8) Hallituksen esitys laiksi passilain ja eräiden siihen
liittyvien lakien muuttamisesta
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Arvoisa puhemies! Passilain uudistamisessa on kyse niin sanotun
toisen vaiheen lainsäädäntömuutoksista.
Muutokset pohjautuvat EU:n passiasetukseen vuodelta 2004. Asetus
edellyttää, että jäsenvaltiot
lisäävät sormenjäljet passeihin
ja muihin matkustusasiakirjoihin. Näitä ovat diplomaatti-
ja virkapassit, muukalaispassit ja pakolaisen matkustusasiakirjat.
Tämän tulee tapahtua viimeistään
28.6.2009.
Ensimmäisessä vaiheessahan digitaalinen kasvokuva
lisättiin passeihin. Muutos toteutettiin Suomessa vuonna
2006 hyväksytyllä passilailla. Nyt esitetyt muutokset
merkitsisivät käytännössä sitä,
että passin hakijoilta otetaan passia haettaessa kaksi
sormenjälkeä. Sormenjäljet tallennetaan
kansalliseen tietokantaan kuten muutkin passin tiedot ja ne säilytetään
yhtä pitkän ajan kuin muut tiedot.
EU:n passiasetus ei edellytä rekisteröintiä. Päätös
on jätetty jäsenvaltioille. EU:n edellyttämä sormenjälkien
tallentaminen passin siruun edellyttää vain tiedon
väliaikaista tallentamista tietokantaan.
Nyt käsittelyssä olevassa passilain muutoksessa
esitetään siis sormenjälkitietojen rekisteröintiä ja
tallentamista kansalliseen tietokantaan. Perustelut ovat mielestäni
painavat. Rekisteröinnillä voidaan taata paremmin
passinhakuprosessin turvallisuus ja henkilöllisyyden luotettava
varmistaminen. Jokaisella passia hakevalla pitää olla
oikeus luottaa siihen, ettei viranomainen ole vahvistanut hänen
henkilöllisyyttään kenellekään
muulle.
Sormenjälkitiedot sisältävästä tietokannasta tulee
laaja kansallinen tietokanta, koska tulevaisuudessa lähes
kaikkien aikuisväestöön kuuluvien
suomalaisten sormenjäljet olisivat siellä. Tästä syystä yksityisyyden
suoja pyritään varmistamaan monella tavalla:
Ensinnäkin ehdotetut rekisteröidyn sormenjäljen
käyttö- ja luovutusoikeudet on rajattu mahdollisimman
tarkkarajaisesti ja yksiselitteisesti. Käsittelylle esitetään
asetettavaksi erittäin tiukat edellytykset, jotka poikkeavat
muiden passitietojen käsittelystä.
Toiseksi esityksessä on pyritty vahvistamaan biometrisiin
tunnisteisiin liittyviä tietosuoja- ja tietoturvavaatimuksia.
Esityksessä on pyritty sovittamaan yhteen toisaalta passinhakijoiden
yksityisyyden suoja ja toisaalta viranomaisten ja koko yhteiskunnan
tarpeet turvallisuuden takaamiseksi. Kyse on punninnasta, joka tehdään
yksityisyyden suojan sekä julkisen vallan ja yhteiskunnan
tarpeiden välillä. On huomioitava, että jo nykyisellään
poliisin rekistereihin tallennetaan huomattava määrä tunnisteita,
myös arkaluontoisia tietoja. Näiden osalta ei
ole ilmennyt ongelmia.
Sormenjälkitietojen käyttöoikeus
ehdotetaan rajattavaksi vain niille, jotka työtehtävissään
tietoa välttämättä tarvitsevat.
Tämä sisältää edellytyksen
siitä, että sormenjälkiä voidaan
käyttää vain viimeisenä mahdollisena
tunnistamiskeinona. Käytännössä sormenjälkitietoja
voisivat käyttää vain passiviranomaiset,
rajatarkastusviranomaiset ja poliisi tarkkaan rajatuissa tapauksissa,
kuten tunnistamisessa, asiakirjan aitouden toteamisessa passin hakemisessa
tai myönnössä ja matkustusoikeuden osoittamisessa.
Poliisille ehdotetaan yleistä oikeutta tunnistaa henkilö myös
asiakirjan sormenjäljistä silloin, kun poliisilla
on laissa säädetty oikeus tai velvollisuus tunnistaa
henkilö. Näitä ovat esimerkiksi vainajan
ja tuntemattoman uhrin tunnistaminen tai henkilön tunnistaminen
kuulustelutilanteessa. Poliisilla ei olisi oikeutta käyttää tietoja
rikosten ennaltaehkäisemiseen tai tutkintaan.
Nyt käsittelyssä oleva lakiesitys sisältää lisäksi
muita, pienempiä muutoksia passilakiin. Kyse on lähinnä vuonna
2006 hyväksytyn passilain voimaanastumisen jälkeen
todetuista soveltamiskysymyksistä.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesityshän
perustuu Euroopan unionin toivomuksiin ja on varmaan hyvin asianmukainen
noin yleisesti ottaen.
Siihen sisältyy yksi ongelma, jonka varmaan perustuslakivaliokunta
aikanaan selvittää, niin että siihen
ei nyt kannata ottaa mitään tiukkaa kantaa. Nimittäin
ihmisoikeustuomioistuin on 4.12. tehnyt ratkaisun, joka koskee kahta
rikoksesta epäiltyä henkilöä,
joiden sormenjäljet otettiin ja tallennettiin. Kun heidät
vapautettiin oikeudessa, he vaativat, että sormenjäljet
piti rekisteristä poistaa. Englanti ja Wales kieltäytyivät, mutta
ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että koska heidät
oli vapautettu ja he olivat syyttömiä, oli kohtuutonta
heidän yksityisyytensä kannalta, että sormenjäljet
tallennettiin.
Tältä kannalta tietysti koko ajatus siitä,
että kaikkien suomalaisten sormenjäljet tallennetaan,
tulee hieman outoon valoon. Mutta erityisesti se, että poliisi
voisi rikoskuulustelussa käyttää tätä sormenjälkirekisteriä,
niin kuin tässä sanotaan, henkilöllisyyden
tunnistamiseksi, tulee vielä epäilyttävämpään
valoon, koska se koskee jo itse rikostutkintamenettelyä.
Mikä tässä on ajatus? Ed. Ben Zyskowiczhan silloin,
kun puhuttiin siitä EU-asiasta, sanoi, että eikös
se ole oikein, että yhteiskunnalla on mahdollisuus, kun
on vakavia rikoksia, kaikilla tavoilla selvittää niitä.
Mutta se sisältäisi sen idean, että lähdettäisiin
tutkinnassa siitä, että kaikki suomalaiset ovat
mahdollisia rikollisia ja sen vuoksi heidän sormenjälkiään
voitaisiin niin käyttää. Tässä esityksessähän
siihen ei ole päädytty, ja siinä hallitus
on toiminut täysin oikein.
Kuten sanottu, tähän nyt liittyy vielä selviä ongelmia,
mutta varmaan valiokunta ne selvittää aikanaan.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Elvis Presleyn passi luettiin Schipholin lentokentällä Hollannissa
viime vuoden syyskuussa. Elvis ei ollut noussut kuolleista, vaan
passien tietoturvasta huolestunut hakkeriaktivisti halusi todistaa, miten
biometristen passien niin sanottu tekninen osa, joka siis sisältää nämä biometriset
tunnisteet, ei välttämättä paranna
vaan voi päinvastoin heikentää passien
turvallisuutta.
Onneksi Suomen passien teknisen osan kryptausavain on vahvempi
kuin Hollannissa, eikä suomalaisia passeja ole vielä toistaiseksi
ainakaan julkisesti murrettu. Suomalaisten valitsema kryptausratkaisu
tosin maksoi enemmän kuin Hollannissa käyttöön
otettu kryptaus, mutta on totisesti asioita, joissa ei kannata säästää.
Valitettavasti Suomenkaan passien suojaus ei ole aukoton, sillä jostain
syystä standardi, joka määrittelee tämän
kryptauksen, ei salli sitä. Ja tietokoneiden laskentatehon
kasvaessa myös näihin passeihin kohdistuvien hyökkäysten
teho kasvaa. Toivonkin, että Suomessa seurataan Hollantia
paremmin alan kehitystä ja ollaan valmiita nopeisiin toimiin
passien vaihtamiseksi uusiin suojauksen mahdollisesti joskus pettäessä myös Suomen
passien osalta.
Yksittäisten passien tietoturvaa tärkeämpää on kuitenkin
huolehtia ihmisten biometrisiä tietoja sisältävien
tietokantojen tietoturvasta. Parhaassa tapauksessa näitä tietokantoja
ei kerätä lainkaan. Biometrisen tunnistamisen
yleistyessä tunnistetiedoista tulee nimittäin
rahanarvoista tavaraa, ja esimerkiksi sormenjälki on hyvin
helppo väärentää näiden
tietojen perusteella. Eli sormenjälkirekisterin avulla
voi tekeytyä keneksi passinhaltijana olevaksi suomalaiseksi
tahansa.
On kummallista, että esimerkiksi Saksa ja Ruotsi pystyvät
laittamaan sormenjälkitiedot passeihinsa ilman kansallista
tietokantaa, mutta Suomessa se ei ole mahdollista. Ehkä ainakin Saksassa
maan synkkä historia on vaikuttanut päätökseen
olla perustamatta biometrisistä tiedoista kansallisia tietokantoja.
Me suomalaiset olemme kuitenkin sen verran naiiveja, että emme usko
saman olevan koskaan Suomessa mahdollista, emme usko, että Suomessa
voisi joskus olla semmoinen hallitus, joka käyttäisi
nyt kerättäviä tietoja väärin,
aivan muihin tarkoituksiin kuin mihin nyt määritellään.
Arvoisa puhemies! Kansallista tietokantaa enemmän olen
kuitenkin huolissani raja-asemille syntyvistä tietokannoista.
Jokaiselle raja-asemalle syntyy tietokanta siellä luettujen
passien tiedoista, sormenjäljistä, henkilötiedoista,
jatkossa ehkä myös dna-tiedoista, ja nämä tiedot
ovat rahanarvoista tavaraa, erittäin kalliita pimeillä markkinoilla.
Identiteettirikokset ovatkin nettirikollisuuden nopeimmin kasvava
laji, olleet jo monta vuotta. Eikä tarvita kuin yksi korruptoitunut
tai huolimaton rajavalvoja tai viranomainen jossain päin
maailmaa, ja myös suomalaisten tietoja, meidän
suomalaisten sormenjälkiä, on rikollisten käsissä.
Sen jälkeen ne voivat tulla vastaan rikollisessa käytössä missä päin
maailmaa tahansa.
Esimerkiksi Isossa-Britanniassa viranomaisten huolimattomuus
ja tietoturvamääräysten vastainen toiminta
ovat johtaneet jo miljoonien kansalaisten henkilötietojen
hukkaamiseen useissa eri tapauksissa. Ja nämäkin
tapaukset tulivat ilmi vain, koska tiedot sisältäneet
tietokoneet, romput ja muistitikut löytäneet henkilöt
palauttivat löytämänsä oikeaan
osoitteeseen. Mutta kuinka paljon näitä tapauksia
jää eri maissa pimentoon, sitä voimme
vain arvailla.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että meidän
kansanedustajien joukossa on tällainen nykyajan tietotekniikan
asiantuntija kuin ed. Kasvi ja saamme sitä kautta tervettä opponointia
ja myöskin näköaloja, joita ei välttämättä muuten
havaittaisi. Mutta sinällänsä pidän
erittäin hyvänä, että hallitus
on antanut tämän esityksen, jolla on tarkoitus
tehdä hyvää yhteiskunnalle, turvata täällä kansalaisten
turvallisuus. Toivonkin, että valiokunta käy perusteellisen
keskustelun tästä lainsäädännöstä.
Minua ei haittaisi ollenkaan, vaikka viranomaisilla olisi tiedossa
paitsi sormenjäljet myös dna-tiedot. Onnettomuustilanteissa
näitä voitaisiin käyttää tunnistamiseen.
Näillä olisi varmasti voittopuolisesti enemmän
yhteiskunnan viranomaisia hyödyttävä vaikutus
kuin niitä näköaloja toteuttava, joita ed.
Kasvi toi esille. Sinänsä hyvä, että tuodaan esiin
nämä vaaralliset näköalat, että rikolliset
voivat saada ne käsiinsä, niin kuin pelottavan
helposti voivat saada, ja määrätietoisesti
voivat tavoitella näitä tietokantoja. Tämä on
uhkakuva, joka täytyy vakavasti tiedostaa. Mutta samalla
meidän tulee antaa nykyiselle esivallalle kaikki ne keinot,
joilla voidaan turvata kansalaisten, normaalia elämää elävien
ihmisten, etu ja turva.
Samalla vielä viittaisin tässä yhteydessä edellisessä keskustelussa
käytyyn aiheeseen. Olen vakavasti huolestunut siitä,
että meillä on vähennetty rajavartioasemia
jatkuvasti ja tämä kehitys jatkuu. Elikkä niitä viranomaisia,
ihmisiä, jotka käyttävät näitä tietokantoja,
tarvitaan ja niitä, jotka ovat toimintaa sitten toteuttamassa.
Sähköinen havaitsija ei välttämättä toimi,
mutta ihminen toimii, ja näitä me tarvitsemme.
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Arvoisa herra puhemies! Ajattelin käyttää viimeisen puheenvuoron,
mutta tässä näytti tulleen jo lisää puheenvuoropyyntöjä.
Ehkä ihan muutamia kommentteja näihin esille tulleisiin
kysymyksiin.
Ensinnäkin ed. Södermanin esille nostamaan tapaukseen
liittyen haluan vielä muistuttaa, että Suomessahan
tallennettavia sormenjälkitietoja ei voi käyttää rikostorjuntaan
eikä rikosten selvittämiseen. Eli tämä jo
sulkee pois sen, että kukaan meistä, joiden sormenjäljet,
minä mukaan lukien, sitten tulevaisuudessa löytyvät
passirekisteristä, olisi millään tavalla
epäilyksen alla. Tämä on rajattu pois.
Tätäkin asiaa pohdittiin. Itse lähdin
kuitenkin siitä, että tämäntyyppinen ratkaisu
olisi vaatinut laajempaa yhteiskunnallista keskustelua. Tällaisen
nopean, pikaisesti voimaan saatettavan, lain yhteydessä se
ei olisi ollut mahdollista riittävän suuressa
laajuudessa, koska silloin todellakin liikumme hieman eri kysymyksissä kuin
pelkästään passiin ja tunnistamiseen
liittyvissä asioissa.
Biometrinen tunnistehan tulee joka tapauksessa. Se on valtioiden
oma asia, ketkä haluavat esittää rekisteröintiä ja
ketkä eivät. Minulla on tässä muutamia
esimerkkejä, jotka toki löytyvät hallituksen
esityksestä, myös teille jaetuista versioista.
Näyttää siltä, että Norja,
Viro, Ranska, Sveitsi, Puola, Hollanti ja Belgia ainakin ovat esittämässä sitä,
että sormenjäljet rekisteröidään.
Sen sijaan Tanska, Slovakia, Saksa tämän tiedon
mukaan eivät ole esittämässä sitä.
Ihan ajantasaista tietoa minullakaan ei tästä ole.
Saattaa olla, että tilanne on jonkin verran tässä matkan
varrella myös muuttunut.
Ed. Kasvi nosti esille tärkeitä kysymyksiä liittyen
tietoturvaan. Voin vakuuttaa, että sisäasiainministeriön
näkökulmasta on erinomaisen tärkeää,
että voimme toteuttaa tämän rekisteröinnin mahdollisimman
turvallisesti. Olemme pyrkineet sen monin keinoin varmistamaan.
Minulla on useampia muistioita mukanani, mutta en lähde täällä niitä erikseen
julki lukemaan. Uskon, että valiokunta varmaan kuulee tämän
puolen perusteellisesti. Olemme käyneet myös lukuisia
keskusteluja oikeusministeri Braxin kanssa. Meillä on tässä yhteneväinen
näkemys, että meidän velvollisuutemme,
jos tällaisen laajan tietokannan ihmisistä keräämme,
on varmistaa se, että se on mahdollisimman tietoturvallinen
eikä suomalaisten sormenjälkiä joudu
mihinkään vääriin käsiin.
Ehkä kaikkein eniten olen kuitenkin huolissani sormenjälkien
jäljentämismahdollisuudesta, joka saattaa esimerkiksi
aivan yksinkertaisissa tilanteissa syntyä, vaikkapa baarissa.
Periaatteessa ihmisen sormenjäljet voidaan varsin helposti esimerkiksi
lasin pinnasta kopioida ja käyttää vääriin
tarkoituksiin. On ilmeisesti myös yleistymässä käytäntö,
että erilaisiin yhteyksiin voidaan lisätä sormenjälkitunnistautuminen,
ja se on viranomaistoiminnan ulkopuolella. Uskon, että myös
tähän tarvitaan varmasti tulevaisuudessa sääntelyä ennen
kuin tulemme huomaamaan, että sormenjälkiä on
voitu väärinkäyttää.
Silloinhan on kuitenkin päästy aika pitkälle
ikävällä tiellä. Tältä osin
on myös syytä erityisesti kiinnittää huomiota
siihen, että tätäkin sääntelyä voidaan kehittää.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Itse kanssa heräsin ed. Kasvin puheenvuoron
jälkeen, jotta tässä tämmöinen
mahdollisuus on olemassa. Kun miettii sitä, että ihmisellä on
tämä perusjuttu aina ahneus, ja sitä,
että jo tuossa Isossa kirjassahan kun kaksitoista näitä opetuslapsia oli,
niin yksi jo oli kavaltaja näistä ja petti päällikkönsä,
niin kun katsoo vaikka rajavartijoita tai poliisia, niin jos joka
kahdestoista olisi tämmöinen, niin sehän
on aika iso määrä. Mutta en usko kyllä suomalaisista
viranomaisista tällaista. Mutta siinä on tämmöinen
vaara todennäköisesti olemassa ihan oikeasti ja
ongelmana se, miten se estetään sitten tuolla
jossakin rajavartioasemalla, että ei tämmöistä kauppaa
lähdettäisi käymään. Joku
ahne ihminen voisi sen tehdä. Siinä mielessä pitäisi
olla huolissaan siitä ja katsoa, mitkä ovat ne
keinot, millä tavalla tämäntyyppinen
saataisiin kokonaan pois. Sitä en tiedä, mitä tämä koko
valtakunnallinen rekisteri mahtaa tarkoittaa, pääseekö siihen
joku murtautumaan ja sieltä kopsimaan sitten näitä sormenjälkiä.
Mutta tästä dna-rekisteristä: Joskus
aikanaan tein kirjallisen kysymyksen aiheesta, eikös tämmöinen
pitäisi tehdä jokaisesta kansalaisesta. Minusta
jokainen kansalainen voi ollakin jopa niin pitkään
syyllinen kuin on syyttömäksi todettu, näissä isoissa
rikostapauksissa, niinpäin voisi kuvitella. Jos saataisiin
nämä hankalat rikolliset kiinni sitä kautta,
kun on dna-rekisteri olemassa, niin en näkisi sitä mitenkään
pahana. Vastaus oli aika tyly, siinä todettiin just tämä tietosuoja
ja yksilönsuoja.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässähän on huomattava
tämä Euroopan unionin neuvoston asetus jäsenvaltioiden
myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja
biometriikkaa koskevista vaatimuksista, ja meillähän
ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mukautua tähän.
Tämän lähtökohta on tietysti
rikollisuuden estäminen, kansainvälisen terrorismin
estäminen. Ne on aina syytä muistaa, kun täällä käydään
keskustelua.
Täällä kyllä ed. Kasvi nosti
ihan mielenkiintoisia näkemyksiä esille, että jos
nyt viranomaiset purkavat niitä tiedostoja ja jakavat niitä.
Hän kyllä jätti huomiotta, että näitä sormenjälkiä on noin
manuaalisesti otettu tuhoton määrä ja
niitä on jokaisella kansakunnalla. Ainakaan tähän mennessä niitä ei
ole ollut jaeltavana. Tässä mielessä minä en
näe tätä kyllä tämmöisenä asiana ollenkaan,
kun tässä vielä on rajauksena tämä, että poliisillakin
on tämä oikeus vain silloin, kun täytyy
henkilöllisyys varmentaa. Toisaalta kaikilla rintamilla
käydään kansainvälisesti kovaa taistelua
vakavaa rikollisuutta vastaan, ja toisaalta sitä varten,
että viranomaiset pystyvät toimimaan ja tunnistamaan
henkilöitä erilaisin menetelmin, kehitetään
keinoja. Tämä Suomen rekisteröintimenettely
on aivan oikea ja hyvä. Totta kai on mahdollista, että meille
tulisi diktatuuri ja käytettäisiin näitä järjestelmiä väärin,
mutta luulen, että silloin ei ole kysymyksessä pelkästään sormenjäljet,
kun tätä oikeutta vähän tallataan. Siinä taitaisivat
mennä kaikki perustuslain suomat oikeudetkin samassa mukana,
tämä sormenjälki ei ole siinä vaiheessa
enää keskeisin asia. (Puhemies: 2 minuuttia!)
Rinnastus demokratian menettämiseen tai diktatuuriin on
kyllä erittäin ontuva.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tässä ei varmaan tarvitse
demokratiaa menettää, ja siitä huolimatta
nämä biotunnisteet, kehittynyt it-teknologia,
hakkerointi jne., kun ne tiedot ovat kerta digitaalisessa muodossa,
tekevät tilanteesta aivan toisenlaisen kuin se, että poliisilaitoksen arkistoissa
on näitä. (Eduskunnasta: Ei ne ole arkistoissa,
ne on digitaalisessa muodossa!) — Kyllä sieltä vielä löytyy
niitä paperisiakin varmasti. — Joka tapauksessa
tässä ollaan uudessa tilanteessa, joka mahdollistaa
sen tilanteen, mihinkä ed. Kasvi viittasi tuollaisena asiana,
joka pitää olla hallinnassa silloin, kun tehdään
rekistereitä.
Mutta mitä tulee dna:han — edustajat Oinonen
ja Lahtela viittasivat siihen — niin siinähän on
nimenomaan sellainen tietokanta, meidän jokaisen dna:ssa,
että se kertoo, lainausmerkeissä, meistä kaiken,
ja sellaista rekisteriä ei pidä tehdä.
Siihen liittyy niin paljon tietoturvaongelmia, että tämä ei
todellakaan ole järkevää. Sekin, jos otettaisiin
joku pieni dna-pätkä jostakin kromosomin tietystä genoman
osasta ja tehtäisiin tästä tämä tunnistusmenettely,
on mielestäni turhaa. Kyllä värikalvon
ja sormenjälkitunnisteen identifiointikyky on varmasti
riittävä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kaksi kommenttia vaan. Ensinnäkin
arvoisalle ministerille, kun sanoitte, että laki kieltää jotakin:
niin se saattaa nyt kieltääkin, ja huomispäivänä se
ei kiellä enää mitään,
ja seuraavaksi se on jo suositus.
Ed. Oinoselle, kun hän on aina välillä niin
ristoreipas, ettei tahdo pysyä millään
mukana, ja kun hän oli valmis antamaan dna:nsa käyttöön näihin
tarkoituksiin: kylläpä siinä passintarkastajat
ulvahtelisivat ruudun ääressä, että no
näitä oinosia kyllä piisaa täällä.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sekä ministerin
tarkoitusperät että vakaumuksen tässä asiassa.
En ollenkaan epäile, etteikö hän ole
lähtenyt ihan rehelliseltä pohjalta.
Se, mitä minä vaan yritän tässä saada
sanotuksi, on se, että tämän tuoreen
ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen nojalla
on ilmeisesti nyt yksityisyyttä tulkittu sellaisella tavalla,
että perustuslakivaliokunnan tulee välttämättä miettiä,
voidaanko tällainen rekisteri lainkaan perustaa ja voidaanko
kaikki nämä tarkoitukset, jotka tuossa laissa
on mainittu, joista yksi kuuluu jo rikostutkintaan, hyväksyä sopimuksen
valossa. Nämä kaikki maathan, jotka hän
mainitsi ja joissa tällainen rekisteri on syntymässä,
kuuluvat Euroopan neuvoston piiriin, ja varmaan sielläkin
pohditaan nyt tätä samaa asiaa, niin että katsotaan mihin
tulokseen valiokunta tulee.
Se tuntuu tietysti jollain tavalla järkevältä,
että valtiolla olisi aina tietoa saatavilla: Kun rikospaikalta
löytyy yksitoista sormenjälkeä, katsotaan rekisteristä ja
raahataan sitten tutkittavaksi kaikki ne ihmiset, joiden sormenjäljet
löytyvät. Mutta minä luulen, että semmoinen
rikostutkinta voi kyllä aiheuttaa valtavia ongelmia niille
ihmisparoille, jotka sattumalta ovat olleet siellä paikalla ja
joilla ei ole mitään tekemistä sen rikoksen kanssa.
Ne voivat myös viedä tutkinnan täysin väärään
suuntaan. Sehän on hirveän olennaista, että me
emme luo rikollisuuden vuoksi sellaista yhteiskuntaa, että tavalliset
syyttömät ihmiset joutuvat turhiin ongelmiin.
Mutta kuten sanottu, valiokunta varmaan tutkii tämän,
ja katsotaan sitten.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Me olemme käyneet hyvää keskustelua,
joka toivon mukaan jatkuu valiokunnassa. Todellakaan syyttömät
ihmiset eivät saa joutua turhiin ongelmiin rikollisuuden
takia, mutta jo itse rikollisuus aiheuttaa syyttömille
ongelmia pelkällä olemassaolollaan ja yhteiskunnalle
tavattoman paljon kustannuksia. Jos ajattelemme vaikkapa niitä turvatarkastuksia,
joiden läpi lentokoneisiin nousemme tai vierailijat tulevat
tänne eduskuntaan, niin ne ovat sen takia, että rikolliset
eivät voisi tehdä tekojaan.
On aivan oikein, että yhteiskunnassa halutaan kontrolloida
ja estää rikollisten toimintaa, ja tässä tulee
esivallalla olla entistä enemmän keinoja vastaisuutta
ajatellen. Terrorismin uhkat ovat entistä vakavampaa todellisuutta
kaikkialla — ei pidä tuudittautua lintukotoon,
etteikö myöskin täällä.
Tämän vuoksi pitää olla keinoja
tunnistamiseen, mutta niiden pitää olla viranomaisten käytössä,
luotettavien viranomaisten käytössä. Ainakin
tässä vaiheessa minä luotan suomalaiseen
esivaltaan. Siinä on meidän turvamme.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun pitäisikin luottaa vaan suomalaiseen
esivaltaan, mutta pitää luottaa jokaiseen raja-aseman
virkailijaan, jonka kautta on kulkenut sen passin kanssa työmatkoillaan,
huvimatkoillaan, riiuumatkoillaan.
Arvoisa puhemies! Kuten ed. Kalliokumpu totesi, viranomaisilla
on jo nyt merkittäviä sormenjälkitietokantoja,
mutta ne eivät koske koko kansaa vaan tarkoin rajatuin
perustein määriteltyjä ryhmiä.
Tilanne on muutenkin muuttumassa niin, että sormenjälkiä ollaan
jatkossa käyttämässä yhä enenevässä määrin
myös muuhun tunnistamiseen kuin rikostutkintaan. Esimerkiksi
meidän eduskunnan läppäreissämme
on sormenjäljenlukija, jolla voidaan korvata salasanatunnistus.
Jos se olisi käytössä, ed. Kaltiokummun
sormenjäljellä voisi lukea hänen tietokoneensa
sisältämät tiedot, mahdollisesti päästä jopa
lukemaan hänen sähköpostinsa, ja kuten
aiemmin kotirauhaa käsittelevän lain lähetekeskustelussa oli
puhetta, tietokoneen kiintolevy paljastaa ihmisestä aivan
kaiken. Se on nyky-yhteiskunnassa ihmisen yksityisin, intiimein
paikka, hänen tietokoneensa kiintolevy. Jatkossa näitä sormenjälkilukijoita
tai vastaavia biometrisiä tietoja käyttäviä tunnistuslaitteita
alkaa tulla joka paikkaan, kuten oviin: auton ovi aukeaa sormenjäljellä,
kodin ovi aukeaa sylkinäytteellä.
Ne pelisäännöt luodaan nyt, millä tavalla
näitä tietoja hallitaan, millä tavalla
niitä voidaan käyttää. Meidän
täytyy olla tässä todella huolellisia,
ettei tehdä vahinkoa.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Söderman on korostanut tätä ihmisoikeusnäkemystä ja
kansainvälisen oikeuden suhdetta eri jäsenmaiden
säädöksiin ja lainsäätämiseen,
ja se on erittäin arvokas ja tärkeä asia
ja lähtökohta koko sivistyneen maailman toiminnalle.
Toisaalta hän viittasi rikollisuuteen ja siihen, mitä siitä sitten
voi seurata. Näin ei tietenkään saa olla,
että viranomaiset ottavat varuilta kiinni paljon porukkaa
ja näin, mutta valitettavasti Suomen poliisikin on vielä sen
verran kehittymätön, ettei ole niin pätevä kuin
Neuvostoliitossa: siellä kun poliisi otti kiinni, niin
varmasti oli syyllinen, vietiin ja tuomittiin, sanoi mitä sanoi.
Suomessa ja muissa sivistyneissä valtioissa joudutaan valitettavasti
kysymään ihmiseltä, oletko sinä ollut täällä paikalla,
oletko sinä mahdollisesti tehnyt tämän,
ja etsimään todisteet. Tässä mielessä on vähän
niin kuin kulttuureissa eroa ja myöskin viranomaisten säädöksissä ja
toiminnassa.
On muistettava, että Suomen poliisi muun muassa on
yli 20 vuotta ollut sekä nuoriso- että aikuisväestön
arvostetuin instituutio, ja se ei ole poliisin ansiota, vaan se
on kansanedustuslaitoksen, lainsäädännön
ja julkisen vallan kontrollin ansiota, että meillä ei
pääse tapahtumaan mitä tahansa.
Toisaalta ed. Kasville kyllä totean, että kyllä semmoinen
johtopäätös, että tästä rekisteröinnistä voisi
joku ottaa minun passini sormenjäljen ja tulla avaamaan
minun tietokoneeni, on niin kaukana todellisuudesta kuin vaan ikinä voi
olla. Eli missään tapauksessa tämmöinen
tilanne, että tuolta voidaan poimia joku sormenjälki
ja lähteä sitten (Puhemies: 2 minuuttia on mennyt!)
sitä käyttämään, ei
ole realismia eikä mitenkään järkevää toimintaa
muutenkaan.
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Arvoisa puhemies! Taidan puhua täältä paikaltani,
jos onnistun puhumaan lyhyesti.
Tässä on käyty ihan mielenkiintoista
keskustelua. Haluan kuitenkin huomauttaa, että tässä tilanteessa
ei tehdä mitään laajempaa linjausta, vaan
kyse on aivan puhtaasti passilain muuttamisesta ja biometristen
tunnisteiden saattamisesta passiin ja siihen liittyvän
lainsäädännön kokonaisuudesta.
Varmasti eduskunnalla on mahdollisuuksia keskustella laajemmaltikin
siitä, miten pitää suhtautua sormenjälkien
ja sormenjälkirekistereiden käyttöön.
Itse pidän aivan yhtä dramaattisena sitä,
että sormenjälkitietoja voisi vuotaa julkisuuteen, riippumatta
siitä, minkä tyyppinen rekisteri on kyseessä.
Ed. Kasvi viittasi omassa puheessaan siihen, että tälläkin
hetkellä on monenlaisia erilaisia tallenteita, joissa on
ihmisten sormenjälkitietoja, vaikkakin tarkkaan rajattuja.
Aivan yhtä tärkeää meille on
se, että nekin ovat turvassa. Mielestäni sivistyneen
yhteiskunnan on pidettävä jatkuvasti huolta siitä,
että tietoturva on riittävä, ja Suomikin
on onneksi tässä varsin korkealla tasolla.
En olisi kovin huolestunut siitä, että viranomaisten
hallussa olevat rekisterit Suomessa joutuisivat väärille
teille. Paljon enemmän olisin huolissani siitä,
jos esimerkiksi ed. Kaltiokummun koneelle joku pääsisi
siten, että pystyisi vaikkapa vesilasista ottamaan hänen
sormenjälkensä. Se, että se löydettäisiin
passirekisteristä, on mielestäni erittäin
epätodennäköistä ja käytännössä mahdotonta.
Tästä olen aivan samaa mieltä kuin ed.
Kaltiokumpu.
Ehkä muutama asia lyhyesti.
Ensinnäkin jo nykyisellään käyttöoikeudet myönnetään
esimiehen puoltamana käytännössä vain
niille, jotka työtehtävissään
tietoja nimenomaisesti tarvitsevat, eli tämä käyttäjäkuntakin on
varsin tarkkaan rajattu.
Toisaalta tiedon käyttöön oikeutetut
eivät pääse tiedon syöttämisen
ja tallentamisen jälkeen käsittelemään
tietoja, ja tämä tiedon vertaaminen tapahtuu järjestelmän
toimesta automaattisesti.
En lähde käymään läpi
teknisiä yksityiskohtia, koska en ole tekniikan asiantuntija
tältä osin. Uskon, että valiokunta varmasti
kuuntelee hyvin perusteellisesti asiantuntijoita (Puhemies: 2 minuuttia!)
ja saa tältä osin varmaan myös erittäin hyvät
selvitykset.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Täällä nyt
tietysti keskustellaan aika laajalla säteellä terrorismista,
rikollisuudesta ja Suomen poliisin kyvykkyydestä. Itse
poliisin poikana olen aina uskonut, että poliisi on erittäin
kyvykäs ja hyvä, etenkin poliisimies.
Mutta tämä sisäinen turvallisuus,
johonka ulkoisen turvallisuuden lisäksi tämä keskustelu
liittyy, on tietysti sellainen ensisijaisesti aivan muulla tavoin
kuin erilaisilla biotunnisteilla hoidettava asia. Sanon tämän
vain taustaksi tälle koko keskustelulle. Jos yhteiskunta
polarisoituu, tulee taloudellisia ongelmia entistä enemmän
ihmisille jne., niin rikollisuus lisääntyy ja
sitten tarvitaan yhä enemmän myös piikkilankaa.
Pahimmillaan tilanne sitten menee sen tyyppiseksi kuin Johannesburgissa
tai jossain muualla, missä rikkaus ja köyhyys
erotetaan hyvin tarkoin ja käytetään
myös hyvin pitkälle kehitettyä teknologiaa.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Minä en oikein päässyt
selville, miksi ed. Kaltiokumpu minun puheenvuoroni jälkeen
rupesi viittaamaan Neuvostoliiton poliisiin. Hän itse oli Suomen
poliisin suuri ystävä.
Minä olisin nyt kiinnittänyt huomiota siihen, että minä olen
toiminut syyttäjänä valtakunnanoikeudessa
ja olin hyvin läheisessä yhteistyössä keskusrikospoliisin
kanssa ja minulle jäi niistä pojista todella hyvä käsitys.
Maaherrana minä nimitin seitsemän vuoden aikana
kaikki Uudenmaan läänin poliisiupseerit ja tutustuin
hyvinkin tarkkaan heidän arkiseen työhönsä,
ja minulle jäi heistä hyvin korkea käsitys.
Minulle on myönnetty poliisien kultainen ansioristi,
ja minä toivon nyt, että herra Kaltiokumpu ei
rupeaisi epäilemään minun poliisille
myönteistä näkemystäni. Minä luulen,
että ero Neuvostoliiton poliisin ja ehkä edustajan
ja Suomen poliisin välillä on se, että Suomen
poliisien koulutukseen kuuluu ihmisoikeuksien tuntemus ja he ovat
valmiit niitä noudattamaan. Sen vuoksi minä halusin
tähän keskusteluun tuoda erittäin tuoreen,
merkittävän ihmisoikeuspäätöksen,
jota ennen ei ole ehditty pohtia ja nyt ehditään
pohtia.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokummulle on pakko kertoa hieman
yksityiskohtia. Eli tosiaan, Suomen passin tekninen osa on toistaiseksi
kestänyt hyökkäykset, ainakin julkisesti
dokumentoidut hyökkäykset, ja on toistaiseksi
luotettava. Mutta monen muun maan biometrisen passin tekninen osa
on jo murrettu, ja sieltä on siepattu heidän biometriset
tietonsa, muun muassa se sormenjäljen kuva. Ja valitettavasti
tämä Suomessakin käytetty standardi,
koska se on se kansainvälinen standardi, jostain syystä kieltää riittävän
tehokkaan suojauksen, joka takaisi tämän turvan
lopullisesti, sanotaan noin niin kuin maailmankaikkeuden tappiin
asti, kuten on tapana sanoa.
Entä se väärän sormenjäljen
tekeminen siitä sormen kuvasta? Se ei ole todellakaan mitään
rakettitiedettä. Jo pari vuotta sitten japanilainen tutkijaryhmä demonstroi,
miten se tehdään, dokumentoi sen, teki siitä YouTube-videon.
Ja mitä materiaalia he käyttivät? Nallekarkkeja.
Sillä nallekarkkisormella mentiin komiasti tietokoneisiin,
komiasti kaikista sormenjälkilukijoista läpi, mitä viranomaiset
sille osasivat esittää. Eli täytyy olla
todella varovainen, ennen kuin tehdään todella,
todella vaarallisia asioita.
Oiva Kaltiokumpu /kesk:
Arvoisa puhemies! Pahoittelen, ed. Söderman, jos ymmärsitte asian
sillä tavalla. Sitä en todella tarkoittanut. Arvostan
teitä erittäin pitkän, ansiokkaan virkauran johdosta
ja voin hyvin uskoa nämä näkemykset, mitä toitte
tässä esille. Halusin sanoa puheessani sen, että on
tärkeää, että nämä asiat,
mitä te toitte esille, käsitellään
ja selvitetään, ovatko ne ristiriidassa ihmisoikeuksien
kanssa, mutta se nähdään sitten aikanaan.
Toisaalta kun viittasin Neuvostoliittoon, niin korostin viittaustanne
siitä, että otetaan nyt sitten ihmisiä kiinni,
ja jos vaan sormenjälki jossakin on, niin sitten viedään
heidät ikään kuin syyllisinä.
Näin poliisi ei toimi nyt, enkä usko, että toimisi
tämän lain voimaan tullessakaan. Tämä nyt kuitenkin
semmoisena oikaisuna.
Mutta, ed. Kasvi, minusta te puhutte nyt kahdesta vähän
eri asiasta. Te sanoitte äsken, aikaisemmassa puheenvuorossa,
että jos Suomeen niitä tallennetaan, niin tämä tallentaminen
vaarantuu, se on ongelma, mutta nyt sitten te sanotte, että tämän
passin voikin murtaa ja ottaa siitä sen sormenjäljen.
Silloinhan kysymyksessä ei ole viranomaistoiminnan epäluotettavuus
tai järjestelmien pettäminen, vaan ihan tähän
passiin liittyvä asia. Se taas liittyy siihen EU:n säännökseen,
että siellä täytyy olla nämä tunnisteet,
eli siitä me emme pääse mihinkään,
että tämä sormenjälki pitää sinne
passiin laittaa, se on sinne laitettava. Toinen kysymys on, mitä arvostelitte,
että ne tallennettaisiin viranomaisrekistereihin. Niiden
pitää pysyä siellä.
Ensimmäinen varapuhemies:
Ministeri Holmlund, 2 minuuttia, voitte puhua paikaltanne.
Sisäasiainministeri Anne Holmlund
Arvoisa puhemies! Puhun sitten paikaltani, kun on vain 2 minuuttia.
Oikeastaan vain ihan muutama kysymys.
Tekninen osa ja sen murrettavuus on tietenkin eri asia kuin
itse sormenjäljen rekisteröinti tietokantaan,
ja siinä ei tietysti ole mitään epäselvää.
Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, on tietysti tärkeää,
että jokainen vaihe on mahdollisimman tietoturvallinen,
ja sen eteen pyrimme kaikkemme tekemään. Kun sisäasiainministeriössä valmistelua
on tehty, olen tullut kyllä hyvin vakuuttuneeksi siitä,
että olemme erinomaisen tarkkaan ja huolellisesti pohtineet
nämä kokonaisuudet.
Ehkä muutama kysymys, joista voisi vielä nostaa
pari asiaa esille.
Ensinnäkin silloin ensimmäisen biometrisen tunnisteen
käyttöönoton jälkeen vuonna
2007 passirekisteri auditoitiin, ja sen tavoitteena oli katselmoida
järjestelmän turvallisuusmäärittelyjen
kattavuus, laatu, ajantasaisuus ja toteutus, ja sen perusteella
annettiin myös toimenpidesuosituksia, joiden perusteella
järjestelmään on tehty muutoksia. Tämä auditointi
tullaan suorittamaan uudelleen järjestelmän kakkosvaiheen
valmistuttua eli sormenjälkien lisäämisen
jälkeen. Tuli varmaan jo aikaisemmin sanottua, mutta todettakoon
vielä kerran, että nämä tiedothan
kryptataan eli tältä osin myös pyritään
mahdollisen hyvään turvallisuuteen.
Yksi aikaisemmin esitetty kysymys, jonka ed. Oinonen tuossa
nosti esille — taisi joku muukin nostaa — oli
raja-asemien lakkauttamiseen liittyvä kysymys. Tässähän
on ollut kyse lähinnä siitä, että on
yhdistetty pieniä asemia keskenään, ja pikemminkin
siten on saavutettu tehokkaampia ja paremmin toimivia yksiköitä,
ei niinkään sitä, että olisi
lähdetty lakkautuslinjalle. Nämä on tehty
hyvässä yhteistyössä Rajavartiolaitoksen
omien esitysten mukaisesti ja mielestäni tukevat sitä mallia,
jonka kautta teemme yhteistyötä muun muassa Venäjän
rajavalvontaviranomaisen kanssa, ja hyvässä yhteistyössä olemme
molemmin puolin raja-asioissa edenneet.
Ensimmäinen varapuhemies:
Pysytään jatkossakin passilaissa.
Jyrki Kasvi /vihr:
Arvoisa puhemies! Ed. Kaltiokummulle: Jos muistan oikein, niin
te itse sanoitte, ettette usko kenenkään sieppaavan
teidän sormenjälkeänne teidän
passistanne ja tekevän siitä väärää sormenjälkeä — saattaa
olla, että muistan väärin.
On aivan totta, että se on paljon pienempi ongelma,
jos yksittäisen passin tiedot luetaan, vaikka se sille
yksittäiselle ihmiselle saattaakin olla katastrofi, koska
silloinhan hänen henkilökohtainen identiteettinsä on
karussa. Mutta silloin kun puhutaan koko kansakunnan tai jonkun
raja-aseman kautta kulkeneiden ihmisten biometrisistä tunnistetiedoista,
silloin puhutaan kertaluokkaa suuremmasta yhteiskunnallisesta kysymyksestä ja
silloin myös sen riskirajan, joka voidaan hyväksyä,
täytyy olla paljon korkeammalla, koska silloin ei puhuta
vain yhden ihmisen elämän tuhoutumisesta vaan
silloin puhutaan suuren ihmisjoukon ongelmista. Ja näissä biometrisissä tunnisteissa
on se paha puoli, että sormenpäätä on
tosi vaikea vaihtaa; sosiaaliturvatunnuksen voi vaihtaa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä nyt on sillä tavalla,
että kun ei voi olla kaikkien puolella tässä asiassa,
niin totean vain, että sen tiedon perusteella, mikä minulla
näistä asioista on, olen ed. Kasvin kanssa suurin
piirtein samoilla linjoilla.
Mutta — olen ajatellut tätä aikaisemminkin ministeri
Holmlundin kohdalla — on oikeastaan ihan hyvä,
että te uskotte siihen, että te olette aina oikeassa,
koska se voisi olla aika hankalaa, jos teillä olisi sellainen
epäilys näistä ilmiöistä ja
asioista, joka meillä on.
Keskustelu päättyi.