollakarenssi,
elikkä jo ensimmäisestä päivästä lähtien
voidaan muuttaa näitä sairauspäiviä uusiksi
lomapäiviksi.
Valiokunnan mielestä tämä on aika
kallis järjestelmä, koska tietenkin silloin, jos
näitä siirtoja tulee, työnantajalle tulee
ylimääräisiä kustannuksia. Kuitenkin
nuo erilaiset laskennat siitä, minkälaisia kustannuksia
loppujen lopuksi tulee, ovat aika teoreettisia, koska niitä on
tehty siten, mikä on keskimääräinen
sairauslomapäivien osuus ja mikä ikään
kuin laskennallisesti niistä saattaisi osua loma-ajalle.
No, mehän emme tiedä, miten ihmisen sairauspäivät
jakautuvat vuoden mittaan. Ne voivat tulla jonkun influenssa-aallon
aikana ja ajoittua johonkin tiettyyn osioon enemmän, jolloin
ei ole lomakautta, tai sitten tuo sama aalto voi tulla lomakauden
aikaan, jolloin tulee keskimääräistä enemmän
sairauspoissaoloja loman ajalta.
Valiokunta muutti hallituksen esitystä siten, että tuo
nollakarenssi koskee vain lakisääteistä vuosilomaa.
Elikkä niiden lomien osalta, jotka on työehtosopimuksella
tai virkaehtosopimuksella määritelty pidemmiksi
kuin lakisääteiset lomat, on jatkossa edelleen
se karenssi, jonka työmarkkinaosapuolet ovat sopineet.
Tämä kokonaisuus on hyvin johdonmukainen sen suhteen, että silloin
kun on lakisääteistä lomaa, niin silloin
mennään nollakarenssilla, ja jos työehtosopimuksilla
tai VESeillä on sovittu toisin, niin silloin sovitaan myös
toisenlaisesta karenssista.
Lisäksi valiokunta otti käyttöön
niin sanotun siirtymäsäännöksen,
jonka mukaan voidaan mennä vielä jonkun aikaa
näillä työehtosopimuksen mukaisilla pidemmillä karensseilla
eteenpäin.
Laki pyritään saamaan voimaan niin nopeasti kuin
mahdollista, koska varsinkin tämän lomapalkan
laskennan osalta on tärkeää, että tuo
tieto on lomapalkkaa laskevilla henkilöillä mahdollisimman
pian. Mutta sen sijaan näiden karenssien osalta muutimme
hieman ennakoitua aikataulua voimaantulosäännöksestä,
jotta niihin osataan työpaikoilla varautua.
No, tässä välivaiheessa oli tarkastelussa
myös sellaisia esityksiä, joissa olisi turvattu
tietty määrä nollakarenssipäiviä kesälomalle
ja tietty määrä talvilomalle. Mutta kun
tuota järjestelmää tutkailtiin, niin
se osoittautui niin mahdottomaksi käytännössä soveltaa,
että epäilys oli, että ne hallinnolliset
kustannukset, joita tästä järjestelmästä olisi
tullut, saattaisivat olla suurempia kuin se kustannussäästö,
joka sitten syntyisi työnantajille siitä, että olisi
muutama työpäivä enemmän, joiden
osalta olisikin pidempi karenssi eikä tämä nollakarenssi
käytössä.
Tähän kokonaisuuteen sisältyy yksi
vastalause, jossa lähdetään hiukan pienemmästä järjestelystä,
jossa käytettäisiin tuon direktiivin mahdollistavaa
minimiä elikkä neljän viikon nollakarenssisääntöä.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Keskusta todellakin jätti tästä vastalauseen,
ja nyt kerron siitä sisältöperustelut,
mitä ne olivat, ja luen lopuksi tämän
vastalauseen ja muutosesityksen.
Eli tässä hallituksen esityksessä lukee
näin: "Euroopan unionin tuomioistuimen tapauksessa C-78/11
- - on otettu kantaa työntekijän oikeuteen
siirtää vuosiloma tai sen osa tapauksissa, joissa
työntekijä tulee tilapäisesti työkyvyttömäksi
vuosilomansa aikana. Tuomion mukaan työaikadirektiivin
7 artikla on esteenä sellaisille kansallisille säännöksille,
joiden mukaan työntekijä, joka on tullut tilapäisesti
työkyvyttömäksi palkallisen vuosilomansa
aikana - -." jne. Siis tässä hallituksen
esityksessä lukee "palkallisen vuosilomansa aikana". Mutta
luetaanpa tämä itse direktiivi kyseiseltä osalta
tarkemmin. Tämä työaikadirektiivin 7
artiklan 1 kohta kuuluu siis näin: "Jäsenvaltioiden
on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jokainen työntekijä
saa
vähintään neljän viikon palkallisen
vuosiloman tällaisen loman saamiselle ja myöntämiselle
kansallisessa lainsäädännössä ja/tai
käytännössä vahvistettujen edellytysten mukaisesti."
Siis tämä kyseinen työaikadirektiivi
ei sano, että "koko vuosiloma", vaan "neljä viikkoa
palkallista vuosilomaa". Suomen vuosiloma on pidempi kuin tuon neljä viikkoa.
Direktiivissä mainittu artikla turvaa siis työntekijälle neljän
viikon eli 24 päivän palkallisen terveen vuosiloman.
Suomessa yli vuoden kestäneen työsuhteen perusteella
on oikeus 30 päivän lomaan. Näin ollen
Suomen lainsäädäntö täyttää direktiivin
vaatimukset muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Näin
ollen olisi siis riittänyt päätös
24 terveestä vuosilomapäivästä.
Suomen vuosilomalainsäädäntö on
laajasti koettu toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi. Ymmärrän,
että hallituksen esitykseen sisältyviä muutoksia
ei olisi missään tapauksessa tehty ilman tätä EU:n
tuomioistuimen päätöstä. Nyt
esillä olevasta hallituksen esityksestä ihmettelen, mikä kiire
oli tämän asian tuomisella päätökseen tällä vauhdilla.
Kyseinen Euroopan tuomioistuimen päätös
on tehty viime kesäkuussa, eikä tätä ole
laitettu kansallisesti lainsäädäntötasolle
vielä juuri missään muualla Euroopassakaan.
Ilman muuta meidän pitää toimia Euroopan
unionin tuomioistuimen ennakkopäätöksen
mukaisesti, mutta miksi ja kenellä tässä asiassa
oli niin kauhea kiire, ettei asiaa selvitetty kunnolla eikä ollut aikaa
katsoa, mitä merkityksiä ja vaikutuksia tällä asialla
oikeasti on? Työntekijän kuuluu saada pitää vähintään
se neljä viikkoa terveenä lomaa, sen työntekijä tarvitseepi,
elikkä yhtään en halua heikentää työntekijän
asemaa, ja myös tämä keskustan esitys
lähtee siitä, että työntekijän
asema nykyisissä olosuhteissa turvataan entisellään.
Karenssiajan poistaminen aiheuttaa todella merkittäviä kustannuksia
kaikkialle työelämään. Mutta
esimerkiksi parhaiten tuntemani sektori, kuntasektori, joutunee
kärsimään tästä ainakin 100
miljoonan euron edestä, ja nyt samanaikaisesti tänäänkin
kehysriihiasioissa on hallitus huolissaan kuntien kustannusten noususta.
Nyt hallituksessa toinen käsi antaa ja toinen käsi
ottaa. Meneekö tämä nyt ihan oikein?
Jos tämän asian valmistelulla ja päätöksenteolla,
tuomisella, ei olisi ollut näin kiire, niin kaikki kolmikannan
neuvottelevat tahot olisivat voineet tajuta, mistä tässä Euroopan
tuomioistuimen ennakkopäätöksessä oli
kysymys. Hallituksen esityksessä jo ensimmäisen
sairauspoissaolopäivän omavastuusta eli karenssipäivästä tulee
niin huomattavat kustannukset, että tämä asia
olisi varmasti vaatinut laajempia neuvotteluita ja pohdintaa tilanteen
korjaamiseksi. Ei kolmikantaneuvotteluissa käsitykseni
mukaan asioita ruukata hoitaa näin nopealla tavalla.
Me keskustan jäsenet työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa vastustimme esitystä. Keskustan ehdotus
olisi turvannut työntekijöille nykyisen tilanteen
mukaisesti neljä viikkoa vuosilomaa terveenä ja
säilyttänyt työntekijän omavastuun
kuutena päivänä. Keskustan tekemä esitys
olisi täyttänyt työaikadirektiivin edellytykset.
Tarvitseeko Suomen mennä yli direktiivin vaatimusten? Meillä ei
todellakaan ole siihen varaa.
Arvoisa puhemies! Kun tämä kiireisessä kolmikantavalmistelussa
tapahtunut tulkintavirhe ymmärrettiin — siis ihan
selvästi siellä oli tapahtunut tulkintavirhe,
oli tapahtunut niin sanotusti moka tässä valmistelutyössä,
ja olemme ihmisiä valmisteluasioissa, virheet sallitaan,
mutta miten sallitaan virheiden korjaaminen, siitä tässä kokonaisuudessa
on nyt kysymys — niin hallituksen olisi minun mielestäni
pitänyt viimeistään siinä vaiheessa,
kun valiokuntakäsittelyn aikana tuli esille tarkemmin tämä asia,
ettei todellakaan tarvitse kaikkia vuosilomapäiviä siirtää,
vaan ainoastaan se neljä viikkoa on oikeutta siihen terveeseen
lomaan, ottaa niskasta kiinni tätä tilannetta, näyttää vastuunsa
yhteiskuntamme asioiden hoidosta ja pitänyt palauttaa asia
uudelleenvalmisteluun. Pidän tätä aika
käsittämättömänä asiana.
Toivon, että nyt eduskunta ja erityisesti hallituspuolueitten
edustajat näyttävät kykynsä kantaa
vastuuta maamme tämän hetken tilanteesta eivätkä hyväksy
edes valiokunnasta tullutta esitystä.
Näiden perusteella teen muutosesityksen, että lakiehdotus
hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön
mukaisesti, paitsi 25 § muutettuna seuraavasti:
"25 §
Työkyvyttömyys lakisääteisen
vuosiloman alkaessa ja aikana
(1 mom. kuten TyVM)
Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapaturmasta johtuva
työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana,
kuusi päivää (työntekijän
omavastuuaika) ylittävää osaa ennen seuraavan
lomakauden alkua olevista työkyvyttömyyspäivistä ei
pidetä vuosilomana. (Uusi)
Edellä 2 momentissa tarkoitettua työntekijän omavastuuaikaa
ei kuitenkaan sovelleta siltä osin kuin se johtaisi siihen,
että työntekijä saisi pitää vähemmän
kuin 24 lomapäivää ennen seuraavan lomakauden
alkua - -."
Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että tuo direktiivi
mahdollistaa sen, että neljä viikkoa on se aika,
jolloin sairauskarenssi olisi nolla päivää, mutta
sitä en allekirjoita, että kolmikantaisessa valmistelussa
ei olisi ollut tietoa tästä asiasta, koska esimerkiksi
neuvotteluosapuolten erilaisista muistioista näkyy aivan
selvästi se, että on ollut tiedossa se, että direktiivin
voi rajata neljään viikkoon tai että sen
voi tehdä koko loma-ajan osalta.
Se syy, miksi kolmikantavalmistelussa varmastikin on päädytty
siihen, että he ovat esittäneet tätä koko
loma-ajalta, liittyy niihin byrokratia- ja laskentakustannuksiin,
joita tulee siitä, jos lomaa joudutaan seuraamaan jatkuvasti,
että mihinkä vaiheeseen se nyt kuuluu, koska meidän lomajärjestelmässämme
päiviä kertyy ja niitä voi siirtää jopa
seuraavalle vuodelle tiettyjen puitteiden sisällä.
Tämä tekee tuosta laskennasta kovin monimutkaisen.
Siitä syystä valiokunta päätyi
nimenomaan tähän lakisääteiseen
lomaan ja muutoin neuvoteltuun lisälomaan, koska se on
selkeä rajaus, että silloin jos tahot tietävät,
että heillä on lakisääteistä lomaa,
niin ylimääräistä lomakirjanpitoa
ei tarvitse pitää, koska heillä on mahdollisuus
käyttää vain nollakarenssia, ja jos taas
osapuolet ovat sopineet pidemmästä lomasta, niin
he voivat sen yhteydessä sopia myös (Puhemies
koputtaa) pidemmästä karenssista.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean liittyen edustaja
Maijalan puheenvuoron siihen kohtaan, kun hän mainitsi,
että tästä tulee kunnille 100 miljoonan
euron kustannukset, että kukaan ei voi tietää,
mitkä kustannukset tästä tulee, mutta
se luku, joka valiokunnassa oli käytössä,
oli kyllä 200 miljoonaa euroa koko tähän
järjestelmään, joista puolet julkiselle
sektorille eli ikään kuin 100 miljoonaa koko julkiselle
sektorille. Se oli ennen kuin valiokunta muutti tämän
päätöksen niin, että kyse on
vain näistä lakisääteisistä lomista,
ja kunnalla, jos millään, on paljon niitä ammattialoja,
joilla on pidempiä kuin lakisääteisiä lomia,
jolloin tämä ei vaikuta. Eli kuntien osalta tässä ei
ole kyse ollenkaan niin mittavasta asiasta, mutta sen sijaan yksityisellä puolella
vaara
on. Sen takia on erittäin tärkeätä,
että tätä nyt tarkkaillaan, mikä tässä on
lopputulos. Täytyy olla valmiutta myöskin muuttaa,
jos nämä uhat tässä toteutuvat.
Sen haluan sanoa vielä lopuksi, että tiedettiin tai
ei siellä kolmikannassa, kun tätä asiaa
alun perin käsiteltiin, niin jos kolmikannasta ei olisi yksimielisenä tällaista
esitystä hallitukselle tullut eikä sitä kautta
eduskuntaan, niin ei varmaan lopputuloskaan olisi ollut tämä.
Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan ihmettelen sitä,
että kun puhutaan tämäntyyppisistä ratkaisuista,
joissa suomalaisille työnantajille joka tapauksessa tulee
kallis lasku — 200 miljoonaa euroa on se arvio — niin
onko se nyt ihan oikein, että täällä edustajat
menevät kolmikannan selän taakse ja sanovat, että työnantaja-
ja työntekijäjärjestöt ovat
näin sopineet. Eiköhän meidän
pitäisi kansanedustajina kantaa se vastuu ja tehdä sellaisia
päätöksiä täällä,
jotka ovat Suomen ja suomalaisten työpaikkojen eduksi,
eikä mennä minkään kolmikannan
selän taakse.
Hallitushan on aikaisemmin harjoittanut ihan samaa politiikkaa.
Jos me ajattelemme isoja eläkeratkaisuja: Ei mitään
ole syntynyt eikä mitään ole tapahtumassa,
kun on sanottu, että kolmikanta neuvottelee. Ja nythän
me tiedämme, mitä on siellä tapahtunut.
Ei mitään, tulos on täysi nolla.
Kun katsotaan valiokuntakäsittelyä ja näitä lausuntoja,
mitä esimerkiksi Suomen Yrittäjät ovat
lausuneet — jotka edustavat juuri niitä pieniä yrityksiä,
joille tämä lasku tulee olemaan todella ikävä — he
ovat kyllä esittäneet saman kannan, mikä keskustan
vastalauseessa on ollut.
Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Filatov sanoi, että kolmikantaneuvottelussa
tämä olisi ollut tiedossa, mutta ainakin sen perusteella,
mitä minä sain valiokuntakäsittelyn aikana
ymmärtää kolmikantaan osallistuneilta
tahoilta, tämä asia ei ollut tässä muodossa
kokonaisuudessaan käsityksessä, mitä tämä asia
tulee tarkoittamaan, että nykyinen Suomen lainsäädäntö olisi
ollut mahdollista. Ja eihän tämä olisi
tullut Suomen koko työelämälle näin
täydellisenä yllätyksenä, jos tämä asia
olisi ollut oikealla lailla tiedossa kokonaisuudessaan. Elikkä minä vetoan
vieläkin nyt sitten hallituspuolueisiin, että ottakaa
ja miettikää, onko teillä oikeasti varaa
tämmöiseen tilanteeseen meidän yhteiskunnassa
nyt.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kysyn nyt edustaja Lohelta: Avaatte juuri
uudenlaista työmarkkinakulttuuria tähän
suomalaiseen työsopimusmenettelyyn, jossa työmarkkinaosapuolet
ovat keskenään sopineet näistä asioista.
Te ajattelette nyt, että jos työmarkkinaosapuolet
sopivat näistä asioista, niin eduskunnassa olisi
sitten velvollisuus ottaa nämä sopimukset ikään
kuin ylempään tarkasteluun ja pakottaa työmarkkinaosapuolet
sitten uusiin, keskinäisiin sopimuksiin. Tätäkö te
ajatte? Onko tämä niin kuin keskustan yleinen
linja tänä päivänä?
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan myöskin todeta edustaja Lohelle,
kun olen saanut täällä olla tällä viikolla
jo kymmenen vuotta, että muistan myös, mitä tapahtui
punamultahallituksen aikana, silloin kun Matti Vanhanen oli pääministerinä.
Silloin hyväksyttiin yt-laissa kohta, jossa yt-lakivelvoitteet
sijoittuivat 30 hengen yrityksistä 20 hengen yrityksiin.
Se oli keskustalaisille kuulemma kova paikka, ja sitä pitkän
aikaa väännettiin, mutta se hyväksyttiin.
Sitten kun tuli porvarihallitus seuraavalla vaalikaudella, kokoomuksen
taholta — muistan tilanteen hyvin — esitettiin
ensimmäisenä, että yt-laki palautetaan
sinne 30:een, mutta keskustasta todettiin, että ei sitä voida
palauttaa, kun se on jo kerran näin päätetty.
Toivon, että teiltä sitten löytyy sitä samaa
johdonmukaisuutta, mikä nyt on, että uskallatte
sitten puolustaa työnantajan etua myös siinä tilanteessa,
kun olette sitten mahdollisesti taas hallituksessa.
Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tälle hallituksen esitykselle vuosiloman
sairauskarenssin poistumisesta ei tässä vaiheessa
ilmeisesti oikein voi mitään.
Tällä lailla on kuitenkin hyvä määrätä jonkinlainen
vaikutusten arviointi, joka tuossa tulikin esille, jopa uudelleenarviointi — valiokunnan
lausumaehdotuksessahan
tämmöinen on. Rajoitus siitä, että lain
vaikutus koskee vain lakisääteistä vuosilomaa,
on tarpeellinen, mutta tämä arviointi ei saa kyllä jäädä kuolleeksi
kirjaimeksi. Mikäli laki johtaa yritysten osalta täysin
kohtuuttomiin kustannustennousuihin, on mietittävä keinoja
kilpailukykymme säilyttämiseksi. Ja vaihtoehtopatteristossa
tämän arvioinnin yhteydessä tulisi olla
myös ensimmäisen sairauspäivän
karenssi.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Me olemme kyllä tässä asiassa
siinä mielessä pakkorakosessa, että Euroopan
unionin tuomioistuin on tämän direktiivin tuomioillaan
vahvistanut ja jäsenvaltiot, joiden lainsäädäntö ei
vastaa tätä direktiivin sisältöä,
ovat vahingonkorvausvastuussa, jos kanne valtiota vastaan nostetaan.
Siinä mielessä meidän on vain suostuttava
tähän, vaikka tämä laki ei mitenkään
niin mukava olekaan tämmöisessä taloudellisessa
tilanteessa.
Sitten jos puhutaan, mitä summia tässä käsitellään,
niin tämän keskustan ehdotuksen ja tämän
hallituksen ehdotuksen välinen laskennallinen ero on 30
miljoonaa euroa. On hyvä tietää, minkälaisista
summista puhutaan.
Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Suutarille ja Satoselle
todeta, että eiväthän pienyrittäjät näissä työmarkkinajärjestöjen
neuvotteluissa ole olleet ollenkaan mukana. Kyllä siellä ovat
olleet EK ja työntekijäjärjestöt,
(Arto Satosen välihuuto — Eero Suutarin välihuuto)
ja nyt ne ovat huomanneet jälkikäteen, jos me
katsomme noita valiokunnan lausuntoja, että tässä on
tapahtunut virhe. Tämähän tulee koskemaan
kaikista rankinten pienyrittäjiä. Henkilökohtaisesti
olen sitä mieltä, että Suomen Yrittäjien
pitäisi olla näissä sopimuspöydissä neuvottelemassa
näistä, ja silloin jos he huomaavat, että heillä on
prosessissa tapahtunut virhe, niin minusta hallituksen tehtävä on
kyllä korjata se virhe viimeistään tässä.
Minusta on erikoista, että sanotaan, että ei eduskunta
enää voi vaikuttaa näihin asioihin. Mehän
näitä lakeja olemme täällä säätämässä. Tämä on
vuosilomalain muutos, ja Suomen perustuslain mukaan eduskunta säätää näitä lakeja
eivätkä työntekijä-
ja työnantajajärjestöt. Minusta meidän
pitää huolehtia ensi sijassa nyt suomalaisten
yritysten kilpailukyvystä ja siitä, että Suomessa
kannattaa yrittää, ja rohkaista suomalaisia pienyrittäjiä palkkaamaan
niitä työntekijöitä eikä panna
kapuloita rattaisiin, niin kuin kokoomus on laittamassa.
Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jatkan edustaja Lohen puhetta ja myöskin
edustaja Satoselle ja Suutarille sanon siitä, että emme
ollenkaan aliarvioi, väheksy kolmikannan keskustelua, merkitystä ja puheita,
vaan se ensimmäinen asia, mitä me tässä esitimmekin,
oli se, että hallitus ottaisi ja palauttaisi tämän
asian kolmikantakäsittelyyn, koska aivan selvästi — ainakin
minun käsitykseni mukaan — kolmikannassa ei ole
ollut tietoa tarkasti siitä, miten tätä asiaa
ollaan hoitamassa, ja sen jälkeen otettaisiin tämä asia
täällä uudelleen käsittelyyn.
Mutta jos sitä ei näin voi tehdä, niin sen
jälkeen me olemme esittäneet, että tämä kyseinen
25 § pitäisi kokonaan toisella tavalla
käsitellä.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa,
ja sitten siirrymme listaan.
Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On sinänsä hyvä,
että keskusta ajaa nytten yrittäjien asioita.
Itse olen ollut Yrittäjissä puheenjohtajanakin
Kainuussa ja näistä samoista asioista ollut huolissani,
siitä, että me emme ole päässeet
näihin kolmikantaosapuolen neuvotteluihin. Mutta juuri
tässä neuvottelussa oli mukana Suomen Yrittäjät
ensimmäisellä kertaa, ja me kokoomuslaiset palautimme
sen sitten myös toisella kertaa sinne pöytiin, ja
sieltä tuli vastaukset — minä puutun
siinä omassa esityksessä tähän.
Toivottavasti te olisitte seuranneet, mitä me teimme siellä valiokunnassa.
Mutta tämän perusteella, keskustalaiset, teille
tulee kyllä velvoite nyt sitten ottaa kantaa ja myönteisesti
suhtautua Suomen Yrittäjien esitykseen tästä sairausloman
ensimmäisen päivän karenssista. Toivottavasti,
kun te olette seuraavan kerran hallituksessa, se tehdään
niin.
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ehkä vielä hyvä käydä läpi, miten
tämä prosessi meni.
Olen lähtökohtaisesti sitä mieltä,
että Suomen Yrittäjillä pitäisi
olla isompi rooli ja ei ole oikein, että kolmikannassa
eivät pienet yritykset ole edustettuina, mutta meillä on
kaksi käsitettä: meillä on myöskin
sellaiset neuvottelut, joissa on työelämän
osapuolet, ja kun sitä termiä käytetään,
silloin on myöskin Suomen Yrittäjät paikalla.
Tämä asia on ollut sellaisessa elimessä,
eli Suomen Yrittäjien edustus on ollut paikalla sekä silloin,
kun sitä asiaa ensimmäisen kerran käsiteltiin,
että silloin, kun asiaa toista kertaa käsiteltiin
sillä porukalla sen jälkeen, kun valiokunta sen
asian sinne palautti. Eli tämä asia on nyt kahteen
kertaan siellä käsitelty, ja ensimmäisellä kertaa,
kuten valiokunnan puheenjohtaja Filatov täällä totesi,
se tuli sieltä yksimielisenä läpi. Toisella
kertaa siitä asiasta ei oltu enää yksimielisiä, mutta
asia oli mennyt silloin valitettavan pitkälle.
Mutta kaikkein tärkeintä on se, minkä edustaja
Sankelo sanoi, että jos tästä oikeasti
tulee ongelmia, niin tämä täytyy muuttaa,
ja sen takia siinä on se seurantalauseke koskien vuoden
2015 loppua, että silloin voidaan asiaan palata.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten edustajat Satonen ja Suutari kertoivat,
niin kyllä tästä asiasta valiokuntakäsittelyn
aikana myöskin työnantajilta kysyttiin, ja vastaus
oli se, että byrokratiatyön minimoimiseksi on
järkevää säätää laki koskemaan
koko tätä lakisääteistä lomaa.
Eli selkeä vastaus tähän kysymykseen
oli tämä.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt
selittelyjä kokoomuksella riittää, että milloin
on kenessäkin vikaa, kun aletaan tässä suomalaisia
yrittäjiä rankaisemaan.
Kun tätä hallituksen esitystä katsoo,
niin tämä muutoshan tarkoittaa sitä,
että jos työntekijä sairastuu esimerkiksi
kesken kesäloman — on neljän viikon kesäloma,
viikon ollut kesälomalla ja tulee flunssa — niin
ensimmäisestä päivästä lukien
hän voi ilmoittaa työnantajalle, yrittäjälle, tai
kuka työnantaja onkaan, että siirretään
tästä eteenpäin vuosilomaa. (Kokoomuksen
ryhmästä: Ei!) Tämä pienyrittäjä ei
saa Kelalta kompensaatiota tähän sairauslomaan
kuin vasta 10 päivän jälkeen. Meillähän
on 1+9 päivän sääntö, vasta
sen jälkeen saa työnantaja tähän
korvausta. Pienyrittäjän piikkiin voi pitää kesken
kesäloman sairauslomaa. No, tämähän
tuntuu tietenkin työntekijän näkökulmasta
ihan hyvältä. Onko kuitenkaan työntekijän
etu, jos yrittäjät tulevat araksi palkata uusia
työntekijöitä? Sehän johtaa lopulta
meidän kaikkien hyvinvoinnin vähenemiseen.
Asiantuntijoiden ja hallituksenkin esityksen mukaan, kuten täällä on
kerrottu, tämä lakimuutos tuo suomalaisille työnantajille
arviolta noin 200 miljoonan euron lisäkulut. Tämä rapauttaa omalta
osaltaan jo nyt heikkoa kilpailukykyämme. Näyttää siltä,
että hallitukselta puuttuu kokonaan kyky ajatella pienyrittäjän
näkökulmasta asiaa. Kansainväliset tilastot
kertovat jo tänä päivänä,
että vain 18 prosenttia suomalaisista nuorista yrittäjistä uskoo
työllistävänsä viiden vuoden
päästä vähintään
viisi työntekijää. Luku on vertailumaissa
kaikista alhaisin. Siksi meidän tulisi mieluummin tehdä työllistämiseen
kannustavia toimia kuin sitä heikentäviä toimia.
Nyt tämä hallituksen esitys heikentää suomalaisia
yrityksiä ja niitten asemaa selvästi, niiden kilpailukykyä ja
niiden halukkuutta palkata työntekijöitä, koska
he tietävät, että jos työntekijä sattuu
lomallakin sairastumaan, niin työnantajan piikkiin sairastetaan.
Tätä vuosilomalain muutosta perustellaan nyt EU-direktiivillä ja
EU-tuomioistuimen päätöksellä.
Direktiivi olisi kuitenkin sallinut keskustan vastalauseesta ilmenevän
järjestelyn, niin että olisi turvattu neljä viikkoa
vuosilomaa kaikille työntekijöille mutta olisi
säilynyt kuusi niin sanottua karenssipäivää,
mikä olisi vähän parantanut työntekijöitten
nykyistä asemaa, mikä olisi ollut ihan kohtuullinen
lopputulos.
Arvoisa puhemies! Moni yrittäjä on äänestänyt
kokoomusta sellaisen mielikuvan perusteella, että puolue
edistäisi yrittäjien asiaa ja suomalaista työtä.
Nyt tämä mielikuva on jälleen kerran
osoittautunut totaalisesti vääräksi.
Puheet ja teot ovat kokoomuksella pahasti ristiriidassa. Olen todella
pettynyt siihen, kun olen itsekin kuvitellut, että hallituksessa
on edes yksi puolue, joka vähän yrittää ajaa
suomalaisten yrittäjien asemaa, mutta sitä yhtäkään
ei näytä nyt löytyvän. Kokoomuksen
johdolla on ajettu maahan tällä hallituskaudella
rikkidirektiivi, turpeen veroa on nostettu rajusti, (Eero Suutarin
välihuuto) osinkoverotusta on kiristetty — nytkin
tulee lievä kiristys, mutta kokonaisuus on siedettävä nyt tähän
nykytilanteeseen nähden siinä, mitä tänään tuli
tiedoksi — ja nyt viimeisenä vielä vuosilomalain
muutos. Hallituksen politiikka on viemässä energiatyöpaikat
Suomesta Venäjälle. Moni iso yritys on siirtynyt
Aasiaan jne. Teot osoittavat, että kokoomuksen käytännön
ymmärrys pienyrittäjien maailmasta on täysin
kadonnut.
Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Maijalan tekemää keskustan
vastalauseen mukaista muutosesitystä.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täällä tuntuu
tila lämpenevän.
Tämä lakiesitys tarkoittaa, että työntekijällä on
oikeus saada lakisääteisen vuosilomansa tai sen
osan siirretyksi vuosiloman aikaan sijoittuvan työkyvyttömyysjakson
vuoksi siten, että siirto-oikeus koskisi jo ensimmäistä sairauslomapäivää.
Vuosilomapäivien siirtäminen edellyttää, että työntekijä toimittaa
viivytyksettä työnantajalle asianmukaisen sairaustodistuksen — tämä tiedoksi
edustaja Lohelle. Lisäloman ajankohdan määrää sen
jälkeen siten myös työnantaja — tämä myös
tiedoksi. Kokonaisuudessaan tästä esityksestä koituu
kylläkin työnantajille todennäköisesti
noin 200 miljoonan euron lisäkustannukset. Todellisuudessa
tämä vähentänee suomalaista
työtä mainitulla summalla.
Työ- ja tasa-arvovaliokunta käsitteli esitystä pitkään,
ja nimenomaan kokoomuksen edustajat pysäyttivät
hallituksen yksimielisen esityksen tarkempaan käsittelyyn.
Kun asiantuntijalausunnoista selvisi, että jo neljän
viikon työkyvyttömyydestä vapaa vuosiloma
riittäisi täyttämään EU:n
tuomioistuimen päätöksen, niin teimme kaikkemme,
että hallitusohjelman ja hallituksen puolivälijulistuksen
tavoitteet suomalaisen työn lisäämisestä ja
työllistämisestä toteutuisivat. Valiokunnan
kokoomusryhmän toimesta esitykseen pyrittiin tekemään,
ja saatiinkin, lieventäviä muutoksia lakisääteistä vuosilomaa
pidempiin vuosilomiin.
Muita lievennyksiä esitykseen pyrittiin hakemaan vielä palauttamalla
esitys kokoomuksen vaatimuksesta kolmikannan käsiteltäväksi.
Kuitenkin molemmat työmarkkinaosapuolet, työnantajat
ja työntekijät, kuittasivat esityksen uudelleen
sitä muuttamatta. Ensimmäisellä kolmikantakierroksella
yrittäjät ja Elinkeinoelämän
keskusliitto antoivat periksi, koska eivät tienneet sitä mahdollisuutta,
että viiden viikon lomissa olisi mahdollista säilyttää tuo
kuuden päivän karenssi.
Arvoisa puhemies! Saimme me jotain aikaan. Kaikkien niiden lähinnä julkisten
työpaikkojen osalta, joiden vuosiloma on yli viisi viikkoa,
tulee karenssi käytännössä voimaan
tämän viiden viikon jälkeen. Tämän
vaikutuksen kansantalouteen arvioidaan olevan 100 miljoonan euron luokkaa.
Toiseksi, valiokunta tulee saamaan selvityksen lain talous- ja työllisyysvaikutuksista
vuoden
2015 loppuun. Toivottavasti keskustalaisilla edustajilla riittää silloin
rohkeutta, mahdollisesti yhdessä meidän kanssamme,
muuttaa tämä laki, jos pahimmat uhat toteutuvat.
Tämän päivän puheitten perusteella
teille, arvoisat keskustalaiset, on syntynyt jopa velvollisuus ajaa Suomen
Yrittäjien esitystä sairausloman ensimmäisen
päivän karenssista.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä laissa on siis kaksi
osaa, kuten edustaja Filatov kertoi. Otan tässä kantaa
vain tähän toiseen osioon, josta täällä on
keskusteltukin suurimmaksi osaksi.
Vuosiloman ja sen osan siirtäminen työkyvyttömyyden
ajalta perustuu siis EU-direktiiviin, kuten olemme kuulleet. Ja
kuten sanoin aiemmin, olemme tässä asiassa kyllä pakkorakosessa, koska
Euroopan unionin tuomioistuin on tämän direktiivin
tuomioillaan vahvistanut, ja siitä me emme kyllä pääse
karkuun.
Direktiivin tarkoitus ja tavoite on hyvä ja ymmärrettävä,
sillä vuosilomalla ja sairauslomalla on ihan erilaiset
tavoitteet. Jos vuosilomaa kuluu sairastaessa, vuosiloman tarkoitus
ei toteudu. Vuosiloman pitäminen lomana edesauttaa työssäjaksamista
ja vaikuttaa tätä kautta myös työurien
pidentymiseen. Jos työnantaja toivoo työntekijöiden
työskentelevän tehokkaasti, niin hänen kyllä kannattaa
pitää huolta työntekijöiden
lomien toteutumisesta.
Lakimuutos kuitenkin aiheuttaa työnantajalle lisäkustannuksia,
siitä emme kyllä pääse mihinkään.
Näiden määrää on vaikea
kuitenkin arvioida, sillä näin etukäteen
on vaikea tietää, minkä verran työkyvyttömyyspäiviä sattuu
vuosiloman ajalle, ja toisaalta, missä määrin
työntekijät pyytävät vuosiloman
siirtoa. Kustannuksia kuitenkin tulee, ja se on tässä taloudellisessa
tilanteessa huolestuttava asia. Sen takia onkin hyvä, että valiokunnan
mietinnössä vaaditaan, että lain täytäntöönpanon
taloudellisia ja muita vaikutuksia aktiivisesti seurataan, ja seurannan
perusteella tehdään sitten johtopäätökset.
Karenssipäivien poistaminen koskee siis vain lakisääteistä vuosilomaa,
maksimissaan viittä viikkoa. Työaikadirektiivissä säädetään
neljän viikon vähimmäisvuosilomasta,
kuten täällä on ollut puhetta, mutta
kolmikantaneuvotteluissa myös työnantajan edustajat
olivat sitä mieltä, että byrokratiatyön
minimoimiseksi on järkevä säätää laki
koskemaan koko lakisääteistä lomaa.
Väärinkäytösten välttämiseksi
loman siirtoa on pyydettävä työnantajalta
ilman aiheetonta viivytystä ja loman siirtoa koskeva pyyntö on
perusteltava työnantajan vaatiessa lääkärin
tai muun terveydenhuollon ammattihenkilökunnan todistuksella.
Eli ihan noin vain ei toki sairauslomalle voi jäädä.
Puhemies! Tämä on vaikea asia, ja nyt jokaisella
työpaikalla tulisikin käydä avoimesti
läpi tämä laki ja sen käytännön
sovellus. Olen entisessä työssäni toiminut
kymmenen vuotta työyhteisökouluttajana ja sen
perusteella voin sanoa, että ne työyhteisöt,
joissa on avoin, keskusteleva ja molemminpuoliseen luottamukseen
perustuva työyhteisön kulttuuri, pystyvät
vaikeatkin asiat selvittämään ja sopimaan
toimivat käytännöt kaikkia osapuolia
tyydyttävällä tavalla. Tästäkin voidaan
tehdä työpaikalla selkeitä pelisääntöjä.
Jos on hyvä työyhteisön kulttuuri,
niin siellä myös sairastetaan vähemmän,
eli työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa paljon myös
työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin.
Toivonkin, että tästä asiasta nyt työpaikoilla
avoimesti ja hyvässä hengessä keskustellaan
ja sovitaan niistä selkeistä pelisäännöistä,
joiden avulla direktiivi ja tämän lain henki toteutuvat,
mutta samalla voitaisiin minimoida lisäkustannusten syntymistä työnantajalle.
Janne Sankelo /kok:
Arvoisa puhemies! Itse luotan tietenkin vahvasti suomalaisen
työntekijän korkeaan moraaliin, eikä kenenkään
mieleen tietenkään tule käyttää tätä hyödyksi.
Toivottavasti pelko on suurempi kuin paukahdus.
Mutta haluaisin nyt vielä kommentoida edustaja Lohen
tyhjennystä, joka oli vertaansa vailla — siinä puhui
rehellinen Lapin mies. Kun katsoo tätä keskustan
esitystä, ja esimerkiksi Mäkisalo-Ropponenkin
toi sen esille, niin tämä keskustan esitys ei
kuitenkaan radikaalisesti kyseenalaista tätä esitystä,
se myötäilee tätä hallituksen esitystä.
Se teidän on pakko tunnustaa.
Mitä tulee vielä tähän asiaankuulumattomaan rikkidirektiiviasiaan,
siitä on kyllä todettava, että edustaja
Lohi hakiessaan tähän asiaan poliittista puoluetta
voi katsoa isoon peiliin.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun minä olin semmoinen poikanen,
pikkulapsi, niin minä luulin, että valtio on semmoinen
laitos, että sinne tulee rahaa niin, että tuosta vain
luukusta nykäisee. Mutta kyllä nyt on mieli muuttunut
siinä asiassa. Kyllä nyt tämä asia,
mistä käydään keskustelua, kustannuksia
nostaa, varsinkin yrittäjille. Minä olen ihmetellyt
sitä, että aina vain näitä etuja
opetellaan nauttimaan eikä töitä tekemään.
Tässä tilanteessa, missä nyt ollaan,
täytyisi ruveta tekemään töitä eikä etuja nauttimaan.
Nimittäin niitä etuja ei kohta ole kellään.
Minä olen muuten kokeillut tämän
sairauslomahomman. Minä kävin huvikseni hakemassa kuukauden
sairauslomaa, ja minulle annettiin neuvo, että depressiosta
sen saa. Minä sitten sairastuin semmoiseen ja kuukauden
sain sitä sairauslomaa mutta en kyllä sitä pitänyt.
En minä sitä tarvinnut sen kummemmin, mutta sen
kyllä saa sieltä, ei muuta kuin käy hakemassa,
se tulee kuin manulle illallinen. Sitten se vuosiloma siitä jatkuu
sillä, joka sitä haluaa. Tietysti tässä on moraalista
pikkusen kysymys. (Eero Suutarin välihuuto)
Sitten semmoinen, että joka työpaikalla on
se palkan nauttija ja sitten se työn tekijä. Nyt
tämä nauttija tästä hyötyy
paljon enempi kuin se työn tekijä.
Vielä tuosta direktiivistä sen verran, että nyt
se on tullut meille ja se on siinä, se on kuin syöpä,
ei sille mitään voi ja se kasvaa koko ajan ja
pahenee tilanne, mutta meillä on muitakin kustannuksia.
Me olemme Euroopan reuna-alueilla, ja meidän pitäisi
ymmärtää, että Euroopassa on
yhteinen kakku tässä. Meillä on jäänmurtajakustannukset;
ei niitä ole Keski-Euroopassa direktiivien säätäjillä.
Me olemme pitkien matkojen päässä täällä;
eivät ne säätäjät sitä ymmärrä siellä. Mutta
me noudatamme ensimmäisenä näitä kaikkia
direktiivejä.
Kyllä täytyy sanoa, että olen täysin
tämän keskustapuolueen esityksen linjalla.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Ehkä hyvä todeta tähän
alkuun edustaja Hakkaraisen sinänsä hyvään
puheenvuoroon liittyen, että perussuomalaiset ovat tässä kyllä hallituksen
linjoilla olleet valiokunnassa.
Mitä edustaja Lohen puheenvuoroon tulee, niin täytyy
muistaa se vanha ohje, ettei saa provosoitua, mutta en minäkään
voi olla sitä sentään sanomatta, että jos
olisin keskustalainen, niin kyllä olisin äärimmäisen
hiljaa rikkidirektiivistä. Se on kyllä niin lähellä sylttytehdasta,
että kannattaa olla aika hiljaa sen asian suhteen.
Mutta, arvoisa puhemies, menen kyllä vielä tähän
itse asiaan (Puhemies: Hyvä!) ja nimenomaan siitä näkökulmasta,
mitä muutoksia tähän valiokunta teki
suhteessa siihen, mikä oli hallituksen ensimmäinen
esitys, joka tuli eduskuntaan. Siellä oli montakin kohtaa.
Yksi oli se, että jotta tämän uuden lomapäivän
saa, niin aina pitää olla lääkärintodistus
ja sitä pitää viipymättä hakea,
ja se ei todellakaan johda siihen, että lomaa voi automaattisesti
jatkaa, vaan sen lomapäivän saa sitten myöhemmin,
jos siihen on oikeutettu. Sitten siellä muutettiin se kohta,
kun alun perin se hallituksen esitys tarkoitti, että tämä karenssivapaa
koskee kaikkia lomia. Se rajattiin tähän viiteen
viikkoon, lakisääteisiin, ei siitä yli meneviin.
Sen lisäksi vielä tehtiin päätös,
että niin kauan kuin nykyiset TESit ovat voimassa — ja
kun tiedetään, että työmarkkinaratkaisua
nyt ei valitettavasti ole syntynyt, ne edelleen ovat voimassa — ne
menevät tässä kohtaa lain edelle. Eli nämä asiat
eivät lähde vielä voimaan, ja lisäksi tämä koko
lakiesitys tulee tältä kohtaa voimaan vasta lokakuun
alussa. Ja sitten vielä viimeisenä mutta tosiaan
kaikkein tärkeimpänä: tämä arvio näistä taloudellisista,
toiminnallisista ja ennen kaikkea työllisyysvaikutuksista
vuoden 2015 loppuun mennessä. Eli valiokunta kyllä jätti
tähän varsin ison puumerkkinsä.
Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:
Sitten edustaja Maijala, ja tosiaan täällä saa
pysyä ihan asiassakin.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Todellakin töistä poissaolon
lisääntyminen ei ole toivottavaa eikä varmastikaan
oikea kehityssuunta. Me todella toivomme, että me saisimme
työn tuottavuutta lisättyä. Miten me
sitä lisäämme? Ehkä tämä ei
ole paras tilanne tänään, mikä on
työn alla, mutta ehkä löydämme
joitakin muita vaihtoehtoja, millä me parannamme tätä asiaa
vielä lisää.
Tässä yhtenä selityksenä tuotiin
esille se, että tämä tekemämme
esitys olisi ollut byrokraattinen ja monimutkainen, mutta ainakin
minun käsityksen mukaan se oli vain selitys siitä,
minkä takia tätä asiaa ei tällä tavalla
otettu käsittelyyn, koska kysehän oli lähes
nykyisestä toimintamallista, ja sehän ei ole monimutkainen.
Näin on hyvin pärjätty tässä tilanteessa.
Hallituspuolue kokoomuksen toiminnasta valiokunnassa: Kyllä minä voin
antaa teille vähän kiitostakin. Kyllähän
kokoomuslaiset valiokunnassa toivat huolensa hyvin voimakkaasti
esille, juuri niin kuin te kerroitte siitä, että pitkititte
asian käsittelyä monta kertaa ihan tämmöisillä järkevillä toiminnoilla
elikkä yrititte kyllä sitä asiaa työstää eteenpäin.
(Janne Sankelo: Kiitämme! — Arto Satonen: Kiitämme,
kiitämme!)
Edustaja Suutari otti esille tämän ensimmäisen
päivän karenssiasian. Tällä ensimmäisen
päivän karenssillahan hillittäisiin sairauspoissaolosäännön
epäasianmukaista käyttämistä myös vuosiloman
aikana. Tarkoittaisiko tämä teidän esityksenne
nyt vuosilomaa vai yleensä ottaenkin ympäri vuoden
muitakin työaikoja? Tämä on semmoinen
asia, mistä meidän keskustan ryhmässä ei
ole vielä käyty keskustelua. Siihen minä olen
tyytyväinen, että tähän lakiesitykseen
tuli, kokoomuksen esityksestä muuten, tämä kahden vuoden
selvitys elikkä se väheni vielä vuodella, kuinka
pian tämä selvitys pitää tehdä.
Eli minä kehun teitä vähän,
mutta en minä silti voi hyväksyä tätä lopullista
ratkaisua, minkä te olette tehneet. (Janne Sankelo: Jatka
vain! — Arto Satonen: Hyvään suuntaan
menee!) — No niin, en jatka siitä eteenpäin. — Nytten
tämä sairauspoissaoloasia. Me emme ole siitä käyneet
meidän ryhmässämme keskustelua. Nyt sitten
kahden vuoden päästä katsotaan, minkälainen
tämä tilanne on ollut, miten tämä asia
on lähtenyt liikkumaan, kuinka kalliiksi tämä on
tullut yhteiskunnalle, eri toimijoille, onko se 30 miljoonaa, mitä minä en
usko ollenkaan, vai onko 200 miljoonaa, onko se jotakin muuta. Mehän
emme tule tietämään, ehkä parin
vuoden päästä tiedetään. Jos
hyvin käy ja minä olen seuraavassa eduskunnassa
matkassa, niin sitten voin omalta osaltani tätä asiaa
olla viemässä mahdollisesti eteenpäin, mutta
katsotaan, miten tilanne sillä hetkellä on kehittynyt
tämän asian osalta.
Sitten vielä näistä lisäkustannuksista:
Eihän se ole pelkkä sairausloma, mistä tässä kustannuksia tulee,
vaan työnantaja joutuu maksamaan poissaolosta nyt sitten
kahteen kertaan, ensin sairauspoissaolosta ja sitten vielä siirretystä lomasta. Muita
kustannuksia yhteiskunnalle, joita näissä laskelmissa
muuten ei ole vielä tuotu ollenkaan esille, ovat lisäkustannukset
työterveydenhuoltoon ja kunnille lisää kustannuksia
terveydenhuoltoon ja kaikkialle tänne, koska tarvitaan
valtava määrä lisää todistuksia
ja kaikkea tämmöistä, ja siellä on
kyllä tällä hetkellä jo aika
raju kuormitus päällä, niin että saa
nähdä, miten heidän rahkeensa tulevat
kestämään tätä asiaa.
Elikkä kustannuksissa tämäkin pitää ottaa
huomioon.
Sitten on vielä se, että kyllähän
tämä koko esitys, jos se menee läpi,
nostaa palkkaamisen kynnystä ja jopa harmaan työvoiman
käyttöä, otetaan lyhytaikaisia pätkätyöntekijöitä.
Aletaanko ketään ottamaan töihin sitten?
Nyt sitten vielä perussuomalaisista. Kyllä minä sitten
valiokunnan osalta ihmettelen heidän käyttäytymistään,
koska he kannattivat tätä hallituksen esitystä.
Toivottavasti tämä oli sitten vain valiokunnassa
toimivien muutamien yksittäisten perussuomalaisten kannanotto
asiaan. Nyt mahdollisesti äänestyksissä — niin
kuin näyttää siltä, että äänestys
tulee — tullaan sitten näkemään,
mitä mieltä heistä suurin osa on tästä asiasta.
Toivon, että he tulevat miettimään tätä asiaa
vielä tarkemmin elikkä sitä, haluavatko
perussuomalaiset todella tukea EU-myönteistä asiaa
ja sitä, että EU-asioita tulkitaan yli niiden
vaatiman tarpeen.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut
esille se asia, että on hyvä, että nyt
seurataan pari vuotta sitä, mitä nämä vaikutukset
ovat. Totta kai on hyvä, että seurataan, mutta
minusta tämäntyyppinen kokeilu suomalaisille työnantajille,
tällainen, jossa tiedetään, että vuosittainen
hintalappu on 200 miljoonaa euroa, on tähän maailmanaikaan
ja tähän Suomen ja Euroopan taloustilanteeseen
täysin sopimaton. Minusta näin kalliita kokeiluja
ei kannattaisi lähteä harrastamaan tässä tilanteessa.
Sitten edustaja Suutari täällä kysyi,
kannattaako keskusta sitä kokoomuksen ensimmäisen
sairauspäivän karenssiesitystä. Minä jään
mielelläni odottamaan, että hallitus tuo sellaisen
esityksen. Minulla on semmoinen käsitys, ettei hallituksella
ole kykyä sen tyyppisiä esityksiä tuoda tänne
saliin. Onko edes kokoomus tästä yksimielinen,
että tämmöinen yhden päivän
karenssi otettaisiin käyttöön?
Edustaja Sankelo tässä oli kovin toiveikas
sen suhteen, että ehkä kaikki työntekijät
eivät tule tätä oikeutta, mikä tässä nyt
tulee, käyttämään, ja näin
tietenkin voi olla, mutta minä pahoin pelkään,
että kun tämmöinen lainmuutos tulee voimaan,
niin useimmat työntekijät kun näkevät, että työkaveritkin
käyttävät tätä hyväksi,
ajattelevat, että tämä on oikeus ja miksipä minäkin
en käyttäisi. Tämä on ihan ymmärrettävää minusta työntekijän
näkökulmasta, että silloin jos tulee oikeus
näin toimia, niin tietenkin se oikeus käytetään,
enkä minä lähde työntekijää siitä tuomitsemaan.
Minusta ei ole yhtään epärehellistä näin toimia,
koska silloin toimitaan lainmukaisesti, ja näin hyvä.
Kaiken kaikkiaan haluan vain edelleen tuoda kyllä sen
pettymyksen, että odotin, että tämäntyyppisessä laissa
kokoomus olisi voimakkaammin pannut kyllä jarrua ja katsonut
suomalaisen, nimenomaan suomalaisen pienyrittäjän,
etua. Siihen olen pettynyt, että sitä ei ole katsottu.
Teuvo Hakkarainen /ps:
Arvoisa puhemies! Kokoomus ennen varmaan oli yrittäjien asialla
ja tällä lailla, mutta nykyäänhän
se on sairaanhoitajien puolue, ja se käy justiinsa tosi
hyvin tähän asiaan.
Pääministeri puhui päivällä tästä,
että nyt luodaan uusia työpaikkoja ja laitetaan
asiat kuntoon Suomessa, että tänne aletaan investoimaan,
ja semmoisia suuntauksia annettiin. Mutta minäpä puhun
tästä ensimmäisen päivän
sairauslomasta, tuon karenssista yhden esimerkin. Aikanaan Ruotsista
haettiin yhteistyökumppania ja pyydettiin, että investoitte
siihen meidän firmaan, ja he sanoivat, että okei,
ja he tarkastivat sitten, minkälainen tilanne Suomessa
on, ja he sanoivat, että kyllä, kun tulette samoille
linjoille kuin millä meillä ollaan Ruotsissa — he
ottivat sen sairauslomapäivän pois — kun
teette saman, niin me investoimme siihen teidän firmaan,
mutta ei sitä ennen. En ota kantaa siihen sairauslomapäivään, mutta
tämmöinen tatsi oli siellä. Nyt jos tämä toteutuu,
ja niin kuin todennäköisesti toteutuu, niin en
usko, että toteutuu se pääministerin
päivällinen lausunto, että lisää työpaikkoja
ja investointeja tulee tähän maahan, koska lisää tulee
näitä lomia. En minä usko. Se on tämä euro
vain semmoinen asia, että kun se on jossakin, niin euro
tulee toisen viereen. Se vain näin on. Mutta jos sitä ei
tule, niin silloin ei investoida.
Sitten vielä siitä saavutetusta edusta. Me
kaikki vain olemme semmoisia tyyppejä, niin minä kuin
muutkin täällä, että kun joku
etu on saatu, niin siitä on vaikea luopua, että jos
nyt työnantajilla kokeillaan tätä juttua,
niin siitä ei koskaan tulla luopumaan — ainoastaan
työpaikoista tullaan luopumaan.
Eero Suutari /kok:
Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalalle toteaisin, että työnantajalla
ei tänä päivänä ole
mahdollisuutta palkata ex tempore toista työntekijää yllättävissä poissaoloissa,
kuten tämän päivän lisälomien
aikana. Se tekee itse sen työn tai teettää sitä sitten
niillä resursseilla, mitä siellä sillä hetkellä jo
on. Siihen ei ole kerta kaikkiaan mahdollisuutta enää yhtäkkiä palkata henkilöitä
tänä päivänä,
eikä se ole järkevää, koska
siinä saattavat kustannukset tosiaan nousta.
Edustaja Lohelle toteaisin myös, että nämä palkka-
ja palkalliset vapaa-asiat, niin kuin lomat ja muut, ovat jo vuodesta
48 kuuluneet tässä valtakunnassa työmarkkinaosapuolille.
Onko niin, että keskustalla on nyt sitten linja muuttunut
ja te haluatte sen ottaa tänne eduskuntaan? Minähän
saattaisin jopa henkilökohtaisesti yhtyä teihin
siinä mielessä.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala täällä ihmetteli
perussuomalaisten käytöstä valiokunnassa.
Me emme toki voi olla kaikissa valiokunnissa eikä keskusta
kaikissa valiokunnissa. Mutta ehkä se on sitten tämä keskustan
tyyli tehdä tätä oppositioyhteistyötä; jollain
laillahan se ehkä täytyy sitten itsensä ylentää,
jos ei muuten, niin toisia alentamalla.
Kiitos edustaja Lohelle rakentavasta puheenvuorosta.
Kehysriihen valossa on tietenkin totta, että jos tällä esityksellä on
kallis hintalappu, kyllä se työpaikkojen syntymisen
suhteen on ihan selvä uhka. Tästä kyllä saadaan
selville ne tilastot, aivan niin kuin edustaja Maijala sanoi, että voidaan
niitä sitten ihmetellä. Mutta kyllä tämän
vaikutus varmasti jää nähtäväksi
ja tähän voidaan sitten tehdä korjausliikkeitä,
mikäli se EU-lainsäädännön
puitteissa on mahdollista.
Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Maijalalle muutama kommentti.
Ensinnäkin työn tuottavuuden kannalta hyvinvoivat
ja terveet työntekijät ovat avainasemassa.
Toiseksi, kun puhuin 30 miljoonasta, tarkoitin, että tämä neljännen
ja viidennen viikon laskennallinen ero on se 30 miljoonaa euroa.
Eli viidennen viikon huomioiminen tässä lisää kustannuksia
laskennallisesti 30 miljoonaa verrattuna siihen neljään
viikkoon.
Ja sitten näistä todistuskäytännöistä:
Niistähän voidaan sopia työpaikkakohtaisesti,
ja ei toki tarvita aina lääkärintodistusta.
Toivoisin, että monet työnantajat muissakin tilanteissa
entistä enemmän hyväksyisivät
myöskin sairaanhoitajan todistukset.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä nyt on sivuttu
myös sitä keskustelua, että kuuluvatko
tämäntyyppiset asiat, kun puhutaan vaikkapa vuosilomasta,
työmarkkinajärjestöjen, työnantajien
ja työntekijöitten edustajien, päätettäväksi.
Kyllä itse olen sitä mieltä, että kyllä lainsäätäjän,
hallituksen ennen muuta, pitäisi Suomessa entistä voimakkaammin
katsoa tavallaan sen perään, että Suomen
kilpailukyky ei rapaudu. Siinä mielessä uskon,
että edustaja Suutarin kanssa me olemme varmaan aika lailla
samoilla linjoilla siinä, että ehkä voimakkaammin
pitäisi nyt myös eduskunnan ja hallituksen katsoa
sitä eikä pelkästään
jättää työmarkkinaosapuolten varaan.
Nimittäin nythän me näemme, että monessa
kysymyksessä he eivät pääse
neuvottelutulokseen. Toki voi sattua tämäntyyppisiä vahinkoja,
niin kuin minusta tämä nyt on, mikä meillä on käsittelyssä,
mutta me näemme myös niitä päätöksiä,
joita on heille siirretty, niin kuin pääministeri
täällä on kertonut eduskunnassa, että hallitus
ei tule tekemään työiän pidentämiseen
liittyviä keskeisiä ratkaisuja, vaan nämä on
siirretty neuvoteltavaksi työmarkkinajärjestöille,
ja samaan aikaan yksi keskeisistä hallituspuolueista sanoo,
että tulkoon työmarkkinajärjestöistä mikä esitys
tahansa, niin tämä hallitus ei korota eläkeikää.
Tämmöinen systeemihän ei toimi, jos me ajattelemme
pitkän päälle suomalaista yhteiskuntaa,
vaan pitäisi olla niin, että selkeästi
me poliittiset päättäjät, jotka
nautimme kansan luottamusta — tänne kansa valitsee
meidät päättämään — kantaisimme
vastuuta myös siitä, että Suomi tulevaisuudessakin
menestyy. Minä ainakin koen itse, että minulla
on omalta osaltani myös vastuu siitä, että pyrin
myötävaikuttamaan sellaisten päätösten
syntymistä, jotka luovat työtä, yrittäjyyttä ja
suomalaisille ihmisille tulevaisuudenuskoa ja toivoa ja rakentavat
Suomen tulevaisuuden menestystä.
Eeva-Maria Maijala /kesk:
Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropposelle haluan mainita
siitä, että työn tuottavuus ja hyvinvointi ovat
meidän kaikkien mielestä varmasti erittäin tärkeitä,
ja juuri niin kuin oman puheenvuoroni aikana aikaisemmin tuossa
sanoin, tällä hetkellä koetaan, että nykyisin
yhteiskunnassa tilanne lomien osalta on meillä kunnossa,
eli kyllä meidän yhteiskunnassa on koettu se,
että se neljä viikkoa terveenä lomalla
on ollut riittävä tähän tilanteeseen.
Elikkä meidän lomatilannettahan ei tässä tapauksessa
olla missään nimessä heikentämässä tällä vaan
parantamassa myöskin meidän tekemällämme
esityksellä.
Sitten tämä terveydenhoitajien todistus. Kyllä terveydenhoitajienkin
työaika on arvokasta ja maksullista, elikkä kyllä meidän
pitää arvostaa myöskin heidän
työaikaansa, elikkä myöskin se on kustannus.
Sitten edustaja Mattilalle tästä perussuomalaisten
asiasta: ymmärrän, että jokaisella ryhmällä on
omat edustajansa valiokunnissa, ja käsitykseni mukaan teillä kuitenkin
saattaa olla myöskin erilaisia mielipiteitä tästä asiasta,
niin kuin on ollut. Ehkä äänestyksessä sitten
nähdään tämä asia.
Me olemme nyt tehneet oman esityksemme, te teette omanne.
Yleiskeskustelu päättyi.