Täysistunnon pöytäkirja 3/2002 vp

PTK 3/2002 vp

3. KESKIVIIKKONA 6. HELMIKUUTA 2002 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys laiksi maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta

 

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti: Meillähän maaseutuelinkeinojen rahoituslaki oli ennen joulua maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltävänä. Nyt tämä tulee uudelleen. Tässä on hyvää ja vähemmän hyvää. Tällä lainmuutoksella pyritään hillitsemään pellon hinnannousua. Tämä on tässä niin sanotusti hyvää. Elikkä tässä lähdetään siitä, että kun alueen keskihinta määritellään pellolle, sen ylittävä osa ei kuuluisi tuettavaan piiriin. Toivottavasti tällä pystytään pellon hinnannousua estämään. Tämä on tietyillä alueilla, vahvoilla maatalousalueilla muodostunut ongelmaksi.

Toisena tässä liittyy korkoasia 69 §:ään, joka oli nimenomaan meillä lainsäädännössä viime vuoden loppupuolella. Me kyllä lähdimme keskustaryhmänä siitä, että kun tämä perustuu EU:n liittymissopimuksen korkotukeen, joka nyt päättyy, tässä ei tulisi Brysseliin kumartaa kovin, vaan korkotuki olisi tullut edelleen pitää voimassa kansallisesti, koska tällä ei juurikaan ole valtiontaloudellisia vaikutuksia, mutta tällä on merkitystä maatilayrittäjille, joita tämä koskee, koska siinä on kysymys kustannusten noususta koron osalta. Mutta tämä menee maa- ja metsätalousvaliokuntaan, ja katsotaan, kuinka tälle siellä käy.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen puolelta täytyy pikkuisen puolustella sitä, että pellon hinnan osuuteen liittyvä keskustelu, mitä me teimme syksyn aikana, eikö se tavallaan suurin piirtein, ed. Lämsä, viitannut siihen, että jotakin tämän suuntaista pitäisi tehdä. Siinä hallitus onneksi on reagoinut siihen suuntaan, mitä me toivoimme. (Ed. Lämsä: Olimme mukana siinä keskustelussa!) — Oppositio oli ansiokkaasti mukana, niin kuin täällä sanotaan, ansiokkaasti, aina kaikki on ansiokasta, ed. Oinoseen nyt lähinnä viittaan. Tässä nyt hallitus toimi ansiokkaasti.

Toinen on korkoasia. Tästä me varmasti joudumme olemaan erimielisiä sen takia, että hallitus on tässä suhteessa riippuvainen EU-kortista aika paljon, mutta sympatiat ovat tuottajien ja velkaantuneiden tuottajien puolella.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Pellon hinnasta on kysymys, sellaisen pellon, joka kasvaa viljaa. Mutta entäpä sitten, kun pellolta rupeaa kasvamaan vaikkapa vuokrakasarmeja, taloja, omakotitaloja, infrastruktuuria? Ulottuuko tämä lainsäädäntö laisinkaan sellaiseen pohjamaan luonteen muuttumiseen, mikä kuitenkin lähivuosina saattaa olla varsin todennäköistä? Tämäkin on enemmän kysymys kuin vastaus. Voivatko eurooppalaiset käytännöt ulottua maan hintaan silloin, kun maan käyttötarkoitusta olennaisesti muutetaan? Tohdin hiukan epäillä.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuohon voisin vastata, että nyt puhutaan eri asioista, jos näitä yhdistetään tällä tavalla. Tämä on nimenomaan maatalousmaata koskevissa lainoituksissa ja kaupoissa. Mutta kyllä vähän ihmetyttää. En tiedä mitään muuta, missä joudutaan jonkin direktiivin mukaan nostamaan korkoja. Kun vuonna 94 on jokin laina otettu, tässä määrätään korkoa nostettavaksi. Kuitenkin, vaikka ei kovin suurista asioista ole kysymys, joillekin se voi olla hyvin merkittävä tämäkin lainaosuus, jossa pakolla nostetaan korkoja. Täysin järjettömiä tällaiset direktiivit, joita joudumme noudattamaan. Nähtävästi näin on asian laita.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kekkoselle kaksi kommenttia: Ensinnäkin se, että ministeri-professori Ilmari Hustig aikoinaan sanoi yliopiston luennolla, että kaikkein suurin tyhmyys, mitä ihmiskunta voi tehdä, on rakentaa talonsa pelloille, jotka ovat hyvässä tuotantokunnossa. (Ed. Kekkonen: Sitä tyhmyyttä on harrastettu!) — Sitä on harrastettu uskomattoman paljon, vaikka ministeri-professori Hustig näin totesi. — Toisekseen se, että maan ansioton arvonnousu on ollut 1960-luvulta hyvin voimakas ilmiö, jolla on urbaania kaupunkiasumista tehty uskomattoman kalliiksi. Ei muuta kuin kaavoitetaan vain, niin kyllä hinta neliöltä ja hehtaarilta nousee. Vain aluekaavoituksella voidaan tämä asia jollakin tavalla hoitaa, eli tavallaan pakkolunastustilanteessa määrätä edes kohtuullinen peltohehtaarin hinta.

Keskustelu päättyy.