Arvoisa puhemies! Hallitus valmistautuu antamaan eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvän selonteon tuota pikaa, varmasti se työ on käynnissä. Viime sunnuntaina tuore opetusministeri Virkkunen totesi, että hän haluaa laittaa uuden vaihteen päälle kuntaliitoksissa. Hänen mukaansa peruskoulun laatu on vaarassa pienissä, alle 2 000 asukkaan kunnissa. Näin Virkkunen kyseenalaistaa pienten kuntien olemassaolon kokonaan. Perusopetuksen järjestäminen tällaisissa kunnissa ei ole ministerin mielestä järkevää. Kysyn:

Mihin tällainen arvio perustuu, asukasluvun ja perusopetuksen laadun kytkeminen toisiinsa, ja toisaalta, onko tässä vaiheessa, ennen tätä selontekoa, syytä lainkaan esittää vastaavia kommentteja? Mielestäni perusopetuksen laatuun ja mahdollisuuksiin järjestää perusopetusta vaikuttavat oppilasmäärä, kuntien olosuhteet, etäisyydet ja vastaavat tekijät eikä niinkään pelkästään asukasmäärä. Näiden seikkojen kytkeminen toisiinsa on jokseenkin yksioikoista.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Totta kai koulujen kannalta olennaista on nimenomaan se, että on ensinnäkin oppilaita ja että on opettaja. Se tarjoaa hyvät lähtökohdat opetukselle. Mutta toin huoleni esiin siitä, että nyt kun Suomessa on meneillään historiallinen kunta- ja palvelurakenneuudistus, Suomeen jäi kuitenkin, näidenkin kuntaliitosten jälkeen, yli 50 kuntaa, joissa on alle 2 000 asukasta. Valitettavasti monissa näistä pienistä kunnista syntyvyys on tavattoman pientä, ne ovat harvaanasuttuja alueita usein, ja tulee olemaan erittäin haastavaa seuraavina vuosina turvata siellä laadukas perusopetus. Ei se toki koske kaikkia alle 2 000 asukkaan kuntia, mutta näissä pienissä kunnissa on erittäin paljon sellaisia, joissa syntyy jatkuvasti alle kymmenen lasta vuodessa. Tulevaisuudessa tämä tulee olemaan iso haaste Suomessa.

Arvoisa puhemies! Luonnollisesti tulee olemaan haaste perusopetuksen ja lukio-opetuksen järjestäminen pienissä kunnissa, mutta on syytä ottaa huomioon juuri ne olosuhteet, jotka kunnissa ovat, eikä tarkastella kaavamaisesti kuntakokoa. Jo nykyisten lakien puitteissa pystytään hyvin tekemään kuntien välillä yhteistyötä ja järjestämään yhteisiä peruskouluja. Esimerkiksi pohjoisimmassa Suomessa, Lapissa, jos yhdistettäisiin vaikka Enontekiö ja Inari, niin siitä huolimatta — kuntarajan poistaminen ei poista sitä tarvetta — kouluja pitää olla.

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Juuri tämän vuoksi Lappi ei näissä Paras-hankkeen monissa väestöpohjavaatimuksissa ollutkaan mukana, koska siellä välimatkat ovat pitkät. Tällä hetkellä kannustammekin juuri näitä harvaanasuttuja pieniä kuntia siihen, että koulut tekisivät yhteistyötä muun muassa erikoisaineiden opetuksessa, hyödyntämällä etä- ja verkko-opetuksen keinoja ja myös yhdistämällä opettajaresurssejaan.

Arvoisa puhemies! Perusopetuksen uusi laatukriteeristö on juuri lanseerattu työryhmän toimesta, ja me kaikki tiedämme, että opetusryhmien koolla on suuri merkitys opetuksen laadun kannalta. Kuitenkaan laatukriteeristössä ei ole otettu huomioon opetusryhmien kokoa ja niitten määrittämistä. Eikö tämä olisi ollut oiva paikka määrittää opetusryhmien oikea koko?

Opetusministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomeen ollaan nyt todellakin ensimmäistä kertaa laatimassa perusopetuksen laatukriteerejä, ja tuo työryhmä jätti väliraporttinsa eilen. Varsinainen raportti on tarkoitus saada valmiiksi vappuun mennessä. Nyt tuotiin luonnoksenomaisesti esille tähän mennessä tuotuja ehdotuksia, ja niitä on nyt mahdollisuus kommentoida. Itse katson, että suosituksiin tulisi ottaa mukaan myös ryhmäkoot. Niistä olisi hyvä saada suositukset, koska ne ovat selvästi laatuun vaikuttavia tekijöitä. Se, kuinka paljon yksittäisellä opettajalla on aikaa oppilaille, on ilman muuta opetuksen laatuun vaikuttava tekijä, samoin kuin muun muassa se, kuinka hyvin opettajilla on mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen, kuinka erityisopetuksen tarpeet on huomioitu koulussa. Tämäntyyppiset kysymykset ovat juuri laatuun vaikuttavia tekijöitä, mutta niitä saattaa olla muitakin. Sen vuoksi tämä väliraportti on nyt julkisesti nähtävillä, ja toivomme siitä kommentteja, myös erilaisia tutkijoiden näkemyksiä siitä, mitkä ovat todella ne laatuun vaikuttavat tekijät, jotta osaamme asettaa kriteerit oikein.