Täysistunnon pöytäkirja 3/2014 vp

PTK 3/2014 vp

3. KESKIVIIKKONA 5. HELMIKUUTA 2014 kello 14.03

Tarkistettu 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain sekä sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta

 

Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon valtakunnallisia sähköisiä tietojärjestelmiä ja sähköistä lääkemääräystä koskevia lakeja.

Tässä puheenvuorossani käsittelen itse omalle toimialalleni kuuluvaa lakiesitystä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain muuttamiseksi, ja ministeri Risikko jatkaa sitten täsmennyksillä.

Terveydenhuollossa toteutetaan parhaillaan valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja. Nämä palvelut koostuvat sähköisestä lääkemääräyksestä, valtakunnallisesta sähköisestä potilasasiakirja-arkistosta sekä niihin liittyvistä lääketietokannasta, lääkemääräys- ja potilastietojen katselusta ja potilaan tiedonhallintapalvelusta. Nämä siis yhdessä muodostavat Kanta-palvelut. Nämä Kanta-palvelut otetaan käyttöön vaiheittain lainsäädännön ja käyttöönottosuunnitelmien mukaisesti.

Valtakunnallisiin palveluihin sisältyvä kansalaisen käyttöliittymä antaa meille terveydenhuollon asiakkaille mahdollisuuden nähdä esimerkiksi kotitietokoneeltamme ajantasaiset tiedot laadituista sähköisistä lääkemääräyksistä ja myös keskeisistä muista potilastiedoista.

Kansaneläkelaitos toteuttaa Kanta-palvelut yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen antajien, potilastietojärjestelmien toimittajien ja ter-veydenhuollon alalla toimivien viranomaisten kanssa. Kanta-palveluihin liittyviltä tietojärjestelmäpalveluilta edellytetään yhteentoimivuutta Kansaneläkelaitoksen ylläpitämien keskitettyjen tietojärjestelmäpalvelujen kanssa, ja niiden tulee noudattaa myös Kansaneläkelaitoksen ylläpitämiä teknisiä määrityksiä. Nämä tekniset määritykset liittyvät Kansaneläkelaitoksen yhteistyössä eri osapuolten kanssa kokoamiin vaatimuksiin ja niiden pohjalta sovittuihin menettelyihin, ja näillä turvataan lainsäädännössä erityisesti tietoturvaa ja tietosuojaa koskevia vaatimuksia.

Nyt eduskuntaan tulleen lakiesityksen perusteella sosiaalihuollossa ja terveydenhuollossa asiakas- ja potilastietojen käsittelyssä käytettäville tietojärjestelmille määritellään ensimmäistä kertaa lain tasolla olennaiset vaatimukset. Nämä vaatimukset liittyvät ennen kaikkea tietoturvan ja tietosuojan varmistamiseen. Näiden lisäksi tietojärjestelmiltä edellytetään keskinäistä yhteentoimivuutta ja niiden käyttäjien kannalta olennaisen tärkeää käytettävyyttä. Tähän saakkahan olemme tässäkin salissa useaan otteeseen saaneet kuulla, että vaikkapa terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat aivan liian vaikeakäyttöisiä tai keskenään niin erilaisia, että ne eivät keskustele toistensa kanssa. Uusien säännösten perusteella laissa on siis yleiset vaatimukset, joita voidaan täydentää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamilla määräyksillä.

Lakiin sisältyy myös säännökset siitä, miten todetaan, että tietojärjestelmät ovat vaatimusten mukaisia. Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja ter-veydenhuollon tietojärjestelmät jaettaisiin kahteen luokkaan: luokkaan A ja luokkaan B. Valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liitettä-vien luokka A -järjestelmien on täytettävä lakiin perustuvat vaatimukset ennen kuin niitä saa ottaa käyttöön. Tietoturvallisuuden arviointilaitos arvioi ja antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen tietojärjestelmälle, mikäli se täyttää lain edellyttämät vaatimukset. Tämän taustalla on tarve varmistaa tietojärjestelmien yhteentoimivuus ja toisaalta tietosuoja ja tietoturva tilanteessa, jossa näiden järjestelmien kautta on pääsy lähes kaikkien Suomessa asuvien henkilöiden terveystietoihin.

Luokan B tietojärjestelmiä käytetään vain paikallisesti tai alueellisesti. Sen vuoksi niiden vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa valmistajan antamalla vakuutuksella.

Tietojärjestelmien ohella kaikilta järjestelmiä käyttäviltä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon organisaatioilta ehdotetaan edellytettäväksi näiden käyttöön liittyvää omavalvontasuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on varmistaa asiakkaiden ja potilaiden tietoja sisältävien salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen tietosuoja ja tietoturva.

Ehdotuksen mukaan Valviran tulee ylläpitää rekisteriä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmistä.

Tärkeänä uudistuksena on myös säännös, jonka mukaan valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja toteuttavan Kansaneläkelaitoksen on toteutettava keskitetty palvelu. Tämän kautta siihen liittyneet terveydenhuollon toimintayksiköt ja itsenäiset ammatinharjoittajat voivat laatia ja tallentaa potilasasiakirjoja ja lääkemääräyksiä ilman erillistä potilastietojärjestelmää. Tämän selainpohjaisen järjestelmän kautta voidaan laajentaa kustannustehokkaasti terveydenhuollon sähköistä asiakirjahallintaa kaikkiin terveydenhuollon alalla toimiviin yrityksiin ja ammatinharjoittajiin.

Arvoisa puhemies! Esityksen mukaisten muutosten toimeenpanoon liittyy vuoteen 2016 ulottuva siirtymäkausi, ja sen aikana toteutetaan tarvittavat määritykset, jotka liittyvät siis näiden tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen.

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon valtakunnallisia sähköisiä tietojärjestelmiä ja sähköistä lääkemääräystä koskevia lakeja, ja koska nämä lääkemääräyksiä koskevat lait ovat allekirjoittaneen, siitä syystä käytän puheenvuoron ja käytän puheenvuoroni käsittelemällä toimialaani kuuluvaa lakiesitystä sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain muuttamisesta.

Ehdotuksen perusteella kaikki lääkemääräykset pitäisi laatia sähköisesti vuoden 2016 alusta lukien. Lisäksi lakiin ehdotetaan tehtäväksi useita sähköisen lääkemääräyksen toimivuutta edistäviä muutoksia, jotka perustuvat vuodesta 2010 lähtien saatuihin kokemuksiin. Keskeisin muutos on kuitenkin säännös, jonka mukaan pääsääntöisesti kaikki lääkemääräykset pitää laatia sähköisesti. Tämän muutoksen taustalla on ennen kaikkea potilasturvallisuuden edistäminen sekä lääkehoitojen vaikuttavuuden lisääminen. Sen jälkeen kun kaikki lääkemääräykset tehdään sähköisesti, on lääkäreillä ja myös hammaslääkäreillä mahdollisuus saada tieto hoidossaan olevien potilaiden kokonaislääkityksestä. Tämä mahdollistaa lääkehoidon kokonaisarvioinnin ja siihen perustuvan lääkkeiden määräämisen. Kattava tieto käytetyistä lääkkeistä ehkäisee myös eri lääkkeiden haitallisten ja vaarallisten yhteisvaikutusten syntymisen. Lisäksi sähköinen lääkemääräys lopettaa reseptiväärennösten tekemisen.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti uudistuksesta on julkisuudessa ollut paljon virheellistä tietoa ja paikkansapitämättömiä väitteitä, esimerkiksi väite, jonka mukaan siirtyminen yksinomaan sähköiseen lääkemääräykseen kaventaa lääkärien oikeuksia kustannusten perusteella. Esityksessä on otettu huomioon ja turvattu myös itsenäisten ammatinharjoittajien ja vaikkapa eläkkeellä olevien lääkärien mahdollisuus laatia sähköisiä lääkemääräyksiä ilman suuria kustannuksia. Esitys edellyttää, että Kansaneläkelaitos toteuttaa käyttöliittymäpalvelun, joka mahdollistaa sähköisen lääkemääräyksen laatimisen tavallisella kotikoneella tai vaikkapa älypuhelimella. Edellytyksenä on ainoastaan Väestörekisterikeskuksen myöntämän varmenteen käyttö. Näiden lisäksi sähköisen lääkemääräyksen kustannuksiksi tulevat mahdolliset yhteyskustannukset sekä reseptikohtainen maksu, joka tällä hetkellä on yksityiselle terveydenhuollolle 21 senttiä reseptiltä. Sähköinen lääkemääräys voidaan siis laatia yhtä helposti kuin tilisiirto nettipankissa.

Reseptilakiin ehdotettujen muutosten perusteella terveydenhuollossa voidaan potilaan suostumuksen perusteella saada aiempaa joustavammin tieto potilaan lääkemääräyksistä. Yksityisyydensuoja varmistetaan siten, että potilas voi halutessaan kieltää yksittäisten tai kaikkien lääkemääräysten näkymisen myös häntä hoitavilta terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Uudistuksessa poistettaisiin myös rajoitus, joka estää alaikäisen reseptitietojen näkymisen kansalaisen katseluyhteyden kautta. Nythän kaikki täysi-ikäiset voivat kotitietokoneeltaan katsoa sähköiset reseptinsä. Jatkossa myös alaikäisten tiedot ovat nähtävissä katseluyhteyden kautta, mitä erityisesti pienten lasten vanhemmat ovat toivoneet. Nimenomaan se liittyy tähän huoltajuuteen, elikkä huoltajalla on mahdollisuus nähdä alaikäisten lasten reseptit.

Esityksen mukaisten muutosten toimeenpanoon liittyy vuoteen 2016 ulottuva siirtymäkausi, jonka aikana toteutetaan tarvittavat määräykset ja tietojärjestelmät. Tämä siirtymäkausi antaa kaikille toimijoille mahdollisuuden varautua sähköisen reseptin kattavaan käyttöön. Meillä on vuosien aikana kehitetty tätä sähköistä reseptiä ja saatu siitä erittäin hyviä kokemuksia. Nyt on vielä tätä siirtymäaikaa pitkitetty, meillä on myöskin näitä kustannuksia saatu vähemmälle ja mielestäni ne kaikki pelot, joita tässä nyt on joku taho herättänyt, on kyllä nyt erittäin hyvin huomioitu. Esimerkiksi Lääkäriliiton kanssa ollaan käyty neuvotteluja tässä, kun tätä lakia valmisteltiin, ja he ovat olleet tässä mukana todella miettimässä, miten voidaan ehkäistä niitä ongelmia. Korostaisin tässä sähköisessä lääkemääräyksessä erityisesti sitä potilaan turvallisuutta ja sitä, että hänen lääkkeensä ovat juuri ne, mitä hän tarvitsee, ei mitään ylimääräistä eikä mitään yhteensopimatonta. — Kiitos.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Yhteiskunta muuttuu, palvelujen tarjonta muuttuu, ja myös tapa tarjota palveluja muuttuu. Tietoliikenneyhteydet ovat tuoneet helpottavia tapoja arkipäiväiseen asiointiimme, erityisesti nuorempi ikäpolvi on ottanut sähköiset palvelut omakseen. Vanhemmat ikäluokat tarvitsevat edelleen fyysisiä palveluita. Tämä on myös syytä näin yleisellä tasolla pitää mielessä.

Sähköisten palvelujen koskettaminen myös yrityselämäämme on arkipäivää. Tässäkin esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annettua lakia ja sähköisestä lääkemääräyksestä annettua lakia. Tarkoituksena on siis edistää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä tietojenkäsittelyssä tietosuojaa ja tietoturvaa sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja toiminnallisuutta säätämällä näitä koskevista vaatimusmäärittelyistä ja valvonnasta.

Arvoisa herra puhemies! Yksi olennainen osa tätä lakiesitystä on tämä e-resepti eli sähköinen resepti. Sähköisessä reseptissä on varmasti asiakkaiden kannalta monia erittäin hyviä puolia. Ongelmia kuitenkin saattaa esiintyä, ja ne kohdistuvat siihen, miten nämä uuden järjestelmän kulut tulevat käyttäytymään. Tulevatko ne karsimaan palvelujen tarjoajia ja sitä kautta heikentämään palveluja? Tämä uhka on erityisesti ammatinharjoittajilla sekä sellaisilla pienillä lääkärikeskuksilla, joiden reseptien kirjoitusten määrä on pieni. Suomessa on arvioiden mukaan 350—500 pientä lääkäriyritystä. Näissä yrityksissä on usein maksimissaan viisi työntekijää ja reseptejä kirjoitetaan vähän. Tällaisten yritysten ammatinharjoittajia ovat esimerkiksi monet hammaslääkärit, psykiatrit ja gynekologit. Tämä vaikuttaa myös osaltaan sairas- ja veljeskoteihin, joiden reseptimäärät ovat erittäin pienet.

Tälle uhalle on syytä antaa painoarvoa, koska nämä pienet lääkäriasemat toimivat monelta osin maaseudulla. Samoilla alueilla on usein julkisessa terveydenhuollossa vaikeuksia saada päteviä lääkäreitä. Yritysten toimintaedellytysten heikentäminen pahentaisi entisestään jo nyt maaseutua vaivaavaa lääkäripulaa, mikä näkyisi muun muassa työterveyshuollon palvelujen heikkenemisenä. Jätin tästä asiasta myös kirjallisen kysymyksen viime vuoden marraskuun lopulla.

Herra puhemies! Yrityksen siirtyminen sähköiseen reseptiin vaatii tuhansien eurojen alkuinvestoinnit, joidenkin arvioiden mukaan jopa 10 000—20 000 euron alkuinvestoinnit, ja 2 000 euron kuukausikustannukset — joka tapauksessa ne suuret ovat. Kirjoitettavien reseptien vähäisyyden takia nämä kustannukset ovat kohtuuttomat ja vaarantavat näin koko yrityksen toimintakyvyn.

Monet pienet yritykset toimivat suuremman yrityksen alla, ja vaihtoehtona on esitetty, että mahdollistettaisiin järjestelmän aloitus ja käyttökustannuksien jakaminen esimerkiksi siten, että pienet yritykset voisivat liittyä valtakirjalla isomman lääkärikeskuksen kautta. Tässä on kuitenkin huolehdittava, että tämän vaihtoehdon mahdollinen käyttöönotto ei saa kuitenkaan asettaa pienyrittäjiä epätasa-arvoiseen asemaan. Jokaiselle yritykselle on mahdollistettava sähköisen reseptin käyttöönotto siten, ettei se rasita yrityksen varsinaista toimintaa tai vaaranna yrityksen olemassaoloa.

Ministeri Huovinen vastasi kirjalliseen kysymykseeni: "Takaraja liittymiselle on ensi keväänä" — eli siis tänä keväänä — "ja tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikki suuret ja keskikokoiset yritykset ovat määräaikaan mennessä mukana. Kysyjän mainitsemat pienet yritykset sen sijaan ovat vaikeuksissa takarajan suhteen." Niin ovat, ja tämä asia on korjattava ja huomioitava. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, tämän kysymyksen jälkeen tähän myös tätä viilausta tuli ja siihen on puututtu.

Nyt onkin syytä kysyä, kuinka aiotaan huolehtia, etteivät pienet lääkäriyritykset lopeta toimintaansa ja pahenna entisestään lääkäripulaa. Ongelmahan tässä on se, että maaseudulla toimii useita lähellä eläkeikää toimivia lääkäreitä. Heidän työpanoksensa on korvaamaton. He miettivät kuitenkin hyvin tarkkaan, kannattaako heidän investoida sähköisiin järjestelmiin.

Herra puhemies! Tässä on nyt luvattu lisäaikaa ja siirtymäaikaa aina vuoteen 2016, johon asti helpotuksen saavat yritykset, toimijat, jotka kirjoittavat alle 500 reseptiä vuodessa. Tätä on kuitenkin arvioitu myös omalta osaltaan, että välttämättä 500:n vuosittaisen reseptin raja ei riitä. Sen takia toivonkin, että valiokuntakäsittelyssä tähän kiinnitetään huomiota ja kuullaan asiantuntijalausuntoja hyvin tarkkaan siten, että voisiko tätä määrää nostaa esimerkiksi 1 000 reseptiin vuodessa, ja siten, että onko tähän siirtymäaikaan myös mahdollisuuksia tehdä rukkauksia. Joka tapauksessa hyvä asia on se, että tämä siirtymäaika tähän sähköiseen e-reseptiin tuli.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä 219. Esitys on kaksiosainen. Mukana on asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskeva osa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä sähköistä lääkemääräystä eli e-reseptiä koskeva osuus.

Tavoitteena sähköisessä tietojenkäsittelyssä on edistää tietosuojaa. Potilaiden tietoja sisältävien salassa pidettävien tietojen on pysyttävä rajatun piirin sisällä niin, etteivät ulkopuoliset pääse niitä näkemään ja käsittelemään. Tavoite on hyvä, ja siitä ei tässä sen enempää.

Sen sijaan e-reseptiasiasta hieman tarkemmin.

Peruslähtökohtia: Yksityisten terveydenhuollon toimipisteiden on otettava sähköinen resepti käyttöön 1.4.2014 mennessä. Edelleen, itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivat lääkärit ja hammaslääkärit sekä sellaiset yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköt, joissa kirjoitetaan vain vähän lääkemääräyksiä eli alle 500 vuo- dessa, voisivat laatia kirjallisia lääkemääräyksiä ja puhelinlääkemääräyksiä joulukuun loppuun 2015 asti. Sen jälkeen kaikki reseptit tulisi laatia pääasiassa sähköisesti.

Hyviä puolia tässä esityksessä ovat ainakin seuraavat kohdat: sähköinen resepti lisää potilasturvallisuutta, terveydenhuollon ammattilaisille tulee uudenlainen mahdollisuus tarkastella potilaan lääkitystä kokonaisuutena, sähköistä reseptiä ei voi kadottaa, väärentää tai varastaa, ja sähköiseen reseptiin siirtymisellä voidaan mahdollisesti myös vähentää lääkkeiden kulutusta ja liikakäyttöä.

Sitten hieman kriittisiä tai lähempää tarkastelua koskevia asioita suoraan kentältä valiokunnan tarkkaan pohdintaan. Pienillä yksityisillä lääkäriasemilla pakollinen liittyminen e-reseptiin tuottaa liikevaihtoon verrattuna kohtuuttomat kustannukset. Arviot, mitä olen saanut näistä kustannuksista, liikkuvat 10 000—20 000 euron välimaastossa käyttöönottokuluina, ja päälle sitten tulevat lisäksi vuosittaiset kulut, jotka nekin taitavat olla yli 10 000 euroa vuodessa. (Erkki Virtanen: Ei nyt sentään!) — No, tällaista tietoa on kentältä tullut, ja tämä viesti nyt kannattaa tietysti sinne valiokuntaan viedä, jotta siellä voitte sitten tarkastella, onko näin, ja jos on näin, niin mitä asialle pitää tehdä. — Tässä on kysymyksessä yrittäjyys, työllistäminen. 300—500 yritystä, pientä yritystä, on mahdollisesti vaarassa näitten kulujen nousemisen vuoksi. Toinen kysymys on se, miten eläköityneet lääkärit voisivat jatkossa jatkaa työntekoa. Tämähän on hallituksen yksi perustavoite, että työuria jatketaan, ja tässä nyt ollaan sitten jatkamassa tai ei olla jatkamassa. Eikö näin? (Erkki Virtanen: Ohhoh, ei!) — Ei ole näin. No, siellä kannattaa sitten valiokunnassa kysyä hieman tarkemmin asiantuntijoilta, mutta välitän näitä tietoja nyt kentältä. — On siis myös tarkasteltava asiaa yrittäjyyden näkökulmasta sekä työurien pidentämisen näkökulmasta, niin kuin sanoin. Siirtymäaikoja ja 500 reseptin rajaa on tarkasteltava tätä taustaa vasten.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sähköinen resepti on ollut Suomessa käytössä julkisessa terveydenhuollossa jo joitakin vuosia. Sen käyttöönotto laajenee nyt, kun yksityiset lääkäriasematkin siirtyvät sen käyttäjiksi maaliskuun loppuun mennessä.

Kokemukset sähköisestä reseptistä tai e-reseptistä ovat olleet pääosin myönteisiä. Lääkärille se on kätevä tapa määrätä lääke. Lääkäri voi myös nähdä potilaan aikaisemmat lääkemääräykset, ellei niitä potilaan vaatimuksesta ole salattu. Ongelmahan on usein se, että potilaalla ei aina ole mukana vanhoja reseptejä, joita on kirjoitettu toisessa terveydenhuollon yksikössä, ja usein potilas ei muistakaan, mitä kaikkia lääkkeitä on käytössä tai on tullut jo kokeiltua. Saattaa olla, että lääkäri määrää lääkettä, joka ei potilaalle sovi tai jota potilas on jo käyttänyt muttei ole saanut siitä apua. Monella potilaalla on myös monia päällekkäisiä lääkkeitä, joilla voi olla yllättäviäkin yhteisvaikutuksia. Täten sähköinen resepti lisää huomattavasti lääkehoidon turvallisuutta. Lisäksi sähköisiä reseptejä on vaikea, lähes mahdotonta, väärentää. Reseptien väärentäminen on yleinen ongelma muun muassa niin sanottujen PKV- eli pääosin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kohdalla. Etenemme siis tältä osin aivan oikeaan suuntaan.

Nyt ollaan siis säätämässä lakia, joka pakottaa määräämään lääkkeen lähes joka tilanteessa sähköisellä reseptillä. Periaate on oikea, ja siihen tulee pyrkiä, mutta esityksessä on muutama pieni ongelma. Lakiesityksen mukaan vain erityisistä syistä voidaan käyttää paperi- tai puhelinreseptiä. Tällainen voisi olla tietojärjestelmän sähköinen häiriö. Tähänastiset kokemukset terveydenhuollon tietojärjestelmistä eivät valitettavasti ole kaikilta osin kovin hyviä, joten toimintahäiriötilanteeseenkin on syytä varautua. (Erkki Virtanen: Sittenhän sen paperireseptin saakin!)

Lakiesityksessä on kuitenkin joitakin ongelmallisia sanontoja, joihin tulee vielä valiokuntakäsittelyn yhteydessä kiinnittää huomiota. Tällainen on kyseessä, kun esityksessä todetaan seuraavasti: "Lääkemääräyksen voi laatia kirjallisesti tai puhelimitse, jos lääkehoidon tarve on kiireellinen eikä lääkemääräystä voi olosuhteiden poikkeuksellisuuden vuoksi tai muusta erityisestä syystä laatia sähköisesti." Tekstissä mainitaan siis vaatimuksena, että kyseessä on kiireellinen lääkemääräys, jotta paperi- tai puhelinresepti voitaisiin hyväksyä. Tätä pitää kyllä tarkentaa. Lääkäreiden tulkinnan mukaan potilaan ollessa kiireellisen lääkehoidon tarpeessa hänelle ei yleensä reseptiä kirjoiteta ja lähetetä apteekkiin, vaan silloin varaudutaan siihen, että lääkitys aloitetaan välittömästi, suun kautta tai suoneen.

On hyvä, että esitys ottaa huomioon poikkeustilanteet, sillä potilaan turvallisuus ei toki saa vaarantua sen vuoksi, ettei sähköisen reseptin laatiminen ole mahdollista. Uskon, että lääkärikunta kuitenkin pääosin pyrkii vakaasti siihen, että kaikki reseptit ovat sähköisiä, jos se vain on suinkin mahdollista, mutta näitä joitakin sanamuotoja pitää harkita vielä.

Kuitenkin enemmän lääkärikuntaa on puhuttanut ja jopa kuohuttanutkin se, etteivät kaikki lääkärit ja pienet lääkäriasemat, joissa työskentelee vain yksi tai kenties muutama lääkäri, voi hankkia sähköiseen lääkemääräykseen tarvittavia laitteistoja ja tietoliikennejärjestelmiä käyttöönsä. Ongelma liittyy siis pääosin pienten lääkäriasemien määrittelyyn. Lakiesityksessä niitä ovat sellaiset, joilla kirjoitetaan korkeintaan 500 lääkemääräystä vuodessa. Todellisuudessa tällaisia ovat esimerkiksi pienet hammaslääkäriasemat, joissa on rajattu lääkkeidenmääräämisoikeus, rajautuen lähinnä antibiootteihin ja särkylääkkeisiin. Lääkäriasemilla todellinen luku on yleensä huomattavasti suurempi. Lääkäriliiton arvioiden mukaan minimi olisi noin 10 000 reseptiä vuodessa.

Se, miksi sähköinen resepti on ongelma yksittäiselle lääkärille tai pienelle lääkäriasemalle, on vaadittavien laitteiden ja ohjelmistojen hinta. Puhutaan vähintään 10 000 euron kustannuksista investointivaiheessa. Näin suuri investointi todennäköisesti johtaisi monen pienen lääkäriaseman lopettamiseen. Esityksessä on kuitenkin huomioitu, että Kela velvoitetaan toteuttamaan käyttöliittymä, joka mahdollistaa lääkemääräyksen laatimisen ja käsittelyn kotikoneilla ja mobiililaitteilla. Yksittäiselle lääkärille tämä antaa mahdollisuuden laatia sähköisiä reseptejä, mikä on erittäin hieno asia, ja lisäksi siirtymäaika tältä osin on vuoden 2016 alkuun. Tämä olisi hyvä ratkaisu myös pienille lääkäriasemille, mutta niillä ei kuitenkaan ole tätä siirtymäaikaa, vaan lakiesityksen mukaan niiden tulee siirtyä sähköiseen reseptiin 1.4. lukien eli siis jo vajaan kahden kuukauden kuluttua. Siihen mennessä Kela ei kuitenkaan vielä pysty toimittamaan vaadittavia laitteistoja tai ohjelmia, ja se on ongelma tässä. Siksi olisikin toivottavaa, että myös näiden pienten lääkäriasemien kohdalla niiden määrittelyä muutettaisiin 500 reseptistä esimerkiksi 10 000 reseptiin tai vaihtoehtoisesti siirtymäaikaa pidennettäisiin vuoden 2016 alkuun, kuten nyt toimitaan jo yksittäisten lääkäreidenkin kohdalla.

Mutta kaiken kaikkiaan pidän tätä lakiesitystä erittäin hyvänä ja kannatettavana, kunhan nämä muutamat ongelmakohdat saadaan korjattua. Tämä on mielestäni vähän turhankin paljon herättänyt huolestuneisuutta lääkärikunnan keskuudessa. Itse tulkitsen sen lähinnä tällaiseksi muutosvastarinnaksi, ja tietysti vanhempi lääkärikunta on hieman huolissaan, miten he aikanaan sitten osaavat näitä laitteita käyttää. Mutta kaiken kaikkiaan hyvä esitys, kunhan nämä ongelmat saadaan korjattua.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On erittäin hyvä asia, että tämä sähköinen Kanta-palvelu kehittyy ja sillä saadaan keskitettyä nuo potilasta koskevat tiedot yhteen paikkaan. Myös kansalaisilla tulee olemaan itsellä siihen käyttöliittymä, eli he näkevät noita terveystietojaan ja myös sitten lääkeresepteihin liittyviä tietoja.

Nostan kuitenkin nyt esille tässä muutaman näkökulman tähän sähköisen reseptin käyttöönottoon liittyvistä ongelmista.

Tuossa hallituksen esityksessä kerrotaan, että tämä käyttöönotto ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. Hallituksen esityksen mukaan Kela toteuttaa tietokoneella ja mobiililaitteilla toimivan palvelun, jota lääkärit voisivat käyttää potilastietojärjestelmistäkin riippumatta. Sovellutus tulisi toimimaan vähän samaan tapaan kuin nettipankit. Sähköisen reseptin laatiminen ja käsittely edellyttää normaalin tietokoneyhteyden lisäksi ainoastaan varmennekorttia ja kortinlukijaa. Tämä kuulostaa oikein hyvältä. Tällöin pienten lääkäriasemien ei tarvitsisi investoida kohtuuttomasti sähköisen reseptin käyttöönottoon.

Nyt kuitenkin nämä viestit, joita pieniltä lääkäriasemilta ja myöskin yksityislääkäreiltä tulee, ovat toisen suuntaisia. Eli siellä pidetään tätä kustannusrakennetta tai -rasitusta kohtuuttomana verrattuna siihen liikevaihtoon, joka heillä on.

Esimerkkinä on tässä minulla yksi yritys, joka on kertonut näin, että liikevaihto heillä on noin 500 000 vuodessa ja tällaisessa yrityksessä pelkästään e-reseptijärjestelmään liittyminen maksaa 10 500 euroa plus alvi. Tämän lisäksi tulee kuukausittainen käyttökustannus 550 euroa, eli vuositasolla 6 500 euroa siitä, että on mukana tässä järjestelmässä. Nämä kulut menevät potilasjärjestelmätoimittajalle.

Eli onko tässäkin nyt käymässä niin, että jälleen kerran, kun luodaan hyvää järjestelmää, nämä tietojärjestelmien toimittajat ja niiden järjestäjät sitten tässä käärivät sen voiton? Tietysti nämä kulut, kun ne jaetaan reseptien määrillä, jyvitetään sitten asiakkaille. Elikkä yhtä reseptiä kohtihan sieltä sitten tulee tässä esimerkkiyrityksessä noin 2—3 euron lisäkustannus reseptille.

Täällä jo kuultiin siitä, minkälaisia uhkakuvia tämä voi aiheuttaa varsinkin pienillä paikkakunnilla. Voiko käydä niin, että tämän järjestelmän liittymis- ja käyttökustannusten vuoksi palvelujen tarjonta laskee juuri pienillä paikkakunnilla, missä näiden potilaskäyntien ja reseptien määrä on vähäinen ja missä niitä tällä hetkellä eniten tarvittaisiin? Tähän kysymykseen toivon, että valiokunnassa pureudutaan tämän asian käsittelyssä.

Nämä paikalliset pienet yritykset ovat niitä, jotka maksavat veronsa paikallisesti ja Suomeen. Ne eivät ole kansainvälisten konsernien ketjuissa mukana. Se on yritysmuotoista toimintaa ja hyvää palvelua, jota siellä paikkakunnalla tarvitaan.

Toinen kysymys, joka on kansalaispalautteen myötä itsellenikin tullut, on kysymys siitä, poistaako tämä muutos sen jälkeen, kun tämä siirtymäkausi tuohon 2015 loppuun saakka on mennyt, käytännössä useiden tuhansien eläkkeellä olevien lääkärien lääkärinoikeudet. Ikään kuin menettää lääkärinoikeudet, jos ei ole valmis liittymään ja panostamaan toistakymmentätuhatta euroa, että voi olla mukana tässä järjestelmässä ja sitten lähipalveluna vaikkapa sille naapurustolle tai lapsenlapselleen kirjoittaa korvatulehdukseen ne lääkkeet. Eli onko tässä uhkana se, että menetetään tämmöisen järjestelmän kustannusten vuoksi tärkeitä lähipalveluja, lääkäripalveluja niiltä henkilöiltä, jotka sitä voivat antaa ja joilla lääkärinoikeudet on?

Vielä viimeinen kysymys tähän loppuun, arvoisa puhemies: miten tämä sähköinen resepti kelpaa ja tunnustetaan ja tunnistetaan ulkomailla? Tämä kysymys on varmaan ihan aiheellinen myös.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Pitää ensin pyytää anteeksi, kun innostuin huutelemaan väliin täällä, mutta minulla on hieman kokemusta tästä aiheesta.

Olen siis ollut koko yksitoistavuotisen edustajaurani tuolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, ja vuonna 2007 siellä käsittelimme lakiesitystä, jolla säädettiin ensimmäisen kerran, että tähän maahan tulee sähköinen resepti. Silloinkin siitä esiteltiin erilaisia näkemyksiä, mutta nyt kun olen kuunnellut näitä arvoisien kollegojen sähköposteistaan poimimia uhkakuvia, niin jotenkin tulee mieleen, että onhan tämä nyt vähän myöhäistä kolkutusta, kun nyt ollaan yhtäkkiä, kaksi viikkoa ennen kuin laki tulee eduskuntaan, syvästi huolissaan siitä, että maaseudun lääkäripalvelutkin loppuvat nyt kertalinttuulla tämän takia. Asia on ollut kuitenkin nyt jo seitsemän vuotta tiedossa.

Itse asiassa se ensimmäinen takarajahan e-reseptin osalta taisi olla 2009. Sitten me pidensimme sitä 2011:een. Nythän näitä julkisen puolen reseptejä on tässä jo kirjoiteltukin vuodesta 12 lähtien, ja nyt sitten ensi huhtikuun alussa on määrä tulla voimaan tämä koko uudistus.

Olen minäkin niitä sähköposteja saanut, ja niissä on ihan asiallistakin huolta, koska valitettavasti emme ole saaneet tätä sote-uudistusta tehtyä ainakaan niin laajana, että se olisi voinut kattaa myöskin yksityisen palvelujärjestelmän, jolloin tätäkään murhetta ei olisi. Voitaisiin noudattaa yhtenäistä järjestelmää, ja kustannusriski siltä osin ei ehkä olisi näin kammottava kuin jollaisena se nyt esiintyy. Käytännössä tosiasiassahan, totta kai, kun näitten ict-firmojen usein, sanoisiko, aika monopolistiset lähtökohdat takaavat sen, että ne voivat ylihintaa periä, niin kyllä tietysti sen järjestelmän hinta voi olla yksittäisenä ostoksena jopa kymppitonnin hintainenkin. Tosin tällä hetkellä kyllä luulisi, että markkinat edes toimisivat sen verran, että kun se ei nyt todennäköisesti kovin vaikea kirjoitettava ole, niin nyt äkkiä tulisi sitten kilpailijoita lisää. Tosin kysyntähän ei voi olla kovin laajaa, kun niitä yrityksiä ei ole kuin muutama sata Suomessa.

Mutta kun lakiesityksessä on erikseen luvattu, että se Kelan toimesta toimitetaan selainpohjaisena, ja kun nyt varmaankin on niin, että pystymme lain säätämään niin, ettei kukaan joudu kohtuuttomaan tilanteeseen, niin minun on hymyilemättä vaikea uskoa väitettä, että muutaman tuhannen euron investointi kaataisi lääkäriyrityksen. Kyllä on aika huonosti varustautunut yritys, jos näin todella käy, ja jos lääkäripalvelut ovat todella niin pienestä kiinni Suomen kunnissa, niin toivon hartaasti, että sote saadaan tässä toteutettua, että tämä ongelma saadaan poistettua.

Periaatteessahan on kysymys siitä, että tähän varustautumiseen olisi ollut aivan hyvää aikaa, ja kun tässä oli näitä ihan vakaviakin ongelmia ja nyt sitten eri osapuolten yhteistyöllä — siis pitää korostaa, että tässä prosessissahan Lääkäriliitto on ollut koko ajan mukana, se on ollut näissä erilaisissa työryhmissä — on ihan vilpittömästi pyritty löytämään ratkaisuja ongelmiin, jotka ovat syntyneet siitä, että Suomessa ict-asiat eivät ole oikein kunnossa eivätkä erityisesti tässä terveydenhuollossa siellä vallitsevien lähes monopolien myötä, niin kyllä minusta nyt tämä suhtautuminen on aika lailla ylireagointia, kun tällä hetkellä tosiasiassa ollaan siinä tilanteessa, että se ainoa ongelma nyt on tämä pienten yritysten määrittelyn taso: onko se 500 reseptiä vai 10 000 reseptiä. Kyllä siinä nyt on aika iso ero, jos se on 500 tai 10 000. Minusta 10 000 reseptiähän tarkoittaa kai äkkiä 20 reseptiä päivässä, jos nyt 200 päivänä ne yritykset ovat auki — ei se nyt enää ihan pieni yritys sitten ole. Täällä ei nyt taida olla muita lääkäreitä kuin edustaja Eestilä paikalla, mutta minulla on semmoinen käsitys, että lääkäriasema, joka kirjoittaa 20 reseptiä päivässä, ei ole enää ihan pieni.

Mutta uskon nyt kuitenkin, että tämä viimeinenkin ongelma tässä saadaan poistettua, ja viimeistäänhän se poistuu sitten silloin, kun Kela saa valmiiksi sen oman ohjelmansa sinne selaimiin, selaintasolle, ja siihen mennessä sen väliajan pystytään nyt varmaan hoitamaan sitten vaikka erityisrahoituksella näitten muutamien yritysten ongelmat, jos ei se muuten ratkea.

Mutta onhan näitä perusteluja tietenkin koko sähköisen reseptin kaatamiselle ollut ennenkin. Yksikin entinen arvoisa kollegani — tai kaikkien meidän, jotka olimme täällä kaudella 2007—2011, yhteinen kollega — vastusti ankarasti sähköistä reseptiä, ja siihen oli kyllä erittäin hyvä ja käytännöllinen syy: häneltä meni erittäin hyvä vaalitäky, kun hän ei enää voinut siellä toreilla kirjoittaa niitä reseptejä potentiaalisille äänestäjille.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Mitään laajempaa debattia ei ole tarkoitus käynnistää, mutta edustaja Kiuru, vastauspuheenvuoro.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Ja kiitos edustaja Erkki Virtaselle mielenkiintoisista puheista. Ihan rakentavia esityksiä esititte siinä, ja niitä ilolla kuuntelin. Se hieman särähti korvaan, että puhuitte näistä pienistä yrityksistä ja niiden kyvystä kantaa niitä kustannuksia, joita niille mahdollisesti on nyt tämän muutoksen myötä tulossa. Se, että pienelle yritykselle tulee 20 000—30 000 euroa lisäkuluja per vuosi, tai vaikka se kulu olisi 15 000 euroa, on merkittävä menoerä. Pitää nyt erottaa liikevoitto ja liikevaihto käsitteinä. Jos liikevaihtoa on 500 000, niin se on se rajasumma, jolla laskutetaan. Mutta se, kuinka paljon sieltä jää sitten erilaisten kulujen jälkeen voittoa ja millä se yritys elää, niin se on hyvin kapea, ja ei tässä nyt ehdoin tahdoin pidä lähteä vaarantamaan yrittäjyyttä. Se, kuinka todellinen tämä huoli on, on juuri valiokunnan tehtävä sitten arvioida, ja nyt ministerikin varmaan osaa tähän antaa parempaa tietoa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä edustaja Virtanen Erkki, vastauspuheenvuoro, ja ministeri saa lyhyen kommenttipuheenvuoron. Sitten mennään takaisin puhujalistaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä minäkin, jos se hinta todella olisi 20 000 tai vaikkapa vain 17 000, mutta tässä nyt ollaan kuitenkin tuomassa Kelan toimesta kaikille ohjelmisto, joka taatusti ei maksa kuin 1 000 tai 2 000 euroa, ja en ikinä suostu uskomaan, että lääkäriyritys Suomessa ei pystyisi investoimaan muutamaa tuhatta euroa tietotekniikkaansa, kun sen joutuvat tekemään, sanoisiko nyt, toiminta- ja kilpailuedellytyksiltään paljon vaikeammassakin tilanteessa olevat yritykset.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Minä nyt ajattelin, että minä jo heti käytän tässä puheenvuoron, ettei tämä keskustelu vain nyt luiskahda.

Täällä on nyt heitetty aivan erikoisia lukuja. En tiedä, johtuuko se siitä, että Lääkäriliitto laittoi tiedotteen, jossa totesi, että tämä käyttöönotto maksaisi 12 000. Lukekaa nyt tämä esitys kunnolla, lukekaa edes te, jotka sitten tästä päätätte lopullisesti. Lääkäriliitto jätti lukematta seuraavan kappaleen — lukekaa te se — jossa lukee, että mikäli tämä jouduttaisiin tekemään niin kuin oli alun perin luulo, niin se maksaisi 12 000, mutta kun Kela on luvannut tehdä tämän ja se käyttöönotto ei maksa mitään, ei tarvitse ostaa kuin se varmennin ja se selain tehdään tuolta Kelalta.

Eli teillä on nyt aivan väärää tietoa liikkeellä. Me olemme tehneet siitä vastineen, ja me olemme pyytäneet myös Lääkäriliittoa tekemään. Katsokaa Lääkäriliiton sivuilta nyt se heidän vastineensa, että he kertovat, ja siinäkin he kertovat näin, että STM on tarkentanut. Me emme tarkentaneet mitään; se on ollut koko ajan täällä esityksessä. Me olemme tehneet kaikkemme, että kustannukset saadaan laskemaan. Ja on puhuttu kympeistä näille eläkkeellä oleville lääkäreille. Me haluamme kaikin voimin, että eläkkeellä olevat lääkärit voivat harjoittaa omaa ammattitaitoaan. Me olemme heistä todella suuresti kiitollisia, ja me emme missään nimessä halua, että pienet lääkäriyritykset kellahtavat tämän tähden. Ei todella. Mehän olemme tehneet ihan kaikkemme, että Kela tekee selainta, ja meillä on yrityksiä, jotka ovat halukkaita tekemään näitä edullisia selainpohjaisia järjestelmiä. Lukekaa tämä esitys ja kommentoikaa vasta sitten.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten mennään puhujalistaan.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! E-reseptin taustallahan on monia hyviä päämääriä. Se tuo mukanaan myös jokusia haasteita. Ensinnäkin järjestelmän käyttöönoton ja ylläpidon kustannukset ovat nyt tässä sitten olleet keskustelun aiheena, ja sitä on nyt tässä avattu, ja tätä keskustelua on käyty nyt myöskin tuolla muualla. Tässä tietysti täytyy nyt sanoa, että näitä pienyrittäjien huolia tai heidän tilannettaan näistä asioista ei mielestäni kenenkään edustajan sopisi lähteä vähättelemään tai mitätöimään, koska he kokevat ne täysin aiheellisiksi.

Kuitenkin tiedetään, että pienten paikkakuntien pienet lääkäriasemat ovat edelleen meille hyvinkin usein välttämättömiä, ja näiden lääkäriasemien toiminnassa on usein kyse pienyrittäjyydestä tai myös perheyrityksistä. Valitettavasti jo nyt on kantautunut voimakkaasti viestiä, että e-reseptin käyttöönotto voi tarkoittaa käytännössä toiminnan lopettamista. Näitä huolestuneita yhteydenottoja tästä asiasta on tullut huomattavan paljon. Suurin pelko onkin, että toiminta joudutaan lakkauttamaan ja markkinat jäävät entistä vahvemmin suurten toimijoiden varaan.

Ministeri Risikko tässä nosti osaltaan nämä huolet esiin ja vakuutti niiden olevan aiheettomia. Haluan nyt vielä kerran varmistaa ministeriltä: onhan nyt varma, ettei tämä uudistus tuota sellaisia kustannuksia, että nämä pienet toimijat joutuisivat taloudelliseen ahdinkoon? Kysyisin myös: onko vielä harkittavissa, että niin sanotut vanhat reseptimahdollisuudet jätettäisiin vaihtoehdoksi ja siirtymäaikaa jatkettaisiin? Lisäksi toivoisin myös tarkennusta siihen, kuinka väärinkäytökset ehkäistään, jos potilas kieltää tietojen luovuttamisen, koska tällöin on kaiketi mahdotonta valvoa, jos potilas hakee reseptejä useammasta eri paikasta.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten ministerikin on tainnut jossain lehtihaastattelussa todeta, aivan samoin koen, että tämän e-reseptin positiivisimpia puolia on potilasturvallisuuden lisääntyminen, myös siltä osin ennen kaikkea, että voidaan valvoa ja seurata tarkemmin niitä lääkemääräysten päällekkäisyyksiä ja niiden haitallisia sivuvaikutuksia toisiinsa, joita suomalaisten terveydenhuollon asiakkaiden lääkemääräyskohtalot ovat olleet valitettavan tulvillaan.

Arvoisa puhemies! Minusta on hyvä kuulla ministeri Risikolta tuo, mitä äsken totesitte, että esitys ei ole niin pelottava ja hankala pienten yksityislääkäriyritysten tai eläkkeellä olevien lääkäreiden kannalta kuin ehkä näissä lobbauspuheenvuoroissa, joihin myös lehdistö on tarttunut, on todettu. Haluan kuitenkin ministeriltä varmistaa, että jää varmasti oikea käsitys, onko kysymys todella nyt tahallisesta väärän informaation tuottamisesta etujärjestöiltä vai minkä ihmeen takia sitten syntyi tämmöinen haloo ja valtaisa yhteydenottojen määrä, jos se ei kuitenkaan pidä paikkaansa ja asia on niin helppo kuin totesitte. Ensimmäinen vaikutelma nimittäin oli sen kaltainen, että miksi niitä edunvalvontatahoja, jotka käytännössä reseptejä kirjoittavat ja lääkärin ammattia harjoittavat, eläkkeellä, yksityislääkärifirmassa tai missä tahansa, julkisella puolella, ja sitten vaikka vapaa-ajallaan haluavat kirjoittaa reseptin, ei ole kuultu riittävän hyvin jo valmisteluvaiheessa. Se tästä jää väistämättä kysymykseksi.

Mutta muutoin haluan todeta kyllä kiitokset tästä esityksestä ministerille. En tiedä, liioittelenko, jos sanon, että kaikkien vaikeuksien ja vuosien valmistelun jälkeenkin tämä kai on sittenkin ensimmäinen sähköisen tietojärjestelmän vähänkään onnistunut hanke, jota me olemme terveydenhuollossa kyenneet toteuttamaan. Ne käyttäjäkokemukset ovat positiivisia, sen varmasti jokainen meistä e-reseptillä lääkkeitä hakeneistakin voi todeta. Se on helppoa, se on yksinkertaista.

Ja minusta on hyvä, että te olette nyt ministeriön sivuillekin avanneet tällaisen tietopaketin, joka helpottaa siinä, jos on muun muassa kysymyksiä, että entä jos henkilöllä ei ole tietokonetta, miten hän pystyy silti tätä hyödyntämään. Ja toden totta, tietokonetta ei välttämättä tarvita. Kun nämä ongelmakohdat saadaan selvitettyä ja vastattua myös tahoille, joilla on epäselvyyttä, niin tätä kohtihan meidän on mentävä terveydenhuollossa väistämättä, jos haluamme kustannuksia vähentää ja potilasturvallisuutta parantaa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Menetellään niin, ministeri Risikko, että vastaatte tämän keskustelun loppupuolella, koska tässä voi tulla vielä muutamia muitakin kysymyksiä. — Jatketaan.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Sähköisiin resepteihin siirtyminen on ollut hyvä uudistus, jonka tavoitteena on ollut yksinkertaistaa ja nopeuttaa apteekkiasiointia — kansalaista ja asiakasta tässä on ajateltu.

Kun huhtikuussa 2013 sähköinen resepti otettiin käyttöön julkisessa terveydenhuollossa, huomattiin jo alkupuolella epäkohtia erityisesti alaikäisten lasten kohdalla. Ongelmaksihan muodostui se, ettei vanhemmilla ollut mahdollisuutta nähdä omien alaikäisten lastensa tietoja. Edes alaikäinen itse ei voinut nähdä tietojaan, vaikka kaikki palveluun tunnistautumisen keinot olivat olemassa. Tämä aiheutti vanhemmille turhia kyselykäyntejä apteekissa reseptin uusimisen yhteydessä. Pitkien etäisyyksien Suomessa tämä ei tietenkään ollut järkevää. Järjestelmä myös vaati vanhemmilta ulkomuistia lastensa lääkkeistä.

Esitin vuosi sitten asiasta kirjallisen kysymyksen edellyttäen tämän valuvian, epäkohdan, korjaamista. Tuolloin ministeri Guzenina-Richardson vastauksessaan lupasi asiantilan korjaamista. Nyt olemme tässä tekemässä tätä korjaustoimenpidettä, mikä on erittäin hyvä juttu ja siksi erityisen kiitoksen arvoinen nyt asiasta vastaavalle ministerille. On todella hyvä, että hallitus reagoi nopeasti asiaan ja helpottaa näin lapsiperheiden arjen sujumista osaltaan. Lisäksi on hyvä, että tässä hallituksen esityksessä edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisessä tietojenkäsittelyssä tietosuojaa ja tietoturvaa sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ja toiminnallisuutta. Tietoturva, potilasturva ja helppokäyttöisyys on asiakkaalle kaikkein tärkeintä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kokonaisuutena tämä hallituksen lakiesitys on mitä toivottavin ja tervetullut. Parhaimmillaan tämä todellakin edistää potilasturvallisuutta, on tehokas, ja se on myös lääkäreille ja muille ter-veydenhuollon ammattilaisille työkalu kokonaisvaltaiseen potilaan hoitamiseen. Kaikkinensa terveydenhuollon tietojärjestelmäongelmat, niin kuin muutoinkin julkishallinnon tietojärjestelmäongelmat, ovat surullinen kertomus käytettävyysongelmineen, yhteentoimivuusongelmineen tilanteessa, jossa konsulttidemokratia on toiminut. Laitetoimittajat, järjestelmätoimittajat ovat voineet rahastaa. Ne ovat olleet räikeitä epäkohtia. Onkin äärimmäisen tärkeää, että otetaan vakavasti tässä lähetekeskustelussakin ollut kritiikki valiokunnassa, jotta valuvikoja ei jäisi eikä jouduttaisi tilanteeseen, että jonkin ajan kuluttua lakia jouduttaisiin paikkaamaan. Hyvää tässä on myös se, että käytetään tätä Kelan asiantuntemusta hyväksi täysipainoisesti. Kelan tietojärjestelmien mahdollisuuksia voitaisiin yhteiskunnassa muutoinkin laajemmin hyödyntää.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin pitäisi kiittää hallitusta siitä, että eläinlääkäreitä ei tähän järjestelmään ole otettu mukaan, (Erkki Virtanen: Tai syyttää!) sillä itse urani aikana — tuossa äkkiä laskin — olen ehkä parikymmentätuhatta reseptiä kirjoittanut ja soittanut puhelimella, ja jos tällainen järjestelmä olisi ollut eläinlääkärikäytössä ikään kuin pakotettuna, niin töiden tekemisestä ei sinänsä olisi tullut mitään. Tämä nyt on ehkä hieman kevennys ja väärä vertaus, koska lääkärit ja hammaslääkärit toimivat yleensä kiinteästä toimipaikasta käsin mutta eivät aina. Ja jos hyvää halutaan tästä hakea, niin kyllähän sitä ehdottomasti on tämä väärinkäyttöjen estäminen ja kontrollointi ja potilasturvallisuus, jolloin kaikki nähdään.

Ministeri Risikon hyvä välipuhe siitä, että tämä hinta ei ole niin korkea kuin on annettu ymmärtää, oli aivan oleellinen ja hyvä, koska totta kai yksi merkittävä tekijä tällaisen järjestelmän toimivuuden näkökulmasta on se, että se todella toimii ja se on nopea ja erittäin helppo käyttää. Muuten sen merkitys työelämässä on miinusmerkkinen. Juuri tämän pitäisi nyt sitten olla selvä, että Kela pystyy tämän hoitamaan ja mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti tietenkin käyttäjän näkökulmasta.

Minä toivoisin, että valiokuntatyössä kuitenkin vielä arvioidaan sitten näitten puhelinreseptien ja paperireseptien merkitys muissakin poikkeustilanteissa, joita tullaan sitten määrittelemään. Jos ajatellaan tätä ihmisten terveydenhuoltoa ja vähän verrataan tätä eläinlääkintään, niin itse olen monta kertaa ihmetellyt, että miten se voi olla, että jossakin kunnassa tai kaupungissa eläinlääkärin saa puhelimella kiinni ja hoidettua nopeasti esimerkiksi reseptin puhelimella apteekkiin ja homma on hoidossa — että eläinlääkärin saa kiinni mutta ihmislääkäriä ei saa kiinni. Itse olen urani aikana satoja tai tuhansia kertoja välttänyt potilaan käynnin vastaanotolla sen takia, että on ollut mahdollisuus keskustella ja hoitaa saman tien puhelimella asia apteekkiin.

Vielä tämmöinen käytännön esimerkki: Jos jollakin nyt sattuu olemaan lääkärin puhelinnumero ja sinne voi soittaa tarvittaessa ja jos tämä lääkäri on vaikka menossa Lappiin autolla ja minä soitan hänelle puhelimella omat ongelmani ja hän sanoo, että tämä hoituu käden käänteessä puhelinreseptillä apteekkiin, niin olenko minä käsittänyt oikein, että tämä 2016:n jälkeen ei ole enää mahdollista? Jos se ei ole mahdollista, niin silloin vaikeutetaan asiakkaan asemaa tässä yhteiskunnassa, ja siihen ei pitäisi mennä.

Vaikka nyt tässä pieniä tämmöisiä yksityiskohtia nostankin esille, pidän tätä uudistusta erityisen hyvänä ja minä toivon, että se todella saadaan toimimaan, ja pikkuhiljaa, kun tietotekniikka sitten on enemmän arkipäivää ja nämä välineet toimivat paremmin, niin kyllähän tämä helpottaa ja lisää varmuutta ihmisten terveydenhuoltoon. Mutta kyllä valiokuntakäsittelyssä minä vielä vähän pohtisin tätä toimivuutta asiakkaan näkökulmasta, että otettaisiin tämä tulevaisuuden mahdollisuus hoitaa asiakkaita paikasta ja ajasta riippumatta, ettei nyt annettaisi niin tiukkaa ohjeistusta e-reseptille, että se sitten tekee hieman mahdottomaksi näitten eläkeläisten ja muitten pienimuotoista työtä tekevien ammatinharjoittajien olemisen markkinoilla, ja että niilläkin alueilla, joilla tämä valokuitu ei toimi ja pätkii, tämä toiminta olisi yhdenvertaista ja mietittäisiin myös näitä raja-arvoja.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämän asian käsittelyssä on jo varsin laajasti puhuttu sähköisen reseptin hyvistä ja huonoista puolista. Hyviä puolia, lähinnä potilasturvallisuudessa, on asiassa tietenkin paljon enemmän kuin huonoja, jotka taas liittyvät pääasiassa pienyrittämiseen ja tietojärjestelmien hankinnan ja ylläpidon mahdolliseen kalleuteen sekä mobiiliin asiakaspalveluun.

Yhteen asiaan haluan erityisesti kiinnittää huomiota ja toivon, että valiokuntakäsittelyssä tämä käydään asiantuntijoiden kanssa huolellisesti läpi. Esitys ei siirtymäajan jälkeen mielestäni mahdollista puhelinreseptejä. Tästä on seurauksena kaksi suhteellisen vakavaa ongelmaa.

Lääkäreille on myönnetty elinikäinen oikeus harjoittaa lääkärintoimea, siis reseptinkirjoitusoikeus, joka ei lakkaa eläköitymisen jälkeenkään. Nyt tämä lakiesitys tässä muodossaan mahdollisesti poistaa oikeuden harjoittaa tätä lääkärintoimea, jos ei hanki tarvittavia tietojärjestelmiä. Tämä on mielestäni kuitenkin — vaikka jotkut sanoivat täällä, että pieni ongelma — suhteellisen suuri ongelma ihan sen vuoksi, että maamme 25 000 lääkäristä useampi tuhat on jo eläkkeellä olevia.

Suomessa on tosiaan 25 000 lääkäriä, ja he harrastavat eläkkeellä lääkärintoimea ja ovat aktiivisia, ja tämä on mielestäni kuntien ja valtion talouksien näkökulmasta positiivista ja arvostettavaa. Soisinkin, että eläkkeellä olevien lääkärien työpanosta arvostetaan jatkossakin kehittämällä e-reseptiä sellaiseksi, että se täyttää tulevat tietotekniikan turvallisuusvaatimukset ja mahdollistaa edelleen jouhevat puhelinreseptit sekä eläkkeellä olevien lääkärien lääkärinoikeudet.

Kiitos taas ministeri Risikolle, että olette jo tähän asiaan paneutunutkin. — Kiitos.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Äsken tuossa edellisessä puheenvuorossani jäi vielä kysymättä semmoisesta asiasta, että tiedossani on useampia tapauksia, esimerkiksi Lapista, joissa syystä tai toisesta nämä tietoliikenneyhteydet eivät ole toimineet tai tämä e-reseptijärjestelmä on syystä tai toisesta niin sanotusti tiltannut ja tämä on sitten aiheuttanut aika huomattaviakin ongelmia reseptien siirtymisessä apteekkiin ja sen kautta lääkkeinä potilaalle. Eli oikeastaan olisin ministeriltä vielä halunnut kysyä: miten tällaisiin tilanteisiin sitten tulevaisuudessa voidaan varautua, jos asia tosiaan on näin, että tulevaisuudessa käytössä ei ole enää paperisia reseptejä tai puhelinreseptin mahdollisuuksia?

Vielä toinen asia, joka jäi mietityttämään, on tilanne, että entä sitten ulkomailta tulevat reseptit, joita tulevaisuudessa pitäisi kai kohdella yhdenvertaisesti Suomessa kirjoitettujen reseptien kanssa, niin miten tämä järjestelmä sitten sopeutuu tähän tilanteeseen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi edustaja Mäntylälle: Me taisimme juuri säätää jotakin tästä ulkomaisten reseptien kohtelusta Suomessa. Mutta jos siis tilanne olisi se, että kun tässä nyt on oltu syvästi huolissaan siitä, että tarvitsisi äkillisesti sitä reseptiä ja saisi lääkärin vain puhelimitse kiinni ja sitten se ei kelpaisikaan, niin todennäköisesti silloin on kysymys todellakin varsin akuutista hätätilasta: jos ei reseptiä ennätä odottamaan seuraavaan päivään, niin sitten on ehkä syytä mennä sinne päivystykseen jo suoralta kädeltä.

Mutta itse asiassa pyysin puheenvuoron vain kysyäkseni ministeriltä, kun yhteen asiaan kiinnitin huomiota tässä, ja se on se, että jos en nyt aivan väärin katsonut, niin nämä reseptitiedot olisivat saatavissa vain kolme vuotta taaksepäin. Ainakin sellaisissa tapauksissa, joissa potilas tulee ensimmäistä kertaa kyseisen lääkärin luokse, saattaa olla kyllä aika lyhyt aika muodostaa kuva reseptihistoriasta, joka voi olla kuitenkin varsin tähdellinen sitten tulevaa hoitoa käsiteltäessä. Tätä nyt tietysti voi käsitellä valiokunnassakin, mutta tämmöisen ongelman huomasin, että minäkin nyt jotain vikaa tästä löytäisin.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tämä asia nyt kiinnostaa, tämä kysymys varmaan pitäisi valiokunnassa esittää, mutta kysynpähän ministeriltä: Onko ministerillä olemassa tietoa, että kun täällä on mainittu älypuhelin, jolla voi sitten hoitaa tätä reseptiä, niin onko niin pitkälle jo mennyt teknologia tai onko se näköpiirissä, että kun puhuu puhelimeen, niin se menee bitteinä tai millä ikinä se meneekin reseptikeskukseen ja sitä kautta asia on hoidossa? Silloinhan tämä asiakasnäkökulma tulisi otettua huomioon ja tämä asia olisi hyvin helppo.

Hanna  Mäntylä  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtaselle vielä vastaan, että muistan kyllä oikein hyvin, mitä valiokunnassa on käsitelty — niin pahasta dementiasta en vielä 39-vuotiaana kärsi, ettenkö sitä muistaisi.

Tässä kysymyksessä tämä kiinnostukseni koski lähinnä sitä, onko suunnitteilla jonkinlaista EU:n sisäistä mahdollista tämmöistä vastaavaa järjestelmää, jolloin pystytään varmistamaan se lääkereseptien oikeellisuus ja turvallisuus myöskin tällä tasolla.

Toinen asia, mitä edustaja Virtaselle tässä haluaisin vielä sanoa, on se, että nämä asiat eivät ainakaan tuolla Lapissa ole ihan niin yksinkertaisia, että jos reseptille on akuutti tarve, lähdetään tuosta noin vain päivystykseen. Se päivystys voi olla satojen kilometrien päässä. Minä pidän tässä kyllä aika kohtuuttomana tällaista kategorisointia näinkin tärkeässä asiassa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! En nyt ihan tarkkaan tiedä, tai siis kyllä Lapissa tosiaan varmaan asia näin on, mutta eivät ne apteekitkaan taida olla ihan lähellä siellä, niin että sen reseptin toteuttamiseksi pitää olla myöskin se apteekki, jolloin pitää päästä ensin sinne apteekkiin. Minä oletan, että potilasturvallisuutta ei kyllä välttämättä vaaranna se, että ei voi kilauttaa kaverille ja pyytää reseptiä. On siinäkin nyt puolensa — nimittäin minä vähän epäilen, että Suomessa kirjoitetaan aika paljon puhelinreseptejä sillä tavoin, että lääkärillä ei ole välttämättä mitään käsitystä siitä potilaasta. Käytännössä itse asiassa sillä tavallahan minäkin olen toiminut tässä omien insuliinieni osalta jo viimeiset 11 vuotta eli täällä ollessani. Nyt jos ei enää saa soittamalla reseptin uusimista, niin minähän joudun jopa kävelemään tästä tuonne terveysasemalle. Mutta ehkä se perusongelma nyt ei kuitenkaan tältä osin ole siinä, että potilasturvallisuus vaarantuisi, jos puhelinreseptejä ei enää saa kirjoittaa.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tähän loppuun vielä haluan tuoda esille sen, että tämä on erittäin hyvä järjestelmä ja on erittäin hyvä uudistus, että tämä Kanta-järjestelmä saadaan aikaan. Sähköinen resepti lisää potilasturvallisuutta ja tietoturvaa ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Sitähän tässä erityisesti nyt kaivataan meidän terveydenhuoltojärjestelmään ja sitä kautta tehokkuutta.

Ainoa huoli tosiaan oli se, että nämä järjestelmäänliittymiskustannukset ja sen käyttökustannukset eivät saa muodostua kohtuuttoman suuriksi. Jos näin on, että tämä kustannuspuoli ei nouse sille tasolle, mitä nämä tiedot nyt ovat olleet — liittymismaksut voivat olla toistakymmentätuhatta euroa — niin silloinhan tämä on erittäin hyvin hoidettu uudistus.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! En valitettavasti ihan koko keskustelua kuullut. Itse pidän uudistusta hyvänä ja kannatettavana, ja varmasti tärkeää on se, että väärinkäytöksiä pystyttäisiin vähentämään ja myös potilasturvallisuutta parantamaan — asioita, jotka tässä ovat tulleet esille.

Mutta ihan tuollainen käytännön yhteydenotto, joka tuli eräältä kansalaiselta näihin sähköisiin resepteihin liittyen: Hän ehdotti sellaista mietittäväksi, että voisiko niitä erotella jollain tavalla väreillä niin, että olisi oma väri jatkuvassa käytössä oleville lääkkeille, sitten toinen väri pitkäaikaisessa käytössä — esimerkiksi vuoden mittaisessa lääkityksessä — oleville resepteille, ja sitten tällainen kertakäyttötyyppinen lääkemääräys, sillä hänellä oli kokemus oman puolisonsa kanssa, että lääkäriltä oli jäänyt huomaamatta uusia tietyt lääkkeet, joita kummallekin olisi tarvittu. Toki tietysti siinä on potilaalla se vastuu.

Mutta kun meillä väki nyt ikääntyy, niin voisi olla ihan järkevää, että sieltä helpolla tavalla löytyisi se tarve, että lääkäri voisi todeta, että "hei, teillä on myös tämä jatkuvassa käytössä oleva lääke, joka pitäisi uusia" taikka "teillä on vielä tarvetta jatkaa tämän tietyn lääkkeen käyttämistä", ja ne voitaisiin uusia silloin samalla kerralla.

Toivon, että nyt valiokuntakäsittelyssä myös tämän kansalaisen ajatus otetaan vakavalla tavalla pohdintaan.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten lopuksi vielä ministeri Risikko. Tuli muutama kysymys — olkaa hyvä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia näistä teidän kommenteistanne. Minä haluan nyt teille kaikille sanoa, että en missään nimessä vähättele niitä, mitä te olette nostaneet, koska nämä samat tiedot ja eräänlaiset kriittiset pisteet ovat tulleet minullekin esille. Mutta sen tähden minä halusin teille kuitenkin sanoa, että täällä on ollut nyt vääriä tietoja liikkeellä, ja sen halusin tuossa torpata.

Mutta totta kai siis minä itse kannatan sähköistä reseptiä sen potilasturvallisuuden vuoksi. Kuinka paljon meillä on, kuulkaa, esimerkiksi ensiavussa sellaisia ikäihmisiä, jotka ovat siellä lääkkeiden yhteensopimattomuuden vuoksi? On arvioitu, että se on, kuulkaa, valtava määrä. Jos me tällä saamme ihmisten terveyttä edistettyä ja sillä, että vanhuksilta saadaan tällainen lääkearsenaali, jos he käyvät monella lääkärillä ja he eivät muista aina välttämättä — emmekä välttämättä me työikäisetkään muista — mitä kaikkia on, niin se, että me saamme tällaista potilasturvallisuutta lisättyä, on, kuulkaa, tärkeä asia. Sen tähden minusta se potilasturvallisuus ja lääkehoitojen vaikuttavuus menee sen edelle, että voi joutua nyt varmentimen ostamaan tai vähän opettelemaan sitten tällaista. Aika moni meistä käyttää nettipankkia, ja siinä tulee ihan samanlainen järjestelmä. Minä pidän tätä potilasturvallisuutta niin tärkeänä asiana, että sen puolesta haluan puhua tässä. Mutta nämä kaikki, mitä te esititte, on otettu vakavasti ja jo siinä lausuntojen käsittelyn aikana ja jälkeen tässä hallituksen esityksessä on huomioitu näitä kriittisiä pisteitä, ja aivan varmasti valiokuntakäsittelyssä vielä niitä on.

Minä haluaisin kuitenkin nostaa, kun täällä hallituksen esityksessä on nämä Taloudelliset vaikutukset, että täällä todetaan tällä lailla näin: "Lääkemääräyslakiin ehdotettavan muutoksen perusteella Kansaneläkelaitoksen tulee toteuttaa käyttöliittymäpalvelu, joka mahdollistaa sähköisen lääkemääräyksen laatimisen ja käsittelyn Internetin välityksellä sekä puhelin- ja tietoliikenneverkkojen välityksellä. Sähköisten lääkemääräysten laatiminen ja käsittely käyttöliittymäpalvelun kautta edellyttää normaalin tietokoneyhteyden lisäksi ainoastaan varmennekorttia ja kortinlukijaa. Näiden aiheuttamat kertaluontoiset kustannukset ovat vähäiset. Lisäksi jokaisesta laadittavasta lääkemääräyksestä on suoritettava maksu", joka siis nyt tällä hetkellä yksityisellä puolella on se 0,21 senttiä. Julkisella sektorillahan se lasketaan sitten aivan eri tavalla tuon kansalaisten määrän mukaisesti.

Sitten täällä oli muutamia kysymyksiä, ja kiinnittäisin huomiota sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta löytyviin kahteen erittäin informatiiviseen tiedotteeseen, ja sitten siellä on kysymyksiä ja vastauksia -patteristo, niin että kaikista akuuteimpiin ja eniten esitettyihin kysymyksiin on nyt sitten tehty vastauksia.

Täällä on esimerkiksi kohta: "Paljonko sähköisen reseptin käyttöönotto maksaa lääkäreille? Sähköisen reseptin käyttöönotto ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia." Mutta se edellyttää nyt sitä, että me sen Kelan selaimen saamme.

Sitten täällä kysyttiin sitä, että mites nyt tämä eurooppalainen systeemi sitten pelaa. Meillähän on reseptien hyväksyttävyys Euroopan alueella jo tällä hetkellä kehitteillä. Nyt riippuu aika paljon näistä sähköisistä järjestelmistä. Ihan kaikkien maiden kanssa ei vielä pelitä, koska meidän pitää saada nämä yhteensopivat järjestelmät. Tietenkin tämä eurooppalainen yhteinen sähköinen järjestelmä laahaa perässä, mikä on aivan ymmärrettävää, kun mekin olemme vasta tässä vaiheessa, mutta sitä koko ajan kuitenkin kehitetään.

Sitten täällä oli sellaisia kysymyksiä, kuten onko se 500 reseptiä nyt sitten liian vähän, että pitäisikö nostaa sitä, pitäisikö olla enemmän. Mutta siinä sitten meillä virkamies Pekka Järvinen, joka on laatinut tätä esitystä, sanoi minulle, että silloin voi tietysti kysyä, että eikö näillä kohtalaisen paljon lääkemääräyksiä laativilla yksityisillä lääkäriasemilla pitäisi olla ammattimaisen käytön edellyttämät järjestelmät. Kyllä minä olen sitä mieltä, että jos meillä on ammattimainen lääkäriasema, jolta edellytetään nimenomaan ammattimaista toimintaa, niin silloin pitää olla kyllä näiden tietojärjestelmienkin kunnossa.

Se, mihin se raja sitten pistetään, 500 vai 1 000, on tietysti sellainen asia, mistä pitää varmaan keskustella. Me olemme nyt ottaneet tuon 500. On arvioitava monia, koska miettikääpä sitä, kuinka paljon tarkoittaa 500 reseptiä. Se on aika paljon. Se alkaa olla jo hiljakseen sellaista ammattimaista.

Mutta sitten, mitä te puhuitte tuosta, että jos nyt on jossain tietoliikennekatkoksia, että on vaikka jossain luolassa eikä toimi ja luolassa joku tarvitsee lääkettä, niin totta kai — siis haloo, jos täällä kerta sanotaan, että tietokatkosten aikana, kun tietoliikenne ei toimi, voi totta kai käyttää myös muita mahdollisuuksia. Ei ikinä saa tulla sellaista tilannetta, että potilaan lääkehoito vaarantuu vain siitä syystä, ettei saada yhteyttä. Kyllä sitä aina jollakin lailla voidaan yhteys sitten saada — vaikka sitten sillä puhelimella. Ne kyllä yleensä aina toimivat, jos eivät kaikki tietoliikenneyhteydet toimi.

Kiitos kovasti näistä kommenteista, ja voittopuolisesti te kuitenkin ymmärsitte sen, että tällä on hyvä tarkoitus. Se on myös teidän parhaaksenne.

Keskustelu päättyi.