Täysistunnon pöytäkirja 3/2002 vp

PTK 3/2002 vp

3. KESKIVIIKKONA 6. HELMIKUUTA 2002 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta

 

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Viime vuoden puolella jo tuossa kesäkuussa eduskunnan liikennevaliokunta kovasti kaipasi viestintämarkkinalakia oikein kunnon lakina odotuksella, että se tulee olemaan tällainen kodifiointi ja uuden telemarkkinatodellisuuden huomioon ottava kokonaisuus. Ilmoitettiin, että siinä tulee olemaan tuommoiset pari—kolmesataa lakipykälää ja että sillä, sanotaanko näin, tämän hetken ja erikoisesti tulevaisuuden telemarkkina- ja viestintämarkkina-asia tultaisiin kokonaisuudessaan uudelleen säätämään. Näin me odotimme. Sitten tuli syksy, eikä sieltä sitten mitään tullutkaan. Olimme ottaneet sen suuren lakipaketin tarkoin huomioon omassa työohjelmassamme; tosin EU piti huolen siitä, että kyllä meillä töitä piisasi viime syksyn aikana, niin ettei tarvinnut tyhjäkäynnillä olla.

Nyt sitten olemme saaneet hallituksen esityksen eduskunnalle viestintämarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttamisesta, joka onkin vain kooste siitä, kuinka nyt muutetaan telemarkkinalakia, televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia, valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia sekä Yleisradio Oy:stä annettua lakia, elikkä tästä puuttuu ihan kokonaan se, mihinkä me olimme valmistautuneet. Toisin sanoen nyt on kysymys niin sanotun Backmanin parlamentaarisen työryhmän ehdotusten toteuttamisesta ja pikkuisen sille yleisiä puitteita antavasta lakien muuttamisista, ja siinä kaikki.

Kun ei minulla ole sinänsä mitään huomautettavaa näihin hyvinkin fiskaalisiin rahansiirto-operaatioihin, joita nyt kaupallisille viestintäyhtiöille halutaan eräällä tavalla tueksi tehdä, en puutu niihin lainkaan, vaan kiinnitän huomiota vain tähän kokonaistilanteeseen. Nimittäin nyt siis tästä puuttuu kokonaan se, mikä on se todella työläs osa. Tällekin paketille, joka nyt on tullut, on asetettu ministeriön puolesta erittäin tiukka aikataulu sen takia, että nämä firmat haluavat mahdollisimman nopeasti tämän rahavirtamuutoksen, joka toimii niitten eduksi.

Jos tätä suurta kodifiointipakettia ei saada eduskuntaan kevättalvella, se siirtyy syksyyn. Kun otetaan huomioon se, millä tavalla kävi radiolaille viime vuonna — sehän jouduttiin eduskunnassa kirjoittamaan käytännöllisesti katsoen uudestaan, liekö jäänyt yhtään ainutta pykälää muuttamatta — niin me olemme siinä tilanteessa, että ensi syksy ja tämä eduskunnan käytettävissä oleva työaika saattaa käydä niukaksi tämän asian hoitamiseen. Se on mielestäni sitten aika kohtalokasta, koska ilmiselvästi tätä todellista viestintämarkkinalakia kodifioituna lakina ja tulevaisuuden ottavana lakina tarvitaan ja pian. On valitettavaa, että liikenne- ja viestintäministeriöllä ei näytä olevan nykyisellään resursseja tämän laatuisen suuren lainsäädäntötyön asialliseen valmisteluun.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Sinällään tämä varmasti on tässä laajuudessaan ihan oikean suuntainen esitys, mitä hallitus esittää. Haluan puuttua yhteen kohtaan, joka sinällään ei tässä taida olla auki, eli neloslain 7 §:ään, Julkinen palvelu. 7 §:ssähän todetaan, että kaikkien kansalaisten pitää saada samat palvelut myös radio- ja televisiopuolella, ja se tarkoittaa koko maata. Tähän myös Lehtimaja viime kesänä, oliko siitä kantelu, puuttui. Tänä päivänä nimittäin yhä edelleen eriarvoisuus on aika iso. Meidänkin alueellamme on paljon sellaisia kyliä, joissa näkyy mahdollisesti kaksi televisiokanavaa, ja ihmiset maksavat saman maksun kuin täällä Helsingissä, jossa näkyy kymmeniä kanavia ilmeisesti tällä hetkellä. Sen takia odottaisi, jotta tämän lain käsittelyn yhteydessä valiokunta tähän kiinnittäisi huomiota, koska Lehtimajan lausunto lähti kantelun osalta siitä, jotta tämän vuoden alun osalta tähän tulisi puuttua ja ryhtyä toimenpiteisiin, jotta tällainen eriarvoisuus lopetettaisiin. Eli ensisijaisesti näkyvyys pitää taata kaikille, mikä on tasavertaista, mutta jos ei pystytä takaamaan näkyvyyttä, sitten pitää porrastaa televisiolupamaksuja. Minusta se on aika selkeätä pässinlihaa. Jos siihen ei ministeriö puutu, niin eduskunnan pitää siihen puuttua.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Pyydän anteeksi, että tulin hiukan kesken ed. Pulliaisen puheenvuoron. Hän puhui siinä vaiheessa siitä, että tästä puuttuu olennainen osa. Kun minä nyt olen tavannut tätä, niin minulle ei ole ihan selvinnyt, mitä hän tarkoitti, mitä täältä puuttuu. Kun itse olen tätä katsellut, niin minua askarruttaa tässä se, että kun tämä johtaa minusta kaupallisuuden ikään kuin siunaamiseen sähköisellä puolella, niin mitkä ovat ne seuraukset silloin, kun tulee esimerkiksi lama, silloin kun tämä bisnes ei vedä, kun rahaa vedetään pois ohjelmatuotannolta, kun rahaa vedetään pois koko tältä bisnekseltä. Jääkö se vaara leijumaan ilmaan, että suomalaisen — korostan sanaa suomalainen — viestinnän osuus vähenee, pahimmassa tapauksessa miltei katoaa ja/tai että käy sillä tavalla, että ohjelmiston niiden osien, joita voidaan pitää kansallisesti tärkeinä, on se opettamista, sivistämistä, korkeaa taidettakin, kohtalo sinetöityy tässä niin ikään eli ne jäävät sellaisen markkina-ajattelun armoille, joka markkina-ajattelu niille asioille ei anna arvoa?

Mutta aivan erityisesti, arvoisa rouva puhemies, minua jäi askarruttamaan ed. Pulliaisen asiantuntevassa puheenvuorossa se, mikä hänen mielestään tässä nyt se olennainen puute on.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tässähän on eräs osa ulkopuolella Backmanin työryhmän ehdotuksista elikkä se, millä tavalla Oy Yleisradio Ab:lle taataan tulevaisuudessa tulot, joiden avulla hoidetaan juuri ne asiat, joista ymmärsin ed. Kekkosen äsken juuri kantavan huolta. Ne ovat niin kuin valvonnassa olevia asioita vuonna 2004, 2005, 2006 jnp. Varmasti hallintoneuvosto, jos ei kukaan, pitää siitä puolesta huolen. Näin uskon.

Toisekseen, minusta tästä puuttuu se kansainvälinen rooli, se, että me emme ole enää kansallisilla markkinoilla, vaan kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailijoiksihan tulevat sky-lähetykset, mikä tarkoittaa sitä, että antenneilla otetaan ohjelmia taivaalta ja ne kilpailevat sitten suomalaisen ohjelmatuotannon ja suomalaisten yhtiöitten, niin valtionyhtiön kuin kaupallisten yhtiöitten, kanssa. Toisin sanoen tulee uusi viestintätodellisuus. Myöskin teleoperaattorit, sekä meikäläinen Sonera ja muut että kansainväliset teleoperaattorit, ovat tulossa näille markkinoille kansainvälisinä kilpailijoina. Siihen liittyvä kokonaisuus tästä lainsäädännöstä puuttuu.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Mikkola.

Antero Kekkonen /sd:

Puhemies! Ed. Pulliainen antoi hyvin valaisevan vastauksen, ja asia osin valkeni minulle, mutta jatkan nyt vähän tätä ääneen ajattelua. Johan me nyt olemme tilanteessa, jossa me kamppailemme näiden sky-kanavien kanssa. Ed. E. Lahtela puuttui asiaan siitä näkövinkkelistä, että Helsingissä nähdään enemmän kuin esimerkiksi hänen kotipuolessaan. Eli me olemme jo siinä tilanteessa, jossa taivastarjonta haastaa meikäläisen toiminnan. Tästä seuraa se jatkoajattelu tahi se jatkokysymys, pitäisikö sitä ed. Pulliaisen mielestä säännellä nykyistä enemmän, kenties jopa kieltää vai, ja tämä on provokaatiota, kun kysyn, sallia se niin, ettei siihen kannattaisi enää puuttua lainkaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tähän liittyen minusta on oleellista, mistä käytin ensimmäisen puheenvuoron, millä tavalla tässä tilanteessa taataan kansallinen yhdenvertaisuus. Sitä pitäisi valiokunnan ehdottomasti pohtia, koska tässä tulee todennäköisesti hyvin isoja eroja alueellisesti, koska kaupallinen toiminta todennäköisesti tulee keskittymään myös ohjelmien osalta semmoisille alueille, missä on paljon ihmisiä, ja laita-alueet tulevat jäämään katveeseen. Se voi merkitä hyvin paljon. Siinä tapauksessa minusta valiokunnan pitäisi ottaa kantaa myös lupamaksuihin, mitä niille tehdään, koska se joka tapauksessa tekee epätasapainon. Odottaisin, kun valiokunnan puheenjohtaja on paikalla ja ed. Kekkonen, joka kuuluu hallintoneuvostoportaaseen, niin siellä kanssa pohdittaisiin tämä asia perusteellisesti, miten turvataan eduskunnan oikeusasiamiehen ottama kanta yhdenvertaisuudesta.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Oy Yleisradio Ab on eduskunnan radio. Niin me olemme tottuneet sanomaan. Siltä osin meidän tehtävämme eduskuntana on pitää huoli siitä, että siellä säilyy monipuolinen ohjelmatarjonta, sen talous on turvattu kaikissa viestintäpoliittisissa tilanteissa. Sitten on sky-kanavia, joille me emme voi yhtään mitään, mutta me voimme kansallisesti yrittää vaikuttaa siihen, että se ohjelmatarjonta ja ne pelisäännöt, joilla toimitaan, ovat kansallisesti, eettisesti hyväksyttäviä. Sanotaan se nyt vaikka näin yleisellä tasolla.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Ed. Pulliaisen kanssa päädyimme kyllä niin samaan tulokseen, että en halua hänen kanssansa keskustelua jatkaa.

Mutta ed. E. Lahtelalle kyllä ensinnäkin haluan sanoa sen, että en kuulu Yleisradion hallintoneuvostoon. Mutta se pulma, mihin ed. Lahtela puuttui, ei kenties sittenkään viime kädessä ole niinkään siellä vastaanottavassa päässä. Vastaanottotekniikka, samalla kun se pienenee, se myöskin halpenee. Sillä päästään matalimpaankin majaan.

Mutta toinen seikka, ja arvaan, että Lahtela tarkoitti myös tätä, on se, mistä ohjelmia tehdään, että sitä tekniikkaa, jolla ohjelmia tehdään, ei välttämättä viedä sinne syrjäkylille senkään vertaa, kuin on tähän mennessä viety, vaan Suomen kansa matalimmassa majassansa on ilmeisesti tuomittu katselemaan sen kaltaista viihdemössöä, joka on valmistettu, sanoisinko, hollywoodilaisittain tai pienimmillään helsinkiläisittäin, mutta ei esimerkiksi kiteeläisittäin.

Keskustelu päättyy.