Täysistunnon pöytäkirja 3/2009 vp

PTK 3/2009 vp

3. TORSTAINA 5. HELMIKUUTA 2009 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Esityksen taustalla on Euroopan ihmisoikeussopimus ja ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Ne asettavat kaksi vaatimusta: 1) oikeudenkäyntien on tapahduttava kohtuullisessa ajassa ja 2) asianosaisilla on oltava käytössään kansalliset oikeussuojakeinot oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan tai viivästymisen hyvittämiseksi. Tällä esityksellä luotaisiin ihmisoikeustuomioistuimen edellyttämät tehokkaat oikeussuojakeinot.

Arvoisat edustajat, jo vuonna 2004 — siis 2004 — Suomea vastaan on annettu tuomio, jossa tällaisten keinojen puuttuminen todettiin. Oikeussuojakeinot on luotava riippumatta siitä, missä määrin oikeudenkäynnit meillä viivästyvät. On siis korkea aika viimeinkin tehdä se, mitä ihmisoikeustuomioistuin on tuomiossaan jo vuonna 2004 Suomelta vaatinut.

Ennalta estävänä keinona ehdotetaan nyt, että asia voitaisiin asianosaisen pyynnöstä käräjäoikeudessa poikkeuksellisesti määrätä kiireelliseksi, jolloin se saisi etusijan muihin asioihin nähden. Asiasta päättäisi yleensä käräjäoikeuden laamanni, mikä myös tukisi käräjäoikeuksien johtamista. Jälkikäteisenä keinona asianosainen voisi saada valtion varoista rahahyvityksen, jos oikeudenkäynti viivästyy kohtuuttomasti. Tarkoituksena on yksinkertaisesti, että asianosainen saisi jo kansallisesti vastaavan hyvityksen, jonka hän voi nykyisin saada ihmisoikeustuomioistuimesta. On järkevää, että nämä asiat hoidetaan jo kotimaassa. Tällöin pahasti ruuhkautunut ihmisoikeustuomioistuin voi keskittyä asioihin, joilla on vielä laajempaa merkitystä. On päivänselvää, että me kaikki, jotka olemme — syystä — huolissamme ihmisoikeustuomioistuimen tämänhetkisestä jutturuuhkasta, omalta osaltamme teemme kaikkemme, ettemme pahenna sitä ruuhkaa.

Hyvityksen saisi vastaavissa tapauksissa kuin ihmisoikeustuomioistuimessa. Myös määrältään hyvitys vastaisi riittävästi ihmisoikeustuomioistuimen määräämää hyvitystä. Hyvitystä ei voitaisi ulosmitata, ja se on verovapaa. Hyvityksen määräisi yksinkertaisesti pääasiaa käsittelevä tuomioistuin itse pääratkaisun yhteydessä. Jo nykyisin oikeudenkäynnin viivästyminen voidaan hyvittää rikosasiassa vastaajalle rangaistusta alentavana, ja näin on myös toimittu. Muissa tilanteissa voitaisiin määrätä rahahyvitys. Valtion puhevaltaa käyttäisi virallinen syyttäjä tai oikeusministeriö, jotka voisivat hakea muutosta tuomioistuimen ratkaisuun.

Ehdotettavat keinot painottuvat yleisiin tuomioistuimiin, joita viivästymistapaukset yleensä ovat koskeneet. Hallintolainkäytön osalta ehdotetaan lisäksi, että hallinnollista taloudellista seuraamusta, esimerkiksi veronkorotusta tai kilpailurikkomusmaksua, voitaisiin alentaa, jos asian käsittely viivästyy.

Tärkeintä luonnollisesti on, että oikeudenkäynnit eivät viivästyisi. Jos hyvitystä joudutaan antamaan, vahinko on jo tapahtunut. Suomessa keskimääräiset käsittelyajat ovat yleensä kohtuullisella tasolla, mutta joissakin tuomioistuimissa ja joissakin asiaryhmissä on viipymisongelmia. Esimerkiksi laajojen talousrikosasioiden käsittely saattaa kestää liian pitkään. Oikeudenkäynnin kestoon rikosasioissa lasketaan sekä esitutkinta, syyteharkinta että tuomioistuinkäsittely kaikissa oikeusasteissa ja siihen yhteensä kulunut aika.

Me olemme ministeri Holmlundin kanssa yhteistyössä kehittäneet keinoja. Parhaillaankin yritämme löytää vielä parempia keinoja seurata koko prosessin kestoa niin, että rikosilmoituksen tekemisestä tai rikoksen havaitsemisesta aina lainvoimaiseen tuomioon asti pystytään seuraamaan tätä ketjua nykyistä paremmin ja aikaisemmassa vaiheessa saamaan hälytys aikaiseksi, jos näyttää siltä, että jo esitutkinta on viipynyt pitkään tai — mikä tapahtuu usein — esitutkinta ja syyteharkinta yhdessä ovat kestäneet jo niin pitkään, että syyt näille poikkeuksellisen nopeille käsittelyille ovat ilmeisiä ja pitää käyttää tämän uuden lain sallimaa mahdollisuutta kiirehtiä prosessia.

Oikeudenkäyntien yleistä joutuisuutta on edistetty viime aikoina myös monin muin keinoin. Esimerkiksi käräjäoikeusverkoston uudistus tulee tehostamaan käräjäoikeustoimintaa. Hovioikeusmenettely tullaan uudistamaan niin ikään. Keskeistä on luonnollisesti, että viranomaisille ja tuomioistuimille annetaan asioiden käsittelemistä varten riittävät voimavarat. Ymmärrätte varmasti kaikki, että esimerkiksi esitutkinnassa ja tutkinnassa oleva suuri talousrikosvyyhti, tämä Wincapita-keissi, tulee myöhemmin syyttäjää ja tuomioistuinta hyvinkin paljon rasittamaan, ja meillä muutenkin täytyy olla keinoja resursoida aina silloin, jos joku tuomioistuin, syyttäjälaitos tai — näin ymmärtäisin myös sisäministeriön puolella ajateltavan — poliisi poikkeuksellisen paljon ruuhkautuu ja tulee töitä. Silloin pitää olla keinoja resursoida juuri ne kaikista pahiten ruuhkautumisvaarassa olevat yksiköt riittävällä tavalla.

Silloin kun me pääsemme koko tässä ketjussa toiminnan sujuvuuteen, toivottavasti tämän lain nojalla myönnettäviä vahingonkorvauksia ei juurikaan ole. Mutta on päivänselvää, että jos tämä viivästyminen pääsee tapahtumaan, niin on Suomen kaltaisen valtion velvollisuus hoitaa hyvitys jo kotimaassa eikä vaivata Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta tämänkaltaisella asialla.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että molemmat ministerit, ministerit Brax ja Holmlund, ovat paikalla. Se on hienoa. Tämä ministeri Braxin esittely osoittaa nimenomaan ihmisoikeusulottuvuuden. Toteaisin siitä vielä tämän toisen puolen, mikä on tämän käräjäoikeuksien ja muun rikosoikeuden ulkopuolella, eli hallinto-oikeuksien puolella ja myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan osalta tapahtuvan 15 kuukauden odottamisen, vaikka se ei teidän hallinnonalaanne kuulukaan. Samoin vakuutusoikeuksissa menee sama 15 kuukautta. Eli jos henkilö riitauttaa vaikkapa Kansaneläkelaitoksen päätöksen tai sitten joutuu vakuutusoikeuteen esimerkiksi eläkekysymyksensä vuoksi, työkyvyttömyyseläke on hylätty ja vakuutusoikeus sitten käsittelee, niin on kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja ja vielä sitten sanotaan, että menkää työvoimatoimistoon ilmoittautumaan työvoimaksi, kun ei mennyt työkyvyttömyyseläke läpi. Siis tämäntyyppisiä vinoutumia on.

Kysyisin molemmilta ministereiltä, toivottavasti ehditte vastata: Onko tällä valtioneuvoston käynnistämällä tuottavuusohjelmalla vaikutusta kielteisessä mielessä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, mitä täällä nyt yritetään näillä muilla priorisointi- jne. tavoilla saada aikaan?

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Tämähän on ehdottomasti Suomen pahin ihmisoikeusongelma tällä hetkellä, että oikeudenkäynnit viivästyvät. Sehän on ollut hyvin pitkä aikaväli, jolloin tämä ongelma on syntynyt ja tullut niin pahaksi, että väestöpohjaan nähden Suomella ja Italialla taitaa olla suurin piirtein saman verran tuomioita. Näinä vuosina on myös tehty paljon uudistuksia ja erityisesti ministeri Brax on kovasti yrittänyt päästä tästä eroon.

On muutama asia, joihin haluaisin kiinnittää huomiota.

Aivan niin kuin ed. Tiusanen sanoi, olisi kyllä tavattoman hyvä, jos tämä menettely koskisi myös vakuutusoikeutta ja markkinaoikeutta, joissa ihmisillä on hyvinkin vakavia intressejä pelissä, joko eläkeläisellä tai sitten yrittäjällä.

Kun oli puhetta ihmisoikeustuomioistuimesta, niin sehän on lähes yhtä hidas kuin Suomen oikeuslaitos. Minä olin mukana Euroopan viisaissa, ja meidän piti keksiä temppuja, millä tavalla se uudistettaisiin. No, se meidän temppukokoelmammehan kaatui siihen, että Venäjä sitten blokkasi koko homman. Mutta viisaissa oli mukana lordi Woolf, joka oli ollut Chief Justice Englannissa, ja hän oli johtanut semmoista pientä työryhmää, joka selvitti ihmisoikeustuomioistuimen työtapoja.

Nyt kun me olemme tehneet lähes kaikki uudistukset, jotka ovat mahdollisia, ja meillä on tuomareita pohjoismaisittain riittävästi, niin minä toivon, että ministeri Brax panisi pystyyn työryhmän, joka kävisi kuulemassa tuomareita, tutkimassa ja panisi puheenjohtajaksi vaikka Mikko Tulokkaan, joka on käytännön mies, ja etsisi sillä tavalla avausta tähän tilanteeseen, koska minä luulen, että se voisi avata tämän padon paremmin kuin moni muu uudistus.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys ei ole tärkeä pelkästään kansalaisten vaan myös yrittäjien oikeusturvan kannalta. Meillähän monien yritysten saneerausohjelmat ovat kuihtuneet siihen, ettei niitä ole ehditty käsittelemään, minkä takia yritysten konkurssiin ajaminen on ollut hyvin yleistä ja seuraamukset sen mukaan kohtuuttomia yrittäjälle. Lakiesityksen toinen puoli on sitten se, että on oikeuksissa riittävästi asiantuntevaa työvoimaa, jotta tuomiot annetaan määräajassa. Valtio joutuu isoihin korvauksiin, jolleivät oikeudet saa lisää työvoimaa. Taloudellisesti viisaampaa olisikin palkata lisää tuomareita ja henkilökuntaa kuin alkaa suorittaa korvauksia jatkuvasti viivästyneistä tuomioista.

Arvoisa puhemies! Käräjäoikeuksia rasittavat tällä hetkellä kohtuuttomasti oikeustoimin perittävät pikavipit, jotka ovat keskimäärin 120 euron suuruisia. Vuonna 2007 pikavipeistä annettiin jo 220 000—230 000 velkomustuomiota, ja määrä kasvaa. Pikavippien yleistyttyä käräjäoikeuksia on työllistetty kohtuuttoman paljon pienten velkojen takia. Onkin tärkeätä, että pikavippien perintään saadaan menettely, jossa ei tarvita käräjäoikeuksien tuomioita. Käräjäoikeuksissa käsitellään myös muita sellaisia asioita, jotka eivät välttämättä kuulu niiden piiriin. Riitojen sovittelua on myös syytä tehostaa.

Leena Harkimo /kok:

Arvoisa puhemies! Myös minä kannan huolta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 6 artiklasta, oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä. On aivan selvää, että koska se kuuluu yksilön perusoikeuksiin, jokaisen jäsenvaltion tulisi täyttää ne edellytykset, joilla kansalainen saa asiassaan oikeutta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimusten mukaisesti ja kohtuullisessa ajassa. Minusta on hyvin huolestuttavaa se, että Suomi saa näitä muistutuksia pitkittyneistä oikeudenkäynneistä.

Ministeri Brax viime kaudella ansiokkaasti lakivaliokunnan puheenjohtajana ja itse jäsenenä kannoimme huolta tästä asiasta. Olisi hienoa, että Suomi vihdoinkin pääsisi eteenpäin tässä kysymyksessä. Perimmiltään kysymys kuuluu, millainen oikeusvaltio Suomen halutaan olevan. Tästä on kysymys. En todellakaan haluaisi, että Suomea verrataan kansainvälisesti maihin, joita täällä muun muassa ed. Söderman nosti esiin, puhumattakaan sitten pohjoismaisesta vertailusta. Tämä on vakava asia, ja uskon, että tällä lailla ja hallituksen esityksellä myös viedään tätä asiaa oikeaan suuntaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! 90-luvun alkupuolen pankkikriisin yhteydessä käynnistyivät ne oikeudenkäynnit, jotka viivästyivät sitten läpi 90-luvun aina tälle vuosituhannelle ja joittenka johdosta ihmisoikeustuomioistuin sitten antoi langettavat tuomiot Suomelle — muistankohan minä oikein, oliko niitä peräti yli 30, siis paljon joka tapauksessa.

Nyt ollaan jälleen samanlaisessa tilanteessa kuin olimme silloin laman syövereissä 90-luvun alkupuolella, 91, 92, 93. Wincapita kuvaa yhtä kulttuuria, pyramidihuijaustapausta, ilmeistä sellaista. Nyt meillä ei vielä ole pankkikonkurssinäkymää olemassa, mutta ei ole kaukana, etteikö jokin sellainen pankki, joka vielä toimii Suomessa, tulisi tähän tilaan, jos tämä lama tästä voimakkaasti syvenee. Se johtaa silloin tietysti omaisuudenhoitoyhtiöitten perustamiseen, ja sitä kautta nämä oikeudenkäynnit sitten käynnistyvät. Ne saattavat olla todella hankalia ja vaikeita, koska niissähän on kaikki mutkat käyty hämäämismielessä läpi, mitä mutkia voidaan käyttää, ja aivan rinnalla on koko ajan harmaan talouden ja mustan talouden elikkä talousrikollisuuden toimeliaisuutta. Kaikki ne yhdessä tekevät tämän lainsäädännön erinomaisen tarpeelliseksi.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta kohtuullinen aika, jos tutkinta on saatu päätökseen, olisi, että puolessa vuodessa saataisiin tämmöinen asia käsittelyyn, koska sekin on pitkä aika. En tiedä ihan tarkkaan, mitä tässä on mietitty, mutta kuitenkin sinällään, niin kuin ed. Pulliainen totesi, se tutkintahan vie tietysti jo oman aikansa. Mutta kun se saadaan siihen tilanteeseen, että voidaan lähteä pohtimaan, mikä tässä nyt tuomioksi voisi tulla, niin silloin se ei kyllä voi viedä niin pitkään.

Mutta ed. Tiusanen avasi tämän keskustelun, että näissä kaikissa tapauksissa pitäisi kyllä myös muualta saada, vakuutusoikeuksista ja — laajentaisin keskustelua vielä — jopa Kelasta ensisijainen päätös kuukaudessa, tämä eka päätös. Nämä kaikki venyy ja paukkuu, ja jos sairaille ihmisille eläkettä anotaan tai jos oikeutta haetaan johonkin väärään päätökseen, niin kun siellä menee vuosikausia, niin ennättää ihminen kuollakin. Minusta näihin kaikkiin pitäisi saada jotkut tämmöiset enimmäisajat, niin että niiden yli ei vaan voi mennä, tai meille tulee kohta kyllä EU-tuomioistuimesta semmoisia päätöksiä, että Suomi ei ole näissäkään noudattanut hyviä ihmisoikeusperiaatteita.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ei voi olla muuta kuin tyytyväinen, että ministeri Brax on tuonut tämän esityksen eduskunnalle, koska on suuri ongelma, että oikeuskäsittelyt ovat viivästyneet. Siitä on tietysti osoituksena se, että Suomen kansalaiset ovat valittaneet paljon ihmisoikeustuomioistuimeen juuri tästä asiasta. Eniten valituksia Suomesta on tullut siitä, että oikeuden saanti on viivästynyt eli käsittely on viivästynyt ja siihen on mennyt pitkä aika.

Mutta ikäväkseni kyllä täytyy todeta, että nyt sama ongelma on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa eli siellä ovat asiat kasaantuneet, eivät ainoastaan Suomen valitusten vuoksi suinkaan, vaan naapurimaasta on tullut niin paljon valituksia, että siellä ovat myös valitukset kasautuneet, ja näin ollen sieltä joudutaan myös odottamaan vastauksia ja ratkaisuja. Mutta tähän on jo onneksi puututtu Euroopan neuvostossa ja ongelmaan yritetään löytää ratkaisua. Täytyy toivoa, että siellä yhtä jämerästi tähän käydään kiinni kuin nyt on käyty Suomessa ministeri Braxin myötä.

Antti  Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa aikaisemmin piti ed. Söderman hyvän puheenvuoron. Perustuslakivaliokunnassa me olemme kiinnittäneet huomiota useammankin kerran näihin kestoihin ja siihen, miten ihmisten oikeusturva käytännössä toteutuu, ja olemme huomauttaneet siitä, että nykyinen tilanne ei täytä oikeusvaltion tunnusmerkkejä kaikilta osin. Erityisesti yksilötason ongelmana asia korostuu, koska ihminen tuossa tilanteessa on hyvin yksin suuren koneiston armoilla, ja ne tuntemukset ja kokemukset, joita ihmisellä sitten on siitä, että oikeuden saanti viivästyy merkittävällä tavalla, eivät millään tavalla ole kunniaksi Suomelle vaan päinvastoin häpeäksi.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Yritän vastata kootusti kaikille.

Ed. Tiusanen aloitti tärkeällä puheenvuorolla, jossa ehkä tärkein asia oli vakuutusoikeuden osuus. Tämä lautakunta ei kuulu oikeusministerille, mutta vakuutusoikeus kuuluu. Minä olen nimittänyt työryhmän pohtimaan vakuutusoikeuden työskentelytapojen uudistamista kokonaan ja siinä osalla myös sen käsittelyn nopeuttamista.

Ehkä enemmän eduskuntaakin kiinnostava osuus on myös se, että tämä työryhmä, jota johtaa oikeusneuvos Niilo Jääskinen — joka vastikään on itse asiassa kyllä jo hallituksen tasolla nimitetty tulevaksi Euroopan julkisasiamieheksi EY-tuomioistuimeen — hakee ratkaisua myös tähän vakuutusoikeuden lääkärijäsenten rooliin ja muun muassa heidän mahdollisiin kytköksiinsä tai siihen, ettei tulisi edes epäilyjä sen suhteen, kun niitä paremmin rekisteröitäisiin ja katsottaisiin paremmin heidän toimintansa läpinäkyvyyden perään.

Ed. Söderman puhui sitten myös samassa yhteydessä aivan oikein markkinaoikeudesta, ja tältä osin niin ikään meillä on työtapojen parantamisprosessi. Markkinaoikeus pääsee kohta toiseenkin prosessiin, koska hallitusohjelman mukaisesti markkinaoikeuteen mahdollisesti keskitetään immateriaalijuttuja entistä enemmän, eli markkinaoikeudesta on tulossa myös nykyistä paljon suurempi oikeus, ja siinä yhteydessä nämä ed. Södermanin viisaat puheet työtavoista nousevat entistä tärkeämpään asemaan.

Ed. Tiusanen kysyi tuottavuusohjelmasta. Tuomioistuinten osalta on ensinnäkin niin, niin kuin ed. Söderman sanoi, että noin pohjoismaisessa vertailussa tuomarien määrä on kyllä jotakuinkin riittävä. Tuottavuusohjelmassa tuomioistuinten osalta tämän hallituskauden alussa pienennettiin vaatimuksia henkilökunnan vähentämisestä edellisen hallituksen jäljiltä, ja tämän jatko-ohjelman osalta tuomioistuimet jätettiin heti koko hallituksen toimesta — oikeusministeri sai täyden tuen — kokonaan pois. Eli meillä on vähemmän tuottavuusohjelman vaatimuksia kuin oli edellisellä vaalikaudella, mutta meillä on atk:n avulla ja myös monien näiden jo lueteltujen seikkojen lisäksi sitten mahdollisuuksia näissä työtavoissa.

Ed. Söderman mainitsi Mikko Tulokkaan. Minä etunimen hyväksyn: olen Mikko Könkkölän nimittänyt johtamaan ed. Södermanin kaipaamaa työryhmää, joka katsoo myös näitä asioita. Eli Vaasan hovioikeuden presidentin johdolla on vastikään tämä työ aloitettu — itse asiassa varmaan työ on vasta alkamassa, koska olen nimittänyt toimikunnan katsomaan myös näitä asioita, joihin ed. Söderman viittasi, ja nimenomaan myös jalkautumaan kentälle ja kysymään.

Jos teitä kiinnostavat enemmän nämä työtapakeskustelut, niin Valtiontalouden tarkastusviraston raportti eräiden hallinto-oikeuksien toiminnasta on ihan mielenkiintoista luettavaa. Voi olla, että perustuslakivaliokunnan jäseniä ja lakivaliokunnan jäseniä kiinnostaa se laajemminkin. Se on poikinut myös näitä työtapakeskusteluja aika paljon. On selvästikin hyvin suuria eroja siinä, millä tavalla tuomioistuimen johtaja pystyy johtamaan kannustavalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Hyvin lyhyesti vielä muista esiin tulleista asioista.

Pikavipeistähän, ed. Laxell, meille on tulossa lainsäädäntö, joka todennäköisesti vähentää näitä juttuja, kun pikavipit suitsitaan, jo ennen kuin niitä otetaan, selvästikin suuremman harkinnan piiriin, ja tältä osin kohta pääsemme eduskuntakäsittelyyn asiassa.

Ed. Pulliaisen puheenvuorossa oli paljon semmoista, mikä puhuttaa oikeusministereitä tällä hetkellä Eurooppa-kokouksissakin. On aika yleisesti toistettu lause "Economic crisis means economic crimes". Meillä on suuri riski, että nämä ajat tuottavat myös epätoivosta tai sitten muista syistä johtuen myös talousrikollisuudessa semmoista liikehdintää, jota ei toivota.

Aivan lopuksi ja lyhyesti näistä ed. Laxellin esiin tuomista muisteluista: Niin ikään ehkä 1990-luvun laman jäljiltä meillä on yrityssaneerauslakia muutettu niin, että yrityssaneeraukseen pitää hakeutua nyt aikaisemmin, jos haluaa sen lain piiriin. Minä luulen, että se on kuitenkin se kaikista tärkein viesti. Se laki toimii nyt tehokkaammin. Tuomioistuimilla on myös siinä tehokkaammat määräajat. Mutta oleellisinta on, ja tämä nyt yrityskentässä varsinkin näinä päivinä pitäisi tuntea, että yrityssaneerauksen piiriin pitää hakeutua heti eikä niin kuin silloin viime laman aikana monesti vasta niin myöhään, että vaikka oikeudenkäyntikään ei olisi viivästynyt, niin joka tapauksessa asiat olivat usein päässeet jo aika pitkälle sitten velkojien näkökulmasta ja muiden, kilpailevien yritysten näkökulmasta, joten minä luulen, että tällä kertaa laki on parempi, ohjaa paremmin jo aikaisemmassa vaiheessa. Mutta toki näissä kaikissa asioissa meillä on vielä parannettavaa.

Sisäasiainministeri Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Vaikka ministeri Brax on täällä varsinaisesti ollut lakia esittelemässä, niin minulle osoitettuun kysymykseen liittyen oman hallinnonalani tuottavuustavoitteisiin, jonka ed. Tiusanen kysyi, vastauksena voisin lyhyesti todeta, että en katso itse, että tuottavuustavoitteilla olisi tähän mitään erityistä vaikutusta. Meillä on tehty periaatelinjaus siitä, että tuottavuustavoitteet eivät koske operatiivisissa tehtävissä olevia poliiseja, enkä usko, että tältä osin mitään erityistä merkitystä näiden asioiden käsittelyn venymisen kannalta voitaisiin todeta. Toki ehkä tätäkin kannattaa tarkastella hieman syvällisemmin, jos tällaista ilmenee.

Meillähän periaatelinjaus on muutenkin se, että tuottavuutta haetaan rakenteita uudistamalla, teknisiä järjestelmiä parantamalla ja yhteistyötä tiivistämällä. Uskon, että tätä kautta pääsemme hyvin niihin tuottavuustavoitteisiin, joihin olemme sitoutuneet.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen hyvin iloinen tästä uutisesta, että Mikko Könkkölä on nimitetty työryhmää vetämään. Minä voisin lähettää hänelle tämän lordi Woolfin raportin, koska se oli hyvin nokkelasti tehty.

Silloin kun minä olin eduskunnassa viimeksi, 25 vuotta sitten, niin täällä oli hyvin paljon vanhanaikaisemmat työtavat kuin nyt on, ja me puhuimme silloinkin, että ne pitää uudistaa. Nythän niitä on aika paljon uudistettu, mutta muutosvastustus on ollut valtava. Sama koskee Oikeusasiamiehen kansliaa, Oikeuskanslerinvirastoa ja tuomioistuimia. On totuttu vanhoihin tapoihin, tehdään asiat samalla tavalla, vaikka voitaisiin hyvin paljossa vetää mutkat suoraksi, ilman että ihmisten oikeusturva vähenee. Minusta olisi hirveän tärkeätä saada draivia sisälle. Silloin kun jutut tulevat sisään, voi hyvin paljon miettiä, miten niitä hoidetaan. Pikkurikosjuttuja, joissa on tunnustettu kaikki, voitaisiin kyllä hoitaa todella paljon nopeammin.

Minä toivotan tälle työryhmälle menestystä. Minä luulen, että tässä on ydin tähän sumaan. Nämä suuret lakiuudistukset eivät auta, vaan se, että siirrytään semmoisiin työtapoihin, että hitaan käsittelyn periaate unohtuu.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tuottavuusohjelmahan toimii tietysti poliisipuolella myös niin, että kun poliisin muuta henkilöstöä vähennetään, niin myös poliisin tehokkuuteen, poliisin hälytysvalmiuteen ja moniin muihin asioihin se saattaa välillisesti vaikuttaa kielteisesti. Tähän asiaanhan ovat muun muassa ammattijärjestöt kiinnittäneet tuottavuusohjelman vaikutuksissa poliisin osalta huomiota.

Täällä on aikaisemmin puhuttu myös harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta. Tältä osin on kyllä syytä todeta eduskunnan pöytäkirjoihin julkisesta seminaarista, STTK:n sisäisen turvallisuuden seminaarista, että kun siellä ihmeteltiin, miksi harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa ei ole sisäisen turvallisuuden ohjelmassa noteerattu, niin ministeri totesi, että se kattaa niin laajan alueen, että on ollut pakko karsia. Tämä on tiettyä valintaa, joka näkyy nyt siinä, että muun muassa krp:hen vuoden 2004 alusta sijoitettu ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikkö on sulautettu nyt muuhun krp:n toimintaan. Samaan aikaan tuottavuusohjelmalla muun muassa työsuojelun ja työehtojen valvontaa heikennetään. Samaan aikaan lyhyessä ajassa ulkomaisten työsuhteiden määrä on kaksinkertaistunut. Eli tässä on selkeästi nyt rakenteellisesti tehty harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyviä järjestelyjä, joiden on syytä pelätä vaikeuttavan asioiden tutkintaa.

Kuten ministeri Brax ed. Pulliaisen aikaisemmin pitämään ansiokkaaseen puheenvuoroon viitaten totesi, niin nimenomaan on vaara, että tällaisina talouden järisemisen aikoina voi syntyä myöskin suuria laillisuuteen ja lailliseen liiketoimintaan kohdistuvia uhkia, ja sen takia nyt pitäisi olla hyvin tarkka näissä asioissa — sen lisäksi, että tietysti tähän ulkomaisen työvoiman riistoon ja pimeän työvoiman kysymykseen liittyy vakavia ihmisoikeusloukkauksia myöskin.

Sisäasiainministeri  Anne  Holmlund

Arvoisa puhemies! Ehkä on syytä korjata ed. Rajamäen muutamia väittämiä.

Ensinnäkin, sisäisen turvallisuuden ohjelman priorisoinnin on hoitanut työryhmä itse. Eli tässä ei ole mitään poliittista valintaa, koska emme voi ottaa todella monia toimenpiteitä yhteen ohjelmaan. Niitä on nyt jo yli 70. Ei tässä ole ollut mitään hallituksen tai muun tahon poliittista tarveharkintaa.

Toiseksi, kaikkea ei voi priorisoida yhtä aikaa. Olen joutunut valitettavasti keskittymään lähinnä työttömien poliisien työllistämiseen, joita teidän jäljiltänne minulla on todella suuri määrä.

Toinen kysymys, mihin me olemme hyvin voimakkaasti panostaneet, on arjen turvallisuus. Tästä esimerkkinä on muun muassa nimikkopoliisitoiminta koulujen osalta.

Ennaltaehkäisy on tällä hetkellä se työ, mikä on meillä kaikkein tärkeimpänä, ja uskon, että sitä kautta saamme heijastusvaikutuksia myös muualle. Mitään erityistä ongelmaa talousrikostorjunnan osalta en ole huomannut ainakaan viime aikoina.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tämän talousrikollisuuden osalta on vielä kanssa selvitettävää; joskus on tietysti oleellisempaa, että tehdään ne lakimuutokset eikä kutsuta taas jotain porukkaa tekemään ohjelmaa. Ja se, mikä jäi edelliseltä hallitukselta täysin tekemättä, oli tämä tulliselvitysrikos, jonka olen tänne eduskuntaan nyt tuonut.

Parhaillaan me käymme erittäin hedelmällistä keskustelua, jonka uskon tulevan johtamaan lopulta myös rakennusalalla arvonlisäveron kääntämiseen. Olen itse menossa Itävaltaan tutustumaan järjestelmään. Ministeri Katainen on pitänyt puheenvuoroja, joissa hän korostaa, että Ruotsin mallia täytyy seurata. Meillä on aivan erilainen asenne ja toimintailmapiiri ja valmius ministerien välisessä yhteistyössä tuoda eduskuntaan asti lakeja. On merkittävää, että tässä hallituksessa siitä, mistä ministerit viime hallituksessa tappelivat, ministerit sopivat ja eduskuntaan tuotiin tulliselvitysrikos koko siinä laajuudessa kuin muun muassa asiantuntija Hirvonen on toivonut.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Erityisesti oikeusministerin kannattaa olla hyvin tarkkana esittäessään tiettyjä näkemyksiä nimenomaan niitten paikkansapitävyyden osalta. Edellisen hallituksen aikana, kun ministeri Itälän jäljiltä talousrikostorjuntaa lähdettiin selvittämään, 10 prosenttia talousrikostutkijoiden vakansseista oli täyttämättä. Ne täytettiin välittömästi toimestani kohdistamalla lisäpalkkausrahoja talousrikostutkijoiden vakansseihin. Viime kaudella perustettiin 71 talousrikostutkijan vakanssia, tehtiin systemaattista kehitystyötä, joka muun muassa sai tilaajavastuun osalta myös vauhtia työmarkkinajärjestöjen vuoden 2004 tulopoliittisista ratkaisuista, ja tehtiin tältä osin todella harmaan talouden osalta myös ulkomaisen laittoman työvoiman valvontaan liittyen tämä äskeinen krp:hen liittyvä järjestely. Monia muitakin toimenpiteitä tehtiin, ja hyvin keskeinen oli edellisen hallituksen jo hyväksymä, siis vuonna 2006 loppuvuodesta hyväksymä, neljäs talousrikostorjuntaohjelma, johon liittyi jo sitoutuminen ja hyväksyntä muun muassa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän aikaansaamiselle, jotta ketjuuntumis- ja rakennusurakoissa voidaan puuttua tähän harmaaseen talouteen.

Arvoisa ministeri, oikeusministeri, te olette ollut täällä paikalla, kun täällä on käyty tätä asiaa läpi. Teidän tiedossanne täytyy olla, että Suomen hallituksen kanta, joka suuressa valiokunnassa ennen Ecofin- ja ministerineuvostoja on esitetty, on valtiovarainministerin johdolla ollut, että Suomen hallitus vastustaa käännetyn arvonlisäverojärjestelmän pilotin laajentamista, jota Saksa ja Itävalta ovat esittäneet. Siitä löytyy dokumentit, se on ollut Suomen hallituksen kanta.

Kun komissaari Frattinin kanssa myöskin lähdettiin valmistelemaan eräitä muita asioita liittyen muun muassa niihin työnantajiin, jotka pitävät laitonta ulkomaista työvoimaa, kohdistuviin sanktioihin, niin te olette löytänyt oikeudellisen lähestymistavan torjua rikosoikeudellisten sanktioiden kohdistamista näihin työnantajiin. Kysymys on aika kovista tarpeista reagoida harmaan talouden vyöryyn ja laajenemiseen.

Minusta sisäministerin täällä esittämä kanta oli hyvin yhtenevä STTK:n sisäisen turvallisuuden seminaarissa esittämään kantaan, että sisäisen turvallisuuden ohjelman käsite on niin laaja, että kaikkea ei voi priorisoida. Ei hallituksen ja sisäministerin esityksiä ja hallituksen esityksiä mikään työryhmä eduskunnalle saata, hallitus hyväksyy ne. Mutta tämän hallituksen asenne on ollut harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan, kaikkiin niihin neljännen talousrikostorjuntaohjelman kohtiin, nihkeä.

Täällä ed. Pulliaisen ja monien muiden kanssa käymämme voimakas keskustelu näistä kysymyksistä onneksi todella johti oikeusministerin osalta tulliselvitysrikoksen ratkaisuun. Se oli todella tärkeä asia, ja se oli oikeusministerin osalta yksi tärkeimpiä. Valtiovarainministerin osalta äsken mainitun lain osalta ja korjauksen osalta tärkeitä olivat sitten myös verotustietojen saaminen käyttöön ja tämäntyyppiset rahaliikenteeseen liittyvät tarpeet, jotka eivät ole edenneet. Myöskään ymmärtääkseni työ- ja elinkeinoministeriön osalta ei ole edennyt valtion tukia saavia yrityksiä koskevien verotustietojen käyttöönsaanti. Ei näistä ole kantanut oikeusministeri eikä sisäministeri tässä hallituksessa eikä ainakaan tässä salissa huolta. Minusta on sinänsä merkittävää, että aikaisemmin — minä muistan — sisäministeri ei ole ylipäänsä käyttänyt ilmausta "talousrikos" tai "harmaan talouden torjunta", nyt tänä päivänä sekin on tapahtunut.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käsittelyssä on siis lakiesitys oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä.

Oikeusministeri  Tuija  Brax

Arvoisa puhemies! Juuri tämän takia en käy pidempään keskustelua tästä aivan toisesta teemasta.

On tietysti selvä, että sen asian osalta, miten on suhtauduttu Saksan ja Itävallan vielä laajempaan kokeiluun, on totta se, mitä entinen ministeri Rajamäki sanoi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, seuraako Suomi nyt vakavasti ja toisin kuin aiemmin Ruotsissa viime kesänä aloitettua rajattua kokeilua rakennusalalla käännetystä verotaakasta arvonlisäveropuolella. Meillä ovat myös harmaan talouden torjunta ja talousrikossyyttäjät ja verkosto tässä asiassa erittäin aktiivisia, ja vastaus on ollut, että Suomi seuraa Ruotsin kokeilua. Itävallan kokeilu näillä näkymin vuonna 2008 tuotti 400—500 miljoonaa lisää verotuloja Itävallan valtiolle, mikä sekin on hyvin tärkeä aspekti tässä keskustelussa. Asia on siis vielä kesken, mutta viimeaikaiset puheenvuorot ovat saaneet kyllä toiveikkuutta oikeusministeriön osalta.

Sisäasiainministeri Anne Holmlund

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki jaksaa katsoa peruutuspeiliin. Onneksi minä ja ministeri Brax katsomme eteenpäin emmekä jatkuvasti pohdi, mitä mahdollisesti Frattini on tehnyt 2000-luvun alkupuolella. No, ehkä siitäkin on hyvä välillä käydä keskustelua.

Ensinnäkin on syytä todeta se, että ei sisäisen turvallisuuden ohjelmaan ole kirjattuna kaikkea sitä, mitä me teemme. Toki teemme paljon muutakin kuin ne kirjaukset, jotka ovat sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Se on kuitenkin tärkeä ohjenuora, missä paneudutaan tiettyihin yksittäisiin kokonaisuuksiin, ja poikkihallinnollisuus on mielestäni erittäin tärkeä osa sisäisen turvallisuuden ohjelmaa kaiken kaikkiaan.

Mielestäni on aika erikoista, että ed. Rajamäki väittää, että en ole tässä salissa koskaan käyttänyt ilmausta "harmaan talouden torjunta". Ehkä on syytä tarkastaa sekin asia pöytäkirjoista, ettei tarvitse täällä muunneltua totuutta puhua.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Ensinnäkin sisäministerin kannattaa nyt käydä oikein hyvin läpi näitä oikeus- ja sisäministerineuvoston papereita. Frattinin nämä komission aloitteet ovat vuodelta 2006 ja ovat hyvin ajankohtaisia. Niitähän edelleen komissio valmistelee ja neuvostossa käsitellään.

Minä haluan vielä huomauttaa siitä, että hallituksen kanta valtiovarainministerin johdolla on ollut kielteinen käännetyn arvonlisäverojärjestelmän yleensä laajentamiseen ja kokeilemiseen Saksan, Itävallan ja Ruotsin myönteisyydestä huolimatta. Toivon, että nyt tämä eduskunnassa käyty keskustelu, mitä tässä on käyty, painaa hallitusta, pakottaa suoraan sanoen, lähtemään tässä Saksan viitoittamalle ja EU:n yhteiselle rikostorjuntatyölle.

Aikaisemmin ministeri Holmlund puhui poliisin viroista. Siinä oli taas peruutuspeiliin katsomista, kaikki ongelmathan on hyvä kaataa edeltäjän tiliin tietysti. Haluan huomauttaa, että edellinen hallitus piti huolta poliisien työllistämisestä erillismäärärahoin plus muin ratkaisuin. Nyt tämä notkahdus on huhtikuun 2007 jälkeinen tilanne, jossa tuottavuusohjelmalla ja poliisijohdon huonolla alueellistamisratkaisulla syntyi viime joulukuussa tilanne, jossa alueet olivat irtisanomassa työpaikkoja eikä oltu jatkamassa näitä vakansseja. Minusta kannattaa nyt ihan omilla jaloilla ruveta seisomaan, jo kohta kaksi vuotta on ministerinä oltu.

Keskustelu päättyi.