10) Hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden
rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
on kiireellinen ja hyvä asia. Pidän erinomaisen
hyvänä, että nyt on siirrytty myöskin
tämmöiseen vapaaehtoiseen luonnonarvojen suojelumekanismiin
talousmetsissä. Tässä siis kestävän
metsätalouden rahoituslakia näiltä osin
muutetaan tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi.
Kiinnitän huomiota vain yhteen asiaan. Samanaikaisesti,
kun tämä ajankohtainen ja tarpeellinen laki tulee
säädetyksi, on hyvin tärkeätä,
että ne kokeilut, jotka tällä mahdollistetaan
rahoitettaviksi, rajataan sellaisiksi, että myöskin tulokset
ovat käytettävissä. Tässä suhteessa
kyllä pitää asetuksella säätää hyvin
tarkkaan, että on selvät rajatut alueet, joista
näitä kokemuksia hankitaan. Pitää muistaa,
että tässä on tämänhetkisen
tiedon mukaan käytettävissä vain hyvin
pieni rahamäärä tähän
tarkoitukseen, jolloin entistä tärkeämpää on
se, että kokeilualueet on selvästi rajattu niin,
että nämä vähäiset
euromäärät eivät mene hallintokuluihin.
Hannu Hoskonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Kiinnittäisin vain pariin asiaan
huomiota tämän lakiesityksen kohdalla, ensinnäkin
siihen, että tämähän on linjassa
nykyisin voimassa olevan metsälain 10 §:n kanssa,
jossa määritellään metsien monimuotoisuuden
kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt.
Toinen asia: se on myös sopusoinnussa kansallisen metsäohjelman
kanssa, mihin nykyinen hallitus on ohjelmassaan sitoutunut.
Mutta kiinnittäisin huomiota tulevien vuosien budjettipolitiikkaan.
Tarkoitan sitä, että kun kestävän
metsätalouden rahoituslain mukaiset rahat tulevat yhä laajempaan
käyttöön, ne syövät
pikkuhiljaa pohjaa markkinametsätaloudelta, joka mielestäni
on kuitenkin Suomelle erittäin tärkeä asia
huolimatta siitä, että viennissä metsäsektori ei
ole enää suurin ala. Metsätalous on kuitenkin Suomen
selkäranka edelleen, ja seuraavissa talousarvioissa on
eduskunnassa varmistauduttava siitä, että normaalin
metsänhoidon resurssit eivät tällä vähene,
vaan niitä pitää pyrkiä mieluumminkin
lisäämään.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä,
niin kuin tuossa ed. Pulliainen totesi. Tässä nyt
pyritään siihen, jotta vapaaehtoisilla kaupoilla
syntyisivät nämä toimet, luontoarvokauppa.
Tämähän lähtee aika rajatusta
näkökulmasta sillä tavalla, että tämä toteutuisi
Satakunnan maakunnassa ja siellä metsäkeskus arvioisi
tehtyjä kauppoja ja tuloksia, mitä tapahtuu. Sillä tavalla
tämä on myönteinen seikka, jotta tässä todella
lähdetään pienellä liikkeelle
ja saadaan kokemuksia, eikä silloin tule semmoista isompaa
revohkaa. Kaiken kaikkiaan, kun muistetaan Natura-seikkailut, mitkä tässä ympäri maata
oli, niin siitä ilmeisesti on opittu ja tässä lähdetään
nyt järkevältä linjalta. En usko, että metsätaloudellisesti
on niin isoista arvoista kyse, mitä nyt näissä kaupoissa
tulee olemaan, että puunsaanti vaarantuu. Mutta kaiken
kaikkiaan tulevaisuutta ajatellen toivoisi, että järki
meillä Suomessa kestäisi päässä siinä mielessä,
että ei yltiöpäiseen suojeluun mentäisi
millään alueella. Pohjois-Suomesta ja Itä-Suomesta
siitä on jo osin kokemuksia, ja nyt tässä ollaan
tulossa tänne Etelä-Suomen puolelle. Toivoisi,
että semmoinen maalaisjärki, olisiko metsäläisjärki,
kestäisi kuitenkin päässä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Eteläisen Suomen, Oulun läänin
länsiosan ja Lapin läänin lounaisosien
metsien monimuotoisuuden suojeleminen on tärkeä asia,
ja mehän tiedämme, että nimenomaan Etelä-Suomen
osalta tämä biotooppien ja biotyyppien suojelu
on kovasti vaikeuksien kohteena, sen eteneminen on hidasta ja sen
toteutumista on lykätty aika tavalla tuonnemmaksi. Eli
tämä "joskus syssymmällä" -politiikka
on siinä mielessä huonoa, että biodiversiteetti
vähenee jatkuvasti ja tulevaisuudessa on aina vähemmän
sellaista arvoympäristöä, jota voidaan
säilyttää. Joidenkin mielestä tietenkin
saattaa olla hyvä, että näin on, mutta
mielestäni näin ei ole hyvä.
Arvoisa puhemies! 19 a § on sinänsä hyvä asia.
Sillä etsitään uutta soveltamiskeinoa,
vedotaan uusiin näkökulmiin, tämän
suojelun eteenpäinviemisessä.
Mitä tulee Naturaan, joka täällä tuli
esille, niin kyllä tietysti niistä virheistä,
mitä Naturan soveltamisessa nähtiin ja koettiin,
on syytä oppia.
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Esa Lahtela mielestäni
sanoi sen sanoman, mitä tässä on olemassa,
että tässä pitää käyttää tämän
soveltamisessa maalais- ja metsäläisjärkeä.
Mielestäni hallitusohjelmassa kun sanotaan tästä asiasta,
että metsämaiden ympäristötukipäätöksiä tehden
ja toteuttaen, niin tässähän tämä asia
ja näköala sitten on olemassa. Mutta kyllä ymmärrän
niin, että metsärintama on tärkeä ala
maamme kilpailukyvyn säilyttämiseksi, koska sitä kautta
tuotetaan raaka-ainetta.
Kyllä tässä kun on viitattu Natura-kysymyksiin,
niin sen osalta on erittäin monessa paikassa lyöty
yli, heitetty menemään sellaistakin asiaa, mikä olisi
voitu muuten hoitaa.
Herra puhemies! Sen verran voisin sanoa, että vapaaehtoisuuteen
tässä asiassa pitäisi tähdätä ja tehdä,
ja siltä osin, jos isäntä on valmis tekemään tämmöisen
sopimuksen ja saamaan siitä vielä vähän
korvausta, niin sattuu se ja käy.
Tässä ei sanota liito-oravasta mitään,
mutta tämä liittyy tavallaan liito-oravaan, ja
kun täällä on näitä liito-oravaintoilijoita
sali täynnä silloin, kun melkein kaikki ovat paikalla,
niin omalta kohdaltani voin sanoa, että omissa metsissäni muutaman
kilometrin säteellä omasta asumuksestani löytyy
neljä liito-oravayhdyskuntaa ja kyllä ne siellä mahtuvat
olemaan eikä tarvitse minkäänlaista suojelua
tulla ja syntyä. Mutta jos sinne joku intiaani tulee ja
ryhtyy niitä väkisin suojelemaan, niin saattaa
olla niin, että käy oravillekin lähtö sen
jälkeen välittömästi sieltä. Tämä näin
lyhyesti ja kauniisti kommentoiden.
Matti Kangas /vas:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että metsien monimuotoisuudesta
huolehditaan suomalaisissa metsissä, ja niinhän
on tehty. Muistuttaisin, että Suomi on kärkimaita
Euroopassa metsiään hoitamaan, niin että muut
voivat tulla katsomaan mallia, mitenkä metsiä on hoidettu.
Niin kuin täällä todettiin, metsäklusteri kokonaisuudessaan
on tärkeä. Kun vielä ottaa huomioon metsäteollisuuden
tukeman metalliteollisuuden, niin sillähän Suomi
elää tänä päivänä,
ja pitää huolehtia siitä, että metsäteollisuus saa
puuta. Ei pidä lähteä Etelä-Suomen
metsiä mittavasti suojelemaan. Ne ovat parhaiten kasvavia
metsiä. Monimuotoisuudesta pitää huolehtia, niin
kuin ymmärtääkseni — olen käynyt
siellä maa- ja metsätalousvaliokunnan mukana — näin tehdään
ja näin huolehditaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Suomalaisella maaseudulla ja suomalaisessa
metsänhoidossa on pääsääntöisesti
aina haluttu ymmärtää luonnon lähtökohdat
ja maiseman lähtökohdat. Tämä on
perustosiasia, jota nuo muualta Euroopasta kotoisin olevat ihmiset eivät
oikein voi ymmärtää. Heillä ei
ole metsälle semmoista talouskäyttöä,
niin kuin täällä on, eivätkä he
asu sillä tavalla metsän keskellä, kuin me
suomalaiset olemme tottuneet asumaan. Me ymmärrämme
itse metsäluonnon merkityksen, ja todellakin tällaisella
järkevällä yhteistyöllä,
niin kuin tämän hallituksen esityksen mukaan,
voidaan saavuttaa kaikkein parhaimmat tulokset. Toivottavasti ei
enää koskaan semmoisiin ylilyönteihin
mennä kuin on luonnonsuojelun varjolla tehty, kun on käyty
eräitä kiistakysymyksiä, joissa muun
kiistan kapulaksi on otettu luonnonsuojelusta milloin valkoselkätikka,
milloin liito-oravat. Jos joku on riidoissa naapurin kanssa, niin
käyttää sitten tämmöistä välinettä,
siinä on käsikassaraa ollut. Se on vahinko luonnonsuojelun
kannalta. Elikkä nyt on päästy terveelle
linjalle. Toivon, että semmoisiin epäonnistuneisiin Natura-kuvioihin
ei enää palata.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Oinonen on oikeassa: hallitus on
ottanut näköjään opikseen. Täällähän
todetaan, jotta tämän kokeilun laajentamisesta
päätetään erikseen elikkä kokemusten
perusteella.
Mutta toivon mukaan ei käy sillä tavalla kuin ed.
Seppo Lahtela juuri totesi, jotta tässä voitaisiin,
niin kuin ymmärsin hänen puheensa rivien välistä,
mennä jopa niin pitkälle, jotta lähdettäisiin
vaikka liito-oraville lunastelemaan joitakin asuinalueita, koska
liito-orava sinällään, niin kuin aikaisemmin
edellisen eduskunnan aikana tuli puhuttua, ei ole sillä tavalla
niin uhanalainen laji kuin täällä monet
ovat todenneet ja nämä vouhottajat puhuvat. Kyllä tässä tehdään
yltiöpäistä suojelutoimintaa, jos sen
takia, että jonkun kallion päällä sattuu
kuusessa olemaan liito-orava joskus majoittunut, tehdään
sitten koko moottoritie sen kallion alitse, tai mitä riitoja
siellä käydään monessa paikassa
siitä. Samaten valkoselkätikka: Meidän
lintulaudallamme olisi viime talvena voinut jokainen olla katsomassa
sitä, ja se on ihan videonauhalle kuvattu. Valitettavasti
käpytikka kyllä ajoi sen pois, että minä en
tiedä, mikä olisi pitänyt hätistää siinä.
Sen takia tämän tyyppisiä alueita, missä luonnostaan
ihmisten keskuudessa talousmetsissä elävät
nämä valkoselkätikat ja liito-oravat,
ei pidä lunastaa, vaan muihin luontoarvoihin, jotka tässä ovat
todella uhanalaisia, käyttää nämä varat
silläkin kokeilualueella.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Viime vaalikauden lopulla todella käytiin
liito-oravakeskustelu, joka ei ollut millään tavalla
erityisen kunniaksi eduskunnalle. Lähinnä tuli
mieleen silloin se, oliko asuntopulakin Helsingissä liito-oravan
syytä. Se tuntui sopivan kaikkien ongelmien äidiksi
pienestä koostaan huolimatta.
Mutta tämä asia, mitä nyt käsitellään:
Tässähän ei todella mitään
puupeltoja suojella eikä teollisuuden raaka-ainekenttiä,
noita hyvin monotyyppisiä alueita. Yleensäkin
meidän pitäisi rikkaaseen biodiversiteettiin,
monipuolisiin kohteisiin, niiden säilyttämiseen,
kiinnittää huomiota. Niitä on Etelä-Suomessa
kuitenkin vielä, tosin hyvin vähän. Siinä mielessä pelko
raaka-ainelähteiden ehtymisestä ei ole aiheellinen.
Näin ollen itse tämä asia on hyvä.
Tässä on tietysti se, miten kauan tällainen
sopimus jatkuu. Se voidaan myös irtisanoa, niin kuin tässä tekstissä todetaan,
esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä.
Hyvä ajatus, mutta muitakin välineitä edelleenkin
tarvitaan.
Keskustelu päättyy.