Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu antamaan eduskunnalle
kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän selonteon
tuota pikaa, varmasti se työ on käynnissä.
Viime sunnuntaina tuore opetusministeri Virkkunen totesi, että hän
haluaa laittaa uuden vaihteen päälle kuntaliitoksissa.
Hänen mukaansa peruskoulun laatu on vaarassa pienissä,
alle 2 000 asukkaan kunnissa. Näin Virkkunen kyseenalaistaa
pienten kuntien olemassaolon kokonaan. Perusopetuksen järjestäminen
tällaisissa kunnissa ei ole ministerin mielestä järkevää.
Kysyn:
Mihin tällainen arvio perustuu, asukasluvun ja perusopetuksen
laadun kytkeminen toisiinsa, ja toisaalta, onko tässä vaiheessa,
ennen tätä selontekoa, syytä lainkaan
esittää vastaavia kommentteja? Mielestäni
perusopetuksen laatuun ja mahdollisuuksiin järjestää perusopetusta
vaikuttavat oppilasmäärä, kuntien olosuhteet,
etäisyydet ja vastaavat tekijät eikä niinkään
pelkästään asukasmäärä.
Näiden seikkojen kytkeminen toisiinsa on jokseenkin yksioikoista.
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Totta kai koulujen kannalta olennaista on
nimenomaan se, että on ensinnäkin oppilaita ja
että on opettaja. Se tarjoaa hyvät lähtökohdat
opetukselle. Mutta toin huoleni esiin siitä, että nyt
kun Suomessa on meneillään historiallinen kunta-
ja palvelurakenneuudistus, Suomeen jäi kuitenkin, näidenkin
kuntaliitosten jälkeen, yli 50 kuntaa, joissa on alle 2 000
asukasta. Valitettavasti monissa näistä pienistä kunnista
syntyvyys on tavattoman pientä, ne ovat harvaanasuttuja
alueita usein, ja tulee olemaan erittäin haastavaa seuraavina
vuosina turvata siellä laadukas perusopetus. Ei se toki
koske kaikkia alle 2 000 asukkaan kuntia, mutta näissä pienissä kunnissa
on erittäin paljon sellaisia, joissa syntyy jatkuvasti
alle kymmenen lasta vuodessa. Tulevaisuudessa tämä tulee
olemaan iso haaste Suomessa.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Luonnollisesti tulee olemaan haaste perusopetuksen
ja lukio-opetuksen järjestäminen pienissä kunnissa,
mutta on syytä ottaa huomioon juuri ne olosuhteet, jotka
kunnissa ovat, eikä tarkastella kaavamaisesti kuntakokoa.
Jo nykyisten lakien puitteissa pystytään hyvin
tekemään kuntien välillä yhteistyötä ja
järjestämään yhteisiä peruskouluja.
Esimerkiksi pohjoisimmassa Suomessa, Lapissa, jos yhdistettäisiin
vaikka Enontekiö ja Inari, niin siitä huolimatta — kuntarajan
poistaminen ei poista sitä tarvetta — kouluja
pitää olla.
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Juuri tämän vuoksi Lappi
ei näissä Paras-hankkeen monissa väestöpohjavaatimuksissa
ollutkaan mukana, koska siellä välimatkat ovat
pitkät. Tällä hetkellä kannustammekin
juuri näitä harvaanasuttuja pieniä kuntia
siihen, että koulut tekisivät yhteistyötä muun
muassa erikoisaineiden opetuksessa, hyödyntämällä etä-
ja verkko-opetuksen keinoja ja myös yhdistämällä opettajaresurssejaan.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Perusopetuksen uusi laatukriteeristö on
juuri lanseerattu työryhmän toimesta, ja me kaikki
tiedämme, että opetusryhmien koolla on suuri merkitys
opetuksen laadun kannalta. Kuitenkaan laatukriteeristössä ei
ole otettu huomioon opetusryhmien kokoa ja niitten määrittämistä.
Eikö tämä olisi ollut oiva paikka määrittää opetusryhmien
oikea koko?
Opetusministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Suomeen ollaan nyt todellakin ensimmäistä kertaa
laatimassa perusopetuksen laatukriteerejä, ja tuo työryhmä jätti
väliraporttinsa eilen. Varsinainen raportti on tarkoitus
saada valmiiksi vappuun mennessä. Nyt tuotiin luonnoksenomaisesti
esille tähän mennessä tuotuja ehdotuksia,
ja niitä on nyt mahdollisuus kommentoida. Itse katson,
että suosituksiin tulisi ottaa mukaan myös ryhmäkoot.
Niistä olisi hyvä saada suositukset, koska ne
ovat selvästi laatuun vaikuttavia tekijöitä.
Se, kuinka paljon yksittäisellä opettajalla on
aikaa oppilaille, on ilman muuta opetuksen laatuun vaikuttava tekijä,
samoin kuin muun muassa se, kuinka hyvin opettajilla on mahdollisuus
osallistua täydennyskoulutukseen, kuinka erityisopetuksen
tarpeet on huomioitu koulussa. Tämäntyyppiset
kysymykset ovat juuri laatuun vaikuttavia tekijöitä,
mutta niitä saattaa olla muitakin. Sen vuoksi tämä väliraportti
on nyt julkisesti nähtävillä, ja toivomme
siitä kommentteja, myös erilaisia tutkijoiden
näkemyksiä siitä, mitkä ovat
todella ne laatuun vaikuttavat tekijät, jotta osaamme asettaa
kriteerit oikein.